Insinöörimatematiikka D

Samankaltaiset tiedostot
Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Dierentiaaliyhtälöistä

Insinöörimatematiikka D

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

Dierentiaaliyhtälöistä

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Dierentiaaliyhtälöistä

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Insinöörimatematiikka D

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Matemaattinen Analyysi

Insinöörimatematiikka D

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Matemaattinen Analyysi

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

y + 4y = 0 (1) λ = 0

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Insinöörimatematiikka D

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Mat Matematiikan peruskurssi K2

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

10. Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Insinöörimatematiikka D

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Insinöörimatematiikka D

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Matemaattinen Analyysi

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

Differentiaaliyhtälösysteemit sekä niiden tasapainopisteiden stabiilisuus

Insinöörimatematiikka D

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 13: ti klo 13:00-15:30 ja to 1.4.

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Differentiaaliyhtälöt

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

1 Di erentiaaliyhtälöt

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Kanta ja Kannan-vaihto

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

Matemaattiset apuneuvot II, harjoitus 2

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

Frobeniuksen menetelmä

Ominaisarvo ja ominaisvektori

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi

Differentiaaliyhtälöt

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

Matemaattinen Analyysi

800345A Differentiaaliyhtälöt I. Seppo Heikkilä, Martti Kumpulainen, Janne Oinas

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Transkriptio:

Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 1 of 17

Kertausta Vakiokertoiminen lineaarinen homogeeninen DY Vakiokertoimisen homogeenisen DY:n a n y (n) + a n 1 y (n 1) +... + a 2 y + a 1 y + a 0 y = 0 ratkaisuja voidaan löytää yritteellä y = e λt : Tällöin y = λe λt, y = λ 2 e λt,..., y (n) = λ n e λt ja sijoittamalla saadaan a n λ n e λt + a n 1 λ n 1 e λt +... + a 2 λ 2 e λt + a 1 λe λt + a 0 e λt = 0 ja jakamalla e λt ( 0) pois a n λ n + a n 1 λ n 1 +... + a 2 λ 2 + a 1 λ + a 0 = 0. Algebran peruslauseen mukaan tällä karakteristisella yhtälöllä on ratkaisu. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 2 of 17

Kertausta 1. kertaluvun lineaarinen DY Yhtälön y + a(x)y = b(x) ratkaisut ovat muotoa y = Cy 1 + y 0, missä y 1 on homogeenisen yhtälön y + a(x)y = 0 ratkaisu 0 ja y 0 on jokin alkuperäisen yhtälön ratkaisu. Ratkaisumenetelmä Homogeenisen yhtälön ratkaisu y H. Vakion variointi: Sijoitetaan y = C(x)y H alkuperäiseen DY:hyn ja ratkaistaan C(x). M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 3 of 17

Sekalaisia menetelmiä Bernoullin DY Bernoullin DY (a 1) y + p(x)y = q(x)y a muuttuu lineaariseksi sijoituksella z = y 1 a. Esimerkki Ratkaistaan DY y 5y = 5 2 xy 3. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 4 of 17

Sekalaisia menetelmiä Eulerin DY Eulerin DY on muotoa x 2 y + pxy + qy = f (x), missä p ja q ovat vakioita. Tehdään DY:hyn sijoitus t = ln x ja y 1 (t) = y(e t ). Tällöin DY saadaan muotoon y 1 (t) + (p 1)y 1(t) + qy 1 (t) = f (e t ), joka on lineaarinen vakiokertoiminen DY (ja jonka osaamme aiemman perusteella ratkaista). Esimerkki Ratkaistaan DY x 2 y 7xy + 15y = 0. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 5 of 17

DY-ryhmät Lineaarinen, vakiokertoiminen DY-ryhmä x 1 = a 11 x 1 +... + a 1n x n + f 1 (t) x 2 = a 21 x 1 +... + a 2x x n + f 2 (t). x n = a n1 x 1 +... + a nn x n + f n (t) Abstrakti muoto: x = Ax + f, missä x = (x 1,..., x n ) ja f = (f 1,..., f n ) sekä x i :t ja f i :t t:n funktioita. Lause Lineaarisen, vakiokertoimisen DY-ryhmän yleinen ratkaisu on muotoa x = c 1 y 1 +... + c n y n + y 0, missä y 1,..., y n ovat homogeenisen ryhmän ratkaisut ja y 0 jokin ryhmän yksittäisratkaisu. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 6 of 17

DY-ryhmät Lause Olkoon x = Ax homogeeninen DY-ryhmä. Jos λ on matriisin A ominaisarvo ja v tähän liittyvä ominaisvektori, niin y = e λt v on homogeenisen DY-ryhmän ratkaisu. Esimerkki 117 DY-pari { y + 4y + 4z = 0 z + 2y + 6z = 0 voidaan kirjoittaa muodossa ( ) ( y 4 4 z = 2 6 ) ( y z ) M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 7 of 17

DY-ryhmät Esimerkki 117 ( y z ) ( 4 4 = 2 6 ) ( y z Matriisin ominaisarvot ovat 8 ja 2, sekä näitä vastaavat ominaisvektorit (1, 1) ja ( 2, 1). Yleinen ratkaisu on siis ( y z ) ( = C 1 e 8t 1 1 ) ) + C 2 e 2t ( 2 1 Esimerkki Ratkaistaan edelleen DY-pari { y + 4y + 4z + 4 = 0 z + 2y + 6z 2 = 0 ) M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 8 of 17

DY-ryhmät Derivaattaoperaattori Merkitään D = d dx, jolloin y = Dy, y = D 2 y, y = D 3 y ja yleisesti y (n) = D n y. Esimerkki (D + 1)(3D 2)y = (3D 2 + D 2)y = 3y + y 2y M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 9 of 17

DY-ryhmät Esimerkki 119 DY-pari { x = 3x 2y +t y = 2x 2y +3e t voidaan kirjoittaa muotoon { (D 3)x +2y = t 2x +(D + 2)y = 3e t Kertomalla ylempi luvulla 2 ja alempi operaattorilla D 3 saadaan { 2(D 3)x +4y = 2t (D 3)( 2x) +(D 3)(D + 2)y = (D 3)3e t, josta (D 2 D 2)y = 2t 6e t. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 10 of 17

DY-ryhmät Esimerkki 119 Operaattoriyhtälö (D 2 D 2)y = 2t 6e t tarkoittaa tavallista yhtälöä y y 2y = 2t 6e t, jonka yksittäisratkaisu voidaan löytää Laplace-muunnoksilla: y = 1 2 t + 3et Edelleen saadaan x = 1 2 ((D + 2)y 3et ), josta x voidaan sieventää haluttuun muotoon. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 11 of 17

Autonomiset DY-parit Määritelmä DY-pari { x (t) = f 1 (x, y) y (t) = f 2 (x, y) on autonominen, jos muuttuja t ei esiinny oikean puolen termeissä. Ratakäyrät Autonomiselle parille on voimassa dy dy dx = dt dx dt = y (t) x (t) = f 1(x, y) f 2 (x, y) Tämän differentiaaliyhtälön ratkaisuja sanotaan ratakäyriksi. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 12 of 17

Ratakäyrät Esimerkki DY-pari { x (t) = x y y (t) = x + y on autonominen. Ratakäyrien DY on dy dx = x + y x y = 1 + y x 1 y. x Voidaan ratkaista sijoituksella z = y/x. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 13 of 17

DY-parit Lotka-Volterra -malli Alfred J. Lotka (1880 1949) Vito Volterra (1860 1940) M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 14 of 17

Lotka-Volterra -malli Mallin DY-pari Saaliseläinten kantaa merkitään x:llä ja petoeläinten y:llä. { x (t) = αx βxy y (t) = γy + δxy Tasapainopisteet: (0, 0) ja ( γ δ, α β ) Ratakäyrien DY dy dx = y δx γ x α βy = y α βy δx γ x α ln y βy = δx γ ln x + C Ratkaisut syklisiä: On olemassa T, jolle (x(t ), y(t )) = (x(0), y(0)). M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 15 of 17

Lotka-Volterra -malli Populaation keskiarvo { x (t) = αx βxy y (t) = γy + δxy Ylemmästä yhtälöstä saadaan josta 0 = ln x(t ) T x(0) = 0 x x dt = x (t) x(t) = α βy, T joten populaation y keskiarvo jakson T aikana on 0 T (α βy) dt = αt β y dt, 0 E(y) = 1 T T 0 y dt = α β. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 16 of 17

Lotka-Volterra -malli Populaation keskiarvot E(x) = γ δ E(y) = α β DY-pari + ulkopuolinen toimija { x (t) = αx βxy ex y (t) = γy + δxy ey Uudet keskiarvot { E(x) = γ+e δ E(y) = α e β M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 12 17 of 17