Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 31.12.2010 Viite 82132289 LEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Päivämäärä 30.12.2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jukka Kotakorpi Jani Lepistö Jani Lepistö Kaavarungon maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto Viite 82132289 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO SISÄLTÖ 1. Maaperätutkimus 1 1.1 Tutkimus 1 1.2 Nykytilanne ja pohjasuhteet 1 2. Rakennettavuus 3 2.1 Perustaminen 3 2.2 Kunnallistekniikka 4 2.2.1 Tie- ja katualueet 4 2.2.2 Vesihuoltolinjat 4 2.2.3 Pumppaamo 5 2.3 Pohjavesiolosuhteet 5 PIIRUSTUSLUETTELO Piir.nro Piir.nro Piirustuksen sisältö Mittakaava Päiväys Muutos Järvenpää Ramboll 5557-190-1 82132289.1 Tutkimuskartta 1:1000 31.12.2010 5557-190-2 82132289.2 Leikkaus A-A 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-3 82132289.3 Leikkaus B-B 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-4 82132289.4 Leikkaus C-C 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-5 82132289.5 Leikkaus D-D 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-6 82132289.6 Leikkaus E-E 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-7 82132289.7 Leikkaus 1-1 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-8 82132289.8 Leikkaus 2-2 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-9 82132289.9 Leikkaus 3-3 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-10 82132289.10 Leikkaus 4-4 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-11 82132289.11 Leikkaus 5-5 1:500/1:100 31.12.2010 5557-190-12 82132289.12 Leikkaus 6-6 1:500/1:100 31.12.2010 LIITTEET Liite1 Häiriintyneiden näytteiden laboratoriotulokset
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1 1. MAAPERÄTUTKIMUS 1.1 Tutkimus Kohde Tutkimusalue sijaitsee Järvenpään kaupungissa, Lepolan alueella, Poikkitien pohjoispuolella. Tehtävä Kohteeseen on tehty kaavarungon maaperätutkimus ja laadittu rakennettavuusselostus ja perustamistapalausunto asemakaavoituksen ja kunnallisteknisten suunnitelmien pohjaksi. Maaperätutkimukset Tutkimusalueelle tehtiin 29 painokairausta ja 2 siipikairausta. Tutkimuspisteet mitattiin ja kalliopaljastumat kartoitettiin Järvenpään kaupungin koordinaattijärjestelmässä ja N60 korkeusjärjestelmässä. Maanäytteet Kuudesta pisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä yhteensä 25 kappaletta. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja rakeisuus 13 näytteestä. Tulokset ovat liitteessä 1. Pohjavesiputket Viiteen pisteeseen asennettiin lyhytaikainen pohjaveden havaintoputki. Vesipintahavainnot ovat kartta- ja leikkauspiirustuksissa pohjavesiputkitietojen yhteydessä. 1.2 Nykytilanne ja pohjasuhteet Tutkimusalueella on lehtipuuvaltaisia kumpareita, joiden välissä on alavampia peltoalueita. Kumpareilla on kalliopaljastumia, jotka on esitetty tutkimuskartassa. Tutkimusalueen länsiosalla on 20 kv:n ilmajohto. Pohjasuhteet ja perustaminen on jatkossa kuvattu tarkemmin alueittain. Alueet I Alueet I sijoittuvat kumpareille ja niiden reuna-alueille, joista osassa on kalliopaljastumia. Alueen maaperän pintakerroksena on humusmaa ja paikoin ohut enintään metrin paksuinen silttinen kerros, joka rajoittuu tiiviiseen hiekka- moreenikerrokseen. Länsiosan alueella I, pisteessä 28 maaperä on tiivistä, kairauksen mukaan moreenia, kairauksen päättymissyvyydelle 3.8 metriä. Keskiosan kumpareen länsipuolella pisteissä 25 27, maaperä on 0.4 0.8 metrin paksuisen löyhän pintakerroksen alla tiivistä moreenia. Kairauspisteet päättyivät moreenin kiviin tai mahdollisesti kallioon 1.9 4.4 metrin syvyydessä. Alueella pohjavesi oli pisteen 26 pohjavesiputkessa 2.6 metrin syvyydellä tasolla +47.1 (24.11.2010). Keskiosan kumpareen itäpuolella, pisteissä 2 ja 3, pintakerros on löyhää 1.2 ja 0.6 metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen moreeniin ja mahdollisesti kallioon kairausten päättymissyvyyksillä 1.7 ja 1.4 metriä.
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 2 Itäosan kumpareen reuna-alueilla, pisteissä 6, 9 15 ja 16, löyhä pintakerros ulottuu kairauspisteissä 0.5 1.2 metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen moreeniin. Kairaukset päättyivät 0.7 4.4 metrin syvyydellä tiiviiseen moreenikerrokseen tai mahdollisesti kallioon. Itäosan eteläpuolella on pieni kallioinen kumpare, jossa pisteessä 11 todennäköinen kalliopinta on kairauksen päättymissyvyydellä 0.5 metriä maanpinnasta tasolla +49.3. Alueet II Alueet II ovat pääosin kumpareiden välisiä peltoalueita. Alueiden maaperän pintakerroksena on humusmaa ja löyhä hienorakeinen kerrostuma, joka rajoittuu tiiviydeltään vaihtelevaan silttihiekkakerrokseen ja edelleen tiiviiseen moreenikerrokseen. Länsiosalla, pisteessä 29, löyhä savi-silttikerros ulottuu 1.5 metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen hiekka- hiekkamoreenikerrokseen, jonka kiviin kairaus päättyi 3.7 metrin syvyydellä. Keskiosalla, pisteissä 1, 7 ja 8, savinen kuivakuorikerros ulottuu 1 1.4 metrin syvyysvälille rajoittuen keskitiiviiseen tiiviiseen siltti-hiekkakerrokseen ja edelleen tiiviiseen moreenikerrokseen. Kairaukset päättyivät moreenikerroksen kiveen tai mahdollisesti kallioon 4.2 4.5 metrin syysvälillä. Pohjavesipinta havaittiin pisteiden 1 ja 7 pohjavesiputkista, joissa vesipinta oli tasoilla +49.4 ja 49.6, 1.6 ja 1.1 metrin syvyyksillä (23. ja 19.12.2010). Pisteissä 4, 5, 10 ja 21 maaperän löyhä hienorakeinen pintakerros ulottuu 0.5 1.2 metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen hiekka- moreenikerrokseen. Kairauspisteet päättyivät moreenikerroksen kiviin tai kallioon 1.2 4.2 metrin syvyysvälillä. Kumpareen itäreunalla, pisteissä 14 ja 17 savinen kuivakuorikerros ulottuu noin metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen hiekkaiseen siltti- moreenikerrokseen. Kairauspisteet päättyivät moreenikerroksen kiviin tai kallioon noin 3.7 metrin syvyydellä. Alueet III Alueet III ovat rinteiden reuna-alueita, joissa löyhä hienorakeinen kerrostuma on paksumpi kuin alueella II, mutta alueen kairauspisteissä ei esiinny pehmeää savikerrosta. Pisteessä 24 maaperä on löyhää silttiä hiekkaa 1.8 metrin syvyyteen rajoittuen tiiviiseen moreenikerrokseen. Kairaus päättyi moreenikerroksen kiveen tai kallioon 3.1 metrin syvyydellä. Pisteissä 13, 18 ja 19 löyhä savi-silttikerros ulottuu kairauspisteissä 2 3 metrin syvyysvälille rajoittuen tiiviiseen hiekka-moreenikerrokseen. Kairauspisteet päättyivät tiiviiseen moreenikerrokseen 3.8 4.9 metrin syvyysvälillä. Alueet IV Alueilla IV on löyhien kuivakuorimaisten pintakerrosten alla sitkeä-pehmeä savikerros, joka rajoittuu tiiviiseen moreenikerrokseen. Pisteessä 23 kuivakuorikerros ulottuu 3 metrin syvyyteen. Kuivakuorikerroksen siipikairalujuudet ovat välillä 27 yli 194 kn/m 2. Kuivakuorikerroksesta otettu näytteet olivat laihaa-lihavaa savea ja häiriintyneiden maanäytteiden vesipitoisuudet olivat välillä 39.9 40.3 %. Kuivakuorikerroksen alla on metrin paksuinen pehmeä savikerros (siipikairalujuus 18 kn/m 2 ja häiriintyneen näytteen vesipitoisuus 42.7 %), joka rajoittuu hiekka moreenikerrokseen. Kairauspiste päättyi moreenikerroksen kiveen tai kallioon 7.5 metrin syvyydessä. Pohjavesi oli pisteeseen 23 asennetussa pohjavesiputkessa 1.3 metrin syvyydellä tasolla +46.9 (19.11.2010).
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 3 Pisteessä 12 savi-silttikerros ulottuu 3.5 metrin syvyyteen, josta yläosa on kovaa (siipikairalujuudet yli 150 kn/m 2 ) ja alaosa noin metrin paksuudelta sitkeää (siipikairalujuus 26 kn/m 2 ). Pisteessä 20 savi-silttikerroksen yläosa on kovaa 2.5 metrin syvyyteen (siipikairalujuudet yli 150 kn/m 2 ja alaosa noin 2 metrin paksuudelta on pehmeää-sitkeää (siipikairalujuudet 14 ja 32 kn/m 2 ). Savikerroksen alla on tiivis moreeni, jonka kiviin tai kallioon kairaukset päättyivät 5.0 ja 5.7 metrin syvyyksillä. Pohjavesi oli pisteen 12 pohjavesiputkessa 1.4 metrin syvyydellä tasolla +45.7 (19.11.2010). 2. RAKENNETTAVUUS 2.1 Perustaminen Alue on suunniteltu kaavoitettavaksi asuinrakennusten ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten rakentamiseen. Alueen perustaminen on tarkasteltu noudattaen edellä olevia aluejakoja. Perustamistavat ja paalujen tunkeutumistasot tulee tarkentaa rakennuspaikoilta tehtyjen pohjatutkimusten perusteella. Alueet I Alueille I on suunniteltu rakennettavaksi 1-2 -kerroksisia asuinrivi ja pientaloja sekä länsiosalle Sibelius Vierailukeskus. Rakennukset voidaan perustaa moreenikerroksen varaan tai moreenikerrokseen/kallioon ulotetun perustusten alustäytön varaan. Rakennuspohjalta poistetaan savikerros. Moreenipohjalle tehdylle sora- tai mursketäytölle perustettaessa geoteknisenä kantavuutena voidaan alustavasti käyttää p=250 kn/m 2. Pohjasuhteet ja esitetty perustamistapa eivät rajoita rakennustyyppien ja kerrosten määrää suunnittelussa. Alueet II Alueille II on suunniteltu 1-2-kerroksisia asuinrivi- ja pientaloja. Rakennukset voidaan perustaa keskitiiviin - tiiviin silttisen hiekka - moreenikerroksen varaan murskearinalle tai ko. kerrokseen ulotetun perustusten alustäytön varaan käyttäen alustavaa kantavuutta p=150 kn/m 2. Pohjasuhteet ja esitetty perustamistapa eivät oleellisesti rajoita rakennustyyppien ja kerrosten määrää suunnittelussa. Alueet III Alueille III on suunniteltu 2-kerroksinen asuinpien- ja rivitalo. Rakennus voidaan perustaa siltti hiekkakerroksen (kairauspiste 13 1.2 metrin syvyydellä) varaan tehdylle perustusten alustäytölle käyttäen alustavaa kantavuutta p=80 KN/m 2. Alueelle esitettyä perustamistapaa käytettäessä suositellaan enintään II kerroksisia mieluiten puurakenteisia rakennuksia. Alue IV Alueelle IV on suunniteltu 2-kerroksinen asuinpien- ja rivitalo. Rakennus voidaan perustaa kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Paalujen tunkeutumistaso on esitetty leikkauksissa 2-2 ja 5-5. Esitetty perustamistapa ei aiheuta rajoituksia rakennustyyppeihin tai kerrosten määrään.
KAAVARUNGON MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 4 2.2 Kunnallistekniikka 2.2.1 Tie- ja katualueet Tutkimusalueen kadut voidaan rakentaa kaikilla alueilla ilman laaja-alaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä kuivakuorikerroksen/silttisen hiekka-moreenikerroksen ja osalla alueista myös kallion varaan. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjamaan kantavuusluokkana katujen suunnittelussa voidaan käyttää alueilla I, II ja III luokkaa E ja alueella IV luokkaa F. Alustavat tilaajan normaalisti käyttämät päällysrakennekerrokset on esitetty seuraavissa taulukoissa: Pohjamaan kantavuusluokka Katuluokka 3: E F Kulutuskerros 0,04 0,04 Sidekerros 0,12 0,12 Kantava kerros 0,15 0,15 Tukikerros 0,5 0,75 Kokonaispaksuus 0,81 1,06 Katuluokka 4: Kulutuskerros 0,04 0,04 Sidekerros 0,05 0,05 Kantava kerros 0,15 0,15 Tukikerros 0,55 0,8 Kokonaispaksuus 0,79 1,04 Katuluokka 5: Kulutuskerros 0,04 0,04 Sidekerros 0,05 0,05 Kantava kerros 0,15 0,15 Tukikerros 0,4 0,65 Kokonaispaksuus 0,64 0,89 Katuluokka 6: Kulutuskerros 0,04 0,04 Kantava kerros 0,15 0,15 Tukikerros 0,6 0,80 Kokonaispaksuus 0,79 0,99 2.2.2 Vesihuoltolinjat Vesihuollon runkolinjat voidaan perustaa pääosin kuivakuorikerroksen/ silttisen hiekkamoreenikerroksen ja osalla myös louhitun kallion varaan. Perustamistapaan vaikuttavat kohdassa 1.2 esitetyt pohjasuhdekuvaukset, sekä tutkimuskartassa, piir.nro 5557-1 esitetyt aluerajaukset. Alueilla I II voidaan putkilinjat perustaa maanvaraisesti 150 mm paksun tasauskerroksen varaan. Tasauskerros tehdään luonnonkiviaineksesta, maksimiraekoko 10 % putken nimellishalkaisijasta ja alle laitetaan suodatinkangas, N3. Luiskakaltevuutena voidaan käyttää matalissa kaivannoissa kaltevuutta 3:1 ja yli kahden metrin syvyisissä kaivannoissa kaltevuutta 2:1. Alueilla tulee varautua putkilinjojen louhintaan. Alueilla III ja IV putkilinjojen perustamisessa tulee käyttää suodatinkankaalla (N3) ympäröityä 300 mm paksua murskearinaa (murske 0/32). Luiskakaltevuutena voidaan käyttää matalissa kaivannoissa kaltevuutta 3:1 ja yli 2.5 metriä syvyisissä kaivannoissa kaltevuutta 2:1 Yli 3 metriä syvissä kaivannoissa voidaan käyttää kaltevuutta 1:1. Yli 3 m syvistä kaivannoista, jotka ulottuvat pohjavesipinnan alapuolelle, tulee laatia kirjalliset kaivantosuunnitelmat tilaajalle ennen työn aloittamista.