Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella? Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma -seminaari Paasitorni 14.2.2013 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus
18-22 vuotiaat eli yliopistoikäiset vuonna 2020 Suomessa 18-22 vuotiaita vuonna 2013 on noin 0,34 miljoonaa (lähde: Tilastokeskus)
Maailman parhaat yliopistot 2012? Times Higher Education World Reputation Ranking 1. California Institute of Technology, U.S.A. 91. Helsingin yliopisto 301-350. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto 351-400. Turun yliopisto Arvioinnissa huomioitiin 400 yliopistoa. Kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan noin 15 000 yliopistoa.
Koulutuksen käyttökustannukset 1995-2009 (meuroa, reaalikehitys) 1995 2000 2005 2009 95-09 05-09 Esiopetus - 134 319 305 - -4,4% Perusopetus 3 735 3 887 4 051 3978 6,5% -1,2% Lukiokoulutus 674 715 712 681 1,0% -4,5% Ammatillinen koulutus (sis. oppisopimusk.) Miten koulutukseen on panostettu? 1871 1452 1560 1713-8,4% 9,8% Korkeakouluopetus 1711 2687 2818 2885 68,6% 2,4% Muu koulutus 416 423 429 428 2,8% -0,2% Hallinto 224 229 226 240 7,1% 6,2% Opintotuki 964 921 869 860-10,8% -1,0% Yhteensä 9 595 10 447 10 985 11091 15,6% 0,1% Lähde: Tilastokeskus
Koulutukseen panostaminen meillä ja muualla
Väestökehityksen merkitys
Väestökehitys 2010-2030 maakunnittain 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % 1-10,0 % Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Lähde: VM
Peruskoulujen määrän muutokset (%) maakunnittain 1999-2009
Koulutusjärjestelmä murroksessa Peruskouluikäisten määrän kehitys (%) maakunnittain 2008-2025 (lähde: Tilastokeskus)
Suomen menestys tarvitsee kaikkien osaamista
Jossain on myös onnistuttu Best education in the world, lähde: Newsweek (elokuu 2010) Max. 100 Te Teoreettisen maksimin ylittämisen mahdollisti koulutuksemme tasalaatuisuus!
Perusopetuksen tuntijaon tavoitteita (1/2) 4 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Opetuksen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kasvatuksessa, opetuksessa ja ohjauksessa sekä kaikessa koulun toiminnassa tulee aktiivisesti vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Kasvatus ja opetus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa
Perusopetuksen tuntijaon tavoitteita (2/2) Kasvatus ja opetus tulee järjestää siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä Opetuksessa on otettava huomioon erityisesti sukupuolten väliset kasvun ja kehityksen erot Opetuksessa vahvistetaan edellytyksiä jatkoopintoihin ja halua koko elämän kestävään oppimiseen
Eräänä haasteena koulupäivän liikunnallistaminen Kolmenkymmenen viime vuoden aikana suomalaisten lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt ja lihavuus lisääntynyt. Suomalaiset liikuntasuositukset kehottavat alle kouluikäisiä liikkumaan reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä ja kouluikäisiä vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liikunta edistää monin tavoin lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Sen on huomattu vaikuttavan myönteisesti myös oppimiseen ja tiedolliseen toimintaan. (Syväoja ym. 2012.) Muutokset aivoissa lisäävät oppimispotentiaalia, koska Tarkkavaisuus ja keskittyminen paranevat Tiedonkäsittely- ja muistitoiminnot tehostuvat Oppilaiden menestyminen myös akateemisissa aineissa paranee (Hillman, Castell&Buck 2005 jne)
Osaamistakuu osaamispääoman takuuna Nuorisotakuun/koulutustakuun käsitekumppanina osaamistakuuta, jolla on kaksi ulottuvuutta: a) takuu opiskelijalle siitä, että hänen suorittamansa tutkinto takaa niin yleiset työelämävalmiudet kuin kyseisellä alalla tarvittavat tiedot ja taidot b) työnantajalle takuun siitä, että kyseisen tutkinnon suorittanut työhakija on koulutuksensa perusteella kykenevä ja osaava kyseiseen tehtävään. Osaamistakuu tulisi käsitteenä ulottaa koko työiän kestäväksi, ja se siten tarkoittaa työntekijälle mahdollisuuksia kehittää ja päivittää osaamistasoaan missä tahansa työuran vaiheessa.
Osaaminen Suomen menestystekijänä Suomi ei ole väestöltään, taloudeltaan tai edes pinta-alaltaan suurvalta. Sen sijaan kansalliselta osaamispääomaltamme voimme olla sellainen, jopa maailman paras. Osaamispääoman kehittäminen edellyttää keskustelua koulutuksesta ja opetuksesta, mutta ei muusta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä erillisenä saarekkeena vaan osana niitä. Osaamispääoman nostamisessa keskeistä on säilyttää nykyinen koulutuksen ja opetuksen kautta saatu osaamisen tasalaatuisuus Monissa maissa pyritty vain huipun laajentamiseen -> tämä ei voi olla Suomen tie
Kiitoksia!