Palveluiden tuottavuus ja vaikuttavuus. Vaikuttavuus ja mittarit

Palveluiden tuottavuus ja vaikuttavuus Vaikuttavuus ja mittarit Vaikuttavuus ja kustannustietoryhmän toimeenpanoryhmä 2016-2018 Palvelupaketit => SOE-tietopaketit Palvelupakettien laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Erva/YA-tason työskentely Maakunnallinen taso Pohtimo 16.6.2017 Kaisa Kostamo-Pääkkö

VAIKUAVUUS- JA KUSANNUSIEO RYHMÄN OIMEENPANORYHMÄ (Kuva-P) 1.12.2016-31.12.2018 Puheenjohtaja: Päivi Hämäläinen, HL Varapuheenjohtaja: Mäki uomo, VM Heli Hätönen, SM Satu Karppanen, SM Sari Kauppinen, SM aina Mäntyranta SM Mika Kortelainen VA Antti Saastamoinen VA Päivi Koivuranta-Vaara, Kuntaliitto Mikko Peltola, HL Hanna Ahonen, Valvira imo Hujanen, Kela Lea Vuorinen, ilastokeskus Anne Melanen Valtionkonttori Olli Ahonen, Valtionkonttori Heikki Lukkarinen, Sitra Eija Peltonen, Pohjois-Savo Kaisa Kostamo-Pääkkö, Lappi Johanna ulonen-apio, Etelä-Karjala Maire Ahopelto, Kainuu Sari örölä, Satakunta Asiantuntijasihteerit: Merja Kovasin, HL ja Outi Räikkönen, HL ekninen sihteeri: Seija Perttula, SM 20.1.2017 Päivi Hämäläinen/Kuva-P 2

oimeenpanoalaryhmän tehtävänä on: 1. viimeistellä kustannus- ja vaikuttavuustietoryhmän alaryhmissä valmistellut ehdotukset sote-mittareiksi. 2. selvittää mittareiden edellyttämää tietopohjaa ja tehdä ehdotuksia tietopohjan varmentamisesta, kehittämistarpeista sekä kehittämistyön organisoinnista ja resursoinnista. 3. laatia ehdotus sote-mittariston ohjaamisen ja kehittämisen valtakunnallisesta organisoinnista. 4. toteuttaa mittariston pilotointia ottaen huomioon palvelupakettien pilotointityön. 20.1.2017 Päivi Hämäläinen/Kuva-P 3

Kuva-P: Mittareita kerätty exel-taulukoihin 650 kpl (150 mitattavalta asialta ei ole mittaritietoa olemassa) 1. Elinolot 2. Hyvinvoinnin ja terveydentila 3. Palvelujen tarve 4. Palvelujen saatavuus 5. Yhdenvertaisuus palveluissa 6. Sosiaalipalvelutuotanto 7. erveyspalvelutuotanto 8. Integraation toteutuminen 9. Valinnanvapaus 10.Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus 11.Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannukset 12.Sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarat (resurssit) 13.Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 14.Palvelutoiminnan innovatiivisyys 15.Osallistuminen ja oikeudet Nyt meidän tehtävä on kommentoida kaikki mittarit, mikä hyvää, huonoa jne. avoite saada dataa Näytettäväksi muutosjohtajille maaliskuussa palaute onko hyödyllistä Ketä kiinnostaa? Rahat jaetaan tiettyjen mittaritulosten perusteella 4

Ketä kiinnostaa? Rahat jaetaan tiettyjen mittaritulosten perusteella Kustannus- ja vaikuttavuustietoryhmän toimeenpanoalaryhmä Ehdotukset sote -mittareiksi taustamuistio KESKENERÄINEN LUONNOS 29.5.2017 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrällä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuuden, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Sairastavuuskertoimen osatekijöiden painoista ja niiden kustannustekijöiden painokertoimista säädetään viiden vuoden välein. uorein säädös on Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1446/2014. Sairastavuuden perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla asukasta kohden määritelty sairastavuuskertoimen perushinta kunnan asukasmäärällä ja kunnan sairastavuuskertoimella. Sairastavuuskerrointa määriteltäessä käytetään erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja ilastokeskuksen sairastavuustietoja sekä Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määristä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöitä, joille annetaan painot, ovat terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja sosiaalihuolto, joiden viimeisimmät säädetyt painot vuonna ovat 49,67 ja 27,44 ja 12,89. erveydenhuolto jakautuu sairastavuustiedoista nouseviin kustannustekijöihin, joille on annettu painokertoimet. Suluissa viimeisin säädetty painokerroin: Diabetes (0,56), Epilepsia (0,98), Psykoosit (6,63), Reuma (0,84), Keuhkoastma (0,47), Verenpainetaudit (0,38), Sepelvaltimotauti (0,72), Crohnin tauti (0,79), Dementia (0,71), Syövät (2,89), Neurologiset taudit (1,10), Sydämen rytmihäiriöt (1,12), yökyvytön, alle 55-vuotias (3,59). Vanhustenhuolto jakautuu kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes (0,25), Epilepsia (1,24), Psykoosit (2,50), Dementia (4,49), Neurologiset taudit (1,62), Sydämen rytmihäiriöt (0,46). Sosiaa-lihuollon kustannustekijän painokerroin on yökyvytön, alle 55-vuotias (12,03).

Maakunta- ja sote -uudistuksen sekä valinnanvapauden edellyttämä tietopohja 12 2.1 Valtioneuvostotasoinen päätöksenteko, valtioneuvoston antama ohjaus ja raportointivelvoitteet 12 2.1.1 Maakuntien perusrahoitus (Maakuntien rahoituslaki) 13 2.1.2 Maakuntien rahoitus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 14 2.1.3 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuusrahoitus 15 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuusrahoitus Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustavan elementin ns. HYE-kertoimen pää-määränä on varmistaa kuntien aktiivinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta myös sote-uudistuksen jälkeen. Kerrointa ehdotetaan käytettäväksi kuntien valtionosuuden perusteena. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (xxxx) 14 :ssä on säädetään terveyden ja hyvinvoinnin lisäosasta osana kuntien saamaa valtionosuutta. Lisäosan suuruuden määräytymisperusteet säädetään val-tioneuvoston asetuksessa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (xxxx). Asetuksen mukaan kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaa ja sen tulosta arvioitaessa käytetään indikaattoreita, jotka on lueteltu asetuksessa. Indikaattorit on lueteltu asetuksen 3 :ssa (aulukko x). Kustannus- ja vaikuttavuustietoryhmän toimeenpanoalaryhmä Ehdotukset sote -mittareiksi taustamuistio KESKENERÄINEN LUONNOS 29.5.2017

Valmistelussa esitetyt maakuntien HYE-kertoimen laskennan indikaattorit (Aluehallintosivut) erveystarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2- diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito-suosituksen mukaisesti Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito suosituksen mukaisesti Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja/tai sairaalassa hoidetut potilaat Kaatumisen tai putoamisen seurauksena tapahtuneet kuolemat ulottomat kotitaloudet, osuus kaikista toimeentuloa saavista kotitalouksista (pitkäaikais)työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa (pitkäiakais)työttömien kokonaismäärään oimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kustannus- ja vaikuttavuustietoryhmän toimeenpanoalaryhmä Ehdotukset sote -mittareiksi taustamuistio KESKENERÄINEN LUONNOS 29.5.2017

13. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus alaryhmäst ä Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo ja (;) (tekninen) muodostaminen ietolähde ja tausta Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien 3 ylikuolleisuus 3 CPI-indeksi 3 DMF-indeksi 3 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus vaikuttavuus, väestöryhmien väliset erot, eriarvoisuus hoitotoimenpiteiden vaikuttavuus (suun terveydenhuolto) hoitotoimenpiteiden vaikuttavuus (suun terveydenhuolto) vaikuttavuus, prevention ja hoidon onnistuminen; palvelujen tarve Niiden 15 74-vuotiaiden henkilöiden kuolleisuus, joilla on elinaikanaan diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö suhteessa vastaavan ikäisen väestön kokonaiskuolleisuuteen Suun terveydenhuollon asiakkaiden CPI-indeksien keskiarvo. arkasteltavissa ikäryhmittäin CPI -indeksi (Community Periodontal Index) kuvaa ientaskujen tilaa, kun ientaskut mitataan tietyistä mittauspisteistä hampaiston ollessa jaettu kuuteen osaan ja jokaisen osan korkein arvo kirjataan. Mittaus tehdään Suun terveydenhuollon asiakkaiden DMF- indeksien keskiarvo arkasteltavissa ikäryhmittäin DMF (Decayed Missing Filled) -indeksi ilmaisee hampaistossa esiintyvien reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden yhteenlasketun määrän. OECD-indikaattori. Health at a Glance OECD Avohilmo indicators (HL) Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017 Määrittelyt ja ohjeistus (HL) Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjen ietojohtamis en taso: kansallinen ietojohtamis en taso: maakunta ietojohtamis en taso: palvelun tuottaja Asiakas Avohilmo (HL) Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2017 Määrittelyt ja ohjeistus (HL) SUHA-hanke (Stakes 2008) Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) 20 54- ja 55 74- vuotiaista jaoteltuna koulutustason mukaan. Psyykkistä kuormittuneisuutta erveytemme.fi (Psyykkinen kartoitetaan MHI-5 -kysymyspatterilla. MHI-5 muodostuu viidestä kysymyksestä, kuormittuneisuus), Sotkanet (ind jotka kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. 4354 4360) uotannossa tai tuotettavissa (), ehdotettu, ei tuotettavissa (E) 3 Itsemurhakuolleisuus 3 HL:n Mielenterveysindeksi vaikuttavuus; prevention ja hoidon onnistuminen; palvelujen tarve vaikuttavuus, palvelujen tarve, vakava psykiatrinen sairastavuus alueella Itsemurhan Indeksi muodostetaan tehneiden määrä kolmesta / 100 asiasta: 0000 asukasta 1) Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset ikäryhmässä 16 79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön 2) psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien Sotkanet (ind 3106), ilastokeskus: Kuolemansyyt erveytemme.fi: (Mielenterveysindeksi), Sotkanet (ind 253, 254). HL:n sairastavuusindeksi 3 Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet Hoidon vaikuttavuus 3 Skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus 3 Pitkittyneet psykiatriset sairaalahoitojaksot Rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk aikana kokeneiden osuus yli 20-3 vuotiaista vaikuttavuus, väestöryhmien väliset erot, eriarvoisuus vaikuttavuus, hoidon laatu ja turvallisuus vaikuttavuus ennaltaehkäisevässä toiminnassa, hoidon tarve, Mielenterveysperusteisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16 64-v / 1000 vastaavanikäisistä, myös erikseen aikuiset 25 64 v, nuoret 16 24 v Niiden 15 74-vuotiaiden henkilöiden kuolleisuus, joilla on elinaikanaan diagnosoitu skitsofrenia suhteessa vastaavan ikäisen väestön kokonaiskuolleisuuteen Sotkanet (ind 3218, 3328, 2422), EK: Eläketilastot OECD-indikaattori, Health at a Glance OECD indicators Yli 90 päivää yhtäjaksoisesti psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden määrä 1000 asukasta kohti. Psykiatrian sairaalahoito sisältää erikoisalojen 70-75 Ilmaisee hoitoilmoitukset. rahapelaamisensa ongelmaksi vähintään joskus 12 viime kk aikana Sotkanet (ind 3082), HL: erveyshilmo kokeneiden osuuden (%) yli 20-vuotiaista AH -tutkimuksen rahapelikysymykseen vastanneista.perustuu AH-tutkimuksen kysymykseen: erveytemme.fi (Rahapelaaminen "Onko eistä 12 viime kuukauden aikana tuntunut, että rahapelaaminen saattaa ongelmana), HL: AH-tutkimus

3 Alkoholia liikaa käyttävien osuus 20 64-vuotiaista 3 Alkoholikuolleisuus 35 64-vuotiailla 3 Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15 34-vuotiailla Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista 3 alueella 13. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus vaikuttavuus ennaltaehkäisevässä toiminnassa, hoidon tarve palvelujen ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuus palvelujen ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuus palvelujen ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuus Indikaattori ilmaisee alkoholia todennäköisesti liikaa käyttävien osuuden prosentteina 20 64-vuotiaista AH-tutkimuksen AUDI-C kyselyyn vastanneista. Perustuu AH-tutkimuksessa käytettyyn kolmen kysymyksen AUDI-C -kysymyssarjaan: Kuinka usein juotte olutta, viiniä tai muita Sotkanet (ind 4412). HL: AH-tutkimus Alkoholikuolleisuus 35 64-vuotiailla 100 000 vastaavanikäistä asukasta kohti Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin Alkoholi- ja (alkoholitaudit huumekuolleisuus ja tapaturmaiset 15 34-vuotiailla alkoholimyrkytykset). 100 000 vastaavanikäistä asukasta kohti. Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Päihtyneenä tapaturmissa Huumekuolleisuus kuolleiden osuus Euroopan (%) tapaturmaisesti huumeseurantakeskuksen kuolleista apaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui.koko maan tieto vuosikohtainen. Aluetieto useamman vuoden Sotkanet (ind 3104), ilastokeskus: Kuolemansyyt Sotkanet (ind 3101, ilastokeskus: Kuolemansyyt. )Ks. tarkemmin EMCDDA:n määritelmät Koko maan tiedot: ilastokeskus: Kuolemansyyt. Aluetiedot sairaanhoitopiireittäin ja pelastusalueittain lähteenä HL: 3 Alaikäisten raskaudenkeskeytykset vaikuttavuus terveydenedistämistyölle 13 17-vuotiaiden Pneumokokki-rokotuksen raskaudenkeskeytykset saaneiden lasten vuosittain osuus (%) / 1000 tiettynä vastaavanikäistä vuotena Sotkanet (ind 1310), HL: Raskaudenkeskeyttämisrekisteri syntyneistä. iettynä vuotena syntyneiden PCV-rokotteen ensimmäisen Pneumokokkirokotuskattavuus annoksen ja täydellisen sarjan saaneiden osuus (%) ikäluokasta. Lapsi on (ensimmäisen annoksen saaneet). 3 Pneumokokki-rokotuskattavuus lapsilla vaikuttavuus, laatu mukana kattavuuslaskelmassa, mikäli hän on asunut koko seuranta-ajan (35 kk HL:Rokotusrekisteri, HL: Avohilmo 3 Ikääntyneiden lonkkamurtumat 3 Akuuttisairaalajaksot, kotihoidon asiakkaista tapaturmien ehkäisyn vaikuttavuus, palvelun tarve Lonkkamurtumat 65 v täyttäneillä % vastaavanikäisestä väestöstä Sotkanet (ind 699). HL: erveyshilmo vaikuttavuus, saatavuus, palvelurakenne 65 vuotta täyttäneiden päivystyksestä alkaneet sairaalajaksot kotihoidon asiakkailla / vastaavanikäinen kotihoidon asiakaskunta (%). Jaoteltuna ikäryhmiin 65 74 v, 75 v täyttäneet, 85 v täyttäneet HL: Sosiaali- ja terveyshilmo, Avohilmo Rokotuskattavuus, influenssarokotuksen saaneet, 3 65 vuotta täyttäneet vaikuttavuus, laatu, sairauden ehkäisy Uusien sydäninfarktipotilaiden 30 päivän 3 kuolleisuus laatu, vaikuttavuus 3 Uusien aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus laatu, vaikuttavuus Niiden lonkkamurtumapotilaiden osuus, jotka 3 kotiutuneet 90 päivän kuluessa Niiden lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 3 vuoden kuluessa Niiden polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 3 vuoden kuluessa Rintasyövän viiden vuoden suhteellinen 3 elossaololuku laatu, vaikuttavuus laatu, vaikuttavuus laatu, vaikuttavuus vaikuttavuus, prevention ja hoidon onnistuminen Kausi-influenssa rokotuksen saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus ( %) vastaavanikäisistä HL:Rokotusrekisteri, Sotkanet (ind 3899, 3942), HL: Avohilmo erveytemme (Sydäninfarkti, Uusien sydäninfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus % ryhmän potilaista. kuolleisuus), Hyvinvointikompassi Lasketaan sekä vakioitu että vakioimaton arvo (näkymä), HL: Perfect hanke Uusien aivoinfarktipotilaiden 30 päivän kuolleisuus % ryhmän potilaista, Lasketaan sekä vakioitu että vakioimaton arvo Niiden lonkkamurtumapotilaiden, jotka kotiutuneet 90 päivän kuluessa, osuus (%) lonkkamurtumapotilaista. Lasketaan sekä vakioitu että vakioimaton arvo Niiden lonkan tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden kuluessa % ryhmän potilaista, Lasketaan sekä vakioitu että vakioimaton arvo Sotkanet (ind 3900, 3944), erveytemme (28 päivän kuolleisuus), Hyvinvointikompassi (Aivoinfarkti, kuolleisuus), HL: Perfect hanke Sotkanet (ind 3901), erveytemme (Lonkkamurtuma, vaikuttavuus) HL: Perfect hanke Sotkanet (ind 3946 vakioitu), Hyvinvointikompassi (Lonkan tekonimvelleikkauksen uusinta), HL: Perfect hanke Niiden polven tekonivelleikkauksessa olleiden potilaiden osuus, joille on tehty uusintaleikkaus 2 vuoden kuluessa % ryhmän potilaista, Lasketaan sekä vakioitu Rintasyövän että vakioimaton viiden vuoden arvo suhteellinen elossaololuku, (0 1). Luku ilmaisee, HL: OECD-indikaattori. Perfect hanke Kuvaus OECD:n kuinka suuri osa syöpäpotilaista elää viisi vuotta syövän toteamisesta verrattuna siihen, kuinka suuri osa alueen samanikäisestä väestöstä elää kyseisen ajan. Suhteellinen elossaololuku on tulkittavissa elossaolotodennäköisyyden arvioksi terveydenhuollon laatuindikaattoreista. HL: OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa.

13. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Kohdunkaulan syövän viiden vuoden suhteellinen 3 elossaololuku Paksunsuolen syövän viiden vuoden suhteellinen 3 elossaololuku vaikuttavuus, prevention ja hoidon onnistuminen vaikuttavuus, prevention ja hoidon onnistuminen Kohdunkaulan syövän viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (0-1). Luku ilmaisee, kuinka suuri osa syöpäpotilaista elää viisi vuotta syövän toteamisesta verrattuna siihen, kuinka suuri osa alueen samanikäisestä väestöstä elää kyseisen ajan. Suhteellinen elossaololuku on tulkittavissa Paksunsuolen syövän viiden vuoden suhteellinen elossaololuku (0 1). Luku ilmaisee, kuinka suuri osa syöpäpotilaista elää viisi vuotta syövän toteamisesta verrattuna siihen, kuinka suuri osa alueen samanikäisestä väestöstä elää kyseisen ajan. Suhteellinen elossaololuku on tulkittavissa OECD-indikaattori. Kuvaus OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattoreista. HL: OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa. OECD-indikaattori. Kuvaus OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattoreista. HL: OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa. 3 Keskosten hoidon vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta 1 vuoden kuolleisuus? Perfect Keskoset 3 Lonkan tekonivelkirurgian vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta Hoitokokonaisuuden pituus? Perfect Lonkan tekonivelkirurgia 3 Polven tekonivelkirurgian vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta Hoitokokonaisuuden pituus? Perfect Polven tekonivelkirurgia 3 Aivoinfarktipotilaiden hoidon vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta Aivoinfarktipotilaiden 90 päivän kuolleisuus, vakioitu % Perfect aivoinfarktipotilaaat 3 Lonkkamurtumapotilaiden hoidon vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän kuolleisuus, vakioitu % Perfect lonkkamurtumapotilaat 3 Sydäninfarktipotilaiden hoidon vaikuttavuus Mittaa erikoissairaanhoidon kustannusvaikuttavuutta Sydäninfarktipotilaiden 90 päivän kuolleisuus, vakioitu % Perfect sydäninfarktipotilaat 3 Suun terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus Mittaa kustannusvaikuttavuutta kustannukset/hoidettu potilas Suhat data, Avohilmo (HL) Suun terveydenhuolto: tervehampaisten lasten 3 osuuden muutos osuuden muutos Suhat data, Avohilmo (HL) 3 M1-lähetteiden määrä Indikaattori ilmaisee tarkasteluvuoden aikana psykiatriseen sairaalaan tahdosta riippumatta tulleiden tietyn ikäisten potilaiden määrän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sotkanet (ind 3058-3061); erveyshimo (HL) E--> 3 Ikääntyneiden psyykenlääkkeiden käyttö E 3 oimintakykymittarit E 3 Perusterveydenhuolto: kustannusvaikuttavuus E 3 Sosiaalipalvelut: Kustannusvaikuttavuus E

Palvelupakettien/Sote-tietopaketit laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Sisällys Johdanto Mittaristot, joiden käytöstä tulee tehdä erilliset kansalliset ratkaisut: Suun terveydenhuollon palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Mielenterveys-ja päihdepalvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Aikuisten sosiaalipalvelujen palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit Kuntoutuksen palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus ja uudistumiskykymittarit Hoito- ja hoivapalvelupaketin laatu, vaikuttavuus ja uudistumiskyky mittarit Erikoissairaanhoidon palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit (PUUUU) Vammaisten palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus ja uudistumiskykymittarit (PUUUU) Vastaanottopalvelujen palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus ja uudistumiskykymittarit (PUUUU) Päivystyksen palvelupaketin laatu ja vaikuttavuus ja uudistumiskykymittarit Ensihoidon palvelupaketin laatu ja vaikuttavuus mittarit Lääkehuollon palvelupaketin mittarit

Palvelupaketit => SOE-tietopaketit Palvelupaketit ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjien (maakunnat) työkalu, joiden avulla maakunta saa näkymään yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajan tuottamien palveluiden kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden asiakasryhmittäin. Niitä voidaan käyttää myös palvelujen tuottamisvastuussa olevien toimijoiden työkaluna. Ne ovat yksi väline sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaan, vertailuun ja päätöksenteon tueksi. Palvelupakettirakenne tarjoaa yhden, yhteisesti sovitun kehikon valtakunnalliseen raportointiin. Maakuntien hallintomallit ja tuottajarakenteet voivat vaihdella vertailtavuuden kärsimättä. 16.6.2017 Etunimi Sukunimi 12

Sote-tietopaketit - työkalu maakunnille sote-ohjaukseen Sote-tietopaketit (aiemmin palvelupaketit) ovat uudenlainen tapa tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja taloudesta. Valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2019. SOE-tietopaketit, 21 kpl Sote-tietopaketit ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjien (maakunnat) työkalu, joiden avulla maakunta saa näkymään yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajan tuottamien palveluiden kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden asiakasryhmittäin. Niitä voidaan käyttää myös palvelujen tuottamisvastuussa olevien toimijoiden työkaluna. Ne ovat yksi väline sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaan, vertailuun ja päätöksenteon tueksi. Sote-tietopaketit antavat entistä täsmällisempää ja reaaliaikaisempaa tietoa sote-palveluiden käytöstä ja niiden kustannuksista. Aiemmin saatavilla ei ole ollut asiakasryhmittäin tuotettua tietoa, jossa eri rahoituskanavien ja palveluntuottajien tiedot on yhdistetty toisiinsa. Valtakunnallisesti yhtenäisen rakenteen vuoksi palvelukokonaisuuksia pystytään ensi kertaa vertailemaan alueittain ja käyttämään tätä tietoa myös valtakunnallisen päätöksenteon tukena. Sote-tietopaketteja on kaikkiaan 21. Niistä 16 on maakunnallisia ja viisi kansallista pakettia. 16.6.2017 Lähde: Sote-tiedoista tekoihin, Sitran selvityksiä 13

estausmaakunnat Pirkanmaa Pirkanmaalla testataan raportointimallia erityisesti perusterveydenhuollon tiedoissa ja kuvataan, miten perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin luodaan tietopakettiraportointi osaksi maakunnan tietomallia. Perusterveydenhuollon tiedot yhdistetään taloustietoihin. Pohjois-Savo Pohjois-Savon maakunta testaa raportointimallia sosiaalihuollon tiedoissa ja tuottaa esimerkin sosiaalipalveluja koskevien järjestelmien integraation toteutuksesta. Sosiaalihuollon tiedot myös yhdistetään taloustietoihin. Lisäksi maakunta testaa teknisesti lasten, nuorten ja perheiden tietopaketin tuottamista. Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maakunta testaa raportointimallia erikoissairaanhoidon tiedoissa ja yhdistää erikoissairaanhoidon tiedot taloustietoihin. Maakunta kuvaa, miten erikoissairaanhoidon tietojärjestelmiin luodaan tietopakettiraportointi osaksi maakunnan tietomallia. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunta testaa kahta tietopakettia: matkapalveluiden ja lääkehuollon tietopaketteja yhdistämällä alueen ja Kelan tietoja. Lisäksi maakunnassa arvioidaan mm. päihde- ja mielenterveyspaketin laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä osallistutaan kansalliseen tietopakettien raportoinnin yhdenmukaistamiseen liittyvään kehitystyöhön.

Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan maakunta arvioi tietopaketteihin liittyviä laatu- ja vaikuttavuusmittareita. Pohjois-Karjala tekee myös maakunnan omaa tiekarttaa raportointijärjestelmänsä läpivalaisun ja kansalliseen yhdenmukaistamiseen liittyvien kehitystarpeiden näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaa Maakunta tuottaa tiekartan tietopakettien käyttöönotosta osana maakunnan ohjausta. Maakunta tuottaa tietopakettien raportointiin liittyviä vaatimusmäärittelyjä sekä esimerkkejä johdon työpöydästä. ämän lisäksi Pohjois-Pohjanmaan hanke testaa lasten, nuorten ja perheiden tietopakettia hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen näkökulmasta yhdistämällä tarkasteluun sivistys- ja kulttuuripalvelut (elämänkaari). Kainuu Kainuun maakunta kuvaa, miten ostopalvelujen kustannukset ja suoritteet saadaan osaksi Kainuun maakunnan sotetietopakettiraportointia. Maakunta kuvaa nykytilaa ja tulevaisuuden tietotarpeita sekä ylimaakunnallista tiedonvaihtoa erityisesti ostopalvelujen näkökulmasta. Lisäksi maakunta tuottaa tiekartan, miten tietopakettien raportointi on mahdollista toteuttaa osana maakunnan raportointijärjestelmää.

16.6.2017 Etunimi Sukunimi 16

Hoito ja hoivapalvelupaketin laatu, vaikuttavuus ja uudistumiskyky mittarit

Aikuisten sosiaalipalvelujen palvelupaketin laatu-, vaikuttavuus- ja uudistumiskykymittarit oiminto Palvelu Laatu Vaikuttavuus Uudistumiskyky Koko pakettia koskevat 1. Valtakunnallinen asiakastyytyväisyys mittari 1. PKS-aikuisväestön hyvinvointimittari erityises-ti merkittävän pahoin-voinnin 2. Odotusaika vastaanotolle yhteydenotosta osalta tapaamiseen 2. AVAIN mittari 3. Asiakassuunnitelman toteutuminen (tulevaisuus) 3. ulottomien osuus kaikista toimeentulotuen saajista Asiakas- ja palveluohjaus 1. Digitaalisten palvelujen käyttö % asiakkaista Omahoito 2. Itsearviointimittari, jota voi käyttää toistuvasti ja johon merkataan myös, mitä itsehoidon osioita asiakas on käyttänyt 3. Paljonko sivukäyntejä/kirjautumisia/tehtyjä testejä ja arvioita Aikuissosiaalityön hyvinvoinnin edistäminen Aikuisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalinen asuminen 4. Palvelusuunnitelma tarkistettu integrooidusti toimijoiden kanssa väh 2 oimeentulotuki Perus ttt 6. oimeentulon saajat % ikäryhmästä äydentävä luokittain ttt Ehkäisevä 7. Hakemuksen käsittelyaika (päivää hakemuksen saapumisesta) ttt 8. Oikaisuvaatimukset (% tehdyistä Maahanmuuttopalvelut 4. oimeentulotukea pitkäaikaisesta saaneet 18-24 v (vuoden aikana vähintään 10 kk saaneet) % väestöstä 5. Asunnottomien määrä osuus tuhatta asukasta kohden (ARA:asunnottomuus- yökuntoutus/ yöelämäpalvelut ähän toimintoon kuuluvat työllistämiseen tähtäävät palvelut sekä työmarkkinatuen kuntavastuu Kuntouttava työtoiminta 1. Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen aktivoituneet työhön tai opiskeluun 6. Nuorisotyöttömien osuus % 18-24- vuotiaasta väestöstä (EM ;työnvälitystilasto) 7. Vaikeasti työllitettävien osuus 18-64 vuotiaista % (EM työvälitystilasto) Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalinen kuntoutus

Aikuisväestön hyvinvointimittari jäsentämään oman elämäntilanteen kokonaisuutta Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ovat kehittäneet uutta, aikuisväestölle sopivaa kokonaisvaltaista hyvinvointimittaria. avoitteena on mittari, joka toimisi sekä ihmisten itsearvioinnin välineenä ilman sosiaalityön asiakkuutta että aikuissosiaalityön lakisääteisen palvelutarpeenarvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineenä. yöryhmä: Petteri Paasio, tutkija, Socca Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki Kirsti Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa

MIARIN HYÖDY: Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua kokonaistilanteensa jäsennykseen. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna perinteiseen palveluohjaukseen. Jos onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden itsekartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, sosiaalityön vaikuttavuus ja tuottavuus lisääntyy kun kaikilla asianosaisilla on sama kokonaiskuva tilanteesta. Mittari osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää Mittaria on esitelty myös Apotin asiakastietojärjestelmien kehittäjille ja mittari otettiinkin heti mukaan Apotin kehitysprojektiksi. Näillä näkymin mittari integroidaan Apotin järjestelmään, ja se tulee kuntien käyttöön Apotin käyttöönoton myötä.

LAPE indikaattorityö ja KUVA -mittaristotyön yhteensovittaminen (HL Nina Halme) LAPE kehitystyön tuloksena syntyvät indikaattorit eivät ole toistaiseksi mukana mittaristossa Osa saadaan tuotantoon 2017 (näiden huomiointi) Osa saadaan tuotantoon myöhemmin (2019) LAPE tietopohjaa kehitetään vahvasti Kouluterveyskyselyn sisällöllinen uudistamistyö, tietoa myös nuoremmilta ikäluokilta, mahdollisuus tarkastella eri väestöryhmissä: Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, elintavat, koulunkäynti ja opiskelu, perhe ja elinolot, kasvuympäristön turvallisuus, palvelut ja avunsaanti - Pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LH) erveys ja toimintakyky, hyvinvointi, elinolot ja osallisuus, varhaiskasvatus, avun saanti ja palvelut - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelukokemukset, väkivalta, syrjintä, kiusaamiskokemukset - Finlapset, kansainväliset l,n,p indiakaattorit koottu yhteen osana VNK hanketta, Neuvola ja kouluterveydenhuollon selvitykset 16.6.2017 Nina Halme/ HL 23

ehtävä 2017 maaliskuu kevät 2017 2017 syyskuu 2017 joulukuu 2018 maaliskuu 2018 Syyskuu 2018 joulukuu I vaiheen mittarit Llista ja listan perustelumuistio Kuulemiset listasta, maakuntajohtajat, Innokylä KUVA P 31.5.2017 Päivi Hämäläinen I vaiheen pilotti + tuotteet Selvitys tietopohjasta Ehdotukset, tietopohjan varmistus Nykytuotanno sta kerättävät mittarit kootaan datasta ja arviointi alkaa I pilotointi on arvioitu ja raportoitu Selvitys ietopohja I sote selitysraporttikierrokseen tuotettu Ehdotukset ietopohja I I sote selitysraporttikierrokseen tuotettu Ehdotukset, mittaristo-työn organisointi ja resurssointi yöryhmämuisti o ehdotukset Ehdotukset, mittariston ohjaus yöryhmämuisti o ehdotukset I vaiheen mittariston tarkistus II vaiheen pilotti Päivitetty lista mittareista Ehdotukset II vaiheen mittareiksi Julkaistu mittarit II vaihe data ja lopullinen esitys mittarilistaksi 24

Sitran palvelupaketit on nimetty uudelleen Sote-tietopaketeiksi. http://alueuudistus.fi/sotetietopaketit Sivulta löytyy myös 10.5.2017 pidetyn Kohti kansallista käyttöönottoa -seminaarin videotallenne ja esitysmateriaalit. Sote-tietopaketit otetaan valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2019. iedonhallinta ja IC-ryhmän loppuraportti löytyy sivulta http://www.pohjoissavo2019.fi/sote-uudistus/soteuudistus/tyoryhmat/tiedonhallinta-ja-ict-tyoryhma.html Mm. SM:n Hannu Hämäläisen esityksessä sote-tietopaketit ovat esillä https://www.slideshare.net/sitrahyvinvointi/sotetietopaketit-kansalllinen-kuvatyryhm KUVA-työryhmä: Sote-valmisteluorganisaatioon kuuluva kustannus- ja vaikuttavuusryhmä (KUVA) http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/kuva-sote-mittareista-alkaa-hahmottua HL:n sote-tietopohjan kehittämishanke https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/sote-tietopohjan-kehittamishanke Jari Porrasmaan esitys: Big data ja tietoaltaat https://www.slideshare.net/sitrahyvinvointi/jari-porrasmaa

Summa Summarium - Mittareita valmistellaan suurella joukolla valtakunnantasolla ja osa pilotteja ihan käytännön rajapinnoilla (Sotemuutoksen tueksi) - Saman tyyppistä työtä teemme myös erva/ya ja maakunnallisella tasolla ja shp tasoilla hl tulevassa laissa määritellyt tehtävät - Valtakunnallinen ja aluekohtaiset asiantuntija-arviot vuosittain - Maakuntien osalta laatii selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta ja toteutumisesta - Maakuntien on toimitettava seurantatiedot hl sen määräämällä tavalla - Mitä tietoa tarvitsemme maakunnassa järjestävälle taholle? Mitä tietoa tuottajat tuottavat? Kuka yhdenmukaistaa järjestävän tarvitsevan tiedon? - ärkeää, että tieto olisi reaaliaikaista ja tulisi asiakastietojärjestelmistä - Järjestävän tahon, tilaajan tulisi tilatessa palveluita huolehtia siitä että vaikuttavuustieto tuotettaisiin samalla tavalla, jotta tieto olisi yhteismitallista ja vertailukelpoista - Sosiaalitaloudellista osaamista puuttuu (vs. terveystaloustiede) - Mittaritiedon analysointi puuttuu/puutteellista - Mittaritieto ei yksin riitä tarvitaan myös kokemustietoa - Miten me tieto IEO otetaan vastaan ja hyödynnetään? Kuka osaa? Ketkä tuottaa ja analysoi?