Ohjaamo-seminaari 12.5.2017 Ayl Sanni Penttilä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun soten integraatio Ohjaamoihin Pohjois-Karjalassa Mitä kuuluu ja missä mennään Siun sote? Integraatiosta
Monihallinnollisten palvelujen yhteen sovittaminen - integraatio Siun soten organisaatio liittää yhteen 14 kuntaa 18 eri organisaatiota Yli 6000 työntekijää Suomen mittakaavassa suuri organisaatio ja valtava organisaatiomuutos Muutos tapahtuu hyvin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä (maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun samanaikaisuus) Lähdetään liikkeelle siitä, mihin kunnissa on päästy. Kuntien väliset erot väestön ominaisuuksien, olemassa olevien palveluiden sekä toimintatapojen osalta suuret
Aluejako
Yhteiset palvelut Tarkastuslautakunta Yksilöasiainja osto Sisäinen tarkastus Valtuusto Hallitus Toimitusjohtaj a Henkilöstöjao sto Hallinto Henkilöstö Hoitotyö Kehittäminen Ikäihmisten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvel ut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Ympäristöterveydenhu olto Pelastuslaito s Talous Viestintä
Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja Leena Korhonen Vammaispalvelut Alue 1 Läntinen Tarja Hallikainen Kristiina Räsänen Jari Nevanto Alue 2 Eteläinen Mervi Paddar Alue 3 Pohjoinen Erja Nevalainen Alue 4 Joensuun kantakaupun ki Tuuli Ollila Alue 5 Itäinen Mervi Paddar Ennaltaehkäisevät palvelut Iija den Herder Lastensuojelu Esko Oikarinen Aikuissosiaalityö Arja Pöntinen-Heinonen Helena Majoinen (valvonta), Kaisa Tanskanen (yksilöasiain jaosto)
Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen toimialuejohtaja Antti Turunen Toimialueylihoitaja Alue 1 Läntinen Mervi Karttunen Alue 2 Eteläinen Mervi Karttunen Sari Kulokivi Alue 3 Pohjoinen Mervi Karttunen Alue 4 Joensuun kantakaupu nki Mervi Karttunen Alue 5 Itäinen Mervi Karttunen Kuntoutus Jussi Malinen Keskussairaalapalvelut Juha Mustonen Työterveyshuolto Jari Korhonen Terveysasemat Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihde
Siun soten strategiasta
Palveluiden integraation tavoitteet Hallituksen linjaukset asettavat korkeat tavoitteet palveluiden integraatiolle. Niiden mukaan integraatio on keskeinen keino kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta. Sen avulla tulisi myös saavuttaa kustannussäästöjä. Kansainvälisistä esimerkeistä tiedetään, että hallinnollisella integraatiolla ei aina saada toivottuja vaikutuksia palveluiden laatuun ja kustannuksiin ilman toiminnallista integraatiota.
Sote-palveluiden integraatio (THL) Hallituksen 6.4.2016 julkistamien linjausten mukaan sote-uudistuksessa integraatio edellyttää: Järjestämisen integraatiota yksi taho vastaa maakunnan tai yhteistoiminta-alueen palveluiden järjestämisestä. Rahoituksen integraatiota kaikki sote-rahoitus kulkee palveluiden järjestäjän kautta. Tiedon integraatiota tieto liikkuu eri palveluiden tuottajien välillä. Palveluketjujen integraatiota palvelusta toiseen siirtyminen tapahtuu sujuvasti. Tuotannollista integraatiota palveluita tarjotaan tarpeenmukaisina kokonaisuuksina.
Integraatio asiakkaan näkökulmasta (THL) Asiakkaan tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia tai Asiakkaan saumatonta siirtymistä palvelusta toiseen niin, että myös tieto siirtyy palvelusta toiseen. Integraation tulisi tuottaa asiakkaille paremmin toimivia ja paremmin tarpeeseen vastaavia palveluita. Integraatiossa asiakaslähtöisyys toteutuu siinä, millä tavalla asiakasta kuullaan palvelutarvetta arvioitaessa, miten palvelut vastaavat asiakkaan palvelutarvetta sekä miten palvelut järjestetään ja toteutetaan kansalaisille. Vertikaalisessa integraatiossa eri tason palvelut yhdistetään toisiinsa. Esimerkiksi hoitoketjut, joissa potilas siirtyy erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen, ovat vertikaalista integraatiota. Horisontaalisessa integraatiossa yhteen sovitetaan saman tason palveluita. Esimerkiksi palvelukokonaisuus, jossa perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut on sovitettu saumattomasti yhteen, on horisontaalista integraatiota. tarjota so- ja te-tuki tasa-arvoisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla tavoitteena yksilön parempi selviytyminen omassa arjessaan (Kekomäki)
Onnistuneen integraation edellytykset Onnistuminen edellyttää esimerkiksi: työntekijöiden osallisuutta osaavaa johtamista integroitavien toimintojen fyysistä läheisyyttä taloudellisia investointeja uusien toimintamallien toimeenpanoon ja työntekijöiden kouluttamiseen ammattikuntien välisten näkemyserojen purkamista uusien ajattelu- ja toimintatapojen juurruttamista. Lisäksi tarvitaan uudenlaista tietoteknologiaa ja -hallintoa, kuten yhteensopivia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä integraatiota tukevia asiakirjarakenteita ja luokituksia Näiden avulla voidaan myös kerätä sellaista tietoa, joka mahdollistaa palveluntuottajien vertailun laadussa, vaikuttavuudessa ja tuottavuudessa.
Integraation työvälineitä yhteisiä palvelutarpeen arviointimalleja konsultaatio- ja lähetekäytäntöjä yhteisiä asiakassuunnitelmia integroitu palvelujärjestelmä on kuin treenattu joukkue (M. Kekomäki): eri pelaajilla on omat paikkansa ja tehtävänsä kaikki pelaajat ovat sitoutuneet yhteen strategiaan pelaajilla on yhteinen voitontahto voitto määritellään tuotetun hyvinvointihyödyn summana eli maaleina pitkäkestoiset asiakassuhteet: sekä järjestelmän että asiakkaan etu kaikki sovitut hoitopolut ja hoito-ohjelmat perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen ovat jo integraatiota
Nuorten työkyvyttömien aikuisten tukemisessa kohti työelämää erityisinä haasteina ovat kuntoutustarjonnan sirpalemaisuus ja koordinoinnin vaikeudet Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle jääneitä 18-35 -vuotiaita nuoria aikuisia viiden vuoden ajan. joka toisella oli kosketus työelämään jossain vaiheessa seurantaa viiden vuoden kuluttua työelämässä oli mukana 20% Heikommin työllistyivät he joilla oli matala koulutustaso jotka eivät olleet työssä ennen kuntoutustukea joilla oli varhain alkanut psyykkinen sairaus. Vain kolmasosalle oli tehty psykoterapiasuunnitelma ja kolmasosalle työllistymistä edistävä kuntoutussuunnitelma, vaikka nämä edistivät myöhempää työllistymistä.
Fysioterapeutit ja lääkärit eivät hyödynnä yhteistyötä Heli Kangas/Väitös 19.5.17 (UEF) Tutkimuksen mukaan työnjako oli tuottavinta sellaisissa toimipisteissä, joissa fysioterapeuttien ja lääkäreiden välinen työnjako perustui vastavuoroisuuteen ja yhdessä tekemiseen. Työnjaon uudistamiset jäävät usein listoiksi, joissa luetellaan, mitä kunkin ammattilaisen odotetaan tekevän. Yhdessä tekeminen edellyttää Kankaan mukaan fysioterapeuttien ja lääkäreiden syvempää ymmärrystä toistensa työstä. Fysioterapeuttien ja lääkäreiden käsityksien mukaan terveydenhuollossa toimivien tietämys eri ammattiryhmien osaamisesta ja työn sisällöstä on heikkoa.
Asiakaslähtöinen integraatio, kulttuurinmuutos & co-production (FT Liina-Kaisa Tynkkyläinen, Nuori Lääkäri-lehti 5.5.17) Järjestelmien kehittäminen ja toimintamallien viilaaminen ei auta, jos sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten toiminta pysyy samana. Miten opetella katsomaan omien professiorajojensa ulkopuolelle ja tunnistaa entistä paremmin palveluita käyttävien ihmisten mahdollisuudet osallistua omien palvelukokonaisuuksiensa luomiseen? Luodaan mahdollisuuksia osallistua oman hoitoprosessinsa kehittämiseen ja ohjaukseen kukin omien kykyjensä muukaan. Tutkimuskirjallisuudessa tästä käytetään käsitettä co-production. Uudenlaisen ajattelun edistäminen ja toimintakulttuurin uudelleen muotoilu edellyttää luopumista vanhoista toimintatavoista ja kulttuurisista normeista, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sosiaalistuvat monesti jo opiskeluaikana.
Ohjaamo toimintamalli ja sote-palvelut https://issuu.com/pkky/docs/nuortentuki-2014
Integraatio Yhdessä olemme enemmän!
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä