Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamo, ympäristölupamenettely, Rusko

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 134/2012/1 Dnro ESAVI/196/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamo, ympäristölupamenettely, Rusko LUVAN HAKIJA Ruskon kunta PL 69, Rusko LAITOS JA SEN SIJAINTI Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vahdon taajaman länsipuolella kunnan omistamalla kiinteistöllä (kiinteistötunnus ) osoitteessa Puhdistamontie 2. Puhdistamon (esikäsittely- /valvomorakennuksen) koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: itä , pohjoinen Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Vahdonjoen pohjoiseen haaraan puhdistamon kohdalla. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Ruskon kunta hakee ympäristölupaa olemassa olevan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen voimassa olevin lupamääräyksin (Länsi- Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 85/2000/4). Ruskon kunta hakee samalla myös ympäristönsuojelulain 90 :ssä tarkoitettujen määräysten antamista puhdistamon toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 85/2000/4 määrännyt ympäristölupahakemuksen tekemisestä vuoden 2009 loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a kohdan perusteella. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva lupa jäteveden johtamiseen vesistöön Länsi-Suomen vesioikeus oli antamallaan päätöksellä nro 126/1990/4 myöntänyt Vahdon kunnalle luvan Vahdon kunnan yleisestä viemärilaitoksesta tulevien jätevesien johtamiseen edelleen Vahdonjokeen (Ruskonjokeen) vesioikeuden päätöksen nro 43/1980 B mukaiselle purkupaikalle Vahdon kunnassa päätöksessä määrätyin lupaehdoin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 85/2000/4 tarkistanut em. päätöksen lupamääräykset. Lupamääräyksen 1) mukaan: Luvan saajan on käsiteltävä jätevedet biologis-kemiallisesti tai saavutettavan puhdistustuloksen osalta vähintään vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätevedet on käsiteltävä siten, että Vahdonjokeen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 90 % Fosfori 1,0 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 85 % Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä nitrifioimaan ammoniumtyppi mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on tehostettava jätevesien käsittelyä lähinnä viemäriverkkoa kunnostamalla tai puhdistamolla tehtävillä toimenpiteillä viimeistään vuo-

3 den 2005 loppuun mennessä siten, että Vahdonjokeen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat vuosikeskiarvona laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelyteho jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: 3 Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään Alueen kaavoitus BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Ammoniumtyppi 5 mg N/l 90 % Jäteveden johtamista muualle tai jätevedenpuhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2003 loppuun mennessä. Vahdon kunta on liittynyt kuntaliitoksella osaksi Ruskon kuntaa. Vahdon kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja lääninhallitus on vahvistanut Vahdon kirkonseudun rakennuskaavan ja rakennuskaavan muutoksen ns. Puhdistamon alueen osalta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee em. kaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi osoitetulla alueella (ET). Kaavassa on osoitettu puhdistamoalueen itäpuolelle ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (4 tonttia), jolle saadaan sijoittaa toiminnalle tarpeelliset asunto-, toimisto- ja myymälätilat (TY) ja sen itäpuolelle yli 130 metrin etäisyydelle puhdistamotontin rajasta erillispientalojen korttelialue (AO-1) 2 tonttia ja yli 210 metrin etäisyydelle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) koulu. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vahdon taajaman länsipuolella asemakaava-alueella. Puhdistamon etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on peltoa (asemakaavoittamaton alue). Puhdistamon itäpuolella on asemakaavoitettua taajama-aluetta. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Vahdonjoen pohjoiseen haaraan puhdistamon kohdalla.

4 4 JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus purkuvesistöstä Vahdon jätevedenpuhdistamon purkupaikka on Raisionjoen valumaalueella (nro ). Valuma-alueen pinta-ala on 132 km 2 ja järvisyys 0,36 %. Valuma-alueesta metsän osuus on 55 % ja pellon osuus 35 %. Peltojen maaperä on pääosin savea. Raisionjoki saa alkunsa Vahdonjokinimisenä Ruskon kunnan Vahdon pohjoispuolen pohjavesialueelta, muuttuu nimeltään Ruskonjoeksi ja edelleen Raisionjoeksi. Raision-Ruskon- Vahdonjoki (myöhemmin Ruskonjoki) virtaa Ruskon kunnan ja Raision kaupungin alueiden läpi ja laskee Saaristomeren Pohjoissalmeen Turun kaupungissa. Ruskonjoen pääuoman pituus on noin 30 km. Vesistön virtaamatiedot Ruskonjokeen on padottu vedenhankintaa varten kolme säännöstelyallasta alivirtaamien nostamiseksi. Joki on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Ruskonjoen virtaamia ei ole mitattu. Ruskonjoen alajuoksun virtaamatiedot ovat laskennallisia arvioita ja perustuvat Aurajoen Hypöistenkosken virtaamatietoihin. Alueiden järvisyyksissä (Ruskonjoki 0,36 % ja Aurajoki Hypöistenkoski 0,01 %) tai maankäytön muodoissa ei ole suuria eroja, minkä vuoksi lasketut arvot antavat melko hyvän kuvan joen virtaamasta. Ruskonjoen laskennallinen keskivirtaama on vuosina vaihdellut välillä 0,4 1,9 m 3 /s. Joen virtaamavaihtelut ovat suuria, ja etenkin joen alajuoksulla virtaamiin vaikuttaa säännöstely. Vesistön kuormitus ja ainevirtaamat Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamolta Ruskonjokeen kohdistuneen orgaanisen kuormituksen (BHK 7 ATU ) ja ravinnekuormituksen suuruus vuosina on vuosikeskiarvoina laskettuna vaihdellut välillä: BHK 7 ATU 0,63-3,3 kg O 2 /d, fosfori 0,058-0,33 kg P/d ja typpi 4,3-7,2 kg N/d. Vahdon puhdistamon jätevesien lisäksi Ruskonjokeen ei johdeta muita yhdyskuntien jätevesiä. Ruskonjokeen kohdistuu jätevesikuormituksen lisäksi merkittävää hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Peltopintaalan (35 %) perusteella arvioituna joen koko valuma-alueelta tulee Rekolaisen yhtälöillä (1989) laskien vesistöön keskimäärin kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Aurajoen vuosina mitattuja ainevirtaamia käyttäen Ruskonjoen fosforivirtaama on laskennallisesti kg P/a ja typpivirtaama kg N/a. Aurajoen valuma-alueella pellon osuus on noin 40 %. Tulvajaksoina ravinnevirtaamat voivat hetkellisesti olla huomattavasti suurempia ja vastaavasti vähävirtaamaisina jaksoina ne jäävät todennäköisesti hyvin pieniksi.

5 5 Vesistön vedenlaatu ja käyttökelpoisuus Ruskonjoen veden laatua on seurattu Vahdon puhdistamon velvoitetarkkailuna vuodesta 1976 alkaen. Aluksi veden laatua tutkittiin kolmessa havaintopaikassa (14, 15, 16). Havaintopaikka 14 sijaitsee Vahdonjoen yläosan koillisessa haarassa jätevesien purkupaikan yläpuolella. Havaintopaikka 15 sijaitsee purkupaikan alapuolella ja paikka 16 alempana joessa Merttilän tasalla. Vuonna 1981 tarkkailuun otettiin mukaan myös Vahdonjoen pohjoisen haaran havaintopaikka (13), joka sijaitsee jätevesien purkupaikan yläpuolella. Tarkkailua on tehty kaksi kertaa vuodessa eli talvella ja kesällä. Näytteistä on määritetty keskeiset fysikaalis-kemialliset suureet (mm. happipitoisuus, kiintoaines ja ravinteet) sekä veden biologinen hapenkulutusarvo ja hygieenistä likaantumista ilmentävien bakteerien määrä. Kasviplanktonin määrää kuvaavaa a-klorofyllipitoisuutta on tutkittu kesästä 1992 alkaen havaintopaikassa 15. Ajoittain, jos klorofyllipitoisuus on ollut hyvin suuri, näytteestä on tutkittu kasviplanktonin koostumusta. Velvoitetarkkailun lisäksi alueellinen vesi- ja ympäristöviranomainen on seurannut Ruskonjoen vedenlaatua useassa havaintopaikassa luvulla. Näistä paikoista pisimpään eli vuosina veden laatua on seurattu alempana joessa Raision Saunapadon havaintopaikassa 24. Ruskonjoen vesi on melko runsasravinteista ja savisameaa. A- klorofyllipitoisuudet ovat olleet kesäisin ajoittain hyvin suuria ja myös sinilevää on havaittu usein. Ruskonjoki on luokiteltu tilaltaan välttäväksi. Ruskonjoen happitilanne on ollut joen yläosan pohjoisessa haarassa (13) 2000-luvulla keskimäärin hyvä. Kaakkoisessa haarassa (14) ja puhdistamon alapuolella (15, 16) vedessä on ollut ajoittain hapenvajausta. Heikoimmillaan happitilanne on ollut puhdistamon alapuolella talvella 2003, jolloin veden happikyllästys oli vain 6 %. Saman vuoden kesällä vedessä oli sen sijaan huomattava ylikyllästystila runsaasta levätuotannosta johtuen. Ruskonjoen ph-arvo on vaihdellut 2000-luvulla välillä 6,0 7,7. Ruskonjoen havaintopaikkojen hygieeninen tila on 2000-luvulla ollut keskimäärin välttävä. Bakteereita on useasti havaittu runsaimmin puhdistamon yläpuolella havaintopaikassa 14. Suurimmat bakteerimäärät on havaittu kesän tarkkailukerroilla. Puhdistamon alapuolella bakteerimäärä on ollut monella tutkimuskerralla yläpuolta pienempi; hajakuormitus vaikuttaa jokiveden laatuun siltä osin merkittävästi. Ammoniumtypen pitoisuuksien ja biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) osalta Ruskonjoen vesi on havaintopaikoissa 15 ja 16 noin 50 %:lla 2000-luvun tutkimuskerroista ollut luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi jokivesistöjen tilaluokituksessa käytettyjen raja-arvojen perusteella. Puhdistamon alapuolella vesi on ollut ajoittain myös likaantunutta tai voimakkaasti likaantunutta. Noin kolmasosalla tutkimuskerroista vesi on ammoniumtypen ja biologisen hapenkulutuksen osalta ollut luokiteltavissa puhtaaksi.

6 6 Vesistön ja rantojen käyttö Ruskonjoen yläosa on kesäaikaan vähävetinen, mikä rajoittaa joen käyttömahdollisuuksia. Joessa ei sijaitse tiettävästi yleisiä uimarantoja. Patoaltaiden muodostamat leveämmät ja syvemmät kohdat voivat kuitenkin soveltua myös uimiseen. Raision-Naantalin vesilaitos on käyttänyt Ruskonjokea raakavesilähteenään. Vesilaitos on padonnut jokeen säännöstelyaltaita raakaveden riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi vesilaitos on siirtänyt vettä Ruskonjoen alajuoksulta raakavesivarastoonsa Haunisten altaaseen. Virttaankankaan tekopohjaveden käyttöönoton myötä talousveden valmistaminen Raision- Naantalin vesilaitoksella on päättynyt Ruskonjoen vettä voidaan käyttää kuivina aikoina peltojen kasteluun. Jokivesi on pääosan vuotta sameaa ja ajoittain hygieenisesti huonolaatuista, ettei se sovellu talousvedeksi. Ruskonjoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Vähäisten kalamäärien ja jokiuoman vähävetisyyden vuoksi virkistyskalastuksellakaan ei ole suurta merkitystä. Padot estävät kalojen nousun joen yläosiin. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Raisionjoen-Ruskonjoen alue kuuluu Paimionjoen-Aurajoen osa-alueeseen. Raisionjoen-Ruskonjoen ekologinen tila on luokiteltu ravinnetietojen ja asiantuntija-arvion perusteella välttäväksi. Raisionjoki-Ruskonjoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi. Raisionjoella- Ruskonjoella on ollut merkittävää vedenottoa, joka on vaikuttanut joen ekologiseen tilaan. Joen allastuksen arvioidaan olevan noin 25 % joen kokonaispituudesta ja lähes puolet putouskorkeudesta on padottu. Kalojen kulku on estynyt yli puolella joen pituudesta. Rannikon pienillä valuma-alueilla Raisionjoen-Ruskonjoen alue mukaan lukien kuormituksen vähentämistavoite on fosforille 20 % ja typelle 30 %. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet Ruskon kunnan viemärilaitoksen jätevesiä johdetaan käsiteltäväksi sekä Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon että Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamoon. Vuoden 2010 lopussa Ruskon kunnan Vahdon kunnanosan viemäriverkoston pituus oli noin 13 km.

7 Ruskon kunta on tehnyt investointipäätöksen siirtoviemärin rakentamisesta Vahto-Rusko välille. Vahto-Rusko siirtoviemärihanke toteutetaan valtion vesihuoltotyönä vuosina Kun siirtoviemärihanke valmistuu, lakkautetaan Vahdon jätevedenpuhdistamon toiminta ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä käsiteltäväksi Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Vuonna 2010 Vahdon jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevettä yhteensä m 3 eli keskimäärin 251 m 3 /d. Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on vuoden keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) mukaan laskettuna vaihdellut vuosina välillä Puhdistamolla ei käsitellä sako- eikä umpikaivolietteitä. Puhdistamon prosessit ja mitoitus Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamo on vuonna 1979 käyttöön otettu biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena FERIX-3 saostuskemikaalilla. Rengaskanava toimii jaksoittain ilman erillistä selkeyttämöä. Puhdistamolla käytetään selkeytyksen tehostamiseksi PAX-18 -kemikaalia ilmastusvaiheen lopussa. Aktiivilieteprosessin ph-arvon säätämiseksi ilmastukseen syötetään teollisuushienokalkkia. Jäteveden käsittelyprosessissa on seuraavat yksikköoperaatiot: - kokoojaviemäri ja tulopumppaamo (V kokoojaviemäri = 24 m 3 ja V pumppaamo = 20 m 3 ) toimivat tasausaltaana selkeytysvaiheen aikana - näytteenotto puhdistamoon tulevasta jätevedestä - rumpusiivilä - saostuskemikaalin (FERIX-3) syöttö rengaskanavaan (säkistä) - ilmastus (2 ilmastusharjaa) rengaskanavassa (V = 340 m 3 ), toimii jaksoittain myös selkeytyksenä - alkalointikemikaalin (sammutettu kalkki) syöttö rengaskanavaan (säkistä) - polyalumiinikloridin (PAX-18) syöttö rengaskanavaan ilmastusvaiheen lopussa - jälkiselkeytys rengaskanavassa - näytteenotto käsitellystä jätevedestä (virtaamanmittauskaivo) - virtaaman mittaus (kolmiopato) ja purku Vahdonjokeen Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama, Q kesk 390 m 3 /d - mitoitusvirtaama, q mit 28 m 3 /h - BOD 7 -kuorma 64 kg O 2 /d - fosforikuorma 2,7 kg P/d Puhdistamolla on hydraulisessa ylikuormitustilanteessa ohitusmahdollisuus ohituskaivon kautta Vahdonjokeen. 7

8 Rengaskanavassa muodostuva ylijäämäliete pumpataan lietteen tiivistyskaivoon. Tiivistetty ylijäämäliete kuljetetaan Biovakka Suomi Oy:n Topinojalla sijaitsevalle sakokaivolietteen vastaanottoasemalle, josta se johdetaan edelleen käsiteltäväksi Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamon tulokuormitus Vahdon jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten mukaan keskimääräinen tulokuormitus puhdistamolle on vuosina ollut: 8 Vuosi Virtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg O 2/d Kok. P kg P/d Kok. N kg N/d Kiintoaine kg/d ,5 8, , , , , , Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti vuosien keskimääräisen tulokuorman (BOD 7 ATU ) perusteella laskettuna 600. Kemikaalien ja veden käyttö Marraskuun 2009 loppuun saakka puhdistamon saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia ja siitä alkaen on käytetty ferrisulfaattia (FERIX-3). Saostuskemikaali syötetään rengaskanavaan säkistä kuivasyöttönä päivittäin myös viikonloppuisin. Fosforin saostamiseen on aikaisemmin käytetty ferrosulfaattia noin kg/a eli keskimäärin g/m 3 ja FERIX-3 - kemikaalia käytetään noin kg/a eli keskimäärin g/m 3. Puhdistamolla käytetään selkeytyksen tehostamiseksi polyalumiinikloridia (PAX-18) ilmastusvaiheen lopussa. Vuonna 2008 käytettiin ajoittain myös PAX-14 -kemikaalia. Selkeytyksen tehostamiseen on käytetty PAX-18/PAX-14 -kemikaaleja noin kg/a eli keskimäärin g/m 3. Puhdistamolla prosessiin syötetään sammutettua kalkkia (Nordkalk SL90T) ph-arvon säätämiseksi. Alkalointikemikaali syötetään rengaskanavaan säkistä kuivasyöttönä päivittäin myös viikonloppuisin. Teollisuushienokalkkia käytetään noin kg/a eli keskimäärin g/m 3. Jätevedenpuhdistamolla käytetään Ruskon kunnan vesijohtoverkoston vettä rumpusiivilän huuhteluun. Vettä käytetään myös pesu- ja talousvetenä.

9 9 Energian käyttö ja energiatehokkuus Sähkönkulutus Vahdon jätevedenpuhdistamolla on vaihdellut vuosina välillä 0,96-1,8 kwh/m 3 jätevettä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevesien käsittelytulos Vahdon jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä määrätyt jätevesien käsittelyvaatimukset sekä saavutetut käsittelytulokset vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosina olleet: BOD 7 ATU mg O 2/l % Kok. P mg P/l % COD Cr mg O 2/l % Kiintoaine mg/l % NH 4-N mg N/l % Luparaja , , , ,5 98 0, ,7 96 3, ,8 99 0, ,8 94 3, , ,5 98 0, ,8 97 0, ,9 94 4,7 88 Vahdonjokeen johdettujen jätevesien pitoisuusarvot ja poistotehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvoina laskettuna ja ohijuoksutukset huomioon ottaen täyttäneet asetetut puhdistusvaatimukset vuosina 2007 ja BOD 7 ATU :n ja kiintoaineen poistoteho on vuonna 2006 jäänyt hieman vaadittua huonommaksi. Kokonaisfosforin pitoisuusarvo on jäänyt vaadittua suuremmaksi ja poistoteho vaadittua huonommaksi vuosina 2006 ja Ammoniumtypen nitrifikaatio on jäänyt vaadittua huonommaksi vuosina 2006, 2009, 2010 ja Jätevesien käsittelytulokset vuosina ovat täyttäneet yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) edellytetyt käsittelyvaatimukset (BOD 7 ATU < 30 mg O 2 /l, poistoteho > 70 %; COD Cr < 125 mg O 2 /l, poistoteho > 75 %; kiintoaine < 35 mg/l, poistoteho > 90 % ja kokonaisfosfori < 3 mg P/l, poistoteho > 80 %) lukuun ottamatta fosforin ja kiintoaineen keskimääräistä käsittelytehoa vuonna Asetuksen mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Asetuksella ei määrätä typen poiston vaatimuksia asukasvastineluvultaan alle avl:n laitoksille. Kyseisen asetuksen 4 :n mukaan typenpoiston tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja ratkaistava ympäristöluvassa.

10 10 Jätevesipäästöt vesistöön Jätevesipäästöt Vahdon jätevedenpuhdistamolta Vahdonjokeen vuosina ovat vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: BOD 7 ATU kg O 2/d COD Cr kg O 2/d Kiintoaine kg/d Kok. fosfori kg P/d Kok. typpi kg N/d NH 4-N kg N/d ,9 12 6,3 0,21 7,2 2, ,1 12 5,1 0,18 4,5 0, ,3 9,3 3,3 0,13 4,6 0, ,87 8,5 2,0 0,063 5,6 2, ,3 10 5,3 0,19 7,9 1, ,92 7,7 2,6 0,10 4,7 1, ,3 14 4,0 0,33 6,5 3, ,89 9,0 2,0 0,058 7,2 0, ,9 11 2,8 0,096 5,8 1, ,9 9,4 2,7 0,27 7,1 2, ,63 5,3 3,5 0,063 4,8 2, ,4 10 3,6 0,14 6,9 1,7 Jätevesipäästön vaikutukset purkuvesistöön ja sen käyttöön Ruskonjoen virtaaman suuruus vaikuttaa oleellisesti Vahdon puhdistamon jätevesien laimenemiseen ja mahdollisiin vaikutuksiin jokiveden laadussa. Vähävirtaamaisina aikoina jokiveden likaantuminen voi näkyä selvästi jätevesien muodostaessa huomattavan osan joen vesimäärästä. Ruskonjoen virtaaman ollessa Vahdon puhdistamon tasalla esim. 0,01 m 3 /s jätevesien laskennalliset vaikutukset voivat olla selviä; kokonaistyppipitoisuus kasvaisi noin 6900 µg/l, ammoniumtyppipitoisuus 1900 µg/l, fosforipitoisuus 180 µg/l ja BOD 7 -arvo 1,7 mg/l jätevesikuormituksen seurauksena (kuormituksena käytetty vuosien keskikuormitusarvoja). Virtaaman ollessa suurempi vaikutukset jäävät pienemmiksi. Käytännössä 2000-luvun velvoitetarkkailujen tulosten perusteella Vahdon puhdistamolta Ruskonjokeen johdettujen jätevesien vaikutus on näkynyt etenkin typpipitoisuuksien kasvuna havaintopaikkojen 13 ja 15 välillä ja 14 ja 15 välillä. Kokonaistypen pitoisuus on suurimmillaan kasvanut havaintopaikkojen 13 ja 15 välillä 4500 µg/l ja havaintopaikkojen 14 ja 15 välillä 3900 µg/l talvella Ammoniumtypen pitoisuudet kasvoivat tällöin vastaavasti 3350 µg/l ja 3580 µg/l. Suurimmat typpipitoisuudet (KOK-N µg/l, NH4-N µg/l) puhdistamon alapuolisessa havaintopaikassa 15 havaittiin talvella 2003, jolloin yläpuoliset havaintopaikat olivat kuivillaan. Enterokokkien kaltaisten bakteerien määrät ovat olleet usein purkupaikan yläpuolisissa paikoissa alapuolta suurempia johtuen jokeen tulevasta muusta kuormituksesta. Siten jätevedet eivät ole tarkkailutulosten mukaan oleellisesti heikentäneet Ruskonjoen hygieenistä tilaa. Ruskonjoen keskijuoksulla Vahdon jätevesistä aiheutuvat vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin ylempänä joessa. Merttelän havaintopaikkaan 16 mennessä vedenlaatu on tarkkailukerroilla

11 yleensä kohentunut selvästi paikaan 15 verrattuna. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen ja kasvillisuuteen. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 ºC ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniumtyppipitoisuus on pienempi kuin 2000 µg/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja ammonium edelleen nitraatiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle alueelle joessa. Ruskonjoen ammoniumtyppipitoisuus on 2000-luvulla ollut Vahdon puhdistamon alapuolella talvella enimmillään µg/l ja kesällä enimmillään 220 µg/l. Ruskonjoen ph-arvo on vaihdellut välillä 6,0 7,7. Ammoniumtyppipitoisuuksien ja ph-arvojen pysyessä vastaavalla tasolla kuin aikaisemmin, ammoniakin haittavaikutuksia ei ilmenne. Vahdon puhdistamon jätevesillä ei ole osoitettu olevan selvää vaikutusta Ruskonjoen happipitoisuuteen, joten siltä osin jätevesillä ei ole vaikutusta kalojen viihtyvyyteen joessa. Jäteveden ravinteet voivat kiihdyttää planktonlevien kasvua joen suvantopaikoissa etenkin kuivina jaksoina, jolloin veteen pääsee vähäisemmän savisameuden ansiosta enemmän valoa levien käyttöön. Vahdon puhdistamon alapuolella vedessä on ajoittain ollut hyvin runsaasti leviä a-klorofyllipitoisuuksien perusteella, mikä saattaa osaltaan johtua jätevesien ravinteista. Merttelän tasalla vedessä on myös kesäisin havaittu sinilevää; paikka kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaan. Runsas levä voi haitata joen virkistyskäyttöä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla ei käsitellä haja-asutusalueelta kerättäviä sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolla muodostuu välppäjätettä (rumpusiivilä) ja sakeutettua ylijäämälietettä. Vahdon jätevedenpuhdistamolta poistetun sakeutetun ylijäämälietteen määrä on vaihdellut vuosina välillä m 3 /a. Ylijäämälietettä on tutkittu vuosittain vuodesta 1991 alkaen. Lietetutkimuksen analyysivalikoimaan lisättiin arseeni keväästä 2007 alkaen. Lietteen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus vuosien aikana oli 2,5 %. Vuosien aikana tutkittujen lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle sallittuja enimmäispitoisuuksia pienempiä kaikilla tarkkailukerroilla. Välppäjäte varastoidaan puhdistamolla jäteastiaan, joka tyhjennetään joka toinen viikko. 11

12 12 HAKEMUS JA HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Ruskon kunta hakee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa Vahdon kunnanosan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen olemassa olevassa Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Ruskon-/Vahdonjokeen nykyisessä purkupaikassa. Ympäristölupaa haetaan voimassa olevin ehdoin (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 85/2000/4) siihen saakka, kunnes Vahto-Rusko siirtoviemärihanke valmistuu. Kun siirtoviemärihanke valmistuu, lakkautetaan Vahdon jätevedenpuhdistamon toiminta ja jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Ruskon kunta hakee myös ympäristönsuojelulain 90 mukaisia määräyksiä Vahdon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamiselle, kun Vahto- Rusko siirtoviemärihanke on valmistunut. Puhdistamoalue on jo kaavoitettu varastoalueeksi. Jätevedenpuhdistamon rakenteet tullaan purkamaan ja tilalle tullaan rakentamaan uusi kunnan varasto. Hakemuksessa esitetään vesistön velvoitetarkkailua jatkettavaksi Vahdon puhdistamon toiminnan loppumisen jälkeen kahden vuoden ajan aikaisemman vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ RAPORTOINTI Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamon toimintaa ja siitä vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman (Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy ) mukaisesti. Turun vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt Ruskonjoen vesistötarkkailuohjelman päivätyllä kirjeellään nro 111/500 Tuv Ohjelmaa on myöhemmin tarkistettu Turun vesipiirin hyväksymällä tavalla ( , 114/500 Tuv 1981). Puhdistamo- ja vesistötarkkailua tekee tällä hetkellä Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy. Hakemuksen liitteissä on esitetty Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n FINAS-akkreditoidun testauslaboratorion pätevyysalue, menetelmät ja mittausepävarmuudet. Puhdistamon käyttötarkkailu Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: käsitelty jätevesimäärä (m 3 /d) puhdistamolla tai viemäriverkostossa tapahtuneet ohitukset (m 3 /d) prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja sijoituspaikka lieteikä (d) selkeytysvaiheessa jälkiselkeytyksen näkösyvyys (cm)

13 13 kemikaalien kulutus: saostuskemikaali (kg/d tai g/m 3 ), alkalointikemikaali (kg/d tai g/m 3 ) ja tehostekemikaali jäteveteen (kg/d tai g/m 3 ) säätila: sademäärä (mm/d) ja ulkoilman lämpötila ( C) Lisäksi viikoittain tai tarpeen vaatiessa (esim. häiriötilanne) tehdään seuraavat mittaukset ja/tai tarkistukset: prosessin lämpötila: rengaskanava ( C) happipitoisuus rengaskanavassa ilmastusvaiheessa (mg/l) ph: lähtevä jätevesi liukoinen fosfori: lähtevä jätevesi (mg/l) lietteen ½ tunnin laskeuma ilmastusvaiheessa: ilmastusliete (ml/l) mahdolliset poikkeus- ja häiriötilanteet: ajankohta (pvm, kellonaika), kestoaika (h, d), aiheutunut päästö (laatu ja määrä), toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi, toimenpiteet tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kuukausittain tarkistetaan: käytetty energiamäärä (kwh/kk) Lisäksi seurataan muun muassa syntyvien jätteiden määrää, laatua, alkuperää ja loppusijoituspaikkaa sekä puhdistamoliikennettä, kuten ylijäämälietteen ja kemikaalien kuljetuksia. Käyttötarkkailulla pyritään myös selvittämään puhdistamolle tulevan jäteveden ominaisuuksien haitallisia vaihteluita ja etsimään niiden aiheuttajat. Lisäksi käyttötarkkailu käsittää puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Puhdistamon päästötarkkailu Päästötarkkailu tehdään neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Päästötarkkailuun sisältyvät vuorokauden koontanäytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä. Lisäksi otetaan kertanäyte ilmastuslietteestä. Koontanäytteet kerätään automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajan jätevesivirtaaman suhteen painottaen. Näytteenotto voidaan tarvittaessa toteuttaa myös virtaaman suhteen painottamatta aikaohjatusti. Näytteenottimien keräysastiat sijoitetaan jäähdytettyyn tilaan. Puhdistamoon tulevan ja lähtevän jäteveden koontanäytteistä määritetään: alkaliteetti, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

14 Lähtevän jäteveden koontanäytteestä määritetään lisäksi: liukoinen fosfori, ammoniumtyppi ja liukoinen rauta tai alumiini (saostuskemikaalista riippuen). Ilmastusaltaan lietteen kertanäytteestä määritetään lietepitoisuus. Tarkkailua hoitavan valvovan viranomaisen hyväksymän vesitutkimuslaitoksen edustaja noutaa puhdistamolta koontanäytteet. Käynnin yhteydessä tarkistetaan rengaskanavan ilmastusvaiheen happipitoisuus ja lämpötila, selkeytysvaiheen näkösyvyys ja ph, ilmastuslietteen ½ tunnin laskeuma sekä lähtevän veden liukoisen fosforin arvo. Käynnin yhteydessä voidaan suorittaa myös tarpeellisia mittaritarkistuksia ja mahdollisia kalibrointeja. Puhdistamokäynnin yhteydessä vesitutkimuslaitoksen edustaja täyttää päästötarkkailusta yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa näytepäiväkirjan, joka liitetään päästötarkkailun kertaraporttiin. Näytepäiväkirjaan kirjataan edellä mainittujen mittausten tulokset. Lisäksi näytepäiväkirjaan merkitään näytteenottoajankohta, näytteenottotapa, virtaamatiedot (käsitelty jätevesi, ohitus), arvioitu vuotovesimäärä, ylijäämälietteen määrä, prosessiin syötettyjen kaikkien kemikaalien määrät, tehdyt huollot, tarkastukset ja kalibroinnit sekä kaikki tavanomaisesta poikkeava. Koontanäytteet toimitetaan päästötarkkailua tekevälle FINASakkreditoidulle testauslaboratoriolle näytteiden hakupäivänä. Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonoon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja -käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja laboratoriotutkimuksia. Lisäksi näytteenottokertoja voidaan lisätä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Määritysmenetelmät Näytteet analysoidaan FINAS-akkreditoidussa testauslaboratoriossa, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit suoritetaan valvontaviranomaisen hyväksymin standardimenetelmin ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Valvontatutkimuksissa käytetään SFS-ENstandardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISOstandardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä. Jos käytetään muita kuin edellä mainittuja standardimenetelmiä, on tarkkailua suorittavan testauslaboratorion ilmoitettava siitä valvovalle viranomaiselle. Näytteenoton suorittaa valvovan viranomaisen hyväksymä sertifioitu ympäristönäytteenottaja tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö. 14

15 15 Ylijäämälietteen tarkkailu Puhdistamolta poistettavan tiivistetyn ylijäämälietteen laatua tutkitaan kerran vuodessa. Näyte otetaan kertanäytteenä päästötarkkailua suorittavan vesitutkimuslaitoksen näytteenottajan toimesta puhdistamokäynnin yhteydessä. Ylijäämälietteen vuosittaisesta kertanäytteestä tehdään seuraavat määritykset: kuiva-aine, ph, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, kalium, magnesium, rauta tai alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja arseeni. Lietteen soveltuvuus lannoitevalmisteen raaka-aineeksi voidaan tarvittaessa tutkia tekemällä myös muita MMM:n lannoitevalmisteasetuksen 12/2007 puhdistamolietettä sisältävän lannoitevalmisteen raaka-aineelle vaadittuja analyysejä. Tarvittavat analyysit määräytyvät tällöin lietteen loppusijoituksen, syntyvän lopputuotteen ja lopputuotteen käyttökohteen mukaisesti. Vesistövaikutusten tarkkailu Tulosten käsittely Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamon vaikutuksia tarkkaillaan aiempaan tapaan Ruskonjoessa purkupaikan yläpuolisissa havaintopaikoissa 13 ja 14 sekä purkupaikan alapuolella havaintopaikoissa 15 ja 16. Vedenlaadun tutkimuksia tehdään tarkkailun havaintopaikoissa 13, 14, 15 ja 16 kaksi kertaa vuodessa alivirtaamakausina eli helmi maaliskuussa ja heinä elokuussa. Näytteistä määritetään seuraavat suureet: veden lämpötila, happipitoisuus, happikyllästys, sameus, sähkönjohtavuus, ph, COD Mn - arvo, BOD 7 -arvo, kiintoainepitoisuus, kokonaisfosforipitoisuus, kokonaistyppipitoisuus, NH 4 -typpipitoisuus ja enterokokit. Lisäksi kesällä havaintopaikasta 15 määritetään a-klorofyllipitoisuus. Puhdistamon päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitokselle sekä valvovalle ympäristöviranomaiselle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään antamaan ohjeita mahdollisesti virheellisten ajotapojen korjaamiseksi. Päästötarkkailun tuloksista laaditaan valvontaviranomaisten ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa puhdistustulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa huomioidaan myös mahdollisten viemäriverkostossa ja/tai puhdistamolla tapahtuvien ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Lisäksi yhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poiskuljetetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä lietteen käsittely- ja sijoituspaikat. Vuosiyhteenvetoon liitetään myös selvitys vuoden aikana tehdyistä puhdistamon ja viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, kuntayhtymä Raision-

16 Naantalin vesilaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä valvovalle ympäristöviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituna. Erillisessä vuosiraportissa arvioidaan laajemmin jätevesien vaikutuksia vesistön tilaan ja laatuun Yleisohjeet velvoitetarkkailuista -julkaisun mukaisesti (Vuoristo 1992). Raportit toimitetaan tilaajan lisäksi Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille, Raision-Naantalin vesilaitokselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 16 VAHINKOARVIO Hakija katsoo, ettei toiminnasta aiheudu korvattavia vahinkoja. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksessa esitettyjä tietoja on täydennetty ja täsmennetty laitoskäynnin yhteydessä esitetyillä tiedoilla. Laitoskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Ruskon kunnassa Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Turun Sanomissa. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asianosaisille luettelon dkoesavi mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Ruskon kunnanvirastossa (Vanhatie 5, Rusko). Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima ja kulttuuri -vastuualueelta (kalatalousviranomaiselta), Ruskon kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo lausunnossaan (VA- RELY/972/07.00/2010), että laitos voi toimia nykyisin lupaehdoin enintään saakka. Jätevesien johtamisesta Kakolanmäen puhdistamolle tulee kuitenkin tehdä sitova sopimus viimeistään tai kunnan tulee toimittaa kyseiseen päivämäärään mennessä uusi hakemus aluehallintovirastolle puhdistamon lupamääräysten tarkistamiseksi.

17 2) Ruskon kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausuntonaan (pöytäkirja 4/2012, 39 ) seuraavaa: Puhdistamo on täyttänyt VN asetuksen 888/2006 mukaiset vaatimukset yhdyskuntajätevesien käsittelystä vuodesta 2006 lähtien eikä Ruskonjoessa ole näkynyt jäteveden vaikutusta typpipitoisuuden kasvua lukuun ottamatta, joten lautakunta ei näe estettä toiminnan jatkamiseen entisin lupaehdoin nykyisessä purkupaikassa. Ehdotusta Ruskonjoen tarkkailun jatkamiseksi vielä kahden vuoden ajan aiemman vesistön tarkkailun mukaisesti lautakunta pitää hyvänä. Toiminnan loputtua tulee kiinteistöllä olevat kaikki käyttämättömät kemikaalit merkitä huolellisesti ja toimittaa asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen jatkokäsittelyyn tai sellaiseen puhdistamoon hyödynnettäviksi, jonka käyttöön ne soveltuvat. Kaikki käytössä olevat altaat tulee hallitusti tyhjentää ja niiden pohjalla tai kouruissa olevat lietteet tulee imeä ja toimittaa pois esim. Topinojalla sijaitsevaan vastaanottopisteeseen. Samoin tulee toimia muidenkin lietteiden kanssa. Kiinteistöltä tulee lisäksi poistaa kaikki tarpeettomat ja vaarallisiksi luokiteltavat laitteet ja rakennelmat. Koska kiinteistöllä on toimittu vuodesta 1979 lähtien, saattaa olla, että alueen maaperä on likaantunut. Kiinteistön maaperän likaantuneisuus olisi hyvä selvittää ennen kuin alue otetaan muuhun käyttöön. 3) Raision kaupunki / Tekninen keskus / Ympäristön- ja rakennusvalvontapalvelut (Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomainen) katsoo lausunnossaan , että Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamon toimintaa voidaan jatkaa nykyisten lupamääräysten mukaisesti siirtoviemärin Vahto-Rusko valmistumiseen saakka. Hakemuksen mukainen jätevedenpuhdistamotoiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien laatua ja määrää sekä niiden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun ja tilaan tulee edelleen tarkkailla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ehdotusta Ruskonjoen tarkkailun jatkamiseksi vielä kahden vuoden ajan aiemman vesistön tarkkailun mukaisesti pidetään hyvänä. Toiminnan lopettamisen jälkeen käytössä olevat altaat tulee hallitusti tyhjentää ja niiden pohjalla tai kouruissa olevat lietteet tulee imeä ja toimittaa pois hyväksyttyyn vastaanottopisteeseen. Samoin tulee toimia kaikkien muidenkin lietteiden kanssa. 17

18 18 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen annetuista lausunnoista. Vastinetta ei ole annettu. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ruskon kunnan Vahdon jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Puhdistamossa saadaan käsitellä Vahdon kunnanosan viemäriverkostoon johdettavat, hakemuksessa tarkoitetut yhdyskuntajätevedet. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 910. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennakolta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa, joka olisi määrättävä korvattavaksi tässä päätöksessä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Vahdon jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet saa johtaa Vahdonjokeen nykyisessä purkupaikassa puhdistamon kohdalla. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että käsittelytulos on mahdollisimman hyvä. Vahdonjokeen johdettavien jätevesipäästöjen on täytettävä vuosikeskiarvoina laskettuna ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU, O 2 ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Cr, O 2 ) Kiintoaine Kokonaisfosfori (P) 0,5 90 Ammoniumtyppi (nitrifikaatioaste) 5 90

19 Jätevesien biologisen käsittelyn on täytettävä myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 vaatimukset (BOD 7 ATU, COD Cr ja kiintoaine). Fosforin poiston on puhdistamolla täytettävä asetuksen liitteen taulukon 2 vaatimukset. Tarkkailun on täytettävä asetuksen liitteen B osassa asetetut vaatimukset. 3. Vahdonjokeen johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Vahdonjokeen johdettava jätevesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa. Päästöt ilmaan, haju ja melu 4. Jätevedenpuhdistamon toiminta on, puhdistamolietteen kuljetukset ja toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 5. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ulkona ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Melutaso häiriintyvässä kohteessa on tarvittaessa mitattava valvontaviranomaisen tai haittaa kärsivän vaatimuksesta. Mikäli melutaso häiriintyvässä kohteessa ylittää edellä mainitun enimmäistason, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6. Puhdistamoon on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Jätevesien ja lietteiden pääsy viemäriverkosta tai puhdistamorakenteiden kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. 7. Puhdistamolla on oltava nimettynä ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19

20 20 Viemäriverkosto ja sen kunnostaminen 8. Hakemuksen tarkoittamaa viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittain Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja vuoto- sekä hulevesien määrän kehittymisestä. 9. Hakemuksen tarkoittaman viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää luotettavasti. Viemäriverkon ohijuoksutuksista ja ylivuodoista sekä niiden aiheuttamista päästöistä on pidettävä kirjaa ja ne on raportoitava puhdistamon vuosiyhteenvedossa. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevesistä poikkeavat jätevedet 10. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asiantuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai puhdistamolietteen hyödyntämistä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti puhdistamolla on kaikissa olosuhteissa riittävä. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. 11. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa viemäriverkostoon on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Puhdistamon toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Näitä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-

21 ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Sakeutettu puhdistamoliete on vietävä jatkokäsiteltäväksi Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon (sakokaivolietteen vastaanottoasema Topinojalla Turussa) tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Välppäjäte (rumpusiiviläjäte) on vietävä käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jolla on ympäristönsuojelulain nojalla myönnetty lupa välppäjätteen käsittelemiseen tai loppusijoittamiseen. Toiminnassa muodostuvat muut jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 13. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Varastointi 14. Puhdistamoliete, välppäjäte, muut jätteet ja vaaralliset jätteet, kemikaalit sekä voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä puhdistamolla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet 15. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tällöin ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, on asiasta lisäksi ilmoitettava Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 21

22 22 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Päästötarkkailuun sisältyviä 24 tunnin kokoomanäytteitä puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä on otettava tasaisin väliajoin vähintään 4 kertaa vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä sekä laitteiden ja rakenteiden kuntotarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla ja viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi - talousveden kulutus - energian kulutus - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on muutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin