PÄÄTÖS Nro 43/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4224/2015 Annettu julkipanon jälkeen 4.5.2017 ASIA HAKIJA Vaskiluodon Voima Oy:n Kerusnevan sijoitusalueen ympäristöluvan muuttaminen, Ilmajoki Vaskiluodon Voima Oy Kirkkopuistikko 0 65100 Vaasa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vaskiluodon Voima Oy:n Kerusnevan voimalaitostuhkien sijoitusalue sijaitsee Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä tiloilla Kerus 145-426-5-396 ja Mäkelä 145-426-5-435. HAKEMUKSEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 (direktiivilaitokset) kohdan 13 g mukaan kaatopaikalla, jonka kokonaiskapasiteetti on yli 25 000 tonnia, tulee olla ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 89 ja 29 mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan olennaista muuttamista. Hakemuksessa on esitetty myös ympäristöluvassa edellytetty selvitys toiminnasta aiheutuvista pölypäästöistä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 :n mukaan toimivaltainen lupaviranomainen, kun kyseessä on direktiivilaitos. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi ja osittaiseksi muuttamiseksi on tullut vireille Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastossa 28.8.2015. Hakija on 12.9.2016 muuttanut hakemustaan, niin että se koskee vain ympäristöluvan lupamääräysten 1, 9, 20 ja 29 muuttamista sekä lupamääräyksen 21 poistamista. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 11.7.2005 myöntämä ympäristölupa (Dnro LSU-2005-Y-299). Lupapäätökseen on haettu muutosta, mutta Vaasan hallinto-oikeus ei ole muuttanut sitä 3.7.2007 antamallaan päätöksellään nro 07/0238/1. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. Vahvistetussa maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu maankäyttötavoitteita. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 11.7.2005 myöntämän ympäristöluvan (Dnro LSU-2005-Y-299) lupamääräykset 1, 9, 20 ja 29 kuuluvat seuraavasti: 1. Kivihiilivoimalaitoksen lento- ja pohjatuhkan varasto ja loppusijoituspaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saadaan sijoittaa Vaskiluodon Voima Oy:n tuhkajätteitä siltä osin kuin niitä ei ole voitu ohjata hyötykäyttöön sekä muiden, pienempien lämpökeskusten tämän päätöksen mukaisia tuhkajätteitä. Kaatopaikalle voidaan loppusijoittaa pohjatuhkaa (ympäristöministeriön päätöksen (1129/01) mukainen jätekoodi 10 01 01), hiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02), turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 03) sekä kivihiilen polton ja rikinpoistojätteen seosta (10 01 02) enintään 49 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikan täytön tilavuus on yhteensä enintään 1,07 miljoonaa m 3 (rtr). Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta siten kuin siitä erikseen säädetään. 9. Kaatopaikan pintarakenteet rakennetaan vaiheittain. Pintarakenteen pinta/kasvu- ja kuivatuskerroksissa voidaan käyttää teollisuuden jätteitä, jos tutkimustulokset osoittavat jätteen täyttävän pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävää jätettä koskevat raja-arvot ja jätteet ovat muilta ominaisuuksiltaan soveltuvia käyttökohteeseen. Rakennettavassa pintarakenteessa on seuraavat rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lueteltuina: tiivistyskerros vähintään 0,5 metriä, kuivatuskerros yli 0,5 metriä ja pinta/kasvukerros yli 1 metri. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden ja paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset K 1,0 x 10 9 m/s; paksuus > 1 metrin ja kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla K > 1 x 10 3 m/s.
3 20. Kaatopaikkavesien ja pohjavesien laatua tutkitaan kolme kertaa vuodessa huhti-toukokuussa, heinä-elokuussa ja loka-marraskuussa otettavin näyttein. Pintavesien tarkkailupisteet ovat tasausaltaisiin tuleva vesi, mittakaivoista lähtevä vesi, esitetyt ojapisteet (OJA 1, OJA 2 ja OJA 3). Näytteistä tutkitaan seuraavat parametrit: virtaama, kiintoaine, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, lämpötila, COD Mn, fluoridi, happi, kokonaistyppi, nitraattityppi (tai nitraattityppi + nitriittityppi), liukoinen kokonaisfosfori, kloridi ja sulfaatti sekä arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki ja vanadiini. Alueella olevan pohjaveden laatua tarkkaillaan vähintään kahdesta pohjaveden virtaussuunnassa yläpuolella olevasta tarkkailuputkesta ja yhdestä alapuolella olevasta tarkkailuputkesta otettavin vesinäyttein. Näytteistä määritetään pohjaveden korkeuden lisäksi kiintoaine, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, fluoridi, happi, kokonaistyppi, nitraattityppi (tai nitraattityppi + nitriittityppi), liukoinen kokonaisfosfori, kloridi ja sulfaatti sekä arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki ja vanadiini. Pinta ja pohjavesien haitalliset aineet on määritettävä ensisijaisesti standardoituja menetelmiä käyttäen ja toissijaisesti muita määritysherkkyydeltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan riittäviksi todettuja menetelmiä käyttäen. Täytön sisäisen veden tarkkailuputkia asennetaan tuhkatäyttöön vähintään 1 kpl/hehtaari sen jälkeen, kun tuhkatäytön korkeus on 5 metriä. Sisäisen veden korkeutta tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa. Pisteiden sijainnit yhtenäiskoordinaattijärjestelmässä tulee ilmoittaa vuosiraportin yhteydessä. Osa putkista tulee asentaa siten, että niistä voidaan tarvittaessa ottaa vesinäytteitä kaatopaikan sisäisestä vedestä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen voi muuttaa tässä hyväksyttyä tarkkailua ympäristönsuojelualain 46 :n tarkoittamalla tavalla. 29. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 170 000 euron pankkivakuus tai vastaava tai esittää muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon, käytöstä poistamisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Vakuus tai muu vastaava järjestely tarkistetaan kaatopaikan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä ja vakuuden tai muun vastaavan järjestelyn tulee olla voimassa, kunnes lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Perustellusta syystä vakuuden määrää voidaan tarkistaa ennen lupamääräysten tarkistamista, esimerkiksi lopullisten pintarakenteiden rakentamisen jälkeen.
4 Pankkivakuus tai vastaava voidaan esittää myös siten, että ennen toiminnan aloittamista jätetään 80 000 euron hyväksyttävä vakuus, ja vuoden 2010 loppuun mennessä vakuuden määrää korotetaan 170 000 euroon. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Pohjavesi Kerusnevan tuhkien sijoitusalue sijaitsee Ilmajoen kunnan itäosassa, noin kaksi kilometriä valtatie 19:sta itään. Seinäjoen keskustaan on matkaa noin 18 kilometriä ja Ilmajoen kunnan keskustaan 20 kilometriä. Kerusnevan alueen ympäristö on metsätalousmaata ja puutonta suota. Ympärillä olevia soita on otettu ja ollaan ottamassa turvetuotantoon. Lähimmät viljelyskäytössä olevat pellot sijaitsevat noin 800 metriä sijoitusalueesta pohjoiseen. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä yli 1,5 kilometriä. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet (I-luokka) sijaitsevat yli 10 kilometrin päässä toiminnasta. Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonto, kulttuuri- tai virkistysarvoltaan merkittäviä tai suojeltavia kohteita. Sijoitusalueella ei muodostu varsinaista pohjavettä. Pohjatutkimusten yhteydessä turvekerroksessa oleva vedenpinta havaittiin 5-37 cm:n syvyydellä maanpinnasta. Syvemmällä turvekerroksessa sekä pohjamoreenikerroksessa pohjaveden valunta noudattelee kalliopinnan muotoja. Pohjatutkimusten mukaan kallion pinta ja tiivis, kantava moreenimaa jakavat suunnittelualueen neljään valuma-alueeseen. Vuosina 2002-2003 tehdyn sijoitusalueen perustilaselvityksen yhteydessä pohjaveden laatua tutkittiin kolmesta havaintoputkesta. Kaikissa pohjavesiputkissa pohjavedet olivat sameita ja väriltään tumman- /vaaleanharmaita. Pohjavedessä havaittiin lisäksi korkeita rauta-, sinkki- ja ravinnepitoisuuksia (kokonaistyppi, ammoniumtyppi). Myös hapenkulutus (COD Mn) oli koholla keskimääräiseen luonnontilaiseen pohjaveteen verrattuna. Pintavedet Sijoitusalue kuuluu Tuomiluoman latvavesistöön. Alueen itäsivuitse kulkee etelä-pohjoissuuntainen valtaoja, joka kerää suoalueiden kuivatusvedet Kerusnevalle. Sijoitusalueen kohdalla valtaojan valuma-alue on 220 hehtaaria ja sen keskimääräinen virtaama sadantaan ja valumaan perustuvien hydrologisten tilastojen mukaan on 1 300 m 3 /d. Valtaoja muuttuu Tuomiluomaksi noin kolmen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Tuomiluoma laskee edelleen noin 25 kilometrin päässä Kyrönjokeen Ilmajoen Alajoella. Tuomiluoman valuma-alue on noin 90 km 2, josta Kerusnevan sijoitusalueen osuus on noin tuhannesosa. Kyrönjoen valuma-alueen pintaala on Tuomiluoman kohdassa noin 2 790 km 2.
5 Tuomiluomassa tavataan lähinnä ahvenia, haukia, särkiä ja mateita. Selvityksen mukaan Tuomiluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kalakannat ovat heikot ja kalastus vähäistä. Pohjaeliöstöä ja vesikasvillisuutta Tuomiluomassa selvitettiin kesällä 2002 tehdyn biologisen kartoituksen yhteydessä. Tuomiluomaan kulkeutuu ravinne- ja kiintoainekuormitusta ympäröiviltä peltoalueilta, joten pohjaeläimistöön kuuluu vain suurta kuormitusta kestäviä lajeja. Vesikasvillisuutta Tuomiluomassa on vain paikoitellen lähinnä hitaasti virtaavilla osilla. Valtaojan ja Tuomiluoman vedenlaatua on tutkittu vuonna 2000 sekä vuosina 2002-2003 perustilaselvityksen yhteydessä otetuin vesinäyttein. Veden happipitoisuus on tyydyttävä. Vedessä on runsaasti humusta, samoin ravinnepitoisuus (typpi ja fosfori) on korkea ja rautaa esiintyy runsaasti. Kemiallinen hapenkulutus on korkea johtuen veteen liuenneesta humuksesta, samasta syystä väriluku on korkea. Vesi on hapanta ja sen alkaliniteetti on pieni. Perustilaselvityksen yhteydessä vedessä havaittiin ajoittain kohonneita öljy-/rasvapitoisuuksia. Raskasmetallipitoisuudet ovat enimmäkseen pieniä. Virkistyskäytössä Tuomiluoma palvelee lähinnä joen varrelle keskittynyttä asutusta. Perustilaselvitykset Hakemuksessa, joka jätettiin aluehallintovirastolle 28.8.2015, on esitetty valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukainen perustilaselvitys sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä ja arvio direktiivilaitokselta vaadittavan perustilaselvityksen tarpeesta. Arvion mukaan perustilaselvitystä ei ole tarpeen tehdä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Voimassa olevassa ympäristöluvassa Kerusnevan lento- ja pohjatuhkan sijoitusalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Alueelle on lupa sijoittaa yhteensä 49 000 tonnia tuhkaa vuodessa. Lento- ja pohjatuhkaa voidaan käyttää myös sijoitusalueen sekä teiden rakenteissa. Kerusnevan alueelle on mahdollista sijoittaa eri jätejakeita arvioidun 20 vuoden käyttöajan aikana yhteensä noin 1 076 000 m 3. Käyttöön otettu sijoitusalue on kooltaan noin 0,7 ha. kokonaisuudessaan toimintapaikka käsittää tuhkan sijoitusalueen 8,8 ha, huoltokentän 0,2 ha, vesienkäsittelyalueen 0,5 ha ja liikennöintialueen 0,2 ha. Alueelle on sijoitettuna (31.8.2016) Seinäjoen voimalaitoksen pohjatuhkaa noin 850 tonnia ja alueen pohjarakenteessa on noin 0,3 m paksuisena suojakerroksena Seinäjoen voimalaitoksen lentotuhkaa noin 3 000 m 3. Alueelta siirretään tuhkia hyötykäyttöön sen mukaan kuin hyötykäyttökohteita on tarjolla ja tämän hetken arvion mukaan alue tyhjentyy sinne sijoitetuista tuhkista, suojakerrosta lukuun ottamatta, syksyn 2016 aikana.
Sijoitettavat tuhkat ja jätteet 6 Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan alueelle voidaan loppusijoittaa pohjatuhkaa (10 01 01), hiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02), turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 03), kivihiilen polton ja rikinpoistojätteen seosta (10 01 02) sekä turpeen, puun ja kivihiilen seospoltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 03). Uusiksi sijoitettaviksi jätejakeiksi esitetään rikinpoiston suodinkakkua (10 01 05), leijupetihiekkaa (10 01 24) ja jätevesien laskeutusaltaan lietettä/sakkaa (10 01 21) sekä kipsijätettä (10 01 05). Alueelle sijoitettavat tuhkat ovat kaatopaikkakelpoisia turpeen, biopolttoaineiden ja kivihiilen poltossa muodostuneita tuhkia. Voimalaitoksilla muodostuvan tuhkan määrä vaihtelee voimalaitosten käyttömäärän ja käytettävien polttoaineiden mukaan. Alueelle sijoitetaan ensisijaisesti Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen (SeVo) tuhkia ja sivutuotteita. Lisäksi alueelle sijoitetaan tarvittaessa yhtiön Vaasan voimalaitoksen (VL2) tuhkia sekä aluelämpölaitosten tuhkia. Aluelämpölaitosten tuhkia sijoitetaan alueelle tarvittaessa pieniä määriä (< 2000 t/a) edellyttäen, että kyseiset laitokset käyttävät polttoaineenaan turvetta ja/tai biopolttoaineita ja näiden tuhkien kuljetusmatka on alle 100 km. Uudet esitetyt alueelle sijoitettavat jätejakeet ovat rikinpoiston sivutuotteita, kuten lentotuhkan ja rikinpoistojätteen seosta ja rikinpoistossa muodostuvaa kipsijätettä ja suodinkakkua. Lisäksi alueelle esitetään sijoitettavan vähäisiä määriä Vaskiluodon voimalaitoksen ja Kerusnevan läjitysalueen jätevesien laskeutusaltaiden lietteitä ja sakkaa. Sijoitettavien lento- ja pohjatuhkien ominaisuudet Seinäjoen voimalaitoksen lentotuhka Lentotuhka vastaa rakeisuudeltaan hienoa silttiä. Kuivana tuhka on helposti pölyävää ja märissä olosuhteissa tuore lentotuhka liettyy helposti. Lentotuhkan irtotilavuuspaino kuljetuskosteudessa (30 %) on noin 430 kg/m 3. Tiivistettynä optimivesipitoisuudessa (20 30 %) sen kuivatilavuuspaino on noin 1 200 kg/m 3. Kentillä varastoituna tuhkan tilavuuspaino on 600 800 kg/m 3. Tiivistettynä lentotuhka on vedenläpäisevyysominaisuuksiltaan huonosti vettä läpäisevää ja sen k-arvo on hakemuksen mukaan 10-7 10-8 m/s. Seuraavassa taulukossa on esitetty Seinäjoen voimalaitoksen lentotuhkan sisältämät haitta-ainepitoisuudet, kolonnitesteissä liuenneet määrät haittaaineita sekä kaatopaikkasijoittamisen liukoisille pitoisuuksille asetetut rajaarvot. Analyysin ja testien perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset.
7 Lentotuhka Seinäjoki kokonaispitoisuus, 2014 Liuennut pitoisuus, 2013 Liuennut pitoisuus, 2014 Raja-arvot Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Parametri Liuennut orgaaninen hiili (DOC),C mg/kg 1,2 18 800 1000 Fluoridi, F mg/kg < 2 < 2 150 500 Kloridi, Cl mg/kg 380 600 15000 25000 Sulfaatti, SO2 mg/kg 9100 9600 20000 50000 Arseeni, As mg/kg 36 0,01 0,03 2 25 Barium. Ba mg/kg 360 1,1 1,7 100 300 Kadmium, Cd mg/kg 2,4 < 0,003 < 0,003 1 5 Kromi, Cr mg/kg 120 0,43 1 10 70 Kupari, Cu mg/kg 100 < 0,05 < 0,05 50 100 Elohopea, Hg mg/kg 0,08 < 0,002 < 0,002 0,2 2 Molybdeeni, Mo mg/kg 9 4,7 2 10 30 Nikkeli, Ni mg/kg 60 < 0,01 < 0,01 10 40 Lyijy, Pb mg/kg 41 < 0,01 < 0,01 10 50 Antimoni, Sb mg/kg 2 < 0,01 < 0,01 0,7 5 Seleeni, Se 0,1 1 mg/kg 0,07 0,18 0,5 7 Sinkki, Zn mg/kg 390 < 0,1 0,18 50 200 Vanadiini mg/kg 0,2 - - Seinäjoen voimalaitoksen pohjatuhka Pohjatuhka vastaa rakeisuudeltaan karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa. Sen tilavuuspaino ja vedenläpäisevyys ovat suuremmat kuin lentotuhkalla. Pohjatuhkan kuivatilavuuspaino kuivana ja tiivistettynä on noin 1 500 1 700 kg/m 3. Kivihiilen poltossa syntyvän pohjatuhkan vedenläpäisevyys on luokkaa 10-7 m/s. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee riippuen käytettävistä polttoaineista ja niiden alkuperästä. Turvetuhkassa on kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteiden lisäksi pieniä pitoisuuksia suoloja, raskasmetalleja, seleeniä, arseenia ja molybdeeniä. Kivihiilituhka koostuu alumiinin ja raudan yhdisteistä: kvartsista, mulliitista, hematiitista ja magnetiitista. Lisäksi kivihiilituhka sisältää turvetuhkan tavoin kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä, helppoliukoista sulfaattia ja kloridia sekä pieniä määriä erilaisia metalleja kuten kuparia, arseenia, lyijyä, kromia, sinkkiä, seleeniä ja molybdeeniä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Seinäjoen voimalaitoksen pohjatuhkan haitta-ainepitoisuudet sekä pohjatuhkan kaatopaikkasijoittamiselle asetetut ohje- ja raja-arvot. Analyysin ja testien perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset.
8 Pohjatuhka Seinäjoki kokonaispitoisuus, 2014 Liuennut pitoisuus, 2013 Liuennut pitoisuus, 2014 Raja-arvot Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Parametri Liuennut orgaaninen hiili (DOC),C mg/kg 2,7 7,8 800 1000 Fluoridi, F mg/kg < 2 < 2 150 500 Kloridi, Cl mg/kg 1 < 10 15000 25000 Sulfaatti, SO2 mg/kg 55 31 20000 50000 Arseeni, As mg/kg 4,8 0,12 0,11 2 25 Barium. Ba mg/kg 140 0,04 0,09 100 300 Kadmium, Cd mg/kg < 0,2 < 0,003 < 0,003 1 5 Kromi, Cr mg/kg 17 < 0,01 < 0,01 10 70 Kupari, Cu mg/kg 16 < 0,05 < 0,05 50 100 Elohopea, Hg mg/kg < 0,07 < 0,002 < 0,002 0,2 2 Molybdeeni, Mo mg/kg < 2 0,06 0,06 10 30 Nikkeli, Ni mg/kg 10 < 0,01 < 0,01 10 40 Lyijy, Pb mg/kg 3 < 0,01 < 0,01 10 50 Antimoni, Sb mg/kg < 1 0,01 < 0,01 0,7 5 Seleeni, Se 0,1 1 mg/kg < 0,01 < 0,01 0,5 7 Sinkki, Zn mg/kg 180 < 0,01 < 0,01 50 200 Vanadiini mg/kg 0,14 - - Vaasan voimalaitoksen lentotuhka Vaasa voimalaitoksen lentotuhka vastaa rakeisuudeltaan silttiä. Kuivana lentotuhka on pölyävää ja märissä olosuhteissa tuore tuhka liettyy helposti. Läjitettynä tuhkan tilavuuspaino on 0,6-0,8 t/m 3. Tiivistämällä tuhkan tilavuuspainoa voidaan kasvattaa yli 1 t/m 3. Tiivistettynä lentotuhka on heikosti vettä läpäisevää, k-arvolla ilmaistuna tiivistettynä lentotuhkan vedenläpäisevyys on 1 x 10-7 m/s. Lentotuhka lujittuu ajan myötä. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee riippuen biopolttoaineista ja turpeesta valmistetun polttoainekaasun ja kivihiilen määrien suhteesta ja polttoaineiden alkuperästä. Tuhka koostuu alumiinin ja raudan yhdisteistä: kvartsista, mulliitista, hematiitista ja magnesiitista. Lisäksi lentotuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä, helppoliukoisia sulfaatteja ja kloridia sekä pieniä määriä erilaisia metalleja kuten kuparia, arseenia, lyijyä, kromia, sinkkiä, seleeniä ja molybdeeniä. Tuhkan sisältämät raskasmetallit ovat yleensä sitoutuneina silikaattiyhdisteisiin ja ne ovat niukkaliukoisia. Tuhkahiukkasten pinnalla on hyvin ohuina kerroksina helppoliukoisempia aineita, joiden osuus lentotuhkasta on tavallisesti noin 2 %. Liukoisista aineista määrällisesti suurimman osan muodostavat erilaiset suolat. Lentotuhkan vesiliuoksen ph on emäksinen ja sillä on hyvä puskurikyky ph -muutoksia vastaan. Tästä johtuen metallit liukenevat tuhkasta yleensä varsin hitaasti. Tuhkasta voi liueta jonkin verran seleeniä ja molybdeeniä. Aidosti orgaanisen aineksen osuus on lentotuhkasta hyvin vähäinen. Analyysitulosten TOC muodostuu käytännössä koksimaisesta hiilestä.
9 Seuraavassa taulukossa on esitetty Vaskiluodon voimalaitoksen helmikuussa 2016 muodostuneen lentotuhkan analyysitulokset ja kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot. Analyysin ja testien perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset. Lentotuhka VL2-kattila Vaskiluoto Kokoomanäyte 8.2.-7.3.2016 Yksikkö Analysoidut/mitatut arvot (liukoisuustesteissä L/S = 10) Aine tai ominaisuus Kokonaispitoisuus Kolonnitesti Ravistelutesti Liukoisuuden raja-arvot (L/S = 10) Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Arseeni mg/kg 62 0,077 2 25 Barium mg/kg 1 200 11 100 300 Kadmium mg/kg 0,74 < 0,02 1 5 Kromi mg/kg 68 1,2 10 70 Kupari mg/kg 45 < 0,02 50 100 Elohopea mg/kg 0,61 < 0,003 0,2 2 Molybdeeni mg/kg 11 4,6 10 30 Nikkeli mg/kg 60 < 0,02 10 40 Lyijy mg/kg 22 < 0,02 10 50 Antimoni mg/kg 3,0 < 0,02 0,7 5 Seleeni mg/kg 3,5 0,18 0,5 7 Sinkki mg/kg 160 < 0,02 50 200 Kloridi mg/kg - 19 15 000 25 000 Fluoridi mg/kg - 22 150 500 Sulfaatti mg/kg - 2 900 20 000 50 000 DOC mg/kg - 7,6 800 1 000 TOC* % k.a. 9,4-5 6 * Analysoitu pitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen rajaarvon. Raja-arvona voidaan kuitenkin käyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikan osalta enintään kaksinkertaista pitoisuutta kun orgaanisen hiilen liukoisuus on alle raja-arvon. Analyysin mittaama TOC on käytännössä koksimaista hiiltä ja aidosti orgaanisen hiilen osuus on hyvin vähäinen. Vaasan voimalaitoksen pohjatuhkat Hiilikattilan pohjatuhka Hiilikattilan pohjatuhka on karkeaa, pääosin sulasta tilasta kiinteytynyttä tuhkaa. Koostumukseltaan pohjatuhka on varsin saman tyyppistä kuin lentotuhka. Koostumus vaihtelee kattilassa poltettavien polttoaineiden määräsuhteiden ja koostumusten mukaan.
10 Pohjatuhkan vedenläpäisevyys on aikaisemmin tehdyn testin mukaan 3,176 * 10-6 m/s. Raekoostumukseltaan pohjatuhka vastaa soraa ja hiekkaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty helmikuussa 2016 VL2-kattilassa muodostuneesta pohjatuhkasta otetun kokoomanäytteen haittaainepitoisuudet ja haitta-aineiden liukoisuudet. Analyysin ja testien perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset. Pohjatuhka VL2-kattila Vaskiluoto Kokoomanäyte 9.2.-7.3.2016 Aine tai ominaisuus Yksikkö Analysoidut/mitatut arvot (liukoisuustesteissä L/S = 10) Kokonaispitoisuus Kolonnitesti Ravistelutesti Liukoisuuden raja-arvot (L/S = 10) Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Arseeni mg/kg 11 0,20 2 25 Barium mg/kg 460 1,2 100 300 Kadmium mg/kg < 0,2 < 0,02 1 5 Kromi mg/kg 25 0,029 10 70 Kupari mg/kg 18 < 0,02 50 100 Elohopea mg/kg < 0,1 < 0,003 0,2 2 Molybdeeni mg/kg < 2 0,11 10 30 Nikkeli mg/kg 27 < 0,02 10 40 Lyijy mg/kg 3,8 < 0,02 10 50 Antimoni mg/kg < 0,5 < 0,02 0,7 5 Seleeni mg/kg < 1 0,05 0,5 7 Sinkki mg/kg 67 < 0,02 50 200 Kloridi mg/kg - 1 100 15 000 25 000 Fluoridi mg/kg - 1,1 150 500 Sulfaatti mg/kg - 610 20 000 50 000 DOC mg/kg - 4,5 800 1 000 TOC % k.a. 1,4-5 6 Kaasutinlaitoksen pohjatuhka Vaskiluodon biopolttoaineiden ja turpeen kaasutuslaitoksen pohjatuhka on karkearakeista, hapettunutta tuhkaa, jonka jäännöshiilipitoisuus on pieni. Tuhka on olemukseltaan hiekan ja osin kivirouheen kaltaista. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee kaasuttimessa polttoaineena käytettävän puubiomassan ja turpeen määräsuhteen mukaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty helmikuussa 2016 muodostuneesta kaasuttimen pohjatuhkasta otetun koontinäytteen haitta-ainepitoisuudet ja
11 Pohjatuhka kaasutin Vaskiluoto Kokoomanäyte 9.2.-22.2.2016 Aine tai ominaisuus Yksikkö Analysoidut/mitatut arvot (liukoisuustesteissä L/S = 10) haitta-aineiden liukoisuudet sekä liukoisuuksien raja-arvot sijoitettaessa jätettä tavanomaiselle tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Näytteenottojakson aikana kaasuttimen polttoaine oli pääosaltaan puubiomassaa. Turpeen osuus polttoaineesta oli pieni. Analyysin ja testien perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset. Kokonaispitoisuus Kolonnitesti Ravistelutesti Liukoisuuden raja-arvot (L/S = 10) Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Arseeni mg/kg < 1 < 0,02 2 25 Barium mg/kg 110 0,92 100 300 Kadmium mg/kg < 0,2 < 0,02 1 5 Kromi mg/kg 8,5 < 0,02 10 70 Kupari mg/kg 39 < 0,02 50 100 Elohopea mg/kg < 0,1 < 0,003 0,2 2 Molybdeeni mg/kg < 2 0,15 10 30 Nikkeli mg/kg 7,5 < 0,02 10 40 Lyijy mg/kg 1,3 < 0,02 10 50 Antimoni mg/kg < 0,5 < 0,02 0,7 5 Seleeni mg/kg < 1 0,07 0,5 7 Sinkki mg/kg 230 < 0,02 50 200 Kloridi mg/kg - 75 15 000 25 000 Fluoridi mg/kg - < 0,6 150 500 Sulfaatti mg/kg - 69 20 000 50 000 DOC mg/kg - 2,5 800 1 000 TOC % k.a. 0,8-5 6 Aluelämpökeskusten tuhkat Alueelle sijoitettavat aluelämpökeskusten tuhkat ovat tavanomaisia biopolttoaineiden ja turpeen tuhkia.
12 Esitettyjen uusien jätejakeiden ominaisuudet Vaskiluodon rikinpoistolaitoksen kipsijäte Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksen savukaasujen rikinpoisto tapahtuu rikinpoistolaitoksessa, jossa savukaasun joukkoon syötetään kalkkikivilietettä. Savukaasuissa oleva rikkidioksidi reagoi kalkkikiven kanssa, jolloin tuloksena on kipsiä (CaSO 4*H 2O). Kipsi saadaan prosessista kipsilietteenä, josta erotetaan vettä ja joka sen jälkeen kuivataan. Tuotettava kipsi toimitetaan hyötykäyttöön jauheena, jonka kosteus on noin 10 %. Kipsin joukossa on epäpuhtautena pieniä määriä lentotuhkaa. Ajoittain sitä voi olla liikaa ja rikinpoistolaitoksessa syntyy epäkuranttia kipsiä, joka ei sovellu raaka-aineeksi. Epäkurantti kipsi aiotaan sijoittaa Kerusnevan sijoitusalueelle. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vaskiluodon voimalaitoksen kipsijätteen haitta-ainepitoisuudet vuonna 2013 ja kaatopaikkasijoittamisen liukoisille pitoisuuksille asetetut raja-arvot. Analyysin ja testien perusteella se täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset. Kipsi Raja-arvot Parametri Liukoisuus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Liuennut orgaaninen hiili (DOC),C mg/kg 7,1 800 1000 Fluoridi, F mg/kg 63 150 500 Kloridi, Cl mg/kg 8,9 15000 25000 Sulfaatti, SO2 mg/kg 16000 20000 50000 Arseeni, As mg/kg 0,01 2 25 Barium. Ba mg/kg 0,38 100 300 Kadmium, Cd mg/kg 0,02 1 5 Kromi, Cr mg/kg 0,01 10 70 Kupari, Cu mg/kg 0,05 50 100 Elohopea, Hg mg/kg 0,0024 0,2 2 Molybdeeni, Mo mg/kg 0,03 10 30 Nikkeli, Ni mg/kg 0,013 10 40 Lyijy, Pb mg/kg 0,01 10 50 Antimoni, Sb mg/kg 0,01 0,7 5 Seleeni, Se mg/kg 0,01 0,5 7 Sinkki, Zn mg/kg 0,1 50 200 TDS mg/kg 23400 60000 100000
13 Vaskiluodon rikinpoistolaitoksen suodinkakku Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitoksen rikinpoistolaitoksella muodostuu sivutuotteena niin kutsuttua suodinkakkua. Suodinkakku on kipsin talteenottoprosessin poistoveden suodatusjätettä, joka sisältää kalkkikivestä erkaantuneita aineita, kipsiä ja lentotuhkaa ja savukaasusta peräisin olevia aineita. Seuraavassa taulukossa on esitetty helmikuussa 2016 muodostuneesta suodinkakusta otetun kokoomanäytteen haitta-ainepitoisuudet ja haittaaineiden liukoisuudet sekä liukoisuuksien raja-arvot sijoitettaessa jätettä tavanomaiselle tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Analyysin ja testien perusteella suodinkakku täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen vaatimukset. Suodinkakku, rikinpoistolaitos, Vaskiluoto Kokoomanäyte 9.2.-7.3.2016 Aine tai ominaisuus Yksikkö Analysoidut/mitatut arvot (liukoisuustesteissä L/S = 10) Kokonaispitoisuus Kolonnitesti Ravistelutesti Liukoisuuden raja-arvot (L/S = 10) Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikka Arseeni mg/kg 15 < 0,02 2 25 Barium mg/kg 120 0,28 100 300 Kadmium mg/kg 0,67 < 0,02 1 5 Kromi mg/kg 32 < 0,02 10 70 Kupari mg/kg 14 0,03 50 100 Elohopea mg/kg 1,3 < 0,003 0,2 2 Molybdeeni mg/kg 3,9 0,27 10 30 Nikkeli mg/kg 36 0,04 10 40 Lyijy mg/kg 32 < 0,02 10 50 Antimoni mg/kg 0,61 < 0,02 0,7 5 Seleeni mg/kg 1,5 0,05 0,5 7 Sinkki mg/kg 200 < 0,02 50 200 Kloridi mg/kg - 4 000 15 000 25 000 Fluoridi mg/kg - 52 150 500 Sulfaatti mg/kg - 17 000 20 000 50 000 DOC mg/kg - 55 800 1 000 TOC % k.a. 0,6-5 6
14 Vaasan voimalaitoksen jäteveden tasausaltaan liete Vaasan voimalaitoksen tasausvesialtaan pohjalta poistetaan säännöllisesti sinne kertyvää lietettä, joka koostuu pääasiassa VL2-kattilan pohjatuhkan sammutusveden mukana tulevasta pohjatuhkasta ja alueen pintavesien mukana altaaseen tulevasta hiekasta, tuhkista ja polttoainepölystä. Lietettä muodostui vuonna 2014 noin 400 tonnia ja vuonna 2013 noin 160 tonnia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vaskiluodon voimalaitoksen tasausvesialtaan lietteen sisältämät haitta-ainepitoisuudet vuodelta 2014 ja kaatopaikkasijoittamisen liukoisille pitoisuuksille asetetut raja-arvot. Tasausvesialtaan liete Raja-arvot Vaarallisen jätteen kaatopaikka 1000 500 25000 50000 25 300 5 70 100 2 30 40 50 5 7 200-100000 Ravistelutesti Parametri Liuennut orgaaninen hiili (DOC),C mg/kg 280 Fluoridi, F mg/kg 51 Kloridi, Cl mg/kg 1400 Sulfaatti, SO2 mg/kg 17600 Arseeni, As mg/kg < 0,15 Barium. Ba mg/kg 0,68 Kadmium, Cd mg/kg < 0,015 Kromi, Cr mg/kg 0,11 Kupari, Cu mg/kg < 0,1 Elohopea, Hg mg/kg < 0,005 Molybdeeni, Mo mg/kg 0,94 Nikkeli, Ni mg/kg < 0,1 Lyijy, Pb mg/kg < 0,15 Antimoni, Sb mg/kg < 0,05 Seleeni, Se 0,1 1 mg/kg 0,35 Sinkki, Zn mg/kg 0,11 Vanadiini mg/kg - TDS mg/kg 29300 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka 800 150 15000 20000 2 100 1 10 50 0,2 10 10 10 0,7 0,5 50-60000 Kerusnevan sijoitusalueen jäteveden tasausaltaan sakka Kerusnevan sijoitusalueen pintavesien laskeutusaltaan pohjalta poistetaan tarpeen mukaan säännöllisesti sinne kertyvää sakkaa. Sakka koostuu Kerusnevan alueelle sijoitettujen tuhkien ja jätteiden hienoaineksesta ja vesikasvien jäänteistä. Kertyvän sakan määrä on hyvin vähäinen. Vuonna 2016 tehdyn altaan puhdistuksen yhteydessä lietettä sijoitettiin alueelle noin tonni.
VELVOITETARKKAILU JA EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI 15 Toiminnanharjoittaja esittää, että nykyistä tarkkailua muutetaan, sillä sijoituspaikan tarkkailutulokset osoittavat, että alueesta ei pääse merkittäviä määriä haitta-aineita ympäristöön. Tulosten perusteella tarkkailua voidaan vähentää. Sijoitusalue on myös lähes tyhjä (1.9.2016) ja myös tästä syystä tarkkailua voitaisiin harventaa. Tarkkailua ehdotetaan muutettavaksi niin, että sitä tehdään kolmen vuoden ajan kerran vuodessa. Jos tämän tarkkailujakson aikana tulokset eivät muuta edellytä ja sijoitusalue on tyhjä tai lähes tyhjä, lopetetaan tarkkailu. Alueella jatkuisi kuitenkin tasausaltaan menovedestä tehtävä jatkuvatoiminen sähkönjohtavuuden ja virtaaman tarkkailu. Alueen tarkkailua jatkettaisiin taas, kun alueelle sijoitettujen tuhkien määrä ylittää 10 000 tonnia. Nykyinen pohja- ja pintavesien tarkkailu Pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein ylivalumakausien aikana eli huhti-toukokuussa sekä syys-lokakuussa. Pohjavesiä tarkkaillaan seuraavista pisteistä: HP 1, noin 100 m sijoitusalueen eteläpuolella moreeniharjanteen ja suon yhtymäkohdassa. Piste on ns. taustapiste. HP 2, sijoitusalueen ja metsäautotien luoteispuolella oleva matala laaksopainanne, jonka avulla seurataan sijoitusalueen mahdollisia pohjavesivaikutuksia tämän laaksopainanteen kautta. HP 3, sijoitusalueen ja metsäautotien pohjoispuolella oleva matala laaksopainanne, jonka avulla seurataan sijoitusalueen mahdollisia pohjavesivaikutuksia tämän laaksopainanteen kautta. Painanne on sijoitusalueelta virtaavien pohjavesien todennäköisin virtausreitti. Tuhkan sijoitusalueella muodostuvan veden määrää tarkkaillaan tasausaltaan mittakaivoon asennetulla mittapadolla. Pintavesinäytteet otetaan neljässä tarkkailupisteessä kolme kertaa vuodessa, pohjavesien kanssa samaan aikaan ylivalumakausien aikana. Pintavesiä tarkkaillaan seuraavista pisteistä: Mittakaivo, kuvaa ojaan purettavan veden laatua. Oja 1, Iso-Keruksen valtaoja noin 200 metriä ennen tuhkan sijoitusaluetta. Piste kuvaa veden laatua ennen tuhkan sijoitusaluetta ja on ns. taustapiste. Oja 2, Iso-Keruksen valtaoja tuhkan sijoitusalueen jälkeen metsäautotien kohdalla. Piste kuvaa purettavien vesien vaikutusta valtaojassa.
16 Oja 3, Tuomiluoma valtatien 19 kohdalla. Piste kuvaa sijoitusalueen vaikutusta kauempana alavirrassa. Pölyn tarkkailu Vaskiluodon Voima on teettänyt ympäristöluvan LSU-2005-Y-299 lupamääräyksen numero 21 mukaisen pölypäästöjen mittauksen ja selvityksen. Mittauksen ja selvityksen mukaan Kerusnevan alueelta ei aiheudu ympäristön taustapölypitoisuuden ylittäviä pölypäästöjä. Toiminnanharjoittaja esittää, että hiukkaspäästöjen seuranta ei jatkossa ole tarpeen. Täyttöalueen tarkkailu Täyttöalueen tarkkailussa seurataan mm. täyttöjen pinta-alaa ja tilavuutta. Täytön sisäisen vesipinnan tarkkailu otetaan mukaan tarkkailuohjelmaan sijoitusmäärän kasvaessa. Sijoitusalueen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa. Sijoitettavan jätteen laatua seurataan ottamalla näytteenoton ja analyysien avulla. Voimalaitoksella muodostuvien tuhkien ja sivutuotteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Hyödyntämisasteen seuraamiseksi kirjataan sivutuotteiden hyötykäyttökohteet ja hyödynnetyt määrät. Muita tarkkailutoimenpiteitä ovat mm. sivutuotteiden kastelun, tiivistämisen ja peittämisen valvonta ja tarkkailu eri täyttövaiheissa. Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan viranomaisille. Jätehuollon seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Hakemuksessa on esitetty seuraava jätelain 120 mukainen jätehuollon seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet Kerusnevan sijoitusalueelle sijoitetaan ensisijaisesti yhtiön Seinäjoen voimalaitoksella (SeVo) muodostuvia tuhkia ja energiantuotannon sivutuotteita. Lisäksi tarvittaessa alueelle sijoitetaan yhtiön Vaasan voimalaitoksen (VL2) sekä aluelämpölaitoksen tuhkia ja energiantuotannon sivutuotteita. Pienten kattilalaitosten tuhkia otetaan alueella vastaan tarvittaessa vähäisiä määriä (< 2000 tonnia/a) edellyttäen, että kyseinen kattilalaitos käyttää polttoaineenaan turvetta ja/tai biopolttoaineita ja että tuhkien kuljetusmatka on alle 100 kilometriä. Seinäjoen voimalaitoksen varapolttoaineena on kivihiili, jolloin kivihiilen poltossa muodostuu lentotuhkan ja rikinpoistojätteen seosta, joka sijoitetaan sijoitusalueelle. Sijoitusalueen tasausaltaan liete sijoitetaan myös alueelle. Sitä muodostuu arviolta noin 100 tonnia, 3-5 vuoden välein. Sijoitusalueelle voidaan loppusijoittaa pohjatuhkaa (ympäristöministeriön päätöksen 179/12 mukainen jätekoodi 10 01 01), hiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02), turpeen ja käsittelemättömän puun poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 03), kivihiilen polton ja rikinpoistojätteen seosta (10 01 02), rikinpoiston suodinkakkua (10 01 99), turpeen, puun ja kivihii-
17 len seospoltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 99), leijupetihiekkaa (10 01 24) ja jätevesien laskeutusaltaan lietettä/sakkaa (10 01 21) sekä kipsijätettä (10 01 05) enintään 49 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikan täytön tilavuus on yhteensä enintään 1,07 miljoonaa m 3 (rtr). Sijoitusalueella varastoitavat tuhkat ja energiantuotannon sivutuotteet sekä niiden jätekoodit on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätekoodi (VNA 179/12) Lentotuhka 10 01 02, 10 01 03 ja 10 01 99 Pohjatuhka 10 01 01 Jätevesien laskeutusaltaan liete/sakka 10 01 21 Kipsijäte 10 01 05 Suodinkakku 10 01 99 Leijupetihiekka 10 01 24 Lisäksi sijoitusalueelta saatavia pinta-, massanvaihto- ja ojamaita (jätekoodi 17 05 04) varastoidaan rakentamattomalla alueella ennen maamassojen ottamista hyötykäyttöön. Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi Tuhkamäärien ja -laatujen seuranta tapahtuu Seinäjoen sekä Vaskiluodon laitoksilla olevilla vaaka-asemilla, jossa kaikki laitoksilta lähtevät sivutuotekuormat punnitaan. Samalla mitataan kosteus. Sijoitusalueelle tuotavista sivutuotteista otetaan näytteet, kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi ja tulokset toimitetaan viranomaisille. Kaikki alueelle tähän mennessä tuodut tuhkaerät ovat olleet kaatopaikkakelpoisia. Ennen loppusijoitusta lentotuhkan kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan Vna 331/2013 mukaisesti. Käsittelyprosessin kuvaus Kostutettu tuhka ja kipsi kuljetetaan autoilla (40 t/kuorma) voimalaitoksilta loppusijoituspaikalle. Käsittelyprosessiin kuuluu jätteiden vastaanotto, tasoitus ja tiivistys, käsittely on järjestetty siten, että siitä ei aiheudu melueikä pölyhaittaa. Sijoitusalueen mahdollisia ympäristöriskejä voivat olla autojen ja kuormaajien polttoaineiden vuoto ympäristöön, sijoitusalueen rakenteiden vaurioituminen, sortuminen ja tulipalotilanteessa aiheutuva vaara ihmisille ja ympäristölle. Työkoneista aiheutuvia mahdollisia öljyvahinkoja ehkäistään huolellisilla työskentelytavoilla ja riittävillä suojarakenteilla. Öljyvuotoihin varaudutaan säilyttämällä alueella imeytysaineita. Mikäli öljyä näistä toimista huolimatta pääsee maaperään, öljyllä pilaantunut maa kaivetaan heti pois ja toimitetaan viranomaisten hyväksymälle vastaanottajalle käsiteltäväksi. Alue ei
18 sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten pohjavedelle ei aiheudu välitöntä vaaraa öljyvuodon sattuessa. Pohjarakenteiden toiminnan pettäminen voi aiheutua joko kuivatusjärjestelmän tukkeutumisesta tai rakenteiden painumisesta. Tulipalot alueella ovat käytännössä maastopaloja, maastopalojen sammuttamisessa tarvittava vesi on tuotava säiliöautoilla. Alkusammutuksen voidaan mahdollisuuksien mukaan pumpata tasausaltaasta vettä olemassa olevalla pumpulla. Vesienkäsittelyssä merkittävin ympäristöön kohdistuva riski on käsittelemättömien suotovesien pääsy ympäristöön. Tällainen tilanne voi muodostua poikkeuksellisissa tulvatilanteissa. Ylivuotojen määrään on vaikutettu riittävän isolla tasausaltaalla, suotopenkereen huoltamisella ja pitämällä allas aina mahdollisimman tyhjänä, jolloin sen varastokyky on maksimaalinen poikkeustilanteissa. Altaan vettä käytetään tuhkatäytön kasteluun, mikä lisää altaan tilavuutta. Täyttötoiminta on alueella valvottua. Sijoitusalueella mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat tyypillisesti pöly- ja meluhaitat. Pölyäminen estetään kosteuttamalla tuhkatäytön pintaa ja teitä. Yleisesti sijoitusalueen kuntoa tarkkaillaan ja puututaan mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin heti niiden esiintyessä. Alueella tarkkaillaan säännöllisesti pintaveden laatua ja määrää, pohjaveden laatua sekä sijoitusalueen lähtevän veden määrää. Mikäli seurannassa havaitaan poikkeamia, ongelmaan puututaan välittömästi ja häiriötilanne korjataan parhaalla mahdollisella tavalla. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle on toteutettu siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. Käsittelyssä syntyvät jätteet Käsittelyssä syntyvää jätettä on ainoastaan tasausaltaan sakka. Tasausaltaan sakkaa muodostuu enintään 5 tonnia 3-5 vuoden välein. Tasausaltaan sakasta otetaan näyte, sakan kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi ennen sen loppusijoittamista sijoitusalueelle. Mikäli sakka ei ole kaatopaikkakelpoista, viedään se asianomaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa mukaan lukien korjaavat toimet Mikäli kaatopaikan toiminnoissa tai laitteistoissa ilmenee häiriöitä, vikojen ja häiriötilanteiden syy selvitetään välittömästi ja vika tai muu häiriön aiheuttaja korjataan välittömästi. Poikkeuksellisen suurista päästöistä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista
19 ilmoitetaan heti valvovalle viranomaiselle ja ryhdytään välittömästi asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi sekä vastaavan tapahtuman toistumisen estämiseksi. Käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen Sijoitusalueen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista ja niihin liittyviä toiminnan tarkkailuja varten on nimetty vastaava hoitaja, joka on ilmoitettu ELY -keskukselle. Vastaavaa hoitajaa on perehdytetty ympäristöluvan määräyksiin. Muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat Toiminnanharjoittaja pitää käyttöpäiväkirjaa, josta selviää sijoitusalueen käyttöön ja hoitoon liittyvät toimenpiteet, kuten tiivistäminen, peittäminen ja kastelu, vesien keräily- ja käsittelytoimintojen tarkkailu, kirjanpito vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista tuhkista ja muista läjitettävistä jätteistä (alkuperä, jäteluokka, laatu, määrä, sijoituspaikka, toimituspäivämäärä) sekä mahdolliset sijoitusalueella tapahtuneet häiriötilanteet ja niiden aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. SIJOITUSALUEEN RAKENTEET Pohjarakenteet Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys ja paksuus täyttävät yhteisesti sekä suojatason vaatimuksen K 1,0 x 10-9 m/s että paksuuden > 1 m. Sijoitusalueen pohjarakenteet on toteutettu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Sijoitusalueen louhetäytön/kalliopinnan päälle on lisätty 100 mm:n tasausmurskekerros (# 0 32 mm), jonka päälle on rakennettu seuraavasti: Mineraalinen tiivistyskerros (bentoniittimaa) Pohjamaan päälle on rakennettu 500 mm paksuinen mineraalinen tiivistyskerros. Mineraalisessa tiivistyskerroksessa on käytetty moreenin ja bentoniitin seosta. Keinotekoinen eriste Tiivistyskerroksen päälle on asennettu keinotekoiseksi eristeeksi 2 mm:n paksuinen HDPE-muovikalvo. Kalvot on saumattu hitsaamalla vesitiiviiksi. Eristeen suojarakenne Hyväksytyn puhtaan muovikalvon päälle on asennettu suojarakenteeksi geotekstiili, jonka materiaali on neulasidottua PP-polypropyleenia, josta katkenneet neulat on poistettu. Kankaan painon on keskimäärin > 1 200 g/m 2.
20 Kuivatus-/salaojakerros Kuivatus-/salaojakerros on levitetty kahtena kerroksena käyttäen sepeliä # 8...32 mm. Kerroksen kokonaispaksuus on vähintään 500 mm ja sen vedenläpäisevyys olla K > 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerrokseen asennetaan salaojat ja kertyvä sijoitusalueen vesi johdetaan tasausaltaisiin. Suodatin-/kuitukangas Kuivatuskerroksen tukkeutuminen sekä kuivatuskerroksen ja läjitettävän tuhkamateriaalin sekoittuminen estetään kuivatuskerroksen ja tuhkan väliin sijoitetulla suodatinkankaalla. Kankaan laatuluokka on N2. Suoja-/liikennöintikerros Kuitukankaan päälle on levitetty vähintään 300 mm:n paksuinen suojakerros, jonka päällä voidaan sen jälkeen liikkua työkoneilla aluetta täytettäessä. Suojakerros on tehty lentotuhkalla. Pohjarakenteen tiivistyskerroksessa ei käytetä lentotuhkaa, jotta vältetään lentotuhkan liukoisten aineiden kulkeutuminen maaperään. Pintarakenne Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty, että pintarakenteet on rakennettava vaiheittain. Pintarakenteen pinta-, kasvu- ja kuivatuskerroksissa voidaan käyttää teollisuuden jätteitä, jos tutkimustulokset osoittavat jätteen täyttävän pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävää jätettä koskevat raja-arvot ja jätteet ovat muilta ominaisuuksiltaan soveltuvia käyttökohteeseen. Rakennettavassa pintarakenteessa on oltava seuraavat rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lueteltuina: tiivistyskerros vähintään 0,5 metriä, kuivatuskerros yli 0,5 metriä ja pinta/kasvukerros yli 1 metri. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden ja paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset K 1,0 x 10-9 m/s; paksuus > 1 metrin ja kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla K > 1 x 10-3 m/s. Hakija esittää kuitusavea käytettäväksi pintarakenteen tiivistyskerroksessa ja pintarakennemateriaalina. Kuitusavi sisältää paperitehtaiden kuitulietettä ja siistausjätettä. Lietteiden laatu vaihtelee tehdaskohtaisesti tuotantoprosessin ja jäteveden puhdistusjärjestelmän mukaan. Kuivaaineesta on orgaanisen aineksen osuus 30 60 % (pääosin puuselluloosan kuitua). Loput ovat savea (kaoliini, talkkia, bentoniittia), mineraalisia oksideja ja mm. paperin päällystyksessä käytettyjä erilaisia epäorgaanisia komponentteja. Lietteiden kuiva-ainepitoisuus (TS) vaihtelee 30-40 %. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys tulee olemaan K > 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerros erotetaan pintakerroksesta suodatinkankaalla. Tiivistyskerroksen 0,5 metrin sijasta tiivistyskerroksen rakennemateriaalina hakija ehdottaa käytettävän ohennettua mineraalista eristysmateriaalia, bentoniittimattoa, joka on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty materiaali. Bentoniittimaton käyttö vähentää rakentamistyön aikaista liikennettä, sillä tällöin ei ole tarvetta kuljettaa suuria maa-ainesmääriä. Li-
21 säksi pienenevät rakentamistyön aikaiset melu- ja pölyhaitat ja neitseellisten raaka-aineiden tarve. Kevennetty rakenne vähentää pintarakenteesta mahdollisesti aiheutuvia painumia ja jätetäytön sortumariskiä. Sulkemisrakenteiden esteettinen haitta pienenee, sillä kaatopaikan pinnantaso on 0,5 metriä alkuperäisrakennetta alempi. Bentoniittimatto on tasalaatuinen teollinen tuote. Bentoniittimatto on komposiittimateriaali, jossa kahden kuitukankaan väliin on levitetty alle 1 cm kerros bentoniittia. Bentoniitti paisuu kyllästyessään vedellä ja muodostaa kuitukankaiden väliin paineellista geeliä. Matto on kaatopaikan pintarakenteessa kestävyydeltään ja pitkäaikaistoimivuudeltaan luotettavampi rakennusmateriaali kuin mineraalimaatiiviste. Matto vastaa toiminnallisilta ominaisuuksiltaan ja suojaustasoltaan alkuperäistä rakennetta. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on luokkaa 5 x 10-11 m/s, kun tiivistyskerroksen suojatason vaatimus vedenläpäisevyydelle on K 1,0 x 10-9 m/s. Bentoniittimatto ylittää selvästi yksinään tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydelle asetetun vaatimuksen. Suomen ympäristökeskuksen oppaan mukaan bentoniittimaton toiminnalliset ominaisuudet, suojaustaso ja pitkäaikaiskestävyys vastaavat Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (331/2013) tarkoittamaa alkuperäistä rakennetta. Käytettäessä tiivistyskerroksessa bentoniittimattoa, kerroksen paksuudet eivät täytä Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa päätöksessä (331/2013) määrättyjä rakennekerrosten paksuusvaatimuksia. Pintarakenteen kuivatuskerros esitetään vaihtoehtoisesti tehtäväksi kevennettynä rakenteena käyttämällä sen vettä johtavana kuivatuskerroksena salaojamattoa. Matossa on vettä johtavana komponenttina kolmiulotteinen polypropeeniydin, johon on kiinnitetty neulasidottu suodatinkangas. Salaojamaton vedenjohtavuuden k-arvo on 1 x 10-3 m/s, joka vastaa kuivauskerrokselle vaadittua vedenläpäisevyysarvoa. Salaojamatto on teollinen rakennusmateriaalituote, jonka ominaisuudet tunnetaan ja jonka valmistuksen laatua valvotaan. Kevennetty rakenne vähentää pintarakenteesta mahdollisesti aiheutuvia painumia ja jätetäytön sortumariskiä. Sulkemisrakenteiden esteettinen haitta pienenee, sillä kaatopaikan pinnantaso on 0,5 metriä alkuperäisrakennetta alempi. Lisäksi pienenevät rakentamistyön aikaiset melu- ja pölyhaitat ja neitseellisten raaka-aineiden tarve. Käytettäessä kuivatuskerroksessa salaojamattoa, kerroksen paksuudet eivät täytä Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa päätöksessä (331/2013) määrättyjä rakennekerrosten paksuusvaatimuksia.
22 Tasausaltaan rakenne ja pohjan kuivatuskerroksen liittyminen tasausaltaaseen Sijoitusalue on rakennettu siten, että suotovedet purkautuvat vain yhtä reittiä pitkin Kerusnevan poikki kulkevaan valtaojaan. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle on estetty niskaojien avulla. Täyttöön suotautuva vesi kerätään täyttöalueen pohjan kuivatuskerroksen avulla ja johdetaan salaojia pitkin alueen reunoja kiertäviin ympärysojiin. Tuhkatäytön päältä virtaavat pintavaluntavedet kerätään ympärysojien avulla. Ympärysojista vedet johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaan rakenne alhaalta ylöspäin on seuraava: massanvaihto, louhetäyttö, pohjamaa, moreeni, jakava kerros 400 mm (murske, Ø 0-100 mm), kantava kerros 200 mm (murske, Ø 0-32 mm), tiivis asfalttibetoni 60 mm (ABT 16) ja tiivis asfalttibetoni 40 mm (ABT 11), kuten kuvassa alla. Veden mukana tuleva mahdollinen kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle ja selkeytynyt vesi johdetaan suotopenkereen kautta laskuojaan. Suotopenkereen kohdalta rakenne on alhaalta ylöspäin seuraava: kantava perusmaa, suodatinkangas, penkereen tukirakenne tuhkasta, bentoniittimatto, suodatinkangas, suodatinkerros, ylivuoto ja liikennöintikerros. Altaan pohja ruopataan kertyvän kiintoaineen perusteella tarvittaessa. Ruoppausmassat sijoitetaan tuhkatäyttöön. VAKUUS Toiminnanharjoittaja on aluksi esittänyt vakuuden puolittamista 170 000 eurosta 85 000 euroon sijoitusalueen tyhjänä tai lähes tyhjänä olon vuoksi. Mikäli alueelle sijoitetaan jatkossa tuhkaa ja sen laajennusosa otetaan käyttöön, toiminnanharjoittaja on esittänyt vakuuden määrän nostamista nykyiselle 170 000 euron tasolle. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan lopettamiskustannus on 3 /m³. Hakija on 29.3.2017 täydentänyt hakemusta ja esittänyt vakuudesta seuraavaa: Lupahakemuksessamme LSSAVI/7147/2014 esitetty ehdotus toiminnan vakuudeksi on perustunut aikaisemman ympäristöluvan LSU-2005-Y-299 (111) vakuuden määritystapaan. Jätevakuusoppaan 2012 ohjeen mukaan pinta-alaan perustuvalla määrittelytavalla vakuus voisi muodostua kahdesta vakuudesta: 1. Alueelle lentotuhkaa käyttäen rakennetun läjityskentän sulkemisen ja alueen tarkkailun kattavasta perusvakuudesta ja, 2. läjitykseen tai tuhkan varastointiin käytössä olevan alueen pinta-alan mukaan laskettavasta lisävakuudesta
23 Perusteena edellä esitetylle vakuuden määrittämistavalla on, että aluetta käytetään ensisijaisesti hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan välivarastoalueena. Alue on tarpeen tuhkan käyttökohteiden kausivaihtelun vuoksi, vaikka suurimman osan aikaan alueella on vain hyvin vähän tuhkaa. Varastokenttä on rakennettu pohjarakenteiltaan hakemuksessa kuvatulla tavalla tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteeksi ja rakenteen suojana on noin 0,3 m paksuinen jyrätty lentotuhkakerros. Rakennekerros sisältää lentotuhkaa noin 2 000 tonnia. Esitämme toiminannanharjoittajan ehdotuksena vakuutta koskevaksi uuden ohjeen mukaan määritellyksi lupamääräykseksi: Toiminnanharjoittajan tulee asettaa 100 000 euron pankkivakuus tai vastaava tai esittää muu vastaava järjestely tuhkien varastointia ja läjitystä varten rakennetun täyttöalueen IIB (7 000 m 2 ) tarkkailun ja käytöstä poistamisen varmistamiseksi. Lisäksi toiminannanharjoittaja tulee asettaa vastaava vakuus, jonka suuruus on 20 eur/m 2 käytössä olevaa läjitysaluetta kohden silloin kun alueelle läjitetään tai varastoidaan tuhkia enemmän kuin 10 000 tonnia. Vakuus tai muu vastaava järjestely tarkistetaan sijoitusalueen lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä ja vakuuden tai muun vastaavan järjestelyn tulee olla voimassa, kunnes lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Perustellusta syystä vakuuden määrää voidaan tarkistaa ennen lupamääräysten tarkistamista, esimerkiksi lopullisten pintarakenteiden rakentamisen jälkeen. Perusvakuuden suuruus kattaa alueelle määrätyn tarkkailun ja rakennetun varastokentän IIB ja sillä olevan enintään 10 000 tonnin suuruisen tuhkaläjityksen sulkemisen. Lisävakuus kattaa yli 10 000 tonnin suuruisen tuhkaläjityksen sulkemisen täyttöalueella IIB ja myöhemmin käyttöönotettavilla täyttöalueilla.
24 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 29.3.2017. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Alkuperäisestä hakemuksesta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla 29.10. 30.11.2015. Hakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ilmajoen kunnassa ja siitä on ollut ilmoitus kuulutusaikana Ilmajoki lehdessä. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiasta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, terveydensuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Ilmajoen kunta tai sen viranomaiset eivät antaneet asiasta lausuntoja kuulutusaikana. Hakija on muuttanut hakemustaan 12.9.2016. Muutettua hakemusta ei ole katsottu tarpeelliseksi kuuluttaa. Siitä on pyydetty lausunnot Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 30.11.2015 ensin jätetystä lupamääräysten tarkistamishakemuksesta niiltä osin, jotka koskevat toiminnan tarkkailua, vakuutta ja tehtyä pölyn mittausta: Loppusijoitusalueen kaatopaikka- ja pohjavesiä on tutkittu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti kolme kertaa vuodessa. ELY-keskus katsoo, ettei vesien tarkkailua voida kokonaan lopettaa toiminnanharjoittajan esityksen mukaisesti, mutta tarkkailua voidaan harventaa siksi aikaa, kun sijoitusalueen pysyy tyhjänä. Tällöin kaatopaikka- ja pohjavesien laatua tulisi tutkia vähintään kerran vuodessa. Kun sijoitusalue otetaan uudelleen käyttöön, tulee vesiä tarkkailla kolmesti vuodessa. Ympäristölupahakemuksen liitteessä 5 Kerusnevan tuhka-alueen vesitarkkailun vuosiyhteenveto 2014 sekä tarkkailutulokset 2002 2014 käy ilmi, että kaatopaikkavesien tasausaltaasta lähtevän veden mm. nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet ovat olleet suurempia kuin tasausaltaaseen tulevassa vedessä vuosina 2012, 2013 ja 2014. Tasausaltaan pohjalle kertyvä kiintoaine tulee ympäristöluvan mukaan poistaa säännöllisesti. ELY-keskus katsoo, että tasausaltaan pohjalle kertynyt lietemäärä vaikuttaa tasausaltaasta lähtevien vesien haitta-ainepitoisuuksiin ja tasausaltaaseen kertynyt liete tulee poistaa ja sijoittaa loppusijoitusalueelle ennen vesien tarkkailun harventamista. Jätteen käsittelytoiminnalle asetettavalle vakuudelle tulisi määrittää yksikköhinta joko euroa/m 2 tai euroa/m 3 ja asettaa vakuus, joka vastaa koko