KIRJALLINEN KYSYMYS 458/2011 vp Sotainvalidien sairaskotien täysimääräinen hyödyntäminen Eduskunnan puhemiehelle Sotilasvammalain mukainen invaliditeettiaste pääsylle sairaskotiin on 25 %. On ilmennyt tilanteita, että kaikki paikat eivät ole täynnä johtuen juuri siitä, että vaadittava invaliditeettiaste ei täyty. Halukkaita kyllä riittäisi, mutta liian alhainen invaliditeettiaste estää pääsyn saamaan hoitoa sairaskotiin. Näin hyvää ja laadukasta hoitoa sotiemme invalideille antavat laitokset voivat käydä vajaateholla. Sairaskotien kapasiteetti saataisiin täydeksi, jos invaliditeettiastetta laskettaisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ministeriössä aiotaan ryhtyä, jotta sotainvalidien sairaskotien kapasiteetti tulisi hyödynnetyksi täysimääräisesti? Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Anssi Joutsenlahti /ps Mika Niikko /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Timo Soini /ps Jussi Niinistö /ps Pirkko Mattila /ps Anne Louhelainen /ps Pietari Jääskeläinen /ps Kaj Turunen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anssi Joutsenlahden /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 458/2011 vp: Mihin toimiin ministeriössä aiotaan ryhtyä, jotta sotainvalidien sairaskotien kapasiteetti tulisi hyödynnetyksi täysimääräisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla Suomea ja niiden kokonaiskapasiteetti on yli 1 700 asiakaspaikkaa. Sairas- ja veljeskotien palvelutarjonnasta valtaosan ovat muodostaneet laitoshoito ja laitoskuntoutus, joita on tarjottu ensisijassa sotainvalideille, mutta myös muille veteraaneille. Erityisesti laitoskuntoutuksen osalta verkosto on ollut yksi merkittävimmistä iäkkään väestön kuntouttajista Suomessa. Sairas- ja veljeskotien alkuperäisen käyttäjäryhmän, sotiemme veteraanien vähetessä Valtiokonttori ja sosiaali- ja terveysministeriö käynnistivät ns. SOVE-hankkeen (Sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishanke) vuoden 2009 alussa. Hankkeen tavoitteena on ollut varmistaa sairas- ja veljeskodeille uusi rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Laitoksissa on pitkäaikainen ja laaja asiantuntemus iäkkään väestön hoidosta ja kuntoutuksesta. Tämä asiantuntemus pitäisi säilyttää, kun niiden alkuperäinen asiakaskunta poistuu keskuudestamme. SOVE-hankkeelle osoitettiin valtion talousarviossa kahden miljoonan euron määräraha. Hankkeen yhteydessä on analysoitu jokaisen laitoksen nykyinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Niille on rakennettu kehityspolku, jolla pyritään turvaamaan niiden tulevaisuus. Laitokset on rakennettu pääosin Raha-automaattiyhdistyksen investointiavustusten turvin. Vuoden 2012 valtion talousarviossa on varattu sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin 65,2 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sairas- ja veljeskotien kyky palvella sotiemme veteraaneja loppuun asti mahdollisimman hyvin. SOVE-hankkeen loppuraportti luovutetaan sosiaali- ja terveysministeriölle tammikuussa 2012. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ikääntymis- ja veteraanipoliittisiin tavoitteisiin sisältyy kirjaus hyödyntää veteraanien sairas- ja veljeskotien osaamista vanhuspalvelujen kehittämisessä. Valtionkonttorin ja sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa veteraanipoliittisessa ohjelmassa vuosille 2010 2015 on kirjattu tavoite mainittujen laitosten tulevaisuuden suunnittelemiseksi yhteistyössä laitosten ja Valtiokonttorin kanssa. Valtiokonttori tukee aktiivisesti niiden muutosta ja siirtymistä palvelemaan uusia käyttäjäryhmiä, turvaten alkuperäisten käyttäjäryhmien aseman. Sotainvalidien laitoshuoltoon oikeuttavaa haitta-asterajaa on laskettu viime vuosina. Veteraanipoliittiseen suunnitelmaan sisältyy pysyvän laitoshuollon laajentaminen alentamalla siihen oikeuttavaa haitta-asterajaa. Päätavoitteena on edelleen tukea iäkkäiden veteraanien itsenäistä selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Sotainvalidien osalta tavoitteena on kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haittaasteen alentaminen. Määrärahojen puitteissa py- 2
Ministerin vastaus KK 458/2011 vp Anssi Joutsenlahti /ps ym. ritään alentamaan myös laitoshuollon palveluihin oikeuttavaa haitta-astetta. Tulevien vuosien määrärahojen kohdentamisesta päätetään kehyspäätösten yhteydessä. Ministeriön tavoitteena on ollut jo pitkään tukea sairaskotien toimintamahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Tämä työ on tehty hyvässä yhteistyössä Valtiokonttorin ja laitosten kanssa. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 458/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Anssi Joutsenlahti /saf m.fl.: Vilka åtgärder tänker ministeriet vidta för att den kapacitet som krigsinvalidernas sjukhem innehar ska kunna utnyttjas till fullo? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att tjäna våra krigsveteraner byggdes ett täckande nätverk med sjuk- och brödrahem i Finland huvudsakligen under 1980- och 1990-talet. I nätverket ingår 23 sjuk- och brödrahem runt om i Finland med en total kapacitet på över 1 700 klientplatser. Merparten av serviceutbudet för sjuk- och brödrahemmen har utgjorts av anstaltsvård och anstaltsrehabilitering, som i första hand har erbjudits krigsinvaliderna, men även andra veteraner. Särskilt i fråga om anstaltsrehabilitering har nätverket varit en av de viktigaste aktörerna när det gäller att ordna rehabilitering för den äldre befolkningen i Finland. Då den ursprungliga användargruppen för sjuk- och brödrahemmen, dvs. krigsveteranerna, hela tiden minskar startade Statskontoret och social- och hälsovårdsministeriet det s.k. SOVEprojektet (Sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishanke) i början av 2009. Projektet har haft som syfte att säkra en ny roll för sjuk- och brödrahemmen i hälso- och sjukvårdens servicesystem. Det finns en långvarig och fördjupad sakkunskap vid anstalterna om vården och rehabiliteringen av den äldre befolkningen. Denna sakkunskap bör bevaras efter det att det ursprungliga klientelet inte längre finns bland oss. SOVE-projektet anvisades två miljoner euro i statsbudgeten. I samband med projektet har man analyserat det aktuella läget och framtidsutsikterna för varje anstalt. Man har utarbetat ett utvecklingsspår för dem, genom vilket man strävar efter att säkerställa deras framtid. Anstalterna har huvudsakligen byggts med Penningautomatföreningens investeringsunderstöd. I statsbudgeten för 2012 reserveras 65,2 miljoner euro för driftskostnader för krigsinvalidernas anstalter. Denna summa finansieras från Penningautomatföreningens avkastning. Det primära målet är att säkerställa att sjuk- och brödrahemmen kan betjäna våra krigsveteraner så länge de finns på bästa möjliga sätt. SOVE-projektets slutrapport överlämnas till social- och hälsovårdsministeriet i januari 2012. I målen som gäller tjänster för äldre och veteraner i regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering ingår en skrivning om att man vid utvecklandet av äldreomsorgen ska ut-nyttja kunnandet vid veteranernas sjuk- och brödrahem. I det veteranpolitiska program för 2010 2015 som beretts av Statskontoret och social- och hälsovårdsministeriet finns ett mål om att dessa anstalters framtid ska planeras i samarbete med anstalterna och Statskontoret. Statskontoret stöder aktivt denna ändring av anstalternas uppgifter och att de börjar betjäna nya användargrupper, förut-satt att den ursprungliga användargruppens ställning säkerställs. Under de senaste åren har gränsen för krigsinvaliders rätt till anstaltsvård sänkts. Enligt den veteranpolitiska planen har man för avsikt att utvidga den permanenta anstaltsvården genom att sänka gränsen för rätten att få permanent anstaltsvård. Det centrala målet är fortfarande att stödja ålderstigna veteraner att klara sig själv- 4
Ministerns svar KK 458/2011 vp Anssi Joutsenlahti /ps ym. ständigt hemma så länge som möjligt. När det gäller krigsinvaliderna är målet att sänka gränsen för rättten att få kommunala öppenvårdstjänster. Inom ramen för anslagsramarna strävar man också efter att sänka gränsen för rätten att få anstaltsvårdstjänster. I samband med rambesluten kommer man att fatta beslut om allokeringen av anslagen för de kommande åren. Ministeriet har redan länge haft som mål att stödja sjukhemmens verksamhetsmöjligheter och framtid. Man har gjort detta arbete i gott samarbete med Statskontoret och anstalterna. Helsingfors den 16 januari 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5