Päätös Etelä-Suomi Nro 10/2011/2 Dnro ESAVI/190/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.2.2011 ASIA Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Marttila LUVAN HAKIJA Marttilan kunta Härkätie 773 21490 Marttila LAITOS JA SEN SIJAINTI Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajamassa Pappilan kylässä kunnan omistamalla kiinteistöllä Yhtymä 480-414-7-125 osoitteessa: Riiheläntie 5. Puhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: itä 327 5217, pohjoinen 672 6111. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Ihmistenoja -nimiseen puroon puhdistamon länsipuolella. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: itä 327 5190, pohjoinen 672 6099. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 10.12.2008 (dnro LOS-2008-Y-1308-11). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittely siirtyi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/190/04.08/2010). Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Lounais-Suomen ympäristökeskus oli 14.4.2004 antamallaan päätöksellä nro VPL 1135, dnro 0201Y0992-123 ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n nojalla velvoittanut Marttilan kunnan hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Hakemus oli määrätty jätettäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2008, mikäli jätevesiä sitä ennen ei ole johdettu käsiteltäväksi Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13) a) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupa jäteveden johtamiseen Vesihallitus oli antanut 8.9.1974 Marttilan kunnalle lausunnon nro 2297/500 VH 1974 kunnan tekemästä, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa 283/1962 ja 429/1970 tarkoitetusta ilmoituksesta koskien jätevesien johtamista kunnan keskustaajamasta Ihmistenoja -nimiseen puroon. Vesihallitus oli lausunnossaan katsonut, että Marttilan keskustaajaman jätevesistä ei voida katsoa aiheutuvan vesilain 1 luvun 19 :ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista eikä jätevesien johtamiselle tarvitse toistaiseksi hakea vesilain 10 luvun 24 :ssä tarkoitettua vesioikeuden lupaa, mikäli noudatetaan vesilain säädöksiä ja mm. seuraavaa ehtoa:
"1) Jätevedet käsitellään viimeistään 1.7.1976 alkaen siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -arvo on alle 25 mg O 2 /l (nykyään BHK 7 ATU alle 17,5 mg O 2 /l) ja kokonaisfosforipitoisuus alle 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona laskien." Voimassa olevat sopimukset Puhdistamolla muodostunut tiivistetty liete on aiemmin kuljetettu Salon kaupungin keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Marttilan kunnan vesihuoltolaitos ja Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitos ovat 14.12.2010 tehneet sopimuksen Marttilan jätevedenpuhdistamon kuivaamattoman tiivistetyn puhdistamolietteen käsittelystä Loimaan keskuspuhdistamolla. Puhdistamoalueen kaavoitus Jätevedenpuhdistamo sijaitsee 2.4.1984 vahvistetussa asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi osoitetulla alueella (ET). Kunnan omistama Yhtymä niminen kiinteistö nro 480-414-7-125, jolla puhdistamo sijaitsee, on puhdistamon pohjois- ja eteläpuolella osoitettu asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Puhdistamon itäpuolella on ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY) ja niiden itä ja eteläpuolella asuinrakennusten korttelialueet (AO ja AR). Puhdistamon länsipuolella (Ihmistenojan länsipuolella) on maatalousaluetta (M) ja luoteispuolella asuinrakennusten korttelialueita (AR). 3 PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee Marttilan kunnan keskustaajaman eteläosassa Ihmistenojan itä- ja Paimionjoen pohjoispuolella. Lähimmät teollisuus- ja varastorakennukset ovat 35 45 metriä puhdistamosta itään ja lähimmät asuinrakennukset (omakoti- ja rivitalot) 75 130 metriä puhdistamosta etelään, koilliseen ja itään. Puhdistamon (Ihmistenojan) länsipuolella on avointa peltoa ja eteläpuolella Paimionjoki ja sen eteläpuolella avointa peltoa. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalla Ihmistenoja -nimiseen puroon, joka laskee Paimionjokeen noin 300 metriä purkupaikan alapuolella. Marttilan kunnan jätevesien purkupaikka kuuluu Paimionjoen vesistöalueeseen (nro 27). Jätevesien purkupaikka sijaitsee Paimionjoen keskiosassa
Ihmistenojan valuma-alueella (nro 27.023, valuma-alueen pinta-ala 45,7 km 2 ). Ihmistenojan valuma-alueen yläosassa sijaitsee Kaurastenrahkan turvetuotantoalue. Paimionjoessa vedet virtaavat runsaan 30 kilometrin matkan ennen mereen päätymistään. Paimionjoen yläjuoksu muodostuu useiden järvien ketjusta, jonka tärkeimmät osat ovat Painio, Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi ja Pitkäjärvi. Alueella on lisäksi joukko muita pienempiä järviä. Vesistöalueen vesipinta-alasta 67 % sijaitsee joen yläjuoksulla. Vesistöalueen järvisyys on 1,58 %. Joki virtaa laajojen peltoalueiden halki; pellon osuus vesistöalueen pinta-alasta on noin 42 %. Paimionjoki laskee Paimionlahteen, joka on yhteydessä Paimionselän ja Peimarin kautta Saaristomereen. Paimionjoen suurin sivuhaara, Tarvasjoki, liittyy Paimionjokeen Tarvasjoella. Paimionjoen virtaamia on mitattu säännöllisesti yläosan järviketjun lopulla Hovirinnankoskella ja alempana Juvankoskella. Joen keskivirtaama on vuosina 1996 2007 vaihdellut Hovirinnankoskella välillä 1,0 4,6 m 3 /s ja Juvankoskella 2,0 10,7 m 3 /s. Paimionjoesta johdetaan vettä Aurajokeen Turun vesilaitoksen vedenoton tarpeisiin lähinnä kesäkautena. Vuosina 1991 2001 Aurajokeen johdetun veden määrä on ollut keskimäärin 0,1 m 3 /s. Vedenotto Paimionjoesta tulee päättymään todennäköisesti vuonna 2011 Turun seudun siirtyessä käyttämään Virttaankankaalla tuotettua tekopohjavettä. Paimionjoen valuma-alueen pinta-ala Juvankoskella (noin 10 km Ihmistenojan liittymäkohdan alapuolella) on 785 km 2 ja Paimionjoen virtaamat (m 3 /s) Juvankoskella ovat vuosina 1991-2005 olleet seuraavat: Ylivirtaama, HQ 70 Keskiylivirtaama, MHQ 55 Keskivirtaama, MQ 6,8 Keskialivirtaama, MNQ 0,0 Alivirtaama, NQ 0,0 Ainevirtaamat ja kuormitus Paimionjoen kiintoaine- ja ravinnevirtaamia on selvitetty alajuoksun havaintopaikan 44 näytteenoton avulla. Tässä esitetyt ainevirtaama-arvot on laskettu havaintopaikan 44 pitoisuustietojen ja Paimionjoen Juvankosken virtaama-arvojen perusteella. Laskelman arvot sisältävät hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman sekä myös jokivarren taajamien jätevesikuormituksen siltä osin, kuin se joen alajuoksulle päätyy. Paimionjoen fosfori- ja typpivirtaama on vaihdellut vuosina 1990 2007 keskimäärin välillä 31 297 kg P/d ja 780 3884 kg N/d eli 0,03 0,27 kg P/d/km 2 ja 0,7 3,6 kg N/d/km 2. Vuosina 2002 2007 fosforivirtaama on ollut keskimäärin 139 kg P/d ja typpivirtaama keskimäärin 2082 kg N/d eli 51 tonnia fosforia ja 760 tonnia typpeä vuodessa. Tulvajaksoina ravinnevir- 4
taamat voivat hetkellisesti olla huomattavasti suurempia ja vastaavasti vähävirtaamaisina jaksoina ne jäävät todennäköisesti hyvin pieniksi. Paimionjokea kuormittavat maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen lisäksi jokivarren taajamien asumajätevedet. Marttilan kunnan lisäksi Kosken Tl ja Tarvasjoen kunnat johtavat Paimionjoen keskijuoksulle puhdistamoillaan käsittelemänsä jätevedet. Lisäksi Pöytyän kunta johtaa Tarvasjokeen Kyrön taajaman biologis-kemiallisesti käsitellyt jätevedet. Paimion kaupunki johti aiemmin joen alajuoksulle puhdistamollaan käsittelemänsä jätevedet, jotka 17.6.2009 alkaen on johdettu siirtoviemärillä Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Puhdistamojen kuormituksissa ei Paimion kaupungin puhdistamoa lukuun ottamatta ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien jätevedenpuhdistamojen jätevesipäästöt vesistöön ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet vuona 2007 seuraavat: BOD 7 ATU Kokonais- Kokonais- Ammonium- Kiintokg O 2 /d fosfori typpi typpi aine kg P/d kg N/d kg N/d kg/d Koski Tl 1,1 0,060 6,9 5,7 2,9 Marttila 1,4 0,15 8,1 0,45 1,7 Pöytyä Kyrö 1,1 0,094 11 0,28 2,2 Tarvasjoki 1,7 0,084 5,6 4,3 2,3 Paimio 7,2 1,0 50 27 20 5 Veden laatu Paimionjoen veden laatua on seurattu Kosken Tl, Marttilan ja Tarvasjoen kuntien sekä alajuoksulla Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailuissa. Tutkimuksia on tehty kolmesti vuodessa (talvella helmi-maaliskuussa, keväällä huhti-toukokuussa ja kesällä heinäelokuussa). Vesinäytteistä on määritetty keskeiset fysikaalis-kemialliset suureet (mm. happipitoisuus, kiintoaines ja ravinteet) sekä veden biologinen hapenkulutusarvo ja hygieenistä likaantumista ilmentävien bakteerien määrä. Havaintopaikka 26 sijaitsee Paimionjoessa Marttilan jätevesien purkupaikan yläpuolella ja havaintopaikka 32 purkupaikan alapuolella. Havaintopaikka 44 sijaitsee Paimionjoen alajuoksulla. Paimionjoen vesi on ollut joen keskijuoksulla Marttilan tasalla viime vuosina lähinnä puhdasta tai lievästi likaantunutta. Otetuissa näytteissä on ollut yleensä kuitenkin vain vähän happea kuluttavaa ainesta tai ammoniumtyppeä. Joen pintakerroksen happitilanne on ollut useimmiten hyvä, mutta kesällä otetuissa näytteissä on havaittu ajoittain lievää hapenvajausta. Veden hygieeninen tila sekä Marttilan puhdistamon ylä- että alapuolella vuosina 1998 2007 on keskimäärin ollut välttävä, ajoittain myös huono sekä puhdistamon ylä- että alapuolella. Suuria bakteerimääriä on todettu sekä suurten että pienten virtaamien aikana: haja-asutuksesta ja karjataloudesta läh-
Kalakannat ja kalastus töisin oleva hajakuormitus vaikuttaa jokiveden laatuun siltä osin merkittävästi. Joen alajuoksun hygieeninen tila on bakteerimäärän perusteella ollut yleensä välttävä tai hyvä. Alajuoksulla hygieeninen tila on keskimäärin ollut hieman parempi kuin keskijuoksulla, mutta vaihtelu on ollut suurempaa. Jokiveden laatu vaihtelee voimakkaasti eri vuosina ja vuodenaikoina. Veden fosfori- ja typpipitoisuudet seuraavat kiintoainepitoisuuksien tavoin joen virtaamavaihteluita: vesi on ollut runsasravinteista, kun joessa on ollut paljon vettä. Suuria kiintoainepitoisuuksia on mitattu mm. toukokuussa 2001 ja 2004 sekä elokuussa 2004, jolloin näytteenottopäivää on edeltänyt sateinen sääjakso tai joen valuma-alueella on paikallisesti satanut rankasti. Sateettomina jaksoina kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat sateisia kausia pienemmät. Lounais-Suomen ympäristökeskus on luokittanut Paimionjoen veden laadullisen käyttökelpoisuuden vuosien 2000-2003 aineiston mukaan välttäväksi. Vuosien 1998 2007 aikana tehtyjen velvoitetutkimusten perusteella havaintopaikan 26 vesi on ollut 43 % tutkimuskerroista tyydyttävää ja 57 % välttävää. Puhdistamon alapuolella havaintopaikan 32 vesi on ollut 33 % tutkimuskerroista tyydyttävää ja 67 % välttävää; useimmiten enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä on heikentänyt veden laatua puhdistamon yläpuoliseen paikkaan verrattuna. Paimionjoki tunnettiin aikoinaan lohijokena, mutta nykyään alajuoksulla sijaitsevat Askalan, Juntolan ja Juvankosken voimalaitospadot estävät kalojen nousun merestä joen keskijuoksulle. Marttilan tasallakin joessa esiintyy kaloja, mutta ne ovat lähtöisin todennäköisesti yläjuoksun järvistä tai rantaasukkaiden omatoimisista istutuksista. Lounais-Suomen kalastusalue selvitti vuonna 1997 Paimionjoen vesistön kalakantoja EU:n LEADER -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli inventoida Varsinais-Suomen kalastoltaan arvokkaita virtavesiä. Tehdyissä sähkökoekalastuksissa Marttilan tasalta tutkitusta koskesta löydettiin useita kalalajeja: ahven, hauki, kivennuoliainen, kivisimppu, salakka, särki ja turpa. Paimionjoen alajuoksun runsaimmat (saalismäärissä) kalalajit olivat vuonna 1995 tehdyn kalatalousselvityksen mukaan lahna, ahven, särki ja hauki. Saaliissa oli lisäksi hieman lohia, taimenia ja siikoja sekä kirjolohia. Lounais-Suomen kalastusalue selvitti vuosina 1997-1998 Paimionjoen vesistön rapukantoja EU:n LEADER -hankkeessa (Varsinais-Suomen jokivarsien rapukantojen selvittämis- ja elvyttämishanke). Marttilan tasalta joesta tai sen sivuojista ei löydetty rapuja. Paimionjoessa Juvankosken voimalaitospadon alapuolisella jokiosuudella esiintyi tutkimuksen mukaan vain pieniä määriä rapuja. Paimionjoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Virkistyskalastus on suosittua Askalan voimalaitospadon alapuolelle, jossa se on näkyvä osa 6
Vesistön muu käyttö Paimionjoen virkistyskäyttöä. Kalastus keskittyy lähinnä merestä jokeen nousevien merilohen, meritaimenen ja vaellussiian pyyntiin. Etenkin loppusyksyyn ajoittuva vaellussiian verkkokalastus jokialueella on kalastajien suosiossa. Vuonna 2005 joen alajuoksulle perustettiin kalastusseura, joka edustaa alueen osakaskuntia kalastuksen järjestämiseen ja kalaveden hoitoon liittyvissä asioissa. Ylempänä Paimionjoella virkistyskalastus on alajuoksua vähäisempää. Paimionjoki on yksi Turun kaupungin vesilaitoksen raakavesilähteistä. Turun kaupunki on vähäsateisina aikoina johtanut Paimionjoen vettä Savijoen kautta Aurajokeen vesilaitoksen raakavedeksi. Vettä on pumpattu lähes vuosittain silloin, kun Aurajoen virtaama on ollut hyvin pieni. Pumppaamo sijaitsee Juvankosken ja Juntolan voimalaitosten välisellä jokiosuudella Tarvasjoen Kättylässä. Turun seudulla on tarkoitus siirtyä käyttämään Virttaankankaalla valmistettavaa tekopohjavettä todennäköisesti vuoden 2011 aikana. Paimionjoessa on voimalaitoksia (Juvankoski, Askala ja Juntola), joilla osaltaan säännöstellään joen virtaamia. Jätevedenpuhdistamon purkupaikan lähialueella Ihmistenojassa ei ole uimarantoja eikä se sovellu kalastukseen. Jätevedenpuhdistamon lähialueen kesämökit ja rakennukset on esitetty hakemuksen liitekartassa. Paimionjoessa todennäköisesti uidaan ja sen rannoilla harjoitetaan Marttilan tasalla jossain määrin virkistyskalastusta. Kuivina aikoina Paimionjoen vettä käytetään viljelysten kasteluun. Jokivesi on pääosan vuotta sameaa ja ajoittain hygieenisesti niin huonolaatuista, ettei se sovellu talousvedeksi. 7 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan, että Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella jokivesistöjen ekologisen hyvän tilan tavoite vesistöjen rehevyyden perusteella vaatii laskennallisesti arvioiden jokien fosforikuormituksen vähentämistä 60-70 %:lla. Savimaiden jokityypeille ei ole määritetty typen osalta pitoisuustavoitetta. Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteeksi yhdyskuntien jätevesien osalta on Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella esitetty nykyisen fosforikuormituksen 0,70 t/a vähentämistä vuoteen 2015 mennessä määrään 0,35 t/a (vähentämistavoite 0,35 t/a, 50 % nykyisestä fosforikuormituksesta) ja nykyisen typpikuormituksen 45,54 t/a vähentämistä vuoteen 2015 mennessä määrään 16,45 t/a (vähentämistavoite 29,09 t/a, 64 % nykyisestä typpikuormituksesta). Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamon nykyinen (vuosien 2003-2007 keskimääräinen) fosforipäästö vesistöön on ollut 19 kg fosforia vuodessa eli 2,7 % em. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen nykyisistä fosforipäästöistä vesistöihin ja vastaavasti typpi-
päästö on ollut 2,2 tonnia typpeä vuodessa eli 4,8 % em. yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen nykyisistä typpipäästöistä. Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella yhdyskuntien jätevesien ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteet on suunniteltu pääosin tehtäväksi johtamalla jätevedet Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Ympäristölupahakemuksen mukaan Marttila-Tarvasjoki siirtoviemäriosuuden suunniteltu toteutusaikataulu on vuosina 2014-2015. Marttilan kunnan jätevedet on tarkoitus käsitellä nykyisellä puhdistamolla siihen asti, kunnes palvelusopimus Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa on tehty ja siirtoviemäri on valmistunut. 8 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Puhdistamolla käsitellään Marttilan kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen yhdyskuntajätevedet (talousjätevedet). Viemäröintialueella ei ole sellaista teollisuutta, josta muodostuisi merkittävä määrä teollisuusjätevettä. Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2007 lopussa 706 asukasta (35 % kunnan asukasmäärästä 2035 as.). Liittyjämäärän arvioidaan lisääntyvän jonkin verran lähivuosina. Muutos ei kuitenkaan tule olemaan merkittävä. Puhdistamolla vuonna 2009 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä 98 559 m 3 (keskimäärin 270 m 3 /d). Vuoden aikana suurin vuorokautinen jätevesivirtaama puhdistamolla oli huhtikuussa 849 m 3 /d ja pienin lokakuussa 106 m 3 /d. Puhdistamon ohijuoksutuksia ei ollut vuonna 2009. Vuotovesien (laskuttamattoman jätevesimäärän) osuus oli noin 40 % puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä. Puhdistamolla ei vastaanoteta saostuskaivolietteitä eikä umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete on tiivistetty puhdistamolla olevassa sakeuttamossa ja kuljetettu Salon kaupungin keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Tiivistetty puhdistamoliete tullaan jatkossa kuljettamaan Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Viemäriverkosto ja sen kehittäminen Marttilan kunnan keskustaajaman viemäriverkosto on toteutettu erillisviemäröintijärjestelmänä. Jätevesiviemäriverkoston pituus oli 31.12.2010 yhteensä 13,2 km, josta 8,2 km on rakennettu muoviputkista ja 4,4 km betoniputkista. Betoniputkia on sujutettu muoviputkilla 1,6 km. Uutta paineviemäriä Tiipilän teollisuusalueelle on rakennettuna 0,44 km (otetaan käyttöön vuonna 2011). Marttilan ja Tarvasjoen kunnat ovat yhdessä rakentaneet siirtoviemäröinnin paineviemäriosuuden (ei vielä käytössä) Liedon Yliskulmalta Liedon keskustaan. Jätevesiviemäreiden lisäksi Marttilan keskustaajaman alueella on sadevesiviemäreitä yhteensä 2,2 km.
Viemäriverkostossa ei toistaiseksi ole yhtään jätevedenpumppaamoa, vaan kaikki jätevedet johdetaan puhdistamolle viettoviemäreillä. Ensimmäinen jätevedenpumppaamo otetaan käyttöön vuonna 2011 Tiipilän teollisuusalueella. Myöskään puhdistamolla ei ole tulopumppausta, vaan tulevat jätevedet johdetaan viettona jätevedenkäsittelyprosessiin ja puhdistetut jätevedet edelleen viettona Ihmistenojaan. Marttilan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman 2008 mukaan Portin palvelualue (Tiipilän teollisuusalue) tullaan viemäröimään ja liittämään kunnan viemäriverkkoon. Osa Tiipilän teollisuusalueesta liitetään viemäriverkkoon vuoden 2011 aikana. Ollilan kylän alue on myös suunniteltu viemäröitäväksi rakentamalla siirtoviemäri välille Ollila-keskusta. Ollilakeskusta siirtoviemärin varrelta on mahdollista liittää asutusta sivuhaaroilla Palaisten ja Ruskon kylien alueilta perustettavien vesiyhtymien avulla. Lisäksi keskustaajaman nykyisen viemäröintialueen eteläpuolella oleva Heikola-Ylikylän alue olisi mahdollista liittää kunnalliseen viemäriin perustettavan vesiyhtymän avulla. Marttilan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2008 ja Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2008 on esitetty, että Marttilan kunnan jätevedet tullaan johtamaan vuosikymmenen puolivälin jälkeen Liedon kautta Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Marttila Tarvasjoki siirtoviemäriosuuden suunniteltu toteutusajankohta on 2014-2015. Puhdistamon tulokuormitus Marttilan puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun mukaan tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2000 2009 ollut seuraava: 9 Vuosi Virtaama m 3 /a BOD 7 ATU t/a Kok. P t/a Kok. N t/a Kiintoaine t/a 2000 62 600 11 0,48 2,8 56 2001 50 100 11 0,44 2,4 37 2002 40 900 11 0,55 2,3 53 2003 36 900 18 0,55 2,7 69 2004 63 300 20 0,62 3,1 82 2005 61 100 16 0,69 4,0 84 2006 77 300 16 0,80 4,7 30 2007 87 000 40 1,10 5,5 47 2008 115 800 26 1,20 5,9 40 2009 98 600 24 0,95 5,5 28 Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti vuosien 2005-2009 keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 954.
10 Puhdistamon prosessit ja mitoitus Vuonna 1978 käyttöön otettu ja vuonna 1993 oleellisesti saneerattu sekä laajennettu jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos, jossa on fosforin rinnakkaissaostus. Saneerauksen yhteydessä rakennettiin uudet jälkiselkeytysaltaat ja ilmastusallastilavuus kaksinkertaistettiin. Jäteveden käsittelyprosessi sisältää nykyään seuraavat yksikköoperaatiot: - jätevedet johdetaan viettoviemärillä käsittelyprosessiin - näytteenotto tulevasta jätevedestä - porrasvälppä - saostuskemikaalin (ferrosulfaati) syöttö ilmastusaltaaseen - ph:n säätökemikaalin (sammutettu kalkki) syöttö ilmastusaltaaseen - ilmastus (kaksi ilmastusallasta, joiden tilavuus on yhteensä 175 m 3 ) - selkeytys (2x2 dortmund -selkeytintä, joiden pinta-ala yhteensä 64 m 2 ) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä - virtaaman mittaus (kolmiopato). Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat (suluissa toteutunut käyttöaste vuonna 2009): Q kesk 375 m 3 /d (72 %) Q maks 1000 m 3 /d (85 %) q mit 30 m 3 /h BOD 7 ATU 60 kg O 2 /d (110 %) Saostuskemikaalina rinnakkaissaostuksessa käytetään ferrosulfaattia. Happamuuden säätökemikaalina aktiivilieteprosessissa (nitrifikaatioprosessissa) käytetään sammutettua kalkkia. Aktiivilieteprosessin ylijäämäliete poistetaan ilmastusaltaista ja tiivistetään sakeuttamossa. Tiivistetty nestemäinen liete on viety Salon kaupungin keskuspuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Jatkossa liete käsitellään Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolla. Kemikaalien ja veden käyttö Puhdistamolla käytetään fosforin saostamiseen ferrosulfaattia noin 13-14 tonnia vuodessa (vuosina 2005-2009 keskimäärin 13 500 kg/a, 154 g/m 3 jätevettä) Lisäksi jätevedenkäsittelyprosessiin syötetään happamuudensäätökemikaalina kalsiumhydroksidia (teollisuushienokalkki, Nordkalk SL 90) noin 7-8 tonnia vuodessa (vuosina 2005-2009 keskimäärin 7 500 kg/a, 85 g/m 3 jätevettä). Ferrosulfaatti tuodaan puhdistamolle rakeisena irtotavarana säiliöautolla 15-18 tonnin kuormina ja liuotetaan säiliöstä puhdistamon ferrosulfaattialtaaseen (kylläisen liuoksen syöttö ferrosulfaattialtaan suodatinpohjasta). Teollisuushienokalkki tuodaan puhdistamolle kuorma-autolla ja varastoidaan puhdistamolla säkkeihin (40 kg) pakattuna. Teollisuushienokalkki tyhjennetään puhdistamolla säkeistä päiväsyöttösiiloon (4-5 säkkiä kerral-
Energian käyttö laan), josta syöttö ph-ohjauksen perusteella syöttöruuvilla ja vesiliuotuksella. Puhdistamolla käytetään kunnan vesijohtoverkosta otettavaa talousvettä lähinnä kalkki- ja saostuskemikaaliliuoksen valmistamiseen. Myös prosessilaitteiden ja -altaiden pesuun käytetään talousvettä. Puhdistamolla ei käytetä ns. teknistä vettä (puhdistamolla käsiteltyä jätevettä). Puhdistamolla käytetään talousvettä noin 2 500-3 000 m 3 vuodessa eli keskimäärin noin 7,5 m 3 vuorokaudessa. Puhdistamorakennus on lämpöeristetty ja siinä on suora sähkölämmitys. Pääosa sähköenergiasta kuluu puhdistusprosessin ylläpitoon, lähinnä aktiivilieteprosessin ilmastukseen. Energian käytön tietoja ei ole eritelty osaprosesseittain. Sähkön kulutus on vuosina 2005-2007 ollut keskimäärin 95 133 kwh/a eli 1,08 kwh/m 3 jätevettä. Sähkön kulutus on vähentynyt vuosittain vuoden 2005 tasolta 102 436 kwh/a vuoden 2009 tasolle 89 110 kwh/a. Vuonna 2009 sähkön ominaiskukutus oli 0,90 kwh/m 3 jätevettä. 11 Liikenne Puhdistamolla käy 52 kertaa vuodessa eli kerran viikossa loka-auto, joka hakee puhdistamolta tiivistettyä ylijäämälietettä. Jäteauton ja/tai kuormaauton (välppäysjätteiden haku, kemikaalien toimitukset) liikennettä on joka toinen viikko eli 26 kertaa vuodessa. Henkilöautoliikennettä alueella on noin 2 600 kertaa vuodessa eli noin 50 kertaa viikossa (noin 10 kertaa/arkipäivä). PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Käsittelytulos Puhdistamon luvassa (vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaisessa lausunnossa) asetetut jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset (enimmäispitoisuus) ja niiden toteutuminen vuosikeskiarvoina laskettuna ovat vuosina 2005 2009 olleet seuraavat: BOD 7 ATU Kok. P COD cr Kiintoaine NH 4 N mg O 2/l % mg P/l % mg O 2/l % mg/l % mg N/l % Luparaja 17,5 1,5 ka. 2009 3,7 98 0,20 98 34 96 4,4 98 0,81 99 ka. 2008 6,6 97 0,41 96 38 94 9,8 97 2,9 94 ka. 2007 4,8 98 0,25 98 49 95 8,4 98 0,2 100 ka. 2006 4,3 98 0,25 98 52 92 6,1 98 6,1 90 ka. 2005 5,9 99 0,63 95 42 95 7,1 99 1,9 97 Vuosikeskiarvoina laskettuna ja puhdistamolla tapahtuneet ohijuoksutukset huomioon ottaen vesistöön johdetun jäteveden pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat kaikki täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset.
12 Yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt käsittelyvaatimukset ovat toteutuneet viime vuosina seuraavasti: Tarkastelujakso BOD 7 ATU COD Cr Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi mg O 2/l % mg O 2/l % mg/l % mg P/l % mg N/l % Vaatimus 30 70 125 75 35 90 3,0** 80** 15*** 70*** 2009 3,7 98 34 96 4,4 98 0,20 98 33 41 2008 6,6 97 38 94 9,8 97 0,41 96 24 52 2007 4,8 98 49 95 8,4 98 0,25 98 34 46 Päästöt vesistöön ** Puhdistamon koko alle 2 000 avl *** Puhdistamon koko 10 000 100 000 avl Orgaanisen kuorman (BOD 7 ATU ja COD Cr ), kiintoaineen ja fosforin osalta kaikki vuosien 2007-2009 keskimääräiset pitoisuusarvot (vuosikeskiarvot) ovat alittaneet pitoisuuden sallitun enimmäisarvon ja ylittäneet käsittelytehon vaaditun vähimmäisarvon. Asetuksella ei määrätä typen poiston vaatimuksia asukasvastineluvultaan alle 10 000 avl:n laitoksille. Kyseisen asetuksen 4 :n mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa. Päästöt Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamolta Ihmistenojaan vuosina 2005 2009 ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet seuraavat: Vuosi BOD 7 ATU COD Cr Kok. P Kok. N Kiintoaine teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d 2005 98 0,80 95 8,2 98 0,042 48 5,7 98 1,4 2006 98 0,91 92 11 98 0,053 51 6,4 98 1,3 2007 99 1,4 95 10 95 0,15 46 8,1 99 1,7 2008 97 2,1 94 12 96 0,13 52 7,6 97 3,1 2009 98 1,0 96 9,2 98 0,054 41 8,9 98 1,2 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamolta tai nykyisestä viemäriverkostosta ei ole havaittu päästöjä maaperään. Viemäriverkostossa ei ole jätevedenpumppaamoja, joista käsittelemätöntä jätevettä voisi päästä ympäristöön. Rakenteilla olevan Tiipilän teollisuusalueen viemärin jätevedenpumppaamo otetaan käyttöön vuonna 2011. Puhdistamolla syntyy ylijäämälietettä, joka tiivistetään puhdistamon sakeuttamossa. Tiivistetty liete on aiemmin viety Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, eikä lietteitä siten kulkeudu maaperään sellaisenaan. Jatkossa Marttilan jätevedenpuhdistamon tiivistetty liete tullaan käsittelemään Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolla. Vedenhankintaan käytettäviä pohjavesialueita ei ole jätevedenpuhdistamon eikä viemäriverkoston vaikutusalueella. Puhdistamoa ja viemäriverkostoa lähimmän pohjavesialueen, Puostinlähteen, pohjavedenottamo on
poistettu käytöstä vuonna 2006. Puostinlähteen pohjavesialue tullaan poistamaan pohjavesiluokituksesta. Päästöt ilmaan, haju ja melu Puhdistusprosessit sijaitsevat kokonaisuudessaan puhdistamorakennuksen sisätiloissa. Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittaisia hajuhaittoja lähiympäristöön. Hajuhaittaa voi esiintyä, kun ylijäämälietettä poistetaan lietteen sakeuttamosta loka-autoon. Hajuhaitat ovat kuitenkin vähäisiä, eikä niistä ole tullut valituksia. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Puhdistusprosessissa ei synny merkittävää melua. Suurimmat melulähteet puhdistamolla ovat ilmastuskompressorit ja pumput. Koneet sijaitsevat sisätiloissa. Prosessien käyttö ei aiheuta myöskään tärinää. Lähin vakituisesti asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee 75 metrin päässä puhdistamolta. Puhdistamoalueelle kohdistuva liikenne koostuu loka-, jäte-, kuorma- ja henkilöautoliikenteestä. Autoliikenteellä ei ole suurta merkitystä alueen yleiseen melutasoon eikä ilmapäästöihin. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla ei vastaanoteta eikä käsitellä haja-asutusalueelta kerättäviä saostus- ja umpisäiliölietteitä. Puhdistamolla syntyy välppäjätettä ja tiivistettyä lietettä sekä pieniä määriä öljyjätettä. Välppäjätettä syntyy vuosittain yhteensä noin 15 m 3. Puhdistamolla välppäjätettä varten oleva jäteastia (600 l) tyhjennetään joka toinen viikko ja jäte kuljetetaan pakkaavalla jäteautolla Topinojan jätekeskukseen Turkuun. Tiivistettyä ylijäämälietettä syntyy vuosittain 624 m 3. Tiivistetty ylijäämäliete on aiemmin viety loka-autolla (12 m 3 ) kerran viikossa käsiteltäväksi Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jatkossa Marttilan jätevedenpuhdistamon tiivistetty liete tullaan käsittelemään Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolla. Tiivistetyn nestemäisen lietteen laadusta 19.4.2010 tehdyn tutkimuksen mukaan lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteasetuksen haitallisten metallien raja-arvoja pienemmät, joten asetuksessa hyväksytyllä menetelmällä käsiteltyä lannoitevalmistetta voi sellaisenaan käyttää maanviljelyksessä, kun tuote täyttää lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut muut laatu- ja hygieniavaatimukset. Jätevedenpuhdistamon laitteista tulee hyvin pieniä määriä vaihteiston jäteöljyä, joka toimitetaan ongelmajätteen keräykseen. 13
14 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Puhdistamo saneerattiin ja laajennettiin vuonna 1993. Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Nitrifikaation parantamiseksi jätevedenkäsittelyprosessiin syötetään alkalointikemikaalia. Nitrifiointi on vaihdellut vuosina 2000-2009 voimakkaasta täydelliseen (94-100 %). Kokonaistypen poisto on vaihdellut vuosina 2000-2009 välillä 33-51 % eli se on ollut tavanomaista laitokselle, jota ei ole suunniteltu kokonaistypen poistoon. Puhdistamolla on kapasiteettia käsitellä sinne nykyään johdettavat jätevedet. Auranmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2008 on esitetty, että Marttilan kunnan jätevedet tullaan johtamaan kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen Liedon kautta Turkuun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Paimionjoen virtaama vaikuttaa oleellisesti Marttilan jätevesien mahdollisiin vaikutuksiin jokiveden laadussa. Virtaaman ollessa suurempi kuin joen keskivirtaama Marttilan jätevedenpuhdistamolta johdettavan kuormituksen vaikutukset Paimionjoen keskijuoksun vedenlaatuun jäävät laimenemisesta johtuen laskennallisestikin vähäisiksi. Vaikutukset voivat näkyä lähinnä pienenä typpipitoisuuden kasvuna. Pienten virtaamien (esim. 0,1 m 3 /s) aikana Paimionjoen kokonaistyppipitoisuus voi kasvaa laskennallisesti noin 950 µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 150 µg/l ja fosforipitoisuus 20 µg/l havaintopaikkojen 26 ja 32 välillä Marttilan jätevesistä johtuen (kuormituksena em. laskennassa on käytetty vuosien 1997-2007 keskikuormituksen maksimiarvoja). Joen alajuoksulla Marttilan jätevesistä aiheutuvat vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi vähäisemmiksi kuin ylempänä joessa. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen ja kasvillisuuteen. Velvoitetarkkailun tulosten perusteella Marttilan jätevesien vaikutusta Paimionjoen vedenlaatuun ei useinkaan ole ollut havaittavissa viime vuosina, vaan jätevedet ovat tehokkaasti laimentuneet suuriin vesimääriin. Jätevesien vaikutus Paimionjoen vedenlaatuun ei ole selvästi nähtävissä myöskään kerroilla, jolloin Paimionjoen virtaama on ollut tutkimuspäivänä pienehkö. Ajoittain enterokokkien kaltaisten bakteerien määrä on kasvanut havaintopaikkojen välillä, mikä saattaa johtua jätevesistä mutta bakteerit voivat olla myös muualta peräisin. Joen likaantuneisuusaste ei yleensä ole oleellisesti muuttunut puhdistamon ylä- ja alapuolisen havaintopaikan välillä, vaan vesi on ollut sekä happitilanteen ja BOD 7 -arvojen että ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella useimmiten puhdasta. Muutamilla tutkimuskerroilla BOD 7 -arvot ja ammoni-
umtyppipitoisuudet ovat olleet lievästi likaantuneille jokivesille ominaisia. Useilla kerroilla ammoniumtyppipitoisuus on kuitenkin ollut puhdistamon alapuolisessa havaintopaikassa yläpuolista paikkaa pienempi. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella veden hygieeninen tila on vaihdellut erinomaisesta huonoon ollen yleisimmin välttävä. Paimionjoen ammoniumtyppipitoisuus on viime vuosina tehdyissä tarkkailuissa ollut Marttilan puhdistamon jälkeen enimmilläänkin (110 µg/l) melko pieni. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 ºC ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraateiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle alueelle joessa. Ammoniumtyppipitoisuuksien pysyessä alhaisina, kuten Marttilan tasalla on havaittu, ammoniakin haittavaikutuksia ei ilmenne. Jäteveden ravinteet voivat kiihdyttää planktonlevien kasvua joen suvantopaikoissa etenkin kuivina jaksoina, jolloin veteen pääsee vähäisemmän savisameuden ansiosta enemmän valoa levien käyttöön. Marttilan jätevesien purkupaikan alapuolisessa havaintopaikassa (32) veden a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet lähinnä lievästi reheville tai reheville järville tyypillisellä tasolla. Paimionjoen veden hygieeninen tila on ajoittain heikentynyt mahdollisesti Marttilan jätevesistä johtuen. Hygieenisesti välttävä- tai jopa huonolaatuinen vesi ei sovellu uima- eikä talousvedeksi. Marttilan jätevesillä ei ole osoitettu olevan selvää vaikutusta Paimionjoen happipitoisuuteen, joten siltä osin jätevesillä ei ole vaikutusta kalojen viihtyvyyteen joessa. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Jätevedenpuhdistamon toiminnasta saattaa ajoittain syntyä hajuhaittoja, jotka voivat alentaa lähialueen viihtyisyyttä. Jätevesien Ihmistenojaan ja edelleen Paimionjokeen johtamisen seurauksena jokiveden hygieeninen laatu voi ajoittain heikentyä etenkin purkupaikan lähistöllä, jolloin jokivesi ei täytä uimavedelle asetettuja hygieenisyysvaatimuksia. Tällöin purkupaikan lähialueella uimiseen sisältyy terveysriskejä: vedessä voi olla suolistoperäisiä taudinaiheuttajia. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Paimionjoen alaosassa Paimion kaupungin alueella sijaitsee Paimionjokilaakson Natura 2000 ohjelmaan (FI0200103) kuuluva osa valtakunnallisesti arvokkaasta Paimionjokilaakson maisema-alueesta. 15
Paimionlahden perukka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 ohjelmaan (FI0200036). Lahdella on laajat ruovikot ja umpeutuvia laajahkoja rantaniittyjä. Paimionlahti on linnuston kannalta erittäin tärkeä pesimä- ja muutonaikainen levähdysalue ja se on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Lisäksi lahdella on useita harvinaisia kasvilajeja ja siellä tavataan myös erityisesti suojeltava laji meriuposkuoriainen. Lahti on myös kevätkutuisten kalojen merkittävä lisääntymisalue. Marttilan jätevedenpuhdistamon aiheuttamalla vesistökuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Paimionjokilaakson tai Paimionlahden Naturaalueisiin: toiminta, jolle haetaan ympäristölupaa, ei vaaranna alueen luontoarvoja. Hankkeen vaikutusalueella ei ole muita sellaisia luontokohteita, luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 -suojeluverkostoon kuuluvia alueita, joihin toiminnasta aiheutuvalla vesistökuormituksella olisi merkittävää vaikutusta. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Puhdistamo saattaa aiheuttaa ajoittaisia lähinnä viihtyisyyttä vähentäviä hajuhaittoja lähiympäristöön. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vedenhankintaan käytettäviä pohjavesialueita ei ole jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkoston vaikutusalueella. Viemäriverkostossa ei ole tällä hetkellä jätevedenpumppaamoja, joista käsittelemätöntä jätevettä voisi päästä ympäristöön. Jätevedenpuhdistamolta tai viemäriverkoston alueelta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä maaperään. Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnasta aiheutuvan melun vaikutukset ovat paikallisia, melua syntyy prosessitiloissa. Kaikki melua aiheuttavat toiminnot sijaitsevat puhdistamorakennuksen sisällä, eikä meluhaittaa ympäristöön ole havaittu. Arvio päästöjen aiheuttamista vahingoista sekä ehdotus niiden korvaamisesta Puhdistamon toiminnan vaikutukset vesistöön ovat vähäisiä vastaanottavan vesistön kannalta. Ihmistenojassa ja Paimionjoessa Marttilan kunnan alueella ei kalasteta. Käsitellyn jäteveden vaikutukset vesistöön ovat niin vähäisiä, ettei luvan hakija katso niiden aiheuttavan korvattavaa haittaa. 16 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkkailtu Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n 12.5.1980 tekemän tarkkailuohjelman mukaan, jonka Turun vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt 8.8.1980.
17 Jätevesien vaikutuksia Paimionjoessa on tarkkailtu Paimionjoen yhteistarkkailulla. Marttilan jätevesien purkupaikan (Ihmistenojan liittymäkohdan) yläpuolella Paimionjoessa on vedenlaadun havaintopaikka 26 ja alapuolella havaintopaikka 32. Hakemukseen on liitetty ehdotus tarkkailun järjestämiseksi. Ehdotettu tarkkailusuunnitelma on päätöksen liitteenä. Ehdotus koskee puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailua sekä ympäristövaikutusten tarkkailua (vesistötarkkailua). YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöriskejä. Mahdolliset ympäristöön kohdistuvat riskit ovat käsittelemättömän jäteveden kulkeutuminen maaperään esimerkiksi viemäriverkostossa hajonneen putken kautta. Puhdistamon huono toiminta ja siitä johtuva huono puhdistustulos voivat heikentää väliaikaisesti vedenlaatua purku-uomassa. Jätevedenpuhdistamolla on ohitusmahdollisuus heti porrasvälpän jälkeen, jolloin välpättyä jätevettä voidaan johtaa purkukaivon kautta suoraan purku-uomaan. Viemäriverkostossa ei ole vielä jätevedenpumppaamoja, joista käsittelemätöntä jätevettä voi päästä ympäristöön (ensimmäinen pumppaamo otetaan käyttöön vuonna 2011). Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Marttilan kunnan alueella on pohjavesialueita ja pohjavedenottamoja, mutta ne eivät sijaitse viemäröidyllä alueella. Viemäriverkostosta tai jätevedenpuhdistamolta ei ole havaittu pääsevän käsittelemätöntä jätevettä ympäristöön. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.7.2010 (jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella olevat kiinteistöt omistajatietoineen 300 metrin säteellä puhdistamosta sekä kiinteistöt omistajatietoineen purkuvesistöä (ihmistenoja ja Paimionjoki) alaspäin Halikko-Mietoinen seututien sillalle asti sekä lisäksi puhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetoraportit 2008 ja 2009). Hakemusta on täydennetty laitoskäynnin yhteydessä 15.12.2010 puhdistamolietteen käsittelyä koskevalla sopimuksella, joka on tehty 14.12.2010 sekä lietetutkimustodistuksella 19.4.2010 otetusta lietenäytteestä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Marttilan kunnassa 2.9. 4.10.2010.
18 Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja 3.9.2010 Auranmaan Viikkolehdessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja kulttuuri vastuualueelta (kalatalousviranomaiselta), Marttilan kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan 18.10.2010, ettei laitokselle ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunnon 8.9.1974 ja vesi- ja ympäristöhallituksen kirjeen 17.1.1990 nro 401/500 VYH 1987 mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdetun jäteveden BOD 7 ATU - arvo on enintään 17,5 mg/l ja fosforipitoisuus alle 1,5 mg/l. Vuosijaksolla 1999-2009 laitos on toiminut hyvin ja alittanut edellä esitetyt pitoisuusarvot selvästi. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että arvot eivät enää vastaa Marttilan kokoluokkaa oleville laitoksille nykytilanteessa vaadittavaa puhdistustulosta, joten Y-vastuualue esittää puhdistamolle seuraavia lupaehtoja: - BOD 7 ATU < 15 mg/l ja reduktio > 90 % - kokonaisfosfori < 0,7 mg/l ja reduktio > 90 %. Lisäksi puhdistamolle tulee antaa raja-arvot kemialliselle hapenkulutukselle ja kiintoaineelle. Näiden osalta ympäristö ja luonnonvarat vastuualue esittää seuraavia määräyksiä: - COD Cr < 100 mg/l ja reduktio > 80 % - kiintoaine < 20 mg/l ja reduktio > 90 %. Vesistövaikutusten tarkkailun osalta ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että hakijan tulee jatkossakin tarkkailla päästöjensä vesistövaikutuksia. Luonteva vaihtoehto on osallistua jatkossakin Paimionjoen, Tarvasjoen ja Paimionlahden yhteistarkkailuun, jota tehdään Turun vesipiirin vesitoimiston 2.9.1982 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Em. tarkkailuohjelma tulisi päivittää v. 2011 alkuun mennessä nykytilannetta vastaavaksi mm. Paimion puhdistamon toiminnan päättymisen takia. 2) Marttilan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan 11.10.2010, ettei kunnalla ole huomautettavaa kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta ja puoltaa luvan myöntämistä. 3) Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunta. (Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausuntonaan 30.9.2010 Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta, että vuoto- ja hule-
vesien vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muilta osin ympäristönsuojelulautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. 4) Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto (Marttilan kunnan terveydensuojeluviranomainen) esittää lausuntonaan 18.10.2010, ettei ympäristöterveydenhuollolla ole mitään huomautettavaa Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta. Lausunto on annettu vain terveydensuojelulain ja asetuksen vaatimusten mukaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Lupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Marttilan kunnanhallitus on antanut 30.11.2010 vastineen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Kunnanhallitus ilmoittaa pitävänsä Varsinais-Suomen ELY keskuksen esittämiä raja-arvoja Marttilan kunnan tilanteessa liian tiukkoina, vaikka Marttilan jätevedenpuhdistamo on pääsääntöisesti alittanut ne. Tulevaisuudessa jätevedet tullaan johtamaan siirtoviemäriä pitkin Turkuun. Varsin lyhyen ajanjakson johdosta ei ole tässä vaiheessa syytä tehdä raskaita investointeja Marttilan jätevedenpuhdistamoon. 19 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Marttilan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 860. Lupa koskee Marttilan kunnan viemäriverkostoon johdettavien, hakemuksessa tarkoitettujen yhdyskuntajätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyisessä purkupaikassa puhdistamon kohdalla Ihmistenoja nimiseen puroon. Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet saa johtaa nykyisessä purkupaikassa puhdistamon kohdalla Ihmistenoja nimiseen puroon, joka laskee Paimionjokeen. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä.
20 Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Käsiteltyjen jätevesien päästöjen vesistöön on täytettävä vuosikeskiarvoina laskettuna ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Parametri Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7 ATU, O 2 15 90 COD Cr, O 2 100 80 Kiintoaine 20 90 Kokonaisfosfori, P 0,7 90 Ammoniumtyppi Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste 3. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut rajaarvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4. Jätevedenpuhdistamon toiminta on, puhdistamolietteen kuljetukset ja toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 5. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ulkona ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Melutaso häiriintyvässä kohteessa on mitattava valvontaviranomaisen tai haittaa kärsivän vaatimuksesta. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkon käyttö ja hoito 6. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Jätevesien ja lietteiden pääsy viemäriverkosta tai puhdistamorakenteiden kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla.
7. Puhdistamolla on oltava nimettynä ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 8. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Toiminnanharjoittajan on laadittava vuoden 2012 loppuun mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta sekä toimitettava vuosittain Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä. 9. Viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää luotettavasti. Viemäriverkon ohijuoksutuksista ja ylivuodoista sekä niiden aiheuttamista päästöistä on pidettävä kirjaa ja ne on raportoitava puhdistamon vuosiyhteenvedossa. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevesistä poikkeavat jätevedet 10. Toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asiantuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai lietteen hyödyntämistä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. 11. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkostoon on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. 21
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Tiivistetty puhdistamoliete on toimitettava jatkokäsiteltäväksi Loimaan kaupungin keskuspuhdistamoon tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Puristettu välppäjäte on toimitettava käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa välppäjätteen käsittelemiseen tai loppusijoittamiseen. Toiminnassa muodostuvat muut jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 13. Muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Varastointi 14. Puhdistamoliete, välppäjäte, muut jätteet sekä ongelmajätteet, ferrosulfaattiliuos ja muut kemikaalit sekä voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 15. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Marttilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Marttilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. ' 22