KIRJALLINEN KYSYMYS 323/2012 vp Kiinteistöveron poisto valtionosuuksien tasauksesta Eduskunnan puhemiehelle Lakimuutos kiinteistöveron poistosta verotulotasauksesta tuli voimaan 1.1.2012. Kiinteistöveroa ei oteta enää huomioon verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa. Tasausjärjestelmän tarkoituksena on tasata kuntien tulopohjassa olevia eroja. Lisäksi tarkoituksena on turvata kaikille kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Kyse on viimekädessä kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Valtiontalouden kannalta kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä on kustannusneutraali, mutta kuntien välisiä suhteita se muuttaa jyrkästi. Nyt muutamat kunnat hyötyvät suurimmillaan useita satoja euroja asukasta kohti laskettuna, kun vastaavasti 100 kuntaa menettää yli 50 euroa asukasta kohden. Tutkimuksen mukaan kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä vaikuttaa kuntiin hyvin eri tavalla. Kunnat, joissa tonttien arvo on korkea ja kiinteistömassaa on paljon suhteessa väestöön, hyötyvät eniten. Tällaisia kuntia ovat mm. pääkaupunkiseudun kunnat, voimalaitospaikkakunnat sekä muutamat kesämökkipaikkakunnat. Suurimmat häviäjät ovat keskusten ulkopuoliset kunnat, joissa tonttien arvo on alhainen. Valtiovarainministeriön laskelman perusteella on mahdoton arvioida kattavasti, mikä merkitys verotulojen tasausmenettelyn muutoksella on kuntien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin vastata niille kuuluvien palvelujen tuottamisesta. Kuntien järjestäessä niille säädetyt peruspalvelut noudatettavana on rahoitus- ja kustannusvastaavuuden periaate, joka perustuu eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaukseen. Säätäessään kunnille tehtävistä valtion on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua tehtävistä. Nyt tämä periaate ei kattavasti toteudu. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että kunnat "joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi". Perustuslakivaliokunta totesi syksyllä 2011, että valtiovarainministeriölle on asetettava velvoite tarkoin seurata uudistusten tosiasiallisia vaikutuksia eri kuntien asemaan ja kuntalaisten palveluiden saatavuuteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus seurata ja miten kiinteistöveron poiston verotulojen tasausjärjestelmästä tosiasiallista vaikutusta kuntien eriarvoistumiseen ja kykyyn suoriutua velvoitteistaan palvelujen järjestämisessä sekä kuntalaisten palvelujen saatavuuteen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kyseisen asian suhteen? Versio 2.0
Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2012 Tapani Tölli /kesk Markus Lohi /kesk Timo V. Korhonen /kesk Arto Pirttilahti /kesk Elsi Katainen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 323/2012 vp Tapani Tölli /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tapani Töllin /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 323/2012 vp: Aikooko hallitus seurata ja miten kiinteistöveron poiston verotulojen tasausjärjestelmästä tosiasiallista vaikutusta kuntien eriarvoistumiseen ja kykyyn suoriutua velvoitteistaan palvelujen järjestämisessä sekä kuntalaisten palvelujen saatavuuteen ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kyseisen asian suhteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitusohjelman mukaan kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Tämä on toteutettu vuoden 2012 alusta. Kuten kysymyksessä on todettu, toimenpiteen valtionosuuksia lisäävä vaikutus on suurinta kunnissa, joissa kiinteistöveron tuotto asukasta kohti on korkea. Vähentävä vaikutus kohdistuu kuntiin, joissa tuotto on alhainen. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen tuotanto tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada määrätyt peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta tietyn tasoisina. Valtionosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kunnan palvelujen kysyntään vaikuttavat tekijät sekä sellaiset kuntien olosuhteet, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämisen kustannuksiin. Valtionosuuksia määrättäessä otetaan lisäksi huomioon kunnan oma verotulopohja. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on siten myös toimia kuntien välisten tuloerojen tasaajana. Kunnan kiinteistöveroprosenttien nostolla ei ole ollut vaikutusta tasaukseen, koska tasauksen laskentaperusteena käytetään koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tasaus on siten ollut neutraali suhteessa kunnan omaan veroprosenttiin, jolla kunta sääntelee kiinteistöveronsa tuottoa. Myöskään kunnan tuloveroprosentin nosto, jolla kunta lisää verotulojaan, ei vähennä tasausperusteiden mukaan laskettavaa valtionosuutta. Veroprosentin noston tuoman lisätulon sekä kiinteistöverossa että kunnan tuloverossa saa sekä aikaisemmassa että nykyisessä tasausjärjestelmässä kunta itse, eivätkä veroprosentin nostosta hyödy valtio tai muut kunnat tasausjärjestelmän kautta. Tasausjärjestelmässä kaikki rahaliikenne tapahtuu yksittäisen kunnan ja valtion välillä eikä siinä esimerkiksi siirretä verotuloja kuntien välillä. Hallitusohjelman mukaan valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja sen kannustavuutta parannetaan. Valtionosuuksien tasaus, jonka laskentaperusteisiin kuuluvat edelleen kunnan laskennallinen tulovero ja osuus yhteisöverosta, on osa valtionosuusjärjestelmää. Myös tasaus tulee siten arvioitavaksi uudistuksen yhteydessä. Valtiovarainministeriön kuntaosasto seuraa kuntakohtaisesti tilinpäätösten perusteella kuntien talouskehitystä mm. arvioidessaan harkinnanvaraisen peruspalvelujen valtionosuuden korotustarvetta tai erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien määrittelykriteerien täyttymistä. Lisäksi tehdään ennusteita kuntakohtaisesta talouskehityksestä. Seurannassa on mahdollista arvioida myös toteutettua tasausjär- 3
Ministerin vastaus jestelmän muutosvaikutusta kunnan talouskehitykseen. Seurantajärjestelmään ei tällä hetkellä kohdistu merkittäviä muutostarpeita. Jos peruspalveluohjelmassa vuosille 2013 2016 arvioitu kuntatalouden heikkeneminen kehyskaudella toteutuu tai se on nopeampaa ja merkittävämpää kuin on ennakoitu, on seurantaa syytä tehostaa ja varautua siihen, että esimerkiksi harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan tarvittaessa osoittaa eri syistä talousvaikeuksiin joutuneille kunnille. Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 4
Ministerns svar KK 323/2012 vp Tapani Tölli /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 323/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Tapani Tölli /cent m.fl.: Tänker regeringen ge akt på, och i så fall på vilket sätt, hur slopandet av fastighetsskatten ur systemet för utjämning av skatteinkomsterna de facto ökar ojämlikheten mellan kommunerna samt inverkar på kommunernas förmåga att fullgöra sina skyldigheter vid anordnandet av service och på kommuninvånarnas tillgång till service, och vilka åtgärder tänker regeringen vidta i detta fall? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt regeringsprogrammet omfattas fastighetsskatten inte av utjämningen av skatteinkomsterna. Detta har genomförts vid ingången av 2012. Så som konstaterats i spörsmålet innebär åtgärden att statsandelarna ökar mest i kommuner där intäkterna av fastighetsskatten per invånare är höga. Den reducerande effekten gäller kommuner där intäkterna är låga. Syftet med statsandelssystemet är att garantera att den offentliga service som kommunerna ansvarar för produceras jämnt i hela landet så att medborgarna kan få en fastställd basservice av en viss standard oavsett var de är bosatta. Vid bestämmande av statsandelarna beaktas faktorer som påverkar efterfrågan på kommunal service och sådana förhållanden i kommunerna som påverkar kostnaderna för anordnandet av servicen. Vid bestämmande av statsandelarna beaktas dessutom kommunens skatteinkomstbas. Avsikten är således att statsandelssystemet också ska jämna ut inkomstskillnaderna mellan kommunerna. Höjningen av kommunernas fastighetsskattesatser har inte påverkat utjämningen, eftersom de genomsnittliga skattesatserna för hela landet används som beräkningsgrund. Utjämningen har således varit neutral i förhållande till kommunens skattesats, med vilken kommunen reglerar intäkterna av sin fastighetsskatt. Inte heller en ökning av kommunens inkomstskattesats, med hjälp av vilken kommunen ökar sina skatteinkomster, minskar den statsandel som beräknas enligt utjämningsgrunderna. De merinkomster som en höjning av skattesatsen medför i både fastighetsskatten och den kommunala inkomstskatten tillfaller kommunen, både enligt det tidigare och enligt det nuvarande utjämningssystemet. Höjningen av skattesatsen gagnar varken staten eller andra kommuner via utjämningssystemet. Inom utjämningssystemet sker all penningrörelse mellan en enskild kommun och staten, och exempelvis skatteinkomster överförs inte mellan kommunerna. Enligt regeringsprogrammet ska statsandelssystemet omarbetas som en del av kommunstrukturreformen. Systemet förenklas och görs klarare och dess sporrande egenskaper förbättras. Utjämning av statsandelarna, i fråga om vilken beräkningsgrunderna alltjämt omfattar kommunens kalkylerade skatteinkomst och andel av samfundsskatten, utgör en del av statsandelssystemet. Även utjämningen kommer således att utvärderas i samband med reformen. Finansministeriets kommunavdelning följer för varje kommun utifrån boksluten den ekonomiska utvecklingen i kommunerna bl.a. när den 5
Ministerns svar bedömer behovet av att höja statsandelen för basservice enligt prövning eller uppfyllandet av kriterierna för fastställande av kommuner som befinner sig i en speciellt svår ekonomisk ställning. Dessutom görs det prognoser för den ekonomiska utvecklingen i varje kommun. Vid uppföljningen är det också möjligt att bedöma hur det genomförda utjämningssystemet har påverkat kommunens ekonomiska utveckling. För närvarande finns det inte några betydande behov av att ändra uppföljningssystemet. Om den försämring av den kommunala ekonomin under ramperioden som beräknats i basserviceprogrammet för 2013 2016 blir verklighet eller sker snabbare och är mera betydande än väntat, måste uppföljningen effektiviseras och måste man bereda sig på att i förekommande fall eventuellt till exempel höja statsandelen enligt prövning för kommuner som av olika orsaker fått ekonomiska svårigheter. Helsingfors den 18 maj 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 6