KUUSANKOSKEN RANTAPUISTON SUPPEA MAISEMA-ARKKITEHTUURIKILPAILU KILPAILUOHJELMA

KUUSANKOSKEN RANTAPUISTON SUPPEA MAISEMA-ARKKITEHTUURIKILPAILU KILPAILUOHJELMA KOUVOLAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU 2017

SISÄLLYS 1 KILPAILUKUTSU... 3 1.1 Kilpailun luonne ja tarkoitus... 3 1.2 Kilpailun järjestäjä... 4 1.3 Osanotto-oikeus ja pätevyysvaatimukset... 4 1.4 Esteellisyys... 4 1.5 Kilpailun aikataulu... 4 1.6 Osanottajien valinta... 4 1.7 Kutsukilpailun osanottajapalkkiot... 5 1.8 Palkintolautakunta... 5 1.9 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen... 5 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT... 6 2.1 Ohjelma-asiakirjat... 6 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset ja alueeseen tutustuminen... 6 2.3 Kilpailun ratkaiseminen ja tulosten julkistaminen... 7 2.4 Toimenpiteet kilpailun perusteella... 7 2.5 Kilpailuehdotusten näytteillepano, käyttöoikeus ja palautus... 7 2.6 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen... 8 2.7 Kilpailukieli... 8 3 KILPAILUTEHTÄVÄ... 8 3.1 Kilpailutehtävän tausta... 8 3.1.1 Sijainti ja laajuus... 11 3.1.2 Kaavatilanne... 12 3.1.3 Maanomistus... 13 3.1.4 Rakennettavuus ja perustamisolosuhteet... 13 3.1.5 Melu, liikenne ja muut erityishuomioitavat seikat... 13 3.1.6 Kunnallistekniikka... 14 3.1.7 Luonnonympäristö... 14 3.1.8 Rakennettu ympäristö... 14 3.2 Kilpailun tavoitteet... 15 3.2.1 Maisema-arkkitehtoniset tavoitteet... 15 3.2.2 Toiminnalliset tavoitteet... 15 3.2.3 Tekniset tavoitteet... 15 4 KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET... 16 4.1 Maisema-arkkitehtoniset ansiot:... 16 4.2 Toiminnalliset ansiot:... 16 4.3 Tekniset ansiot:... 16 5 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET... 17 5.1 Vaadittavat asiakirjat... 17 5.2 Piirustusten esitystapa... 17 5.3 Kilpailusalaisuus... 18 5.4 Kilpailuehdotusten sisäänjättö... 18 2

1 KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun luonne ja tarkoitus Kouvolan kaupunki järjestää maisema-arkkitehtuurikilpailun Kuusankosken rantapuiston suunnittelusta. Kilpailu järjestetään Suomen Maisema-arkkitehtiliiton (MARK) kilpailusääntöjen mukaisena suppeana kutsukilpailuna. Kilpailu on luonteeltaan suunnittelukilpailu, joka toteutetaan ideakilpailutasoisena. Kilpailun tavoitteena on löytää ratkaisuja Kuusankosken keskustassa sijaitsevan noin 10 ha laajuisen puistoalueen kehittämiseksi toiminnalliseksi ja jokea monipuolisesti hyödyntäväksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Kilpailun avulla pyritään kartoittamaan alueelle sopivia toimintoja, löytämään parhaat sijoituspaikat niille ja saavuttamaan kustannustehokas tapa toteuttaa maisema-arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen, nykyaikainen, monipuolinen, viihtyisä, esteetön ja turvallinen rantapuisto. Kilpailuun valittavien työryhmien toivotaan tutkivan keinoja, joilla nykyistä keskustatoimintojen aluetta voidaan ulottaa rantaan saakka. Kilpailussa arvioidaan kokonaisidean lisäksi suunnitelman taloudellista toteuttamiskelpoisuutta sekä yksittäisiä tiettyyn alueen osaan kohdistuvia muutosideoita. Kilpailuehdotusten tulee olla teknisesti toteutuskelpoisia, idearikkaita, kestäviä ja toiminnallisesti joustavia. Tavoitteena on, että kilpailun voittajalle esitetään toimeksiantona alueen yleis- ja toteutussuunnittelua. Kuva 2. Näkymä Kuusaantieltä kohti Rantapuistoa 3

1.2 Kilpailun järjestäjä Kilpailun järjestäjänä on Kouvolan kaupunki. 1.3 Osanotto-oikeus ja pätevyysvaatimukset Kilpailuun ilmoittautuminen on avoin kaikille hankintailmoituksen kelpoisuusehdot täyttäville työryhmille. Osallistujaryhmässä tulee olla nimettynä jäsenenä vähintään yksi maisema-arkkitehti. Työryhmään voi kuulua myös muita asiantuntijoita. Työryhmän vetäjänä ja/tai pääsuunnittelijana tulee toimia maisema-arkkitehti. Kilpailijat voivat täydentää työryhmäänsä tarpeen mukaan kilpailun aikana. Työryhmällä tulee olla pätevyys ja valmius ehdotuksensa mukaisen puiston jatkosuunnitteluun ja rakennusaikaiseen asiantuntijapalveluun. Ryhmien ilmoittautumismenettely ja pisteytysperusteet on esitetty kilpailun hankintailmoituksessa. 1.4 Esteellisyys Kilpailuun eivät voi osallistua palkintolautakunnan jäsenet eivätkä näiden yhtiökumppanit tai lähiomaiset. Esteellinen on myös henkilö, joka on osallistunut kilpailuhankkeen valmisteluun siinä määrin, että hänellä on siitä huomattavaa lähtökohtaetuutta muihin kilpailijoihin verrattuna. 1.5 Kilpailun aikataulu Kilpailu käynnistetään, kun hankintailmoitus julkaistaan HILMA:ssa. Kilpailuohjelma on hankintailmoituksen liitteenä 1. Kilpailuun osallistuvien suunnittelutoimistojen valinnasta päätetään 14.6.2017 mennessä. Varsinainen suunnittelukilpailu käynnistyy 19.6.2017 ja päättyy 8.9.2017. Aikataulu: Ennakkoilmoitus julkaistu HILMAssa 12.5.2017 Kysymysten jättö viimeistään 26.5.2017 klo 16.00 Vastaukset julkaistaan viimeistään 31.5.2017 klo 16.00 Ilmoittautuminen päättyy 7.6.2017 klo 15.00 Kilpailun osanottajat valitaan viimeistään 14.6.2017 klo 16.00 Kilpailu alkaa 19.6.2017 Kilpailuseminaari 19.6.2017 klo 10.00 Kysymysten jättö 30.6.2017 klo 16.00 Vastaukset julkaistaan viimeistään 7.7.2017 klo 16.00 Kilpailu päättyy 8.9.2017 klo 15.00 Suunnittelukilpailu pyritään ratkaisemaan syyskuun 2017 loppuun mennessä. 1.6 Osanottajien valinta Kilpailuun ilmoittautuminen päättyy 7.6.2017 klo 15.00 Kilpailuun ilmoittautumiset tulee toimittaa ennakkoilmoituksessa esitetyllä tavalla ja muodossa. Kilpailun esivalintakriteereinä toimivat ilmoittautumisasiakirjoissa pyydetyt tiedot. Kilpailulautakunta valitsee neljä eniten laatupisteitä saanutta työryhmää mukaan kilpailuun. Mikäli saadaan tasapisteitä, arvotaan kilpailuun osallistujat. Palkintolautakunta valitsee kilpailuun kutsuttavat työryhmät ilmoittautuneiden joukosta ja ilmoittaa valinnoista sähköpostilla. 4

Kilpailuun kutsutut Kilpailuun on kutsuttu osallistumaan seuraavat toimistot ja työryhmät: täydennetään osallistumishakemusvaiheen jälkeen 1.7 Kutsukilpailun osanottajapalkkiot Kilpailun järjestäjä maksaa kullekin hyväksytyn ehdotuksen jättäneelle toimistolle osallistumispalkkiona 12 500 + alv 24 %. Kilpailupalkkio ei ole verovapaa. Suomen maisema- arkkitehtiliitto MARK pidättää jokaisesta palkkiosta 10 % kilpailijoiden nimeämän palkintolautakunnan jäsenen palkkiota ja muita kilpailun järjestämiseen liittyviä kuluja varten. Yksimielinen palkintolautakunta voi, harkintansa mukaan, joko vähentää palkkion määrää ehdotukselta, jossa ei ole palautettu vaadittuja asiakirjoja, palkkiota tai jättää palkkion kokonaan maksamatta. Kilpailupalkkiot maksetaan osallistujille sen jälkeen, kun palkintolautakunta on tehnyt ratkaisun kilpailun voittajasta. 1.8 Palkintolautakunta Palkintolautakuntaan kuuluvat: Kouvolan kaupungin nimeäminä edustajina: Hannu Tylli, tekninen johtaja Anne-Kangasniemi Kuikka, kaupunginarkkitehti Anne Ahtiainen, kaupungininsinööri Tapani Vuorentausta, suunnittelupäällikkö Jouni Dahlman, viherpäällikkö Kaisa Niilo-Rämä, kaavoitusarkkitehti Kilpailijoiden nimeämänä palkintolautakunnan edustaja: N.N, maisema-arkkitehti MARK (täydennetään osallistumishakemusvaiheen jäl keen) Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Kouvolan kaupungin Yhdyskuntateknisistä palveluista vihersuunnittelija Maijastiina Lintukangas. Palkintolautakunta voi halutessaan kuulla myös muita ennalta nimeämättömiä asiantuntijoita arvioidessaan ehdotusten toteutettavuutta, toiminnallisuutta, taloudellisuutta tai kaupunkikuvallista soveltuvuutta. Asiantuntijat ja kilpailun sihteeri eivät osallistu arvosteluun. 1.9 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailussa noudatetaan Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä ja tätä kilpailuohjelmaa. Kilpailun palkintolautakunta päättää sääntöjen soveltamisesta mahdollisissa ristiriitatilanteissa tapauskohtaisesti. Kilpailuohjelma liiteasiakirjoineen on järjestäjien, palkintolautakunnan ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kilpailutoimikunnan hyväksymä. 5

2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat Kilpailuohjelma on maksuton. Aineisto on ladattavissa osoitteessa www.kouvola.fi/rantapuisto hankintailmoituksen julkaisupäivästä lähtien poislukien liite 6. joka lisätään aineistoon karttakyselyn loputtua kesäkuun alussa sekä liite 15., jonka tiedostomuoto sovitaan kilpailuun valittavien työryhmien kanssa kesäkuussa. Ohjelma-asiakirjoina on tämä kilpailuohjelma seuraavine liitteineen: Pohjakartta (pdf- ja dwg-tiedostot) Liite 1 Ote ajantasa-asemakaavasta (pdf) Liite 2 Viistoilmakuvia ja valokuvia kilpailualueelta (pdf) Liite 3 Kartta kunnallisteknisestä verkostosta (dwg) Liite 4 Pappilan rakennushistoriaselvitys (pdf) Liite 5 Karttakyselyn yhteenvetoraportti (pdf) Liite 6 Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan liitekartta (pdf) Liite 7 Ilmasta käsin kuvattu video kilpailualueesta Liite 8 Kymijoen ulkoilureitin yleissuunnitelma (luonnos, pdf) Liite 9 Puukerrostalokilpailun voittajatyöt (kortteli 196) (pdf) Liite 10 Asemakaavaselostus 21/003 Pappilanpelto (pdf) Liite 11 Asemakaavaselostus 21/006 Pallokenttä (pdf) Liite 12 Asemakaavaselostus 21/000 Pappilan alue (pdf) Liite 13 Rannan rakennettavuusselvitys (pdf) Liite 14 3d-malli suunnittelualueesta Liite 15 Ajantasa-asemakaava merkintöjen selityksineen ja ortokuvia löytyy osoitteesta http://kartta.kouvola.fi. Karttapalvelusta löytyy myös muuta kilpailun kannalta hyödyllistä tietoa, kuten nähtävyydet, reitit yms. Kouvolan pyöräilykartta on mahdollista ladata rasterimuotoisena osoitteesta: https://www.kouvola.fi/index/asuminenjaymparisto/kartatjapaikkatietopalvelut/karttatuotteet/muut karttatuotteet.html Liite 8 on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=4dmihbuj9c8&feature=youtu.be 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset ja alueeseen tutustuminen Pyydämme perehtymään hankintailmoitukseen ja sen liitteisiin heti tarjousajan alussa ja esittämään viipymättä mahdollisia kysymyksiä ja kommentteja. Ilmoittautumisvaiheessa lisätietokysymykset on lähetettävä 26.5.2017 klo 16:00 mennessä osoitteeseen maijastiina.lintukangas@kouvola.fi. Kysymyksiä ei vastaanoteta puhelimitse, postitse tai faksin välityksellä. Muilla tavoin esitettyihin kysymyksiin ei anneta vastausta. Kysymykset on esitettävä suomen kielellä ja kysymyksiin vastataan suomeksi. Kysymyksiin annetut vastaukset julkaistaan www.kouvola.fi/rantapuisto 31.5.2017 klo 16 mennessä. Tarjouspyyntöön kysymysten perusteella mahdollisesti tehtävistä tarkennuksista tai korjauksista ilmoitetaan samassa yhteydessä. Tarjoajan on tarkistettava tarjouspyyntöasiakirjoihin mahdollisesti tehdyt tarkennukset, korjaukset tai muutokset ennen lopullisen tarjouksen jättämistä. Tarjoaja on velvollinen huomioimaan 6

kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä käyttämään hyväkseen mahdollisesti täsmennettyjä tai korjattuja hankintailmoituksen tietoja lopullista osallistumishakemusta ja kilpailuehdotusta antaessaan. Kilpailun alkamisen jälkeen kilpailijoilla on oikeus pyytää kilpailuohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset on tehtävä kirjallisina palkintolautakunnalle ja lähetettävä palkintolautakunnan sihteerille viimeistään 30.6.2017 sähköpostitse osoitteella maijastiina.lintukangas@kouvola.fi. Kysymykset ja palkintolautakunnan vastaukset toimitetaan kaikille kilpailijoille sähköpostitse 7.7.2017 mennessä ja julkaistaan lisäksi www.kouvola.fi/rantapuisto. Kilpailun osanottajien edellytetään tutustuvan kilpailualueeseen. Kilpailuun osallistuvilla on mahdollisuus tutustua kilpailualueeseen maanantaina 19.6.2017 klo 10 järjestettävässä kilpailuseminaarissa. 2.3 Kilpailun ratkaiseminen ja tulosten julkistaminen Palkintolautakunta pyrkii ratkaisemaan kilpailun syyskuussa 2017. Palkintolautakunta valitsee voittajan. Kilpailun tuloksesta ilmoitetaan julkistamistilaisuudessa, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Tieto kilpailun lopputuloksesta toimitetaan välittömästi voittajalle. Muille osallistujille ilmoitetaan kilpailun ratkeamisesta. 2.4 Toimenpiteet kilpailun perusteella Palkintolautakunta antaa suosituksensa jatkotoimenpiteistä kilpailun tuloksen perusteella. Parhaimman ideasuunnitelman tehneelle kilpailijalle pyritään esittämään toimeksiantona suorahankintana rantapuiston yleissuunnitelman sekä toteutussuunnitelman laatiminen. Tällöin valitaan puistoalueiden pää- ja maisemasuunnittelun maisema-arkkitehti. Hanke tullaan mahdollisesti toteuttamaan useassa osassa. Kilpailun perusteella mahdollisesti annettavan jatkosuunnittelun laajuus, tehtävät ja palkkiot sovitaan erikseen, hankkeittain tehtävien suunnittelusopimusten mukaisesti. Alueen asemakaavaa muutetaan kilpailun perusteella. Asemakaavan muutoksen tekee Kouvolan kaupunki. 2.5 Kilpailuehdotusten näytteillepano, käyttöoikeus ja palautus Kilpailun järjestäjä asettaa kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirjan nähtäville kilpailun ratkettua. Työt tullaan asettamaan näytille jo töiden arvioinnin aikana internetiin, jossa asukkailla ja muilla alueen käyttäjillä on mahdollisuus arvioida kilpailutöitä ja antaa kommentteja. Asukkaiden arvioinnin tulokset toimitetaan palkintolautakunnan tietoon ja päätöksenteon tueksi. Kyselyn tuloksia myös hyödynnetään alueen jatkosuunnittelussa. Kilpailun tulokset julkaistaan myös Arkkitehtiuutisissa sekä Maisema-arkkitehtiliiton ja Kouvolan kaupungin internetsivuilla. Kilpailuehdotukset jäävät järjestäjän omaisuudeksi. Tekijänoikeudet säilyvät ehdotuksen tekijöillä. Kaupungilla on oikeus käyttää hyväksi muiden kilpailuehdotusten aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain mukaisesti. Kilpailun järjestäjällä on oikeus käyttää kilpailuaineistoa tekijätietoineen esittely-, näyttely- ja julkaisutarkoituksiin. Kilpailuehdotuksia ei palauteta. 7

2.6 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen Kilpailun järjestäjä ei vakuuta kilpailuehdotuksia. Kilpailijan tulee huolehtia, että hänelle jää kilpailuehdotuksen asiakirjojen alkuperäiskappaleet. 2.7 Kilpailukieli Kilpailun kieli on suomi. Kilpailuehdotukset tulee laatia suomeksi. 3 KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 Kilpailutehtävän tausta Kouvolan on Suomen 10. suurin kaupunki, jossa asuu noin 87 000 asukasta. Kilpailualue sijoittuu Kouvolan keskeisellä kaupunkialueella olevan Kuusankosken kaupunkikeskustan eteläpuolitse virtaavan Kymijoen rantapuistoon. Kahden kilometrin säteellä kilpailualueesta asuu noin 11 000 asukasta, joten alueella on paljon potentiaalisia käyttäjiä. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Kuusankosken kaupunkikeskusta on Kouvolan ydinkeskustan jälkeen kaupungin toiseksi suurin kivijalkakauppojen ja muiden palvelujen keskittymä. Sekä ydinkeskustan että Kuusankosken keskustan kaupallista asemaa ovat horjuttaneet valtatie 6:n varteen laajentuneet kaupan suuryksiköiden keskittymät kuten Prismakeskus ja kauppakeskus Veturi. Päivittäistavarakaupan lisäksi hypermarkettien yhteyteen on sijoittunut myös merkittävä määrä erikoistavarakauppoja. Alueen rakentuminen Rantapuiston alue on ollut pitkään rakentamatonta peltoa sen keskiosassa sijaitsevaa vuonna 1922 valmistunutta Kuusankosken seurakunnan Pappilaa lukuun ottamatta. Ensimmäinen rakennuskaava alueelle vahvistettiin vuonna 1943. Suunnitelmassa Pappilanpellon läpi oli suunniteltu Kymiyhtiön käyttöön tarkoitettu rautatielinjaus, joka ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Lisäksi Valtakadun eteläpuolelle oli kaavoitettu pientalotontteja suunnitellun radan molemmin puolin. Entisen Kuusankosken kaupungin ydinkeskusta sijaitsi aina 1950 luvulle saakka vajaan kilometrin verran suunnittelualueesta koilliseen. Kuusaantien ja Kymijoen ylittävän maantiesillan rakentaminen 1940-luvun lopussa aloitti kaupallisten palveluiden painopisteen siirtymisen lähelle Rantapuiston pohjoispäätä. Vuonna 1955 laadittu rakennussuunnitelmamuutos toimi uuden keskustan rakentumista ohjaavana suunnitelmana. Siinä suunnittelualueen itäpäähän Kuusaantien reunaan nykyisen Hotelli Sommelon paikalle oli kaavailtu kolmikerroksisia lamellitaloja, mutta muutoin suunnittelualue oli osoitettu Kymiyhtiön teollisuustoimintojen laajentumisalueeksi. Pappilan pohjoispuolelle ja Kaaritien länsipäähän sekä Pappilanpellon alueen keskiosaan rakennettiin muutamia omakotitaloja jo 1930- ja 40 luvuilla, mutta pääosin alue rakentui vasta 1960-luvun aikana. Alueella on myös muutamia 1980- ja 90-luvuilla rakennettuja pientaloja. Pappilan ympärille on rakennettu viime vuosina uusia pari- ja rivitaloja. Suunnittelualueen itäosassa Kymijoen rantapuistoa rajaavat vuonna 1981 valmistunut Hotelli Sommelo ja vuonna 1986 valmistunut Kuusankoskitalo. Suunnittelualueen keskiosassa aluetta rajaa entinen pappila ja sen ympärillä olevat uudisrakennukset. Suunnittelualueen länsiosassa ei ole aluetta tilallisesti rajaavaa rakennuskantaa. 8

Kuva 3. Ortokuvaan on merkitty kilpailualueen keskeinen nimistö. Aiemmat suunnitelmat Kymijoen ranta-alueelle on laadittu useita erilaisia suunnitelmia, mutta mitään niistä ei ole suuressa mittakaavassa toteutettu. Viimeisin suunnitelma alueen kehittämiseksi on Kuusankosken kaupungin laatima Keskustan Maunukselan alueen ulkoilureitin yleissuunnitelma vuodelta 2008. Suunnitelman laati teknisen viraston ohjauksessa miljöösuunnittelun AMK opiskelija Kalle Räinä ja se toimi lähtöaineistona Kymijoen ranta-alueiden virkistyskäytön huomioimiselle kaavoituksessa. Kyseisessä yleissuunnitelmassa on keskitytty alueen reitistön parantamiseen, jokinäkymiin sekä joidenkin uusien toimintojen, kuten venepaikkojen sijoittamiseen alueelle. Suurin muutos nykytilanteeseen oli suunnitelmassa esitetty Maunukselanpuron ruoppaus ja alueen virkistystoimintojen lisääminen. Kuva 4. Viistoilmakuva kilpailualueesta. 9

Nykytila Kuusankosken kaupunkikeskustassa sijaitseva Kymijoen rantapuisto on nykyisin melko vähällä virkistyskäytöllä. Suunnittelualueen itäpäässä on kattava puistokäytäväverkosto, jolla liikkuu paljon ulkoilijoita ja koiranulkoiluttajia, mutta muuten alue on lähes hyödyntämätön alueen asukkaiden näkökulmasta. Kymijoen ylittävän sillan molemmilla puolilla olevat ranta-alueet ovat rakennettua puistoa, jossa on sekä puu- että pensasistutuksia. Suunnittelualueella olevaan Kymijoen rantapuistoon sijoittuu neljä käytöstä poistetun voimalinjan betonipylvästä. Kuusankosken Mäkikylän ja Kymin vesivoimalaitoksen välille rakennettu 110 kilovoltin suurjännitevoimalinja valmistui vuonna 1948. Linjassa oli alkujaan 16 kappaletta 27 30 metriä korkeita betonisia kannatinpylväitä. Voimalinja on ollut käyttämättömänä vuodesta 1980. Johtimet ja johdot on purettu vuonna 1985. Suunnittelualueen itäisin voimajohtopylväs sijaitsee aivan sillan pohjoispäässä ja se on rajattu turvallisuussyistä väliaikaisin muoviaidoin. Voimajohtopylväitä ei ole suojeltu kaavassa, mutta niiden säilyttämiseksi ja myös purkamiseksi on tehty lukuisia aloitteita ja päätöksiä. Kuva 5. Voimajohtopylväät Kuusaantien sillalta kuvattuna Hotelli Sommelon edusta on avointa nurmikenttää ja aivan joen rannassa kasvaa hopeapajuja ryhminä. Pallokenttä on paikallisten jalkapalloseurojen juniorijoukkueiden käytössä. Pallokentän ja hotellin välissä on loivapiirteinen raviini, johon on istutettu paljon matalaa puustoa kuten tataarivaahteroita. Alueella sijaitsee suurikokoinen jäteveden pumppuasema, jonka ylivuotoputki on ohjattu Kymijoen rantaan. Pallokentäntien läheisyydessä sijaitsee suurikokoinen kaukolämpöverkon runkokaivo. Polkujen risteyskohdassa on alueen toinen betonirakenteinen voimalinjapylväs, joka on aidattu teräspanssariaidalla. Rannassa on puukantinen laituri. Kymijoen rantapuistossa ei ole ei ole selkeää polkuyhteyttä Pallokentältä lounaaseen. Entisen pappilan piha levittäytyy visuaalisesti jyrkkään rantapenkereeseen saakka ja siksi sen ohittaminen rannan puolelta on nykyisin hankalaa. Penkereen yläreunassa kulkija kokee menevänsä yksityispihan poikki ja jyrkän rantapenkereen kautta on etenkin kesäaikaan lähes mahdotonta kulkea runsaan kasvillisuuden vuoksi. 10

Pappilan länsipuolella kulku rantapenkereen päällä on taas mahdollista kapeaa kävelypolkua pitkin. Kaaritien kaakkoismutkassa on virallinen kuivalle maalle sijoittuva matonpesupaikka, jonka länsipuolella avautuu tällä hetkellä vuokralla oleva peltoaukea. Kävelypolku jatkuu länteen pellon reunassa rantapenkereen yläosassa. Rauhalantien ja Kaaritien risteyksestä lähtee ajoyhteys rannassa sijaitsevalle jätevesipumppaamolle, joka on aidattu teräspanssariaidalla melko laajalta alueelta. Pumppaamorakennusta ympyröi istutettu varttunut koivikko. Pumppaamon kaakkoispuolella on panssariaidalla rajattu vesijohtoverkostoon liittyvä rakennelma. Suunnittelualueen eteläosan halkaisee kookas Maunukselanpuro, jonka ylitse kulkee vanha huonokuntoinen silta. Sillan rakenne padottaa vettä sen verran, että sen länsipuolella oja muodostaa laajan altaan. Suunnittelualue rajautuu etelässä entisen Aron kartanon pihapiiriin ja on varttunutta / vanhaa metsikköä sekä aukeaa / osin jo metsittynyttä niittyä. Kuva 6. Kilpailualueen rajaus 3.1.1 Sijainti ja laajuus Kilpailualue sijaitsee Kuusankosken kaupunkikeskustan lounaispuolella ja rajautuu etelässä Kymijokeen, pohjoisessa Pappilanpellon asuinalueeseen ja lännessä Aronrannan asuinalueeseen. Idässä suunnittelualue loppuu Kuusankoskitalon nurkalle rajauksen ollessa suuntaa antava. Suunnittelualueeseen ei kuitenkaan kuulu Kuusankoskitalon ja Kymijoen välinen puistoalue muuten kuin suunnitteluratkaisun kannalta välttämättömin osin. Pallokentän alueelle (ohuen punaisen viivan pohjoispuoli) on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), jonka toteutuminen ei kuitenkaan ole todennäköistä lähivuosina. Siten alue on sisällytetty 11

kilpailualueeseen ja sille voidaan kilpailussa ideoida kevyempiä väliaikaisluontoisia toimenpiteitä. Kilpailualueen pinta-ala on noin 10 ha. 3.1.2 Kaavatilanne Asemakaava Nykyinen asemakaava (liite 2) ei sido kilpailijoita. Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Etelä- ja pohjoisosassa on voimassa vuonna 1961 hyväksytty asemakaava, jossa suurin osa Kymijoen ranta-alueesta on merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueksi (PL). Kaaritien pumppaamon alue on määritetty kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (YT). Kaavassa puistosta on myös varattu erillisalue voimansiirtolinjalle (VS). Alueen keskiosassa, seurakunnan vanhan pappilan alueella on voimassa vuonna 2008 vahvistettu asemakaava. Kaavassa ranta on merkitty puistoksi (VP), jonne on esitetty yleiselle kevyelle liikenteelle varattu alueen osa. Kaavassa on osoitettu puiston sisäinen puistokäytäväverkosto. Puistokäytäväverkosto toteutetaan pääosiltaan sorapintaisena ja sen tarkempi linjaus määritellään puiston toteuttamisvaiheessa. Kilpailualueen pohjoispuoliset korttelialueiden (asuinpientalojen ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) rantapuistoon rajautuvat tontinosat on merkitty istuttaviksi alueen osiksi. Pallokentän eteläosassa on voimassa pieni osa 1983 vahvistettua asemakaavaa, josta kilpailualueelle sijoittuu urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU). Sen itäpuolella on myös toinen pieni kaavajäänne eli pala Sommelo nimistä vuonna 1977 vahvistettua asemakaavaa. Kaavassa osa alueesta on merkitty puistoalueeksi (P) ja osa hotelli- ja ravintolatoimintaa palvelevien liikerakennusten korttelialueeksi (AL6). Pallokentän ja hotelli Sommelon alueen asemakaava on hyväksytty 27.5.2013 ja se mahdollisti kaavallisesti E2-puurakentamiskilpailun (Economy Ecology) palkittujen töiden toteuttamisen. Kaavassa suurin osa nykyisestä pallokentästä on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) ja Sommelo liikerakennusten korttelialueeksi hotelli- ja ravintolarakennuksia varten (KL-1). Kyseisestä asemakaavasta jätettiin vahvistamatta kaavaan kuulunut osa Kymijoen rantapuistosta. Kuusankoskitalon länsipuolella on voimassa Kuusankoskitalon puisto niminen, vuonna 1975 vahvistettu asemakaava, jossa kilpailualueen osa on merkitty istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Keskustan osayleiskaava Alueella on voimassa kolme osayleiskaavaa. Alueen itäosa ja osa Pappilanpellosta sisältyy vuonna 2002 hyväksyttyyn Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaavaan 2002-2015. Siinä Kymijoen rantapuistoalueen itäisin osa on merkitty Puistoalueeksi (VP-4), jossa alueelle saa sijoittaa virkistystoimintaa palvelevia rakennelmia ja pienehköjä rakennuksia, joiden sijoitus ja muut ominaisuudet määritellään asemakaavalla. Pallokentän ja Kaaritien välinen ranta-alue on samassa kaavassa merkitty kaupunkipuistoksi (VP-2), joka on virkistyskäyttöä, oleskelua ja kaupunkikuvallisia tarpeita varten toteutettava puistoalue. Merkinnällä osoitetaan lähinnä kaupunkikuvallisia tarpeita palvelevat ja eri maankäyttömuotoja erottavat, viherrakennettavat alueet, jotka asemakaavassa varataan puistoiksi. Kuusankoskitalon ja Kymijoen välinen puistoalue on kaavassa merkitty julkiseen tilaan liittyväksi puistoksi (VP-1). Merkinnällä on osoitettu oleskelua ja kaupunkikuvan korostamista palvelevat puistoalueet. Hotelli Sommelon ja Pappilan väliselle alueelle on tehty vuonna 2008 hyväksytty Kuusankosken ydinkeskustan osayleiskaava 2001-2015 muutos, jossa ei puistoalueiden osalta ole muuta eroa alkuperäiseen osayleiskaavaan, kuin että puistoalueen raja on pallokentän kohdalla pohjoisempana. Kaavaan on myös lisätty rannassa kulkeva kevyen liikenteen yhteysmerkintä. 12

Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Vuonna 2016 voimaantulleessa Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa suunnittelualue on määritelty kokonaisuudessaan Kaupunkikuvallisen kehittämisen puistomaiseksi kohdealueeksi, joka on maakunnallisesti arvokas maisema- / kulttuuriympäristökohde. Rantapuiston avoimuus ja kulttuurihistoriallinen arvo on säilytettävä. Rantapuistoa tulee kehittää korkeatasoisena virkistys- ja viheralueena. Avoin näkymä joelle tulee säilyttää. Rantapuiston alue tulee säilyttää julkisena puistona. Osa suunnittelua-alueesta kuuluu myös em. kaavan Ydinkeskusta alueeseen, joka on kaupallisen kehittämisen ja keskustatoimintojen kohdealuetta. Alueen asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen kaupalliseen ja kaupunkikuvalliseen kehittämiseen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet. Keskustatoimintojen ulottamista rantaan, esim. rakentamalla rantatori tai kahvila-ravintola, tulee tutkia. Nykyiset yleiskaavat eivät sido kilpailijoita. Kymenlaakson maakuntakaava Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa osa suunnittelualueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, jolla on suojeluarvoja (A/s) ja osa alueesta keskustatoimintojen alueeksi jolla on suojeluarvoja. Kymijoki rantoineen on merkitty kaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Joessa kulkee myös ylimaakunnallinen melontareitti. Kuusaantie on merkitty kaavaan seututieksi. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. 3.1.4 Rakennettavuus ja perustamisolosuhteet Kilpailualueen maaperä on savea. Rakennusten ja laitteiden soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee tarkistaa aina maaperätutkimuksin. Insinööritoimisto Geotesti Oy on tehnyt Kuusankosken kaupungin toimeksiannosta maaperätutkimuksia Kuusankosken Länsikeskustan perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. Maaperän koostumusta ja kerrosrakennetta on tutkittu täry- ja painokairalla yhteensä 23 tutkimuspisteestä ja pohjaveden korkeusaseman selvittämiseksi alueelle oli asetettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Jokipenkereestä tehdyn vakavuustarkastelun perusteella rantaan on rajattu alue, jonka eteläpuolelle (Kymijoen puolelle) ei saa sijoittaa rakennuksia. Tehdyn tutkimuksen mukaan jokipenkereessä, ranta-alueella on syytä välttää suuria maaleikkauksia ja pengerryksiä. Raskaan liikenteen kulkuväyliä ei saa sijoittaa ranta-alueelle, kevyen liikenteen väylät (jalankulku- ja pyörätiet) on suunniteltava nykyisen maanpinnan tasoon tai lievään leikkaukseen. Rakennettavuusselvitys on kilpailuohjelman liitteenä 14. Maaperätietoja tarkennetaan tarkemman suunnittelun yhteydessä tehtävillä maaperätutkimuksilla. 3.1.5 Melu, liikenne ja muut erityishuomioitavat seikat Kouvolan kaupungin alueelta laadittiin melumalli vuonna 2016. Melumallin perusteella laadittu meluntorjuntasuunnitelma valmistui 17.3.2017. Melumallin ja meluntorjuntasuunnitelman perusteella suunnittelualueella ei ole sellaisia melunlähteitä tai liikenneväyliä, jotka tulisi huomioida suunnittelussa. Kouvolan melumalli 2016 ja meluntorjuntasuunnitelma 2017 liitteineen ovat ladattavissa Kouvolan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/meluselvitys. Suunnittelualueen kohdalla Kymijoen leveys vaihtelee 150-190m välillä. Kymijoki on laajan vesistöalueen laskujoki, jonka keskivirtaama on 282 m3/s. Voimalaitospatojen ohijuoksutuksista 13

johtuva ali ja ylivirtaama vaihtelee joessa 65-816 m3/s. Rantapuistosta hieman itään olevalla mittauspisteellä virtaamavaihtelu on ollut hieman alle 114 ja 684 m3/s välillä. Rantapuiston kohdalla kerran sadassa vuodessa toistuvassa tulvassa vedenpinta on Tulvakarttapalvelun mukaan +47.27 m (N2000 korkeusjärjestelmä). Suuri virtaamavaihtelu aiheuttaa joen rantapenkereiden eroosiota sekä muuttuvia virtausnopeuksia ja -suuntia. Vedenkorkeuden vaihtelu on padoista johtuen alueella hyvin pientä, eikä tulvariskiä ole. Virtaamamuutosten vuoksi Kymijoen rannoille ei ole kuitenkaan rakennettu yleisiä uimapaikkoja. Kymijoen pohja on hyvin saastunut etenkin kilpailualueen osuudella. Pohjakerroksissa on runsaasti orgaanisia klooriyhdisteitä, dioksiineja, furaaneja ja elohopeaa. Myrkyt ovat sitoutuneita pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa muokata. Joen pohjan ruoppaus onkin kielletty. 3.1.6 Kunnallistekniikka Alueella on paikoin paljon kunnallisteknisiä verkostoja. Eniten niitä kulkee pallokentän ja Hotelli Sommelon välissä sekä suunnittelualueen länsiosassa pumppaamon ympäristössä. Kymijoen ranta-alueella kulkee KSS Verkko Oy:n 20 kv maakaapeli. Kartta kunnallisteknisestä verkostosta on liitteenä 4. 3.1.7 Luonnonympäristö Kilpailualueella ei ole varsinaista luonnontilaista luonnonympäristöä. Koko alueen kasvillisuudessa on vahva kulttuurivaikutus ja luontaiseen kasvillisuuteen on sekoittunut etenkin Pappilan rannassa erilaisia ruusupensaita ja muita koristepensaita. Alueella olevat luontokohteet on selvittänyt Luontoselvitys Kotkansiipi vuosina 2008 09 tehdyissä luontoselvityksissä. Selvityksien mukaan suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä. Pappilan piha-alueelta on poistettu jättiputkea ja Maunukselan ojan varrelta on poistettu jättipalsamia. Muualla suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia vieraslajien esiintymispaikkoja 3.1.8 Rakennettu ympäristö Kilpailualueen keskiosassa sijaitsee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas pappilarakennus. Pappilan pää ja talousrakennukset suunnitteli Kymiyhtiön rakennusmestari Wolmar Forsberg. Rakennuksen urakoitsijaksi valittiin Kymiyhtiö. Yhtiö teetti kuitenkin kirkkovaltuuston luvalla huomattavia muutoksia pappilarakennuksen piirustuksiin arkkitehti Bertel Liljequistillä. Rakennus valmistui vuonna 1923 ja se toimi varsinaisesti pappilana aina vuoteen 1980 asti. Nykyisin pappilarakennus on yksityisomistuksessa. Pappilan länsipuolella sijaitsevat asuinrakennukset valmistuivat vuonna 2015 ja pappilan pohjoispuolella olevat rakennukset vuonna 2017. Pappilan ja pallonkentän välissä olevalle korttelialueelle on rakentumassa parasta aikaa rivi- ja paritaloja. Kulttuurikeskuksena toimiva Kuusankoskitalo on rakennettu vuonna 1986. Rakennuksessa on konsertti- ja teatterisalit, neuvotteluhuoneita, kahvila, elokuvateatteri (3 salia) ja näyttelytila sekä kellarikerroksessa tanssisali ja muita tiloja. Kuusankoskitalon vieressä sijaitseva kirjasto valmistui vuonna 2003. Kirjaston ja Kuusankoskitalon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula. Pallokentäntien ja Pappilanpellontien risteyksessä sijaitseva Kiinteistö Oy Liikekaran liikerakennus on valmistunut vuonna 1987. Kuusaantien ja Pallokentäntien kulmauksessa sijaitseva Hotelli Sommelo on rakennettu vuonna 1981. Pallokentäntien varrella sijaitseva nelikerroksinen asuinkerrostalo on valmistunut vuonna 2014. Suunnittelualueelle sijoittuu neljä käytöstä poistetun voimalinjan betonipylvästä. Pylväistä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 3.1, s. 10. 14

Suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva tiilipintainen pumppaamo on rakennettu 1977. 3.2 Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena on löytää ratkaisuja Kuusankosken keskustassa sijaitsevan noin 10 ha laajuisen puistoalueen kehittämiseksi maisema-arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, toiminnoiltaan monipuoliseksi ja jokea monipuolisesti hyödyntäväksi kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi. Kilpailun avulla pyritään löytämään alueelle sopivat toiminnot ja niiden optimaaliset sijoituspaikat sekä löytämään kustannustehokas tapa toteuttaa nykyaikainen viihtyisä, esteetön ja turvallinen rantapuisto. Rantapuiston rakentamiseen on varattu 400 000. 3.2.1 Maisema-arkkitehtoniset tavoitteet Rantapuistosta halutaan monipuolinen virkistysalue, jossa osa alueesta on rakennetumpaa ja hoitotasoltaan korkeaa (hoitoluokka A) ja osa luonnonmukaisempaa sekä hoitotasoltaan matalaa (hoitoluokka B). Voimakkaasti rakennetun alueen osuus kilpailualueesta tulee olla kohtuullinen. Puiston tulee muodostaa selkeä kokonaisuus, jonka osa-alueet voivat olla kuitenkin hyvin omaleimaisia sekä ilmeeltään että tilallisuudeltaan. Kuusankosken keskusta on kaupunkikuvaltaan ja arkkitehtuuriltaan melko perinteinen ja kerroksellinen. Keskustassa ei ole nykyistä toria lukuun ottamatta paljon kivettyä pintaa tai viihtyisiä aukioita. Istutukset ja kadunkalusteet ovat ennemmin perinteisiä kuin moderneja. Puiston tulisi sopia etenkin itäosastaan muuhun keskustaan ja liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelmaratkaisuissa tulee huomioida rakenteiden kestävyys ja huollettavuus. Jos puisto parannetaan vaiheissa, tulee ehdotuksen olla sellainen, että eri aikaan rakennetut osa-alueet muodostavat rakennusajan trendeistä huolimatta yhtenäisen kokonaisuuden. Kilpailuehdotuksissa tulee ottaa kantaa puiston yleisiin valaistusratkaisuihin ja kohdevaloilla valaistaviin kohteisiin. Valaistuksen tulee olla tunnelmallinen ja turvallisuutta parantava. Ehdotettujen rakenteiden tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia ja kustannustehokkaita. 3.2.2 Toiminnalliset tavoitteet Puistosta toivotaan muodostuvan kohtauspaikka kaikille kaupunkilaisille ja siten ehdotettavissa toiminnoissa tulee huomioida kaikki ikä- ja käyttäjäryhmät. Kilpailuehdotuksissa tulee huomioida eri vuodenaikojen erityispiirteet sekä rauhoittumiseen että aktiiviseen tekemiseen soveltuvat alueet. Alueella tulee olla paikkoja, joissa on viihtyisää yksin, mutta myös mahdollisuus suurempien ryhmien kokoontumiseen. Kuusankoskitalon ja joen välissä on katettu esiintymislava, joten toista sellaista ei Rantapuistoon tarvita. Muutoin ehdotuksissa tulee huomioida tapahtumien järjestäminen myös sillan länsipuolisessa Rantapuistossa. Puiston suunnitteluratkaisun tulee tukea sekä julkisten että yksityisten palveluiden sijoittumista alueelle. Veden ja rannan hyödyntäminen monipuolisesti tulee olla merkittävä lähtökohta. Pallokentän alue on kaavoitettu puurakentamiselle, mutta se on haluttu ottaa mukaan kilpailualueeseen asemakaavan hitaan toteutumisen vuoksi. Ehdotuksessa alueelle voidaan sijoittaa vähän kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä ja tilapäisratkaisuja. Pappilanpellon eteläpuolella oleva viljelyalueen pohjoisreunaan tullaan todennäköisesti kaavoittamaan tulevaisuudessa pientaloja yhteen riviin. Tämä tulee huomioida kilpailuehdotuksissa. 3.2.3 Tekniset tavoitteet Alueen maaperän heikko rakennettavuus tulee huomioida kilpailuehdotuksissa. Betonisten voimajohtopylväiden mahdollinen säilyttäminen tulee ottaa huomioon ehdotuksessa. Suunnitelma tulee kuitenkin tehdä niin, että ratkaisu on toimiva, vaikka kaikki tai osa pylväistä päätettäisiin purkaa. Kilpailijat voivat ottaa ehdotuksissaan kantaa pylväiden kohtaloon, ilman että valittu ratkaisu itsessään vaikuttaa ehdotuksen arviointiin. Puiston reitistön tulee tukea suunniteltua 15

Kymijoen ulkoilureittiä ja liittyä siihen. Ulkoilureitin suunnitelmassa on esitetty yhteystarve Kymijoen yli Maunukselanpuron kohdalta. Alueen reitistö tulee suunnitella kattavaksi ja mahdollisimman esteettömäksi ainakin pääväylien osalta. Suunnitteluratkaisujen tulee perustua kestävän kaupunkiluonnon periaatteille ja hulevesien luonnonmukainen käsittely tulee huomioida suunnitteluratkaisuissa. Ratkaisuissa tulee näkyä resurssiviisas ajattelutapa. 4 KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET Kilpailuehdotuksia arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kilpailuehdotuksen kokonaisratkaisua, sen kehityskelpoisuutta ja soveltuvuutta kaupunkikuvaan ja ympäristöön pidetään tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä. Kilpailuehdotusten arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin ehdotusten ansioihin: 4.1 Maisema-arkkitehtoniset ansiot: Arkkitehtoninen, kaupunkikuvallinen ja maisemallinen kokonaisuus Paikan identiteetti ja houkuttelevuus Suunnitelman maisema-arkkitehtoninen laatu, innovatiivisuus ja tuoreus Kuusankosken keskustan identiteetin kehittäminen Suunnitelman luonteva ja joustava liittyminen ympäristöön Maisemallinen kokonaisote ja yksityiskohtien esteettinen laatu, mm. kasvillisuuden käyttö tilanmuodostuksessa Viihtyisyys ja elämyksellisyys (myös pimeän ajan maiseman osalta) Rakennettujen ja luonnonmukaisten osien suhde toisiinsa Liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen 4.2 Toiminnalliset ansiot: Toteutuskelpoisuus, taloudellisuus ja kokonaistehokkuus Toimintojen monipuolisuus ja viihtyisyys Tilallisten ratkaisujen toimivuus, mittakaava ja muunneltavuus Ympäristönsä huomioon ottava, terveellinen, turvallinen ja esteetön ratkaisu Suunnitelman joustavuus muuttuvissa tarpeissa Muuntojoustavuus eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina Veden ja rantaviivan monipuolinen hyödyntäminen Uudisrakentamisen huomioiminen kilpailualueen pohjoisreunassa Eri ikäisten käyttäjien tarpeiden huomioiminen Palvelujen sijoittumismahdollisuus alueelle 4.3 Tekniset ansiot: Toteutuskelpoisuus, taloudellisuus ja kustannustehokkuus Rakenteiden riskittömyys ja pitkäikäisyys ja energiataloudellisuus Vaiheittainen toteutettavuus Ratkaisujen tekninen toimivuus ja kaupunkikuvallinen laatu Voimajohtopylväiden huomioiminen Liittyminen rantareittiin, reittien sujuvuus, turvallisuus ja toimivuus sekä esteettömyyden toteutuminen Kestävän kaupunkiluonnon ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn huomioiminen Resurssiviisaan ajattelutavan sisältyminen suunnitelmaratkaisuihin 16

5 KILPAILUEHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 5.1 Vaadittavat asiakirjat 1. Konsepti, mittakaava 1:5000 Konseptisuunnitelmasta tulee ilmetä suunnittelualueen idea pelkistettynä. 2. Yleissuunnitelma, asemapiirustus, mittakaava 1:1500 Alueen laajuudesta johtuen asemapiirustuksen voi jakaa kahdelle arkille. Asemapiirustuksissa tulee esittää puiston maisema-arkkitehtoninen kokonaisratkaisu; maastonmuotoilu päätoimintojen sijoittelu ja rajautuminen tärkeät näkymälinjat merkittävimmät maisema-arkkitehtoniset elementit (esim. rakenteet) kasvillisuuden massoittelu ja luonne, säilytettävä kasvillisuus reitistö (hierarkia ja liittyminen ympäristöön) pintamateriaalit periaatetasolla suunnittelualueen rajaus, pohjoisnuoli, mittakaavajana ja merkintöjen selitykset poikkileikkausten paikat Yleissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää ideakuvilla, joissa esitetään tavoiteltu yleisilme ja ratkaisuun johtaneet ideat. 3. Leikkaus 2-3 kpl, mittakaava 1:250 Poikkileikkaukset esitetään suunnitelman keskeisimmistä kohdista tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. 4. Osa-aluesuunnitelmia vähintään 2 kpl, mittakaava 1:500 Osa-aluesuunnitelmat esitetään tärkeimmistä toiminnallisista / paljon rakenteita sisältävistä alueista joiden kokonaisidea ei hahmotu riittävästi asemapiirustuksesta. 5. Havainnemateriaali Vähintään kaksi (2) perspektiivikuvaa kilpailuehdotusta parhaiten kuvaavasta suunnasta. Lisäksi kilpailijat voivat esittää halutessaan muutakin havainnemateriaalia. 6. Selostus Noin yhden A4:n pituisesta selostuksesta tulee ilmetä ratkaisun toiminnalliset ja tilalliset ratkaisuperiaatteet. Selostuksessa tulee myös esittää puistoon esitettyjen rakenteiden toteutettavuuteen liittyvät periaatteet. 7. Nimikuori Kilpailuehdotuksen mukana on toimitettava suljettu, nimimerkillä varustettu läpinäkymätön kirjekuori, joka sisältää ehdotuksen nimimerkin, tekijän nimen ja yhteystiedot. Lisäksi on ilmoitettava kenellä on kilpailuehdotuksen tekijänoikeus, sekä ehdotuksen tekijät ja avustajat. 5.2 Piirustusten esitystapa Piirustusten on oltava selkeitä, havainnollisia ja julkaisukelpoisia. Kaikki kilpailumateriaali toimitetaan sekä tulostettuna (alla esitetyn mukaisesti) että PDF-tiedostoina USB-muistitikulle tallen- 17

nettuna. Suunnitelmakartta (asemapiirustus) tulee lisäksi toimittaa myös dwg tai dgn muodossa. Suunnitelmakuvat ja selostus kiinnitetään A2-kokoisille jäykille alustoille. Planssien tulee kestää normaalia käsittelyä ja siirtämistä. Kaikissa mittakaavassa olevissa piirustuksissa tulee olla mittakaavajana ja tasopiirustuksissa lisäksi pohjoisnuoli. Selostus toimitetaan myös erikseen luettavassa koossa esim. A4 tulosteena. Kilpailuehdotus saa sisältää enintään 5 planssia. Ohjeellinen planssijako on seuraava: 1. 1:5000 konsepti ja perspektiivikuva 2.-3. 1:1500 suunnitelmat 4. 1:250 Leikkaukset ja detaljikuvat 5. 1:500 osasuunnitelmat ja ideakuvat Ohjeellisesta planssijaosta voi poiketa tarkoituksenmukaisuussyistä 5.3 Kilpailusalaisuus Kilpailu on salainen. Kilpailuehdotuksen jokaisessa asiakirjassa (myös tiedostojen nimissä) on oltava suunnitteluryhmän nimimerkki. Kilpailusalaisuuden säilyttämiseksi tekijän on varmistettava, ettei tekijätietoa ole näkyvissä missään luovutettavassa materiaalissa. Pdf-tiedostoista on poistettava tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet. Kilpailun järjestäjä huolehtii kilpailusalaisuuden säilymisestä kilpailutöiden vastaanottamisen yhteydessä siten, etteivät lähetyksen päällä olevat merkinnät (lähettäjätiedot, postileimat tms.) tule palkintolautakunnan tietoon. Merkinnät, joista suoraan tai välillisesti paljastuu kilpailuehdotuksen tekijä, ovat kiellettyjä. Jos kilpailusalaisuus on tahallisesti vaarannettu, kilpailuehdotus voidaan hylätä. 5.4 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailuaika päättyy 8.9.2017. Kilpailuehdotukset on jätettävä ennen kilpailuajan päättymistä todistettavasti (postileiman päivämäärä) postin tai muun kuljetuslaitoksen kuljetettavaksi varustettuna osoitteella: Kouvolan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu Tekniikka- ja ympäristötalo PL 32 45701 Kuusankoski Lähetyksen päälle tulee merkitä: Rantapuiston kilpailu Ehdotukset voi jättää myös suoraan Kouvolan kaupungin kirjaamoon 8.9.2017 mennessä kirjaamon aukioloaikoina. Palkintolautakunta on hyväksynyt tämän kilpailuohjelman. Kouvolassa 16.5.2017 Palkintolautakunta 18