Mäntyharju. Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti. Matkailureittien ja toimintaympäristön investointihanke



Samankaltaiset tiedostot
Mäntyharju. Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti. Matkailureittien ja toimintaympäristön kehittämishanke

Mäntyharju. Repoveden kansallispuiston Pohjoinen Portti HANKESUUNNITELMA. Piia Mäkilä Hankesuunnittelija puh

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Koivusaaren luontopolku

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

KymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

SUOMENSELÄN ALUEEN VI RKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Rautjärven sotahistoria- hanke

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

VIRKISTYS Virkistysarvot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Rantaraitin kehittäminen Taustat

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Routes across the borders in Latvia and Finland. Matkailureitistöjen kehittämishanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Perustietoja Ähtäristä

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Kauppi-Niihaman yhteissuunnittelu Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat ry

KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari

-2, SIV-LJ :30

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Opastetilaisuus Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Liite 3.V sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Peuran Polku. Kunnostusarvio

OF aluetiimin tapaaminen Ilmajoki

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra

II kolmannesvuosiraportti

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Strategia Päivitetty

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

saimaan virkistysalueyhdistys ry

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ,

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

HANKESUUNNITELMA

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kansallispuistokävijät matkailijoina

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Oy Teiskon Tila ja Loma hanke. Toinen kotisi Teiskossa

Transkriptio:

Mäntyharju Repoveden kansallispuiston pohjoinen portti Matkailureittien ja toimintaympäristön investointihanke Piia Mäkilä Hankesuunnittelija puh. 044 262 3307 Mäsek Oy matkailu@mantyharju.fi

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 2/20 1 HANKKEEN TAUSTAA... 3 2 HANKKEEN IDEA... 4 3 HANKEORGANISAATION KUVAUS... 4 4 HANKKEEN VISIO... 5 5 PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA SAAVUTETTAVUUS... 6 6 REITTIYHTEENVETO... 7 7 PROJEKTIN KOHDERYHMÄT... 8 8 TOTEUTUSAIKA JA HANKKEEN AIKATAULU... 9 8.1 Vuosi 2012... 9 8.2 Vuosi 2013... 9 9 INVESTOINTIHANKKEEN RAHOITUS... 10 10 YRITYS JA YHDISTYSRAHOITUS... 12 11 REITIN LAJIESITTELY... 13 11.1 Kävely ja patikointi... 13 11.2 Pyöräily... 13 11.3 Hiihto... 13 11.4 Retkiluistelu... 14 11.5 Geokätköily... 14 11.6 Vesiretkeily... 14 11.7 Perheliikunta... 14 11.8 Lasten metsäinen seikkailurata... 15 12 REITIN TULEVAISUUSKUVAUS JA KEHITYSKOHTEET... 16 12.1 Kisala-Pitkäjärvi... 16 12.1.2 Kesämatkailu 16 12.1.3 Talvimatkailu 16 12.1.1 Liityntäreitti Siirlahti-Repovesi 17 12.2 Pitkäjärven alue... 17 12.2.1 Kesämatkailu 17 12.2.2 Talvimatkailu 18 12.2.1 Pitkäjärvi-Mouhu erämaa-alue 18 12.3 Vesiretkeily... 18 12.3.2 Talvimatkailu 19 13 KILPAILUTUS... 19 14 KUNNOSSAPITOSUUNNITELMA... 19 15 TIEDOTUSSUUNNITELMA... 19 16 TULOSTEN SEURANTA... 19 17 ALLEKIRJOITUKSET... 20 LIITTEET... 20

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 3/20 1 HANKKEEN TAUSTAA Mäntyharju on tunnettu mökki- ja taidepitäjä mutta matkailualan yrittäjien sesonki on lyhyt ja keskittyy kesäaikaan. Tässä hankkeessa parannetaan alueen kesäajan luontomatkailun lisäksi talvimatkailun edellytyksiä alueella. Repoveden kansallispuiston ja siihen liittyvien ulkoilureittien kehittäminen on noussut esille mm. Mäntyharjun ulkoilumahdollisuuksien selvityksessä vuodelta 2011. Selvityksessä toteutetun asukaskyselyn mukaan kehittämistarpeiksi hankkeen alueella nousivat tiedon hajanaisuus, reittien merkkaamattomuus, karttojen puute, välineiden vuokraus- ja huoltopalvelut sekä viitoituksen ja opasteiden hajanaisuus. Reitistön hyödyntämistä luontomatkailun osalta on pohdittu syksyllä 2011 myös mm. Metsäntutkimuslaitoksen Mehtä-hankkeen järjestämissä ideariihissä. Repoveden alueen luontomatkailuteemaa on käsitelty myös kansallisessa mittakaavassa. Suomessa toteutettu Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset ongelmat hankkeessa päädyttiin Repoveden kansallispuiston osalta johtopäätökseen jonka mukaan lähialueen matkailupalvelutarjonta ei läheskään vastannut kysyntää. Loppupäätelmissä todettiin myös, että ottamalla kansallispuisto osaksi seudun muuta matkailutarjontaa voidaan huomattavasti paremmin sekä hyötyä alueen luontomatkailijoista että tarjota nykyisille kävijöille parempia palveluita. Vaellus- ja patikointi-reittien kehittämien ovat myös yksi Suomen matkailu 2020 strategisista tuotteista, jossa on nostettu esille, että Etelä-Suomeen kaivataan tuotteistettuja reittejä koska se on ulkomaisten matkanjärjestäjien mielestä hyvin saavutettavissa ja myytävissä EU-maissa ja Venäjällä. Tässä hankkeessa luodaan pohja tulevalle tuotteistukselle. Kun puitteet ovat kunnossa, voidaan tuotetta alkaa myymään loppukäyttäjille. Elämysmatkailu on kehittynyt nopeasti Euroopassa ja pyöräily olennaisena osana tätä matkailua. Maastopyöräilyn suosio kasvaa myös suomessa jatkuvasti. Maastopyöräilyn osalta kaivataan pikaisesti eritasoisia reittejä, jonka johdosta pyöräilymatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen Matkailun edistämiskeskuksen koordinoimaan OutdoorFinland-aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Internet-näkyvyys ja oikeanlaiset hakukoneoptimoinnit ovat tärkeä osa pyöräilymatkailutuotteen onnistumista. Siksi tässä tämä hanke on osa kehittämishanketta jossa reitille laaditaan internet-sivusto. Hanke tukee toteutuessaan myös Metsähallituksen tavoitteita joiden mukaan kansallispuiston kehittämisessä keskitytään matkailijavirtojen tasaamiseen eri sisäänkäyntien välillä ja pohjoisosan vetovoimatekijöiden parantamiseen. Mäntyharjun lähialueilla on neljä (4) muutakin hanketta jotka valmistuttuaan, yhdessä tämän hankkeen kanssa, tukevat alueen muodostumista yhdeksi Etelä-Suomen mielenkiintoisimmaksi luontomatkailukokonaisuudeksi. Muut neljä hanketta ovat; Peruvesi-Vihantasalmi matkailualueen kehittäminen, Kouvolan Innovation Oy:n kulttuuri- ja luontokohteiden kehittämishanke, Kompassi Kouvolaan -hanke sekä Tuotteista ja myy Mikkelin seudun matkailun markkinoinnin ja myynnin kehittämisohjelma 2012 2013.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 4/20 2 HANKKEEN IDEA Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan maastopyöräilyyn, patikointiin ja melontaan soveltuvat reittivaihtoehdot Mäntyharjulta Repoveden Kansallispuiston Saarijärven puoleiselle sisäänkäynnille sekä parannetaan alueen taukopaikkoja. Kouvolan puolella kunnostuksesta vastaa Kouvola Innovation Oy. Myös perhematkailun edellytyksiä parannetaan rakentamalla 4-12 vuotiaille suunnattu metsäinen seikkailurata ja pulkkamäki reitistön alkupäähän. Reitistölle laaditaan myös ympäristökasvatuksen välineenä toimiva luontopolku. Maastopyöräilylle soveltuvaksi muunnettavaa patikointipohjaa on noin 22 kilometriä. Täysin uutta, rakennettavaa reittiä on noin 15 kilometriä, sisältäen 8 kilometrin mittaisen Pitkäjärven järvikierroksen. Reittisuunnitelmat sisältävät maankäyttösopimukset, maastolinjaukset, karttapiirrokset sekä investointilaskelmat. Liitteenä on myös kunnan kenttämestarin laatima kunnossapitosuunnitelma sekä ylläpitokustannusten arviointi. 3 HANKEORGANISAATION KUVAUS Hanketta hallinnoi Mäntyharjun kunnan omistama kehittämisyhtiö, Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy. Investointihankkeen toteutuksesta vastaa Mäntyharjun kunnan liikuntatoimi sekä hankkeeseen palkattava projektipäällikkö. Käytännön työssä avustaa hankkeeseen palkattava maastosuunnittelija. Kunnan elinkeinopoliittisena toimijana yhtiö tuottaa elinkeinostrategian mukaisia palveluita, kehittää elinkeinotoimea, verkostoi elinkeinotoimen yhteistyökumppaneita ja vastaa alueen elinkeinomarkkinoinnista.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 5/20 4 HANKKEEN VISIO Vuonna 2013 matkailija voi kävellä, pyöräillä tai meloa Repoveden kansallispuistoon saakka. Matkailijalla on käytössään 4 taukopaikkaa ja reitin alueella on useita kiinnostavia kohteita. Halutessaan asiakas voi yöpyä reitin välillä myös B&B kohteessa tai vuokramökissä. Repovedellä yöpymisvaihtoehtoja on useita ja telttaileminenkin on mahdollista. Erityisesti pyöräilytuotteena alue on onnistunut kiinnittämään matkailijoiden huomion. Maastopyöräilyyn soveltuvat helpot reitit ja idylliset majoituspalvelut aamiaisineen houkuttelevat alueelle myös ulkomaalaisia matkailijoita. Valokuvauksesta ja luonnon tarkkailusta kiinnostuneille alue tarjoaa monia mielenkiintoisia luontokohteita. Perhematkailuun on panostettu ja alue on noussut perheiden ympärivuotiseksi matkakohteeksi. Päiväkoti- ja koululaisryhmät hyödyntävät Pitkäjärven aluetta ympäristökasvatuksen välineenä. Metsäinen seikkailurata ja hyvät taukopaikat houkuttelevat myös yhdistyksiä järjestämään erilaisia tempauksia ja tapahtumia alueella. Reitiltä on yhteys Kirkonkylään Immon polulle joten liikuntaesteinen asiakas pääsee esteettömästi Uutelan laavulle saakka. Muutamaa vuotta aikaisemmin valmistuneella Katiskalahden maisemapolulla on mm. ongintamahdollisuuksia ja ulkoilmatapahtumiin luontokirkkoon pääsee esteettömästi pitkospuita pitkin. Hiihtää voi Repoveden kansallispuistoon saakka ja alueella järjestetään talviulkoilutapahtumia yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Repoveden alueen yrittäjät ja kunnan matkailutoimijat kokoontuvat vuosittain kertaamaan tapahtuneita ja ideoimaan uutta. Virkistyksen vuosittain organisoima valtakunnallinen pyöräilytapahtuma kulkee reitin läpi ja tekeillä on valtakunnallinen Melo Mäntyharjulla! tapahtuma. Hankkeen tuloksena matkailualan yrittäjien edellytykset toimia alueella ovat vahvistuneet ja alan asiakasmäärät alueella ovat kasvaneet. Useita luontomatkailuyrittäjiä on asettunut alueelle ja yrittäjät ovat onnistuneet saamaan aikaan multiaktiviteettituotteita yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Hankkeessa syntyvien reittien taloudelliset vaikutukset eivät ole kohdistuneet ainoastaan reitin varrella sijaitseviin yrityksiin. Hankkeen tuloksena on syntynyt hyvinvointia ja viihtyvyyttä koko alueelle. Mielikuva Mäntyharjusta Repoveden pohjoisena Porttina on syntynyt.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 6/20 5 PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA SAAVUTETTAVUUS Toteutusalueena on Mäntyharjun ja Repoveden kansallispuiston välinen alue (Liite 1). Selvennykseksi todettakoon että Kouvolan puolella (Mouhulta Repovedelle) jatkuvasta reitistöstä vastaa Pohjois-Kymenlaakson kulttuuri- ja luontokohteiden kunnostamisprojektin eli KULUprojekti. KULU-projektissa kunnostetaan Repovedeltä Mäntyharjun suuntaan lähtevä vaellusreitti kevään 2012 aikana. Vuonna 2003 perustettu Repoveden kansallispuisto on osa Kaakkois-Suomen suurinta yhtenäisenä ja rakentamattomana säilynyttä kallioista metsä-, suo- ja järvialuetta. Repovesi on hyvin tunnettu ja siellä käy vuosittain n. 75 000 retkeilijää. Näillä retkeilijämäärillä Repovesi on Nuuksion ohella Suomen vilkkaimpia kansallispuistoja. Osa Repoveden kävijöistä kokee alueen olevan jo liian helppokulkuista ja kansoitettua joten kiinnostusta Mäntyharjun suuntaan löytyy. Reitin alueella sijaitsee lukuisia matkailualan yrittäjiä ja he ovatkin perustaneet Hallan reittiyhdistyksen ajamaan omaa osaamistaan. Yrittäjien kanssa on tehty suunnitteluyhteistyötä reitin alusta saakka. Reitin yrittäjiä Mäntyharjun kunnan alueella ovat; Taidekeskus Salmela, B&B Pinus, Miekankoski, Tyryn Viini Oy, Kuvalan maatila ja Kuvalan Liha, Tuomalan Villisikatarha, VeneSafarit, Woikoski, Linkkumylly, Outinranta, Kimppa Ky, Mökkiyrittäjä Jouni Nupponen, Mökkiyrittäjä Olavi Nupponen sekä Mökkiyrittäjä Ilpo Honkanen. Kouvolan puolella, mutta tämän reitin varrella, yrittäjiä ovat Kuutinkolo, Orilammen Maja ja Lomakeskus Ky, Hillosensalmen Asema, Kirjokiven kartano sekä Tervarumpu ja Repovalkea (saarijärven sisääntulolla). Reitiltä etelään suuntautuvalla osuudella ovat Myrskytuuli, Seikkailuviikari Oy sekä maailmanperintökohde Verla. Myös Kiviharjun Tila ja Kymen Charterline Oy toimivat Repoveden alueella. Repoveden alueella toimii useita ohjelmapalvelu- ja luontomatkailuyrittäjiä joista osa tarjoaa myös seikkailupalveluita kuten kiipeilyopastusta, melontakursseja ja kalastuspaketteja. Luontomatkailutuotteeksi alue soveltuu hyvin myös saavutettavuutensa ansiosta. Mäntyharjun kuntakeskuksen kautta kulkee Kouvolasta Iisalmeen johtava Savonrata. Mäntyharjun asemalla pysähtyy useita junavuoroja päivittäin. Matka-aika lähimpään eteläiseen kaupunkiin, Kouvolaan on noin 40 minuuttia, lähimpään pohjoiseen kaupunkiin Mikkeliin noin 30 minuuttia ja maamme pääkaupunkiin Helsinkiin noin 2 tuntia. Matkaa Venäjän rajalle on noin 150 kilometriä. Linja-autojen osalta suora yhteys Kouvolaan kulkee kerran päivässä ja Mikkeliin kaksi kertaa päivässä. Juna-asemalta melontareitin alkupäähän on 100 metriä. Patikka ja pyöräily-reitin alkupäähän on alle kilometri ja se kulkee keskustan halki niin että retkieväätkin voi ostaa matkan varrelta. Linja-autoasema sijaitsee keskustassa ja on siten myös reitin välittömässä läheisyydessä. Lähin yksityisasiakkaiden käytössä oleva lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa jonne on matkaa noin 1 tunti.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 7/20 6 REITTIYHTEENVETO Tässä hankesuunnitelmassa aluetta on tarkasteltu matkailijan näkökulmasta niin, että reitistä saadaan ehjä luontomatkailukokonaisuus jonka osa-alueita voidaan tulevaisuudessa myös tuotteistaa ja myydä matkailijalle. Reitti suunnitellaan erityisesti nousevaa matkailutuotetta, maastopyöräilyä palvelevaksi. Perhematkailuun panostetaan ja ympärivuotiseen käyttöön kiinnitetään huomiota. Lapsiperheille sulan maan aikaiseen käyttöön suunniteltu seikkailurata sijaitsee reitin alkupäässä Kisalan läheisyydessä. Talvikuukausina voi hiihtää, kelkkailla, luistella ja laskea pulkalla reitin alkupäässä Kisalan lähistöllä. Lapset voivat kokeilla myös lumilautailua. Pyöräily- ja patikointireitin alkupää lähtee kuntakeskuksesta, urheilualueen eteläpäässä sijaitsevan liikuntahalli Kisalan vierestä. Reitin alkupäässä sijaitsevat myös Mäntyharjun kisahalli ja urheilukenttä palveluineen. Uinti on mahdollista Pitkäjärvellä sekä Kinnijärvellä. Kalastaa voi Pitkäjärvellä sekä vesireitin varrella. Geokätköily on mahdollista koko reitillä ja sitä ylläpitää tulevaisuudessa paikallinen Suomen ladun jäsenyhdistys Reissupolku ry. Melontareitti lähtee juna-aseman vieressä sijaitsevasta kesäravintola Kurkiniemen rannasta. Reitin alkupäässä on kesäkahvila ja vuokrattava rantasauna. Vesistöreitillä on myös legendaarinen Miekankosken kahvila, sepän paja ja uittomuseo kalastuspalveluineen sekä kolme mökkiyrittäjää ja Venesafareita tarjoava yritys. Liityntäreitin valmistuttua reitille pääsee myös Kirkonkylän puoleiselta Siirlahden maisemapolulta. Tällä reunalla Mäntyharjua sijaitsevat myös Mäntyharjun kaunis puukirkko, kesäkahvila sekä Salmelan taide-keskus ravintoloineen jossa käy vuosittain noin 25 000 matkailijaa. (Matkailukohteiden kävijämäärät 2007, MEK). Koska olemassa oleva Siirlahden maisemapolku on tuotettu liikuntaesteisiä ajatellen, saadaan liityntäreitin avulla rakennettua kokonaisuus joka palvelee tätä käyttäjäryhmää aina Uutelan laavulle saakka (noin 3 kilometriä/suunta). Samalla reitti yhdistää myös olemassa olevan Pappilanniemen ulkoilureitin osaksi uutta reittiä, joka puolestaan luo lisää mahdollisuuksia eripituisten osa-alueiden läpikäymiseen. Reitin lähialueilla on runsaasti mökkimajoitusta. Kaikkien reittien varrelle sijoittuu kaksi B&B yritystä. Myös Mäntyharjun keskustassa on majoitusvaihtoehtoja. Pyöräily- ja patikointireitin eteläpäässä Repovedellä sijaitsee Tervarummun retkeilykeskus. Tervarummussa toimii korpikahvila, vuokrattava sauna ja luontomatkailupalveluita tarjoava yritys, Repovalkea Oy. Repovedellä voi telttailla tai majoittua vuokrakodassa. Sisäänkäynnin vieressä sijaitsevaa savottakämppää kunnostetaan vuokrakäyttöön (2012).

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 8/20 7 PROJEKTIN KOHDERYHMÄT Hankkeen kohderyhmät ovat hankealueen matkailuyritystoimintaa harjoittavat yritykset, kotimaiset ja kansainväliset omatoimimatkailijat sekä harrastaja-asiakkaat. Omatoimisten markkinoiden kasvupotentiaali on erittäin suuri. Kohderyhmistä potentiaalisimpia ovat pienryhmät ja yksittäiset matkailijat. Omatoiminen asiakas käyttää palveluita, yöpyy lakanoiden välissä sekä liikkuu riittävän tarkan ja selkeän kartta- ja opastusmateriaalin avulla. Hän ei varsinaisesti harrasta pyöräilyä tai vaellusta, mutta haluaa viettää liikunnallisen ja aktiivisen loman. Internet-sivusto on tärkeä informaation lähde, sillä asiakkaan on tiedettävä, miten haastava tai vaativa matka on, jotta hän voi arvioida ostopäätöstään omaa ja matkaseuransa fyysistä kuntoa vasten. Harrastaja-asiakas ei käytä paljon rahaa, yöpyy luonnossa ja liikkuu usein mahdollisimman halvalla. Harrastaja-asiakas voi tulla oman pyörän kanssa junalla/autolla tai patikoiden/omalla kanootilla. Välillisiä kohderyhmiä ovat keskustaajaman palveluyritykset. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat päiväkoti- ja koululaisryhmät, liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, seurakunnan lapsityön yksikkö sekä kansalaisopisto. Parantuneen toimintakentän ja lisäarvotekijöiden johdosta projektista hyötyvät myös alueella toimivat yhdistykset ja muut toimijat joiden toimintakenttänä on luonto. Yhdistyksistä esimerkkeinä Mäntyharjun Reissupolku ry, Luonnonystävät ry, Partiolaiset, Lions Club, Mäntyharjun 4H, Mäntyharjun Virkistys ry, Mäntyharjun Kameraseura ry sekä Mäntyharjun Kuvataideyhdistys ry. Yritysyhteistyötä toteutetaan alueen eri toimijoista kootun työryhmän puitteissa. Työryhmään kutsuttavat yritykset ovat B&B Pinus, Kurkiniemi, Miekankoski, Outinranta, Linkkumylly sekä Tervarumpu. Työryhmään pyydetään edustajat myös valituille aktiviteettituotteille; pyöräilyyn, melontaan, patikointiin ja hiihtoon. Muita edustajia ovat paikallinen urheiluseura Virkistys ry, geokätköilystä vastaava Reissupolku ry sekä Luonnonystävät ry.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 9/20 8 TOTEUTUSAIKA JA HANKKEEN AIKATAULU 1.3.2012 31.10.2013 8.1 Vuosi 2012 Huhtikuu/Toukokuu Pulkkamäen maisemointi ja hakkuut Pitkäjärven laituri Siirlahden maisemapolun jatkaminen (tienpohja ja sillat) Kesäkuu/heinäkuu/elokuu Uusien reittien maastosuunnittelu, maastotallentaminen gps-laitteella karttajärjestelmään vientiä varten Pyöräilyyn soveltuvan tiestön rakentaminen alkaa (Kisala-Mouhu) Hiihtolenkin muutos (hiihtolatu, nuotiopaikka) Leijonien laavun pohjan rakentaminen Melontareitin läpikäyminen (ylikulut ja taukopaikat) ja Haukkavuoren nuotiopaikan kunnostaminen, satelliittipaikannuksella maastotallentimeen Syyskuu/lokakuu Erämaaosuuden raivaus Leijonien laavupaikan rakennustyöt (laavu, wc, puuvaja, nuotiopaikka) Uuden ulkoilureitin maisemasuunnittelu maastossa, maastotallentaminen gps-laitteella ja rakentaminen aloittaminen (erämaaosuus) 8.2 Vuosi 2013 Pyöräilyyn soveltuvan tiestön rakentaminen jatkuu Mouhun ympäristössä Uuden reitistön rakentaminen Pitkäjärvi-Mouhu jatkuu Seikkailuradan toteutus Pitkäjärvi (uusi reitti)

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 10/20 9 INVESTOINTIHANKKEEN RAHOITUS Kustannuslaskelma Henkilöstökustannukset 0 Ostopalvelut 174100 Matkakustannukset 0 Kone- ja laitehankinnat 0 Rakennukset ja maa-alueet 4500 UPM, laavupaikka Vuokrakustannukset 0 Toimistokulut 0 Muut kustannukset 3100 Luontoissuoritukset 0 Yhteensä 181700 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 2012 2013 yhteensä Mäsek Oy 30550 35300 65850 Muu julkinen rahoitus 50 % 45550 45300 90850 Yritysrahoitus 15000 10000 25000 Yhteensä 91100 90600 181700 Yritys/yhdistysrahoitus Kuomiokoski Oy 5000 Veisto Oy 5000 Lions Club 10000 K-Supermarket 1500 Osuuspankki 2000 Pitäjänuutiset 1500 Yhteensä 25000

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 11/20 9.1 investointihankkeen kustannusarvio Pyöräilyyn soveltuvan tiestön rakentaminen Pitkospuut ja sorastus kaivinkonetyö siltarummut muut kulut Hiihtolatu perhematkailuun Lisäkyltitykset Rantautumispaikkojen raivaus ja laitureiden kunnostus Portti Kisalaan yht. Suunnittelukilpailun palkinto ja mainoskulut 600,- Infotaulut 4 kpl Junarata, Siirlahti, Kisala ja Mouhu Opasteet ja välimatkataulut Lasten seikkailurata Pulkkamäen rakentaminen Erityisen oikeuden kirjaus Siirlahden joen ylitys Luontopolkutaulut Leijonalaavu 1 kpl Tulisija Maanvuokrasopimus/UPM Laavupaikan vuokrasopimus Laituri Pitkäjärvelle Mäsek Oy Muu julkinen rahoitus 50 % Yritysrahoitus Yhteensä 2012 2013 Yhteensä

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 12/20 10 YRITYS JA YHDISTYSRAHOITUS Veisto Oy rahoittaa lasten seikkailupuistohanketta 5000 eurolla Kuomiokoski Oy rahoittaa lasten pulkkamäen 3000 eurolla ja lisäksi lasten seikkailupuistoa 2000 eurolla Osuuspankki rahoittaa lasten seikkailupuistohanketta 2000 eurolla K-Supermarket Mäntyharju rahoittaa hanketta 1500 euron yleisavustuksella Mäntyharjun Lions Club ostaa uuden laavupaikan 10 000 eurolla laavu tulee julkiseen käyttöön mutta Lions Club tekee siitä omannäköisensä maamerkin. Pitäjänuutiset rahoittavat hanketta 1500 eurolla. Laskennallista yritysrahoitusta on 25 000 euroa. Yllä mainittujen yritystahojen lisäksi Suur-Savon Sähkö rahoittaa paikallista Reissupolku ry:tä 1500 eurolla jotka ottavat reitin geokätköilyn hoitaakseen. Rautia E.Tukiainen Oy lahjoittaa hankkeeseen 500 euron arvosta puutavaraa Mäntyharjun toimipaikastaan. Pirtakka on puolestaan lupautunut tekemään lasten seikkailuradalle katetun laavun tulisijan ympärille.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 13/20 11 REITIN LAJIESITTELY Tässä kappaleessa esitellään lajivaihtoehdot joita voi reitistöllä sen valmistuttua harrastaa. 11.1 Kävely ja patikointi Kävely on ihmisen luonnollisin ja samalla edullinen sekä turvallinen liikuntamuoto. Kävellen voi kohentaa terveyttä ja kuntoa sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. 11.2 Pyöräily Sekä maantie- että maastopyöräilyn saralla tuotekehitys on Suomessa vasta aluillaan. Maastopyöräily on vauhdilla kasvava trendituote, jonka kansainvälinen kohderyhmä on saavutettavissa selkeiden jakelukanavien kautta. Pyörämatkailu on myös valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelma, jonka mukaan maastopyöräilyn osalta kaivataan pikaisesti eritasoisia reittejä, kaikkien reittien vaativuusasteen määrittelyä ja reittikarttoja. Olemassa olevat Mäntyharjun alueen reitit kulkevat hiekka- ja asfalttitieosuuksilla. Valkeala - Mäntyharju -tie (nro 368) on osa valtakunnallista pyöräilyreittiä nro 15 (Mäntyharjun Mouhu-Orilampi- Selänpää-Jaala), josta on helppo poiketa Repovedelle. Orilampi on myös Kymenlaakson Pyörävaellusreitin etappi. Repovedellä on Tervajärven ja Valkjärven kierrokset. Molemmat kierrokset lähtevät Saarijärveltä jonne tässä hankkeessa suunniteltu maastopyöräosuus jatkuu. Mäntyharjulla on perinteisesti pyöräilty paljon ja tästä ovat osoituksena kaksi paikallisen urheiluseuran organisoimaa pyöräilytapahtumaa; TDM Tour De Mäntyharju ja koko kesän mittainen postilaatikkopyöräily. Vuonna 2011 myös nojapyörätapahtuma LOWRIDE 2011 järjestettiin Mäntyharjussa. Tour De Mäntyharjun osalta olemme käyneet alustavat neuvottelut Virkistyksen kanssa jotta tapahtumassa kuljettaisiin tässä hankkeessa toteutettavan maastopyöräosuuden kautta. Maastopyöräilyn osalta on konsultoitu Suomen Pyöräilyunioni ry:n maastopyöräilyjaoston puheenjohtaja Mikko Peltosta jotta pohja tehdään maastopyöräilyyn soveltuvaksi ja reitistä tulee mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Hankesuunnitelman liitteenä on virkistyksen toiminnanjohtajan lausunto. 11.3 Hiihto Mäntyharjusta on muodostunut vuosien saatossa merkittävä hiihtopitäjä. Hiihto on mahdollista reitin alkupäässä Kisalan ympäristössä. Mäntyharjun ladut ovat pituudeltaan 3km, 5km, 7,5km, 12km, 17km ja 20km. Ladut pidetään hyvässä kunnossa ja paikallisessa muumihiihtokoulussa riittää väkeä, mutta suurin osa laduista on tarkoitettu enemmän hiihtoa harrastaneille. latuprofiilit ovat paikoitellen jyrkkiä eikä

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 14/20 hiihtoon elämyksellisenä matkailutuotteena ole kiinnitetty huomiota. Tämän hankkeen tuloksena syntyvää helppoprofiilista latua on mahdollisuus tuotteistaa osana perhematkailua. Tämän hankesuunnitelman liitteenä on Virkistys ry:n hiihtojaoston puheenjohtajan lausunto. 11.4 Retkiluistelu Retkiluistelu on mahdollista melontareitin alkupäässä. Retkiluistelu, kuten hiihtokin, riippuu tietenkin vallitsevista olosuhteista, mutta vuosina 2008 2009 järvien jäät olivat myös Mäntyharjulla pitkiä aikoja puhtaan ja sileän jään peittämiä tarjoten retkiluistelulle ihanteelliset olosuhteet. Tämä sai meilläkin monia innostumaan luistelemaan luonnon jäille. Tällä hetkellä retkiluistimia ja kickspark-kelkkoja voi vuokrata Mäntyharjun kirjastosta. 11.5 Geokätköily Geokätköily on mahdollista kaikilla reiteillä. Geokätköily on maailmanlaajuinen ja kasvava harrastus, jossa etsitään toisten harrastajien piilottamia kätköjä GPS-satelliittinavigaattorin tai karttojen avulla. Se yhdistää mielenkiintoisella tavalla ulkoilun ja nykyaikaisen tekniikan käytön. Geokätköilystä on käyty alustavat neuvottelut Reissupolku ry:n kanssa. Reissupolku ry on saanut geokätköilyreitistön luomiseen Suur-Savon sähköltä 1500 euron avustuksen ja siksi tässä hankkeessa ei tarkemmin paneuduta geokätköilyn kehittämiseen alueella. Yhteistyötä Reissupolku ry:n kanssa jatketaan tietenkin. 11.6 Vesiretkeily Luonteeltaan vesistöalue Mäntyharjulta Repovedelle soveltuu hyvin etenkin retkimelontaan. Osa melontareitistä on mahdollista kulkea myös soutu- ja moottoriveneellä. Melonnan harrastajajoukko kasvaa vuosi vuodelta. Liittämällä Mäntyharjusta alkava melontareitti pysyväksi osaksi luontomatkailukokonaisuutta pystytään lisäämään melontaharrastusta ja lisäämään maaseudun palveluiden kysyntää reittien varrella. Melonta on ulkomaalaisten matkailijoiden toivelistalla viidentenä. He toivovat helppoja opastettuja luonnonkauniita reittejä, jota Mäntyharjun alue voi nykyään tarjota. Melonnan osalta hanke keskittyy olemassa olevan reitin esille tuomiseen ja siihen liittyvien infrastruktuurin parantamiseen jotta alueelle saataisiin tulevaisuudessa aktiivisempaa luontomatkailutoimintaa. Veneilyn osalta tuotteistus on Mäntyharjullakin lähtemässä käyntiin uuden VeneSafarit yrittäjän myötä. Tämän hankesuunnitelman liitteenä on Venesafareiden lausunto vesiretkeilystä. 11.7 Perheliikunta Koko reittiä voidaan käyttää ympäristökasvatuksen välineenä päiväkotilasten ja koululaisten päiväretkikohteena sekä erilaisten järjestöjen toimintakenttänä.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 15/20 Osalle reittiä laaditaan tunnistustauluja luonnosta esiintyvistä kasveista sekä eläimistöstä. Pohjana käytetään mm. Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet-raporttia (Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen julkaisuja 2010). Huomiota kiinnitetään erityisesti reitin alkupäähän sekä Pitkäjärven ympäristöön joka palvelee perhematkailijoiden lisäksi alueen päiväkoti-, esiopetus- ja koululaisryhmiä. Perheliikunnan osalta tuotetta voidaan tarjota ympärivuotisesti. 11.8 Lasten metsäinen seikkailurata Lasten metsäinen seikkailurata sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä reitin alkupäässä. Koska reitti on suunniteltu lähtemään liikuntahalli Kisalan ja urheilukentän välittömästä läheisyydestä, myös saniteettitilat ovat lähellä ja perheiden käytettävissä. Seikkailuradan osalta ei ole tarkoitus tuoda leikkipuistoa metsään vaan tarjota lapsille metsässä alue, jotta aikuiset saadaan motivoitua viemään lapset luontoon. Alueesta pyritään tekemään sellainen, joka motivoisi aikuisia liikkumaan lastensa kanssa ja pitämään metsässä hauskaa. Tämän hankesuunnitelman liitteenä on Mäntyharjun kunnan varhaiskasvatuspalveluiden sekä paikallisen urheiluseura Virkistyksen lausunnot seikkailuradasta. Rata suunnitellaan yhteistyössä Nuori Suomen kanssa ja lapset otetaan mukaan suunnitteluun järjestämällä aiheesta kouluissa ideakilpailu.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 16/20 12 REITIN TULEVAISUUSKUVAUS JA KEHITYSKOHTEET 12.1 Kisala-Pitkäjärvi Maastopyöräilyyn ja patikointiin soveltuvan reitin alkupää lähtee Liikuntahalli Kisalalta ja on helposti saavutettavissa myös juna-asemalta josta pääsee reitille kulkemalla halki keskustan. Näin luodaan ansaintamahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. Kisalasta reitti kumpuilee vaihtelevassa metsämaisemassa rakentamattoman Pitkäjärven äärelle saakka. Painopiste reitissä on kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Uutelan torpan ympäristöllä, jossa sijaitsee myös Uutelan torpan laavu (3 km keskustasta). Reittiin sisältyy myös Sammalisen kota (7 km keskustasta) jossa järjestetään erilaisia tapahtumia kuten joulurauhan julistus. Talvimatkailun osalta alkupää on erityisen tärkeä sillä kaikki Mäntyharjun kunnan ylläpitämät hiihtoladut lähtevät Kisalasta. Toteuttamalla viiden kilometrin (5) pituisen helppoprofiilisen, ja sen vuoksi juuri perhematkailuun soveltuvan, ladun osuuden, reitti palvelee laajempaa käyttäjäryhmää. Myös muumihiihtokoululaiset voivat hyödyntää pidempää reittiä sekä lähistöllä sijaitsevaa nuotiopaikkaa. 12.1.2 Kesämatkailu Maastopyöräily ja patikointi on mahdollista sulan maan aikana. Reitin alkupäähän sisältyy lapsille suunnattu seikkailurata ja luontopolku jonne rakennetaan katettu nuotiopaikka. Lapset otetaan mukaan seikkailuradan suunnitteluun. 12.1.3 Talvimatkailu Kisalan välittömässä läheisyydessä on myös Mäntyharjun kunnan ylläpitämä yleisurheilu-kenttä sekä käymälätilat ja pukukopit. Talvisin alueella palvelee myös kunnan ylläpitämä jääkiekkokaukalo ja luistelurata. Pidempiä hiihtolenkkejä havittelevat hyötyvät Mäntyharjun hoidetuista hiihtoladuista, joita on yhteensä 57 kilometriä. Hiihtää voi Repoveden kansallispuistoon saakka. Tässä hankkeessa tehtävä helppoprofiilinen 5km:n pituinen latu luo lisämahdollisuuksia talvimatkailulle sillä olemassa olevat ladut ovat melko jyrkkäprofiilisia. Reitin yhtenä erikoisuutena voi pitää Taisto Lustiqin jo 15 vuoden ajan pitämää mehuasemaa. Mehuasemalla hiihtäjä voi tutustua myös Lustiqin omistamaan vanhojen suksien kokoelmaan.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 17/20 12.1.1 Liityntäreitti Siirlahti-Repovesi Siirlahden esteetön maisemapolku (3,5 km) lähtee kirkonkylän kioskilta Taidekeskus Salmelan luota. Polku alkaa noin 400 metrin 1,5 metriä leveänä lankkupolkuna, jossa on kolme onkipaikkaa (esteettömyys) penkeillä. Maisemapolulla on yksi n. 50 metriä pitkä silta Katiskalahti, jonka yhteydessä on luonto-kirkko. Polku kulkee vanhaa kylätietä kirkon ohi. Katiskalahdelle rakennettu reitti on seurakunnan omistamalla maa-alueella ja silta on rakennettu pääosin talkoolaisten voimalla. Katiskalahden sillan alueelle on myös tulipaikka. Siirlahden maisemapolulta rakennetaan liikuntarajoitteisillekin soveltuva liityntäreitti Repovedelle jatkuvaan ulkoilukokonaisuuteen. Näin muodostuu esteetön kulku Uutelan laavulle (3km) saakka. Kesäaikaan Siirlahden maisemapolun alkupäässä palvelee pieni kahvila. 12.2 Pitkäjärven alue Pitkäjärvelle jatkuva maastopyöräily- ja patikointireitti on alueelle tyypillistä metsämaastoa. Reitin varrelle sijoittuu yksi silta sekä kaksi taukopöytää. Reitin varrelle sijoittuu myös vanha maitolaituri, jossa on mielenkiintoinen pala historiaa. Reitti jatkuu maisemallisesti vaihtelevana ja alueelle tyypillisenä metsämaastona kaunista Pitkäjärveä mukaillen. Neljä kilometriä pitkä järvi on harvoja kokonaan rakentamattomia järviä Mäntyharjulla. Pitkäjärven kaavoitusta on muutettu niin että se soveltuu aiempaa paremmin virkistyskäyttöön. Reitin varrella, järven pohjoispäässä sijaitsee Pitkäjärven rannassa katettu hyväkuntoinen laavu jossa on nuotiopaikka ja puuvaja sekä kuivakäymälä. Pitkäjärven läntiselle puolelle rakennetaan pyöräilyyn soveltuvat pitkospuut ja järven ympäri rakennetaan 8 kilometrin pituinen maisemapolku. Pitkäjärven eteläpäässä kulkeva polku raivataan ja rakennetaan tarpeen mukaan reitille yksi silta. 12.2.1 Kesämatkailu Patikointi- ja pyöräilyreitistö tarjoaa upeat puitteet kesäajan reippailuun. Pitkäjärvi soveltuu myös kalastukseen. Toki järvellä voi myös uida ja siihen tarkoitukseen rakennettava laituri tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 18/20 12.2.2 Talvimatkailu Todellinen erämaasissi hiihtää Pitkäjärven laavulle saakka. Rengasreitti Mäntyharjulle takaisin takaa 30 kilometrin hiihtolenkin. Pitkäjärveltä voi toki jatkaa etelään aina Repoveden kansallispuistoon saakka. Pitkäjärvelle pääsee talviaikaan myös autolla jolloin sitä voivat hyödyntää myös perhematkailijat. B&B yritykset järjestävät asiakkailleen moottorikelkkailua jäällä ja Sirppisaaressa voi talviaikaankin vaikkapa paistaa makkaraa. 12.2.1 Pitkäjärvi-Mouhu erämaa-alue Reitti rakennetaan kokonaan yksityisten metsänomistajien maille pienten erämaalampien rikkomaan, maisemallisesti hyvin vaihtelevaan maastoon tien itäpuolelle. Reitin varrelta on kaikilta maanomistajilta maankäyttöoikeussopimukset ja alustava reitti on piirretty maastokarttaan. Lopullinen reitti varmistuu kesän 2012 maastokäyntien jälkeen. Reitin varrelle rakennetaan myös Leijonien laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä. Laavupaikasta on neuvoteltu useiden maanomistajien kanssa. Lopullinen paikka varmistuu maastokäyntien jälkeen vuonna 2012. 12.3 Vesiretkeily Mäntyharjun pinta-alasta 230km² on vesistöjä ja ne mahdollistavat kunnassa laajan virkistyskäytön. Kesäisin matkailijat voivat uida, kalastaa, meloa ja soutaa vesistöissä ja talviulkoilijoita liikuttavat järvien jäälle ajetut ladut ja matkaluistelureitit. Melontareitti soveltuu etenkin perheiden, ensikertalaisten ja varovaisempien valinnaksi sekä yhdysreittinä esim. etelämpänä sijaitseville reiteille vaativampia melontaosuuksia kaipaaville. Projektin aikana toteutetaan kuntokartoitus kantomatkojen osalta ja selvitetään rantautumispaikat ja niiden kunto sekä mahdolliset huoltotoimenpiteet. Reitin järviosuuksilla on aikaa ihailla järvimaisemien upeita yksityiskohtia ja reitillä on kaikkiaan kaksi koskea; Miekankoski ja Voikoski. Miekankoskella on kahvilapalveluita sekä museo ja toiminnassa oleva vanha paja. Miekankoski on myös suosittu koskikalastuspaikka ja siellä myydään kalastuslupia ja vuokrataan kanootteja. Reitin varrelle sijoittuu useita mökkiyrittäjiä. Kimppa ky:n rantasaunassa voi myös yöpyä. Tyryn viinin laiturilta on yhteys myös tilapuotiin. Haukkavuoren läheisyyteen sijoittuvista kalliomaalauksista on menossa projekti, jossa kohteet tuodaan paremmin maastossa esille, Linkkumyllyn yrittäjäpariskunnan toimesta. 12.3.1 Kesämatkailu Kesäisin reitti tarjoaa mahdollisuuksia melonnan ystäville. Myös soutuveneilijät hyötyvät uudistuneista taukopaikoista ja kulttuurikohteiden esiintuomisesta (internet-sivustoille kehittämishankkeen toimesta).

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 19/20 12.3.2 Talvimatkailu Reitin alkupäässä on kunnan ylläpitämiä hiihtolatuja ja skikspark-rata. 13 KILPAILUTUS Ostopalvelut kilpailutetaan hankintalakia noudattaen. 14 KUNNOSSAPITOSUUNNITELMA Liitteessä 3. 15 TIEDOTUSSUUNNITELMA Projektisuunnitelman esitteleminen ja eri tahojen mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa sitouttaa alueen toimijoita paremmin reitin käyttöön. 15.11.2011 järjestetyssä ideatilaisuudessa oli paikalla matkailuyrittäjien lisäksi myös muita kiinnostuneita. Kunnan sisällä olemme tehneet yhteistyötä kulttuurin, matkailun, liikuntatoimen, varhaiskasvatuksen ja teknisen toimen kanssa. Hankesuunnitelmavaiheessa on kerätty 14 sidosryhmälausuntoa hankeen hyödyistä alueen eri toimijoille. Investointihankkeen rahoittajien etsintävaiheessa tiedotusta tehtiin laajamittaisesti koko kunnan alueella ja hankesuunnitelmasta julkaistiin yksi lehtiartikkeli Savon Sanomissa 3.1.2012. Jatkossa projektista tiedottaminen hoidetaan kunnan Mäntyharjun kunnan Internet-sivujen kautta sekä lehtijulkaisuin. Tiedottamista tapahtuu myös järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta sekä retki- ja erämessuilla yhteistyöosastolla alueen yrittäjien kanssa. Projektin päättymisen jälkeen kohderyhmätiedotus hoidetaan oikein rakennetun ja hakukoneoptimoidun internet-sivuston kautta joka toteutetaan kehittämishankkeessa, sekä osana Mäntyharjun matkailutoiminnan normaalia tiedotusta esimerkiksi messuosastoilla ja erilaisissa julkaisuissa. Tiedotusta hoitavat myös matkailualan yrittäjät Internet-sivuilta tulostettavien tuotekorttien jakamisen yhteydessä (kehittämishanke) sekä eri tahot jotka jatkavat alueella toimimista. Ennen projektin päättymistä tullaan järjestämään avajaistapahtuma, josta tiedotetaan mm. paikallislehdessä ja kunnan tapahtumakalenterissa. 16 TULOSTEN SEURANTA Käyttäjäpalautetta kerätään ohjausryhmän ja työryhmän kautta sekä jatkossa esimerkiksi internetsivuston palautejärjestelmän kautta joka ohjataan Mäntyharjun kunnan liikuntatoimelle. Palautetta kerätään myös jo tavaksi muodostuneista kävijävihkoista joita on reitin varrella taukopaikkojen postilaatikoissa. Liikuntatoimi käy palautteen läpi tarkistuskertojen yhteydessä, vähintään 2 kertaa vuodessa.

Mäsek Oy Mäntyharju-Repovesi hankesuunnitelma Sivu 20/20 17 ALLEKIRJOITUKSET Mäntyharjun seudun elinkeinojen Kehitys Oy:n puolesta, toimitusjohtaja Tuukka Forsell LIITTEET Liite 1. Kokonaiskartta alueesta Mäntyharju-Repovesi Liite 2. Rakennettava reitti Liite 3. Kunnossapitosuunnitelma Liite 4. Tuotekorttiesimerkki perhematkailuun (kehittämishanke) Liite 5. Hallan reitin ystävät ry Liite 6. Tervarumpu/repovalkea Oy Liite 7. Mökki- ja metsäpalvelu KIMPPA Ky Liite 8. VeneSafarit Liite 9. Linkkumylly Liite 10. Outinranta Liite 11. Mäntyharjun kunnan varhaiskasvatus Liite 12. Mäntyharjun partiolaiset ry Liite 13. Mehtä-hanke Liite 14. Mäntyharjun Virkistys ry Liite 15. Mäntyharjun Virkistys/hiihtojaosto Liite 16. Mäntyharjun Luonnonystävät ry Liite 17. Reissupolku ry Liite 18. Mäntyharjun 4H-yhdistys Liitteet 19 31 Kopiot maankäyttöoikeussopimuksista