Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto ( D2 ) Oma Koti 17 Kevätmessut Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Samankaltaiset tiedostot
Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Määräykset ja standardit

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Mikä muuttuu energia- ja sisäilmasäädöksissä. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Rakennusten energiaseminaari 20.9.

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Ympäristöministeriön asetus

Sisäilmasto ja ilmanvaihto asetuksen keskeinen sisältö verrattuna vanhaan määräykseen.

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Ympäristöministeriön asetus

Rakentamisen uudet säädökset. Hirsitaloteollisuus ry:n syysseminaari 2017 Helsinki Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamismääräysten uudistamisesta. Toimiva talo seminaari VTT, Espoo Pekka Kalliomäki

Kosteusturvallisuus rakentamisen ohjauksessa

Uudet energiamääräykset - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö LVI treffit

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

Energiatehokkuuden vaatimukset. Oma Koti 17 Kevätmessut Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

SUOMEN RAKMK D2 KORVAAVAN ASETUKSEN VAIKUTUKSET IV- SUUNNITTELUUN

Suomalaiset rakennusten ilmanpitävyysmääräykset ja ohjeet kansainvälisessä vertailussa Ingo Achilles RTA 3

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

Suunnittelun kommentit

D2 ilmanvaihtomäärät. Helsingin kaupungin havaintoja ilmanvaihdon D2 ilmavirroista. Marianna Tuomainen

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma. Olli Teriö, Oulun kaupungin rakennusvalvonta

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen valmistelu

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Uudet rakentamisen tekniset asetukset

Lausuntopyyntö luonnoksista ympäristöministeriön asetuksiksi ja valtioneuvoston asetukseksi Diaarionumero: YM036:00/2014

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Lausunto luonnoksista ympäristöministeriön asetuksiksi ja luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle?

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

SULVI Suunnittelijapäivä

Lähes nollaenergialainsäädännön muutokset. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

Rakennetun ympäristön osasto/rakentaminen Pekka Kalliomäki YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS UUDEN RAKENNUKSEN SISÄILMASTOSTA JA ILMANVAIHDOSTA

Rakenteiden suunnittelua koskevien säädösten ja ohjeiden tilanne. Jukka Bergman Yli-insinööri Rakennukset ja rakentaminen yksikkö

Terveen talon ilmanvaihto

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Ympäristöministeriön kuulumiset ja viimeisimmät tapahtumat

Ympäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat

Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

KANTAVIA RAKENTEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET. Tilannekatsaus Eurokoodi 2013 seminaari, Yli-insinööri Jukka Bergman

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

Rakentamismääräyskokoelma Ohjeet uudistumassa. Eurokoodiseminaari Antti Koponen

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Radon uudisrakentamisessa

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

RakMK uudistuu, uudet rakennusten palo- ja energiatehokkuusvaatimukset Joensuu

Muutoksessa oleva lainsäädäntö. EUROKOODI2014SEMINAARI Hanasaaren kulttuurikeskus Rakennusneuvos Teppo Lehtinen

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) (Uusi asetus lisää savupiippujen paloturvallisuutta)

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Muuttuva rakentamismääräyskokoelma

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie Vantaa

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

Rakentamismääräysten säädösmuutokset kosteudenhallinta kosteusasetuksessa

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä

Rakentamismääräyskokoelma uusitaan kokonaisuudessaan 2018 mennessä tavoitteet, aikataulu ja valmistelutapa

Kosteusmääräysten uudistuminen

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti Vihertie Vantaa. HELSINKI: keskus: , faksi:

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

vähäinen, ja käytännön rakentamisessa tukeuduttiin tästä syystä määräysten yhteydessä olleisiin ohjeisiin ja selityksiin. Tämän oppaan päätavoitteena

RakMK C2 Kosteus Määräysten uusimistarpeet

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Paine-eron mittaus- ja säätöohje

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistaminen Tarkastusasiakirjan liitelomake. Jani Kemppainen

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja VANTAA

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

CE-merkintä ja muut EUsäännökset. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Rakennusten energiaseminaari

Luonnos: Sisäilmasto ja ilmanvaihto, opas

Ilmanvaihdon oppaiden parantaminen. Olli Seppänen LVI-tekniikan emeritusprofessori FINVAC Hallituksen puheenjohtaja

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

IV-kuntotutkimus. Kulomäen koulu Maauuninpolku Vantaa TAMPERE:

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, VANTAA

Ympäristöministeriön ajankohtaiset asiat - kosteusmääräysten uudistuminen

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Transkriptio:

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto ( D2 ) Oma Koti 17 Kevätmessut 6.4.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Rakentamismääräyskokoelman uudistus johtuu maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta 958/2012, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa voimassa olleita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 13 :n 3 momenttia. (31.12.2017 saakka) 13 :n 3 mom.: Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.

Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistus MRL I 1.1.2013-> MRL II 1.9.2014-> YMa+VNa 2013-2017 (vaatimukset) muiden valtion viranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä YM ohjeet (suositukset) Suomen Rakentamismääräyskokoelma YmVa mietintö: Rakentamismääräyskokoelmaan tulee koota alalle helppolukuisessa muodossa kutakin nykyistä rakentamismääräyskokoelman osaa vastaavasti asianomainen MRL säännös olennaisista teknisistä vaatimuksista, asiaa koskeva asetus sekä siihen liittyvät ohjeet

Olennaiset tekniset vaatimukset Rakenteiden lujuus ja vakaus Paloturvallisuus Terveellisyys Käyttöturvallisuus Esteettömyys Meluntorjunta ja ääniolosuhteet Energiatehokkuus Rakennustuoteasetus tuntee perusominaisuutena lisäksi luonnonvarojen kestävän käytön

RakMK osa Uusi asetus Voimassa Lausunnolla Valmistelussa A1, A2 Kyllä (3 kpl) 1.6.2015 A4 Kyllä (1 kpl) alkaa 10/2016 B osat Kyllä (2 kpl) 1.9.2014 Eurokoodit Kyllä (11 kpl) 1.1.2017 valmis valmis C1 Kyllä (1 kpl) 5/2017 käynnissä C2 Kyllä (1 kpl) 12/2016 käynnissä C4 Ei D1 Kyllä (1 kpl) 2/2017 käynnissä D2 Kyllä (1 kpl) 10/2016 käynnissä D3 Kyllä (1 kpl) 10/2016 käynnissä D4,D5,D7 Ei E1 Kyllä (1 kpl) 12/2016 käynnissä E3 Kyllä (1 kpl) 3/2017 käynnissä E2, E4, E7, E8, E9 Ei F1 Kyllä (1 kpl) 6/2016 käynnissä F2 Kyllä (1 kpl) 11/2016 käynnissä G1 Kyllä (1 kpl) 5/2017 käynnissä

Sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevan asetuksen aikataulusta Lähes 0-energiarakentamista koskeva MRL:n muutos tuli voimaan 1.1.2017 ja sitä sovelletaan 1.1.2018 lähtien Osana lähes 0-energiarakentamista koskevaa asetuspakettia sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskeva asetusluonnos on lähetetty teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn mukaisesti komissiolle 17.2.2017. Odotusaika päättyy 18.5.2017. Asetusluonnokset on lähetetty WTO:lle TBTsopimuksen mukaisesti, odotusaika päättyy 14.5.2017. (asetusluonnokset www.ym.fi ) Asetusten soveltaminen vuoden 2018 alusta Ilmanvaihtoa koskevien ohjeiden päivittäminen tämän vuoden aikana

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Soveltamisala Koskee uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista Koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetusta ei sovelleta maatalouden tuotantorakennukseen eikä vähemmän kuin neljä kuukautta vuodessa käytettäväksi tarkoitettuun asuinrakennukseen.

Rakennuksen sisäilmasto (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti otettava huomioon sisäilmastoon vaikuttavat tekijät. Huonelämpötilojen suunnitteluarvo 21 C ja huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa vaihteluväli talvella 20-25 C ja kesällä 20-27 C Hallinnan suunnittelussa käytetään eri säävyöhykkeille säädettyjä testivuoden säätietoja. Sisäilman laatu: Ei terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus enintään 1450 mg/m 3 (800 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus.

Rakennuksen sisäilmasto (jatkuu) (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ääniolosuhteet: vaatimukset ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevan asetuksen mukaan (nyk. C1) Sisäilman kosteus: on pysyttävä käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa sisäilman kosteudesta aiheutuvia kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa välttäen Valaistusolosuhteet: sisätiloissa on voitava ylläpitää näkötehtävän edellyttämä valaistus. Valaistuksen ryhmittely ja ohjaus siten, että valaistusta voidaan ohjata toimintojen mukaisesti. FCG Vantaa 9.12.2016

Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ulkoilmavirrat: Erityissuunnittelijan on mitoitettava ilmanvaihtojärjestelmä siten, että oleskelutiloihin voidaan johtaa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun edellyttämä ulkoilmavirta. Vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden 6 dm 3 /s, jos ei tilan käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta Rakennuksen ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2 lattian pinta-alaa kohden, jos ei käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta (vastaa ilman vaihtumista kerran kahdessa tunnissa) Asuinhuoneiston ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 18 dm 3 /s.

Ilmavirtojen ohjaus (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Asunnoissa on voitava tehostaa tulo- ja poistoilmavirtoja vähintään 30 % suuremmaksi kuin suunnitellun käyttöajan ilmavirrat. Jos ilmanvaihtoa voi ohjata asuntokohtaisesti, tulo- ja poistoilmavirtoja voidaan pienentää enintään 60 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista Muun kuin asuinrakennuksen ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2 suunnitellun käyttöajan ulkopuolella ja ilman on vaihduttava kaikissa huonetiloissa Ei koske sellaista laajennusta eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä ilmanvaihdon järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää.

Ilmansuodatus, ulkoilmalaitteet, ulospuhalluslaitteet (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ilmansuodatuksen taso on suunniteltava ulkoilman laadun ja sisäilman laadulle asetettujen tavoitteiden perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä valittava ottaen huomioon järjestelmän soveltuvuus tarvittavaan suodatuksen tasoon. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen: Ulkoilmaa ei saa ottaa ilman laatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä (seinäpuhallus) mahdollista, jos mainitut vaatimukset täytetään

Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Erityissuunittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin.

Palautus-, siirto- ja kierrätysilma, ilman jako ja poisto (Yma notifiointiuonnos 17.2.2017) Palautus-, siirto- tai kierrätysilman käyttö ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien (esim. hajujen) haitallista leviämistä. Palautusilmaa ei saa käyttää nykyisessä ohjeessa mainittujen lisäksi myöskään oppilaitosten opetustiloissa eikä päiväkotien lepo-, leikki- ja ryhmähuoneissa. Ilman jaon ja poiston oltava sellainen, että ilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle välttäen epäviihtyisyyttä aiheuttavaa ilman liikettä ja että huonetilassa syntyvät epäpuhtaudet poistuvat tehokkaasti. Ilman on virrattava sisäilmaltaan puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin tiloihin. FCG Vantaa 9.12.2016

Ilmanvaihdon yhdistäminen, ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Ilmanvaihtokanavien yhdistäminen ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien leviämisvaaraa tai haittaa ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalle Kanavien ja koneiden yhdistämistä koskevat säännökset koottu yhteen pykälään (18 ) Eri asuinhuoneistojen poistoilmat voidaan johtaa saman koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän yhteisiin nousukanaviin siten, että keittiöiden poistoilma johdetaan omaan nousukanavaan ja muiden tilojen poistoilma (huom. myös vaatehuoneet) omaan nousukanavaan. Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys vähintään tiiviysluokkaa B. Jos poistoilmassa on merkittävästi muita kuin ihmisperäisiä epäpuhtauksia tiiviysluokka vähintään C. FCG Vantaa 9.12.2016

Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin. FCG Vantaa 9.12.2016

Tulisijat, IV-järjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus, lämmöneristäminen(yma luonnos 7.10.2016) Tulisijan ja erillispoistojen (mm. liesikuvut) käytön vaatima lisäulkoilmavirran saanti on suunniteltava Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät on suunniteltava siten, että sen osat on voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa, huoltaa korjata ja vaihtaa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoa ja korjausta varten vähintään huollettavien laitteiden mittainen tila huoltosuunnassa. Ilmanvaihtojärjestelmään son suunniteltava lämmön- ja kosteudeneristys siten, ettei ilma jäähdy tai lämpene lämpötilanhallintaa tai viihtyisyyttä haittaavasti eikä kosteus tiivisty rakenteita tai sisäilman laatua heikentävästi. FCG Vantaa 9.12.2016

Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset (Yma notifiointiluonnos 17.2.2017) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys on mitattu ennen rakennuksen käyttöönottoa ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty (ilmavirran mittaus järjestelmä-, huoneisto ja huonekohtaisesti) ja ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty. ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen mittausta ja säätöä sekä ennen järjestelmän käyttööntottoa Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta.

Lisätietoja: http://www.ym.fi/lahesnollaenergiarakentaminen