Espoon virtavesien sähkökoekalastukset Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskus 008
Sisällysluettelo. TAUSTAA... 3. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3. TULOKSET... 3. VESISTÖKOHTAISET TULOKSET... 3.. Espoonjoen vesistö... 3.. Mankinjoen vesistö...5 3..3 Muut vesistöt...5 3. YLEISET TULOKSET...6 3.. sto...6 3.. DNAnäytteet...7 3.3 KOEALAKOHTAISET TULOKSET...7 LIITTEET Kannen kuva: Mankinjoen Espoonkartanonkosken smolttiutumassa oleva hopeoitunut taimen.
. Taustaa Sähkökoekalastukset toteutettiin osana Espoon ympäristökeskuksen virtavesien inventointihanketta. Koekalastusten tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa, ja päivittää jo olemassaolevaa tietoa Espoon virtavesien kalastosta. Samassa yhteydessä oli tarkoitus myös kerätä näyteaineistoa alueen taimenkannoista tulevien DNAtutkimusten tarpeisiin. Koekalastukset toteutettiin yhteistyössä LounaisSuomen, EspooMankin sekä Espoon kalastusalueiden kanssa. Espoon kalastusalue osallistui maastotöiden rahoittamiseen merkittävällä osuudella. Sähkökoekalastukset suorittivat iktyonomiopiskelija Jussi Aaltonen LounaisSuomen kalastusalueelta ja fil.yo. Aki Janatuinen Espoon ympäristökeskuksesta. Koekalastukset tehtiin. 5.7.008.. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl IG00 koekalastuslaitetta, joka on Suomessa yleisesti käytetty laitemerkki ja tyyppi. Kaikissa kohteissa koealat kalastettiin kertaalleen läpi. Saadut kalat, nahkiaiset ja ravut vapautettiin mittausten jälkeen. Aluksi saaliskaloista taimenet ja vimmat mitattiin ja punnittiin yksilöittäin, sekä taimenista otettiin DNAnäytteet. Muista saalislajeista laskettiin yksilömäärät ja punnittiin yhteispaino. Ravuista ja nahkiaisista määritettiin laji ja kirjattiin yksilömäärä. Monissa myöhemmistä kohteista päädyttiin kuitenkin käytännössä haavimaan jatkotutkimuksia varten vain taimenet, ravut ja nahkiaiset sekä lajinmäärityksen osalta epäselvät lajit. Tähän oli useita syitä. Punnitukseen käytetyn vaa an kanssa ilmenneet ongelmat ja ajan säästäminen suurimpina tekijöinä. Myös maastotöiden aikana vallinnut hellejakso vaikutti siihen, että kalojen tarpeetonta käsittelyä pyrittiin välttämään. Kaloja ei myöskään nukutettu käsittelyn ajaksi, koska yhdessä korkean veden lämpötilan kanssa se olisi voinut aiheuttaa kalojen kuolemista. Koekalastuskohteet oli pitkälti valittu kuluvan kesän maastoinventontien ja aiempien koekalastustietojen pohjalta. Maastotöiden edetessä osa ennalta valituista kohteista jouduttiin vaihtamaan tai jättämään väliin vähäisten virtaamien tai ajanpuutteen vuoksi. Lisäksi joitakin kohteita vaihdettiin ja otettiin lisää tarkoituksenmukaisemman lisätiedon hankkimiseksi sekä DNAnäytemäärän kartuttamiseksi.
3. Tulokset 3. Vesistökohtaiset tulokset 3.. Espoonjoen vesistö Espoonjoen vesistössä kalastettiin yhteensä 6 koealaa eri puolilta vesistöä. Näistä neljä sijoittui Espoonjoen pääuomaan ja siihen laskeviin puroihin, neljä Glimsinjoen ja loput kahdeksan Glomsinjoen valumaalueelle. Lisäksi Kala ja vesitutkimus Oy sähkökoekalasti Espoonjokeen laskevaa Muuralanpuroa Espoon teknisen keskuksen toimeksiannosta. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Kauklahdenkoski (alempi) Kauklahdenkoski (ylempi) Mikkelän koskipaikka Muuralanpuro Alajuoksu Espoontie Sänkbäck Suviniitty Glimsinjoki Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (alempi) Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (ylempi) Glimsinjoki Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso Kehä III:n koskipaikka Myllykoski Ryssänniitynoja Aurinkoniitty Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yk. Isosuonpuro Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Alajuoksun koski PikkuRyssänoja Kallioköngäksen yläpuoli? Häklanpuro Pakankylä Taulukko : Espoonjoen vesistön tulokset
3.. Mankinjoen vesistö Mankinjoen vesistössä kalastettiin yhteensä yhdeksän koealaa eri puolilta vesistöä. Näistä kolme sijoittui Mankinjoen vesistönosaan, kolme Gumbölenjoen alajuoksun ja kolme Gumbölenjoen yläjuoksun vesistönosiin. Lisäksi kalastettiin kaksi koealaa Gumbölenjoen yläjuoksun vesistönosassa, mutta laiterikon takia tuloksia ei voida pitää luotettavina, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä. Gumbölenjoen Myllykosken koeala kalastettiin uudestaan korjatuilla laitteilla, ja sen jälkimmäinen kalastuskerta on mukana taulukossa. Muiden kalojen osalta mukaan laskettu myös näköhavainnot. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (al.) Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (yl.) Mankinjoki Halujärvenpuro Urbergankoski Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Espoonkartanon koskip. Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Myllykoski Gumbölenj. al. Karhusuonpuro Gumböle Gumbölenj. yl. Mustapuro alin koskipaikka? Gumbölenj. yl. Mustapuro ylin koskipaikka? Gumbölenj. yl. Sahaoja padon alapuoli? Taulukko : Mankinjoen vesistön tulokset 3..3 Muut vesistöt Koekalastuksia tehtiin myös Vantaanjoen ja Finnoonojan vesistöissä. Vantaanjoen vesistössä koealoja kalastettiin kaksi ja Finnoonojan vesistössä yksi. Vesistönosa Uomanosuus Koeala Taimenta Muita Purokatkaa kaloja Vantaanjoki Lakistonjoki Rinnekodin yl. koskipaikka? Vantaanjoki Myllyoja Takkula? Finnoonoja Finnoonoja Malminmäenkoski Taulukko 3: Muiden vesistöjen tulokset
3. Yleiset tulokset 3.. sto Heinäkuun loppupuolella tehtyjen koekalastusten saalis oli ajankohtaan nähden odotetun kaltainen. Koekalastusten yhteydessä saatiin saaliiksi yhteensä 6 eri kalalajia, kaksi nahkiais ja kaksi rapulajia. Espoonjoen vesistössä / 6 koealasta Mankinjoen vesistössä / 9 koealasta Vantaanjoen vesistössä / koealasta Finnoonojan vesistössä / koealasta Taimen 7 8 8 Kiiski Made Kivisimppu 5 5 Hauki Kolmipiikki Särki 8 6 Salakka 7 6 Säyne Lahna Pasuri Suutari Vimpa Törö Nahkiainen Pikkunahkiainen Jokirapu Täplärapu 3 Taulukko : Koekalastuksissa saatujen lajien jakautuminen vesistöittäin ja koealoittain.
3... DNAnäytteiden kerääminen Koekalastusten yhteydessä Espoon ja Mankinjoen vesistöistä saaduista taimenista otettiin DNAnäyte myöhempää määritystä varten. Näytteeksi otettiin palanen taimenen rasvaevää, joka säilöttiin alkoholilla täytettyyn eppendorfnäyteputkeen. Näytteitä saatiin näiden koekalastusten yhteydessä kerätyksi 60 kpl. Näistä 9 kpl oli peräisin Mankinjoen ja kpl Espoonjoen vesistöstä. Kuva : Mankinjoen Espoonkartanonkosken taimen mittalaudalla ennen DNAnäytteen ottamista. 3. Koealakohtaiset tulokset Kohdekartoissa on esitetty punaisilla täplillä koealojen summittaiset sijainnit maastossa. Vihreät täplät kuvaavat vastaavia kohteita, joiden koekalastus epäonnistui teknisistä syistä. Koealojen pintaalat on arvioitu paikanpäällä tai mitattu jälkikäteen Karttapaikan nettikartan mittatyökalulla. Esitetyt pintaalat ovat viitteellisiä. Saalistietojen yhteydessä maininta lajista tarkoittaa, että sitä on esiintynyt koealalla. Viiva lajin kohdalla tarkoittaa, että yksilömäärää ei ole laskettu tai painoa punnittu / pituutta mitattu.
Kauklahdenkoski Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 8,9'C Pintaalat: Koeala. (alempi) 30m x m = 0m Koeala. (ylempi) 50m x m = 00m Koealojen kuvaus: Alempi koeala alkaa kosken alimpien kuohujen alapuolelta ja loppuu Kauklahdenväylän yläpuolelle. Ylempi koeala sijaitsee kosken keskiosan kivikkoisessa osuudessa. Koealat kattavat kosken kiivasvirtaisimmat osat. Kivi ja sorapohjaista perattua koskea. Kuva 3: Kauklahdenkosken koealat. Alempi kuvassa vasemmalla. Vimpa Särki Salakka 5 0 0 3 35 0 733 66 Kuva : Ylemmän koealan saalis Särki Salakka Kivisimppu 5 8 6 Kuva 5: Alemman koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) 300 9 9 86 303 Kuva 6: Vimpojen yksilötiedot 66 57 53 05 5 5 75 838 0
Mikkelän koskipaikka Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 8,9'C Pintaala: 0m x 5m = 00m Koealan kuvaus: Lohkareista ja pienemmästä kiviaineksesta koostuva koskipaikka Espoonväylän sillan alla. Pohja lähinnä hiekkaa, mutta myös jonkin verran soraa. Jatkuu alavirtaan perattuna virtana. Koeala käsittää sillan alla olevan koskipaikan. Muuta: Koealalta karkuutettiin saatujen taimenten lisäksi muutama. Karkuutetut yksilöt olivat kooltaan 5 5 cm. Taimen Salakka Särki Kivisimppu Pituus (mm) 3 56 5 8 9 389 80 33 60 Kuva 8: Koealan saalis Kuva 0: Mikkelän koskipaikka Espoonjoessa. Paino (g) 50 35 Kuva 9: Taimenten yksilötiedot 9 36 6
Sänkbäck Suviniitty Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: Pintaala: 80m x m = 80m Koealan kuvaus: Pääosin savipohjainen matala ja kapea kaupunkipuro. Koealan yläpäässä murskesoraikkoa. Virtaus verraten nopea. Toinen ranta niittyä ja toinen metsänreunaa. Lähdepuro johon päätyy sateiden aikaan runsaasti hulevesiä. Muuta: Koeala sijaitsee alajuoksun putkituksista ylävirtaan. Espoonjoen ja koealan väliin jää reilu puoli kilometriä putkea ja neljä ristikkoa putkituksten yhteydessä. Kolmipiikki Kuva : Koealan saalis Kuva 3: Sänkbäckin koealaa syyskuussa
Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka & Jorvinkoski Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 0,'C Pintaalat: Glims 50m x m = 00m Jorvinkoski koeala. (alempi) 5m x m = 500 m Jorvinkoski koeala. (ylempi) 35m x 5m = 75m Kuva : Glimsinjoen koealat vasemmalta oikealle: Glims, Jorvinkoski, Jorvinkoski. Koealojen kuvaukset: Glimsinjoen alin koeala sijaitsee Glimsin talomuseon peltojen ja Vanhan Turuntien välissä. Joki virtaa koealan kohdalla kookkaiden tervaleppien varjostamana. Uomassa on suuria kiviä ja pohja muodostuu pitkälti sorasta, paikoin myös hiekasta. Uoma on rikkonaista ja vaihtelevaa, siinä on useita pieniä sivuuomia. Koskipaikka vaikuttaa varsin luonnontilaiselta. Jorvinkosken alempi koeala sijaitsee kosken alimmassa jyrkässä koskiosuudessa. Koeala alkaa kosken alapäässä olevan särkän alapuolelta ja käsittää myös sivuuoman. Koeala loppuu jyrkän koskialueen yläosan uomaan kaatuneeseen puuhun. Pohja on soraa ja eri kokoista kiveä. Jorvinkosken ylempi koeala sijaitsee joen ylittävän kävelytien alapuolella. Se alkaa sillan alapuolisen suvannon alapuolelta, saarekkeen alta ja loppuu siltaan. Koeala on puoliksi sorapohjaista virtaa, puoliksi suvantoa. Muuta: Glimsin koealalla karkuutettiin arviolta 0senttinen taimen ja joitakin taimenen nollikkaita. Taimen Kivisimppu Särki Salakka Lahna Suutari Hauki 6 3 Kuva 5: Glimsin koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) 73 7 70 7 70 75 Kuva 6: Taimenten yksilötiedot 6 6 6 6
Särki Salakka Kuva 7: Jorvinkosken alemman koealan saalis Särki Salakka Pasuri Kuva 8: Jorvinkosken ylemmän koealan saalis Kuva 9: Glimsinjoesta koekalastusten yhteydessä saatu pieni suutari.
Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 7,0'C Pintaala: 0m x,5m = 80m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee rakentamiselta säästyneen luonnontilaisessa purolaaksossa. Koeala rajoittuu alapäästään Niipperinporttinimiseen tiehen ja yläpäästään koskikynnykseen jossa sijaitsee suuri siirtolohkare. Puro meanderoi alueella pitkälti hiekkamaahan uurtuneena. Paikoin pohja on soraa. Kolmipiikki Kuva : Koealan saalis Kuva : Myllypuroa koealan keskivaiheilta.
Kehä III:n koskipaikka & Myllykoski Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 8,8'C Pintaalat: Kehä III 60m x,5m = 50m Myllykoski 80m x 3m = 0m Koealojen kuvaukset: Kehä III:n koskipaikka sijaitsee moottoritien siltojen alapuolella. Joki virtaa koealan kohdalla kapeassa peratussa koskirännissä, jonka pohja on soraa, mursketta ja räjäytettyjä lohkareita. Koeala alkaa siltojen alapuolelta puiden kohdalta ja loppuu Nupurintien alittavaan putkeen. Myllykosken koeala sijaitsee Myllykosken yläosassa. Kuva 3: Glomsinjoen koealat. Alempana Kehä III:n ja ylempänä Myllykosken koeala. Koalan alapää on ylemmän myllynraunion kohdalla ylärajan ollessa kosken niskalla oleva silta. Koski on koealan alapäässä jyrkkä, mutta isojen kivien kirjomana ja paikoin sorapohjaisena melko luonnontilaisen kaltainen. Myllynraunion yläpuolisesta mutkasta ylävirtaan uoma on kuitenkin perattu, ja siitä puuttuvat kookkaammat kivet. Rännimäisen niskaosan kivet on nostettu rannalle. Niskalla on jonkin verran soraa. Varjostus on kauttaaltaan varsin hyvä. Muuta: Myllykosken koealalla karkuutettiin muutamia kaloja, luultavimmin taimenen nollikkaita ja pieniä kivisimppuja. Kehä III:n koealalla karkuutettiin myöskin joitakin taimenen nollikkaita. Taimen Kivisimppu Särki Kiiski 9 3 8 Pituus (mm) Paino (g) 73 73 68 79 70 7 75 7 8 Kuva : Kehä III:n koealan saalis Kuva 5: Taimenten yksilötiedot Taimen Kivisimppu Kuva 6: Myllykosken koealan saalis Pituus (mm) 9 Paino (g) 7 6 Kuva 7: Taimenten yksilötiedot
Ryssänniitynoja Aurinkoniitty Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 6,5'C Pintaala: 5m x m = 00m Koealan kuvaus: Puro virtaa Aurinkoniityn pientaloalueen lävitse tonttien välisessä metsäkäytävässä. Koeala sijaitsee Aurinkoniityntien alapuolella ylärajanaan siltarumpu ja alarajana pieni puron ylittävä pihasilta. Koealan alaosa on hiekan ja soran sekaista kapeaa varjoisaa purouomaa. Koealan yläosa on putkituksen alapuolella olevan kookas ja syvä lampare. Muuta: Koealalla karkuutettiin suuri määrä nollikkaita ja lampareesta myös isompia yksilöitä. Taimen Kuva 9: Koealan saalis 9 Pituus (mm) Paino (g) 87 8 90 6 35 66 67 68 67 68 60 63 53 60 77 57 77 36 3 3 Kuva 30: Taimenten yksilötiedot
Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yhtymäkohta PikkuRyssänoja alajuoksun koskialue & kalliokönkään yläpuoli Päivämäärä:.7.008 Vedenlämmöt: Ryssänniitynoja 5,'C PikkuRyssänoja 5,6'C Pintaalat: Ryssänniitynoja 30m x m = 30m Kuva 3: Ryssänniitynojan ja PikkuPikkuRyssänoja alajuoksun koeala 50m x 0,5m = 5 Ryssänojan koealat. Vasemmalla Pikkum Ryssänojan alat ja oikella Ryssänniitynojan ala. PikkuRyssänoja köngäksen yläpuolinen koeala 30m x 0,5m = 5m Koealojen kuvaukset: Ryssänniitynojan koeala sijaitsee PikkuRyssänojan yhtymäkohdasta ylä ja alavirtaan, koeala on hiekkatien mittainen. Puro virtaa suoristettuna tien vieressä. Keskellä koealaa puro alittaa tien putkessa. Putken alapuolella PikkuRyssänoja yhtyy Ryssänniitynojaan, kohdassa on syvempi lampare. Puron pohja on alueella hiekkaa ja soraa. Soraa on aikoinaan tuotu puroon Taimeninstituutin kunnostustalkoissa. Uomaa suoristetaan muutaman vuoden välein sen alkaessa syömään tien penkkaa. PikkuRyssänojan alempi koeala sijaitsee puron alajuoksulla sijaitsevassa koskessa. Puro virtaa täysin luonnontilaisena lehtomaisen kuusikon suojissa. Pohja on hiekkaa ja sinne kunnostustalkoissa tuotua soraa. Puuainesta ja sammalta on uomassa paljon. Paikoin puro katoaa penkan alle. Koeala sijaitsee koskialueen alapäässä kivikkoisemman osuuden alapuolella. Alapää on metsänrajassa. PikkuRyssänoja on lähdepuro. PikkuRyssänojan ylempi koeala sijaitsee kosken yläpäässä olevan kallioköngäksen yläpuolella. Pohja on uomassa pitkälti humusta ja paikoin alapäässä kalliota. Koealan alapäässä on myös sinne tuotua soraa. Muuta: Ryssänniitynojan koealalla vilisi taimenen nollikkaita, mutta matalassa ja varsin hidasvirtaisessa purossa niitä oli vaikea saada uitettua haaviin. Lisäksi tuli jo varsin hämärää joka vaikeutti havainnointia. PikkuRyssänojassa oli myöskin todella runsaasti nollikkaita ja myös joitakin isompia taimenia jotka pääosin karkuutettiin puron esteisyyden ja hämärän takia. Saaliiksi saatiin vain pieni otos koealojen taimenista.
Taimen Kuva 3: Ryssänniitynojan koealan saalis Taimen Pituus (mm) Paino (g) 50 8 Kuva 33: Taimenten yksilötiedot 5 63 Kuva 3: PikkuRyssänojan alemman koealan saalis Pituus (mm) Paino (g) 8 33 70 73 68 Kuva 35: Taimenten yksilötiedot Kuva 36: PikkuRyssänojan ylemmän koealan saalis Kuva 37: PikkuRyssänojan taimen, pituus 8mm, paino g. Yksilön iäksi saatiin suomusta katsomalla +. 5 6
Isosuonpuro alajuoksun koskialue Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 'C Pintaala: 00m x 0,5m = 50m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Aurinkoniitystä tulevan hiekkatien päässä, alapään ollessa puron ylittävän polun tierummun kohdalla. Yläpää sijaitsee ylempänä itse varsinaisessa koskessa. Puro on koealan alaosassa hiekkapohjainen ja matala, mutta uoma vaihettuu ylövirtaan sorapohjaiseksi koskeksi jossa on varsin runsaasti sammalpeitteistä kiviainesta. Koealan yläosan koskialue on uomaltaan täysin luonnontilainen. Alaosassa puro virtaa metsän reunassa, mutta ylempi osuus virtaa metsän sisällä. Muuta: Koealan alapäässä tierummun yläpuolella on kalan kulun estäviä epämääräisiä vedenottorakenteita. Isosuonpuro on puhdas lähdepuro, joka saa alkunsa Oittaan Isosuon lähteistä. Kuva 39: Koealan saalis Kuva 0: Isosuonpuron koskea koealan yläosassa.
Häklanpuro Pakankylä Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 'C Pintaala: 0m x m = 0m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Myllyjärven LSalueen parkkipaikalta mansikkaviljelmille ja Kaisankodille johtavan pienen hiekkatien sillan alapuolella. Sillan kohdalla puro virtaa puuston varjostamana. Koeala käsitti koko sillan alapuolisen pienen koskipaikan. Puron pohja on koealalla lähinnä hiekkaa ja sammaleen kirjomia kiviä. Muuta: Koealan koskipaikka on Häklanpuron alajuoksun peltoosuuden ainoa mainittavampi koskipaikka. Hiukan tästä ylävirtaan purossa on järvikalojen nousun estävä vedenottorakenne. Särki Salakka Kuva : Koealan saalis Kuva 3: Häklanpuron koealan kivikkoa.
Mankinjoki Espoonkartanonkoski & Gumbölenjoki Espoonkartanon koskipaikka Päivämäärä: 3.7.008 Vedenlämmöt: Mankinjoki 9,'C Gumbölenjoki 9,'C Pintaalat: Mankinjoki koeala. (ylempi) 0m x m = 60m Mankinjoki koeala. (alempi) 5m x 7m + 0m x 5m = 75 m Gumbölenjoki 35m x,5m = 87,5m Koealojen kuvaukset: Mankinjoen koealat sijaitsevat Espoonkartanonkoskessa ja välittömästi sen alapuolella. Alempi koeala käsittää jokien yhtymäkohdan alapuoliset soraikkovirrat ja Espoonkartanonkosken länsihaaran alaosan joen ylittävään betonisiltaan asti. Ylempi koeala sijaitsee kosken länsihaaran niskalla kunnostetulla alueella alkaen hieman vanhan padon alapuolelta ja loppuen kosken niskaalueen soraikkoon. Alempi koeala on alemmalta osaltaan sorapohjainen, mutta koskiuomassa pohja muuttuu erikokoiseksi kivimateriaaliksi ja soraksi. Ylempi koeala on osin kallio, ja osin sorapohjainen ränni, jossa on tiuhassa isompia kivenlohkareita. Koko Espoonkartanonkoski virtaa varsin tiheässä lehtometsässä, ja varjostus on sen mukainen. Gumbölenjoen koeala käsittää maantiesillan ja jokien yhtymäkohdan välissä olevan peratun koskipaikan, joka on kivetty ränniksi. Nykyisellään reunakivetykset ovat kuitenkin monin paikoin romahtaneet uomaan. Koskipaikan pohja on hiekkaa ja soraa. Niskalla on laaja soraikko, joka on tuotu paikalle aikoinaan talkootyönä. Muuta: Mankinjoen ylempi koeala kalastettiin jo aiemmin yhden kerran tuloksettomasti läpi ennen, kuin välinevika havaittiin ja korjattiin. Samalta koealalta karkuutettiin joitakin taimenia, joista kookkain arviolta samaa kokoluokkaa kuin suurin saatu. Gumbölenjoen puolelta karkuutettiin kaksi nollikasta kookkaampaa taimenta, made ja joitakin rapuja.
Taimen Salakka Särki Lahna 5 Pituus (mm) Paino (g) 96 30 65 3 98 3 3 5 95 3 7 Kuva 5: Mankinjoen ylemmän koealan saalis Kuva 6: Taimenten yksilötiedot 3 Salakka Särki Kivisimppu Pasuri Säyne Täplärapu Kuva 7: Mankinjoen alemman koealan saalis Taimen Salakka Kivisimppu Täplärapu 3 6 3 Kuva 8: Gumbölenjoen koealan saalis Kuva 50: Gumbölenjoen taimen. Pituus (mm) 55 76 Paino (g) Kuva 9: Taimenten yksilötiedot
Gumbölenjoki Myllykoski Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 0,6'C Pintaala: 5m x 6m + 5m x 3m = 85m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Gumbölen myllypadon alapuolisessa Myllykoskessa. Koeala käsittää kosken alaosan soraikot molempien haarojen alapuolelta sekä länsihaaran kokonaisuudessaan. Kosken alapuoli on lähinnä paljasta soraikkoa. Varsinainen koskiuoma on kuitenkin pitkälti louhikkoa. Muuta: Joen virtaama oli kalastushetkellä vedenoton johdosta alimmillaan miesmuistiin. Koealan alaosan soraikoilta ja kivikoista karkuutettiin saatujen lisäksi muutamia taimenen nollikkaita. Koeala kalastettiin Kuva 5: Myllykosken koeala vasemmalla punaisella, Karhusuonpuron koeala oikealla myös kaksi päivää aiemmin läpi, mutta laiteongelmien takia tuloksettomasti. Tuolloin vesi oli punaisella. Vihreällä merkitty koeala merkillepantavan sameata, vaikka edellisistä sateista kalastettiin toimimattomilla laitteilla. oli aikaa. Taimen Made Nahkiainen 0 6 Kuva 5: Koealan saalis Kuva 5: Myllykoskesta saatu nahkiainen Pituus (mm) 83 79 75 65 Paino (g) 7 8 Kuva 53: Taimenten yksilötiedot
Karhusuonpuro Gumböle Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö:,5'C Pintaala: 00m x,5m = 50m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Karhusuonpuron alajuoksulla Nupurintien ja puron ylittävän kävelytien sillan välissä. Puro virtaa alueella lehtolaaksossa, jonka pohjalle se on uurtanut uomansa. Uoma on suurelta osin luonnontilainen, puuaineksen määrä on huomattava uomassa. Puron pohjamateriaaleina vuorottelevat hiekka ja pienirakeinen sora, paikoin myös yksittäiset kivet. Muuta: Koealalta karkuutettiin pikkunahkiainen ja muutamia taimenen nollikkaita. Kuva 55: Karhusuonpuron koeala kuvassa oikeanpuoleinen punaisella merkitty Taimen Pituus (mm) 7 7 75 Kuva 56: Koealan saalis Paino (g) 3 Kuva 57: Taimenten yksilötiedot Kuva 58: Karhusuonpuroa koealan keskivaiheilla
Halujärvenpuro Urberga Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 5,5'C Pintaala: 0m x m = 0m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Halujärvenpuron alajuoksulla Urbergassa kohdassa, jossa Loojärventie ylittää puron. Koeala käsittää koskialueen tien alapuolisen osan. Alaraja on kookkaan metsälehmuksen kohdalla ylärajan ollessa tierummussa. Koeala on pitkälti sorapohjainen luonnontilainen purokoski, jossa on paikoitellen runsaasti puuainesta uomassa. Puroa varjostaa harva lehtomainen metsä, joka alaosassa vaihettuu vanhaksi hakkuuaukeaksi ja laidunniityksi. Muuta: Tierumpu muodostaa käytännössä totaalisen nousuesteen. Koeala on kuitenkin meriyhteydessä. Särki Salakka Pasuri 7 7 78 63 35 Kuva 60: Koealan saalis Kuva 6: Halujärvenpuron koealaa toukokuun lopulla.
Kuva 6: Mustapuron ylempi koeala Kuva 63: Mustapuron alempi koeala Mustapuro Päivämäärä:.7.008 Vedenlämpö: 5,5'C Pintaalat: Koeala. (alempi) 35m x 5m = 75m Koeala. (ylempi) 0m x 5m = 00m Koealojen kuvaukset: Alempi koeala sijaitsee joen ylittävän tien kohdalla hiukan Kvarnträskistä ylävirtaan. Koeala on perattua koskea, jossa on kova, osittain sorasta koostuva pohja. Kiviä on lähinnä sillan yläpuolella. Sillan yläpuoli on avointa niittyä, alapuolen ollessa puuston osin varjostamaa. Ylempi koeala sijaitsee Svartbäckträsketin luusuassa puron ylittävän sillan kohdalla. Koeala käsittää peratun ja osittain louhitun kosken. Nykyisellään kosken kivistä on iso osa kerätty uoman reunoille mattojen pesun tieltä. Kosken pohja on lähinnä hiekkaa ja vähäisessä määrin soraa. Koeala on heikosti varjostettu, vain sillan yläpuolella on hiukan varjostavaa puustoa. Muuta: Alemman koealan alarajalta karkuutettiin ~kg lohikala tai säyne. Ylemmältä koealalta saatiin runsaasti kivisimppuja, ja mateitakin useita. Ylempi koeala oli häiriintynyt koskessa tapahtuneen mattojen pesun toimesta ennen koekalastusta, joten tulos ei välttämättä lohikalojen osalta ole täysin luotettava.
Särki Salakka Made Kivisimppu Hauki Täplärapu Kuva 6: Alemman koealan saalis Särki Salakka Hauki Made Kivisimppu Kuva 65: Ylemmän koealan saalis Kuva 66: Mustapuron ylempää koealaa sillan alapuolella.
Sahaoja padon alapuoli Päivämäärä: 3.7.008 Vedenlämpö: 8,'C Pintaala: 65m x m = 30m Koealan kuvaus: Alempi koeala sijaitsee Sahaojan alajuoksulla alimman nousuestepadon alapuolella. Koeala on pääosin hiekka ja sorapohjaista perattua koskiuomaa. Kallistusta ei kuitenkaan ole paljoa, ja kiviaines on suurelta osin siirretty puron penkkoihin. Padon alla on on kivistä koostuva louhikko ja kalliota. Puro virtaa alispuiltaan karsitun lehtomaisen lehtimetsän lävitse Ylempi koeala sijaitsee edellisestä hieman ylävirtaan täyttyneen entisen patolammen yläpuolella. Kyseessä on kivinen sorapohjainen koskialue, jonka yläpäässä on vanhoja patorakenteita. Muuta: Alemmalta koealalta karkuutettiin joitakin mateita ja rapuja. Ylempi koeala kalastettiin myös läpi, mutta myöhemmin huomatun laiterikon takia kalastus todettiin epäonnistuneeksi. Särki Made Kivisimppu Jokirapu 8 Kuva 68: Alemman koealan saalis Kuva 69: Padon alapuolista Sahaojaa tammikuussa.
Lakistonjoki Rinnekodin yläpuoli Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 0,3'C Pintaala: 55m x,5m = 37,5m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Lakistonjoen alajuoksulla Lakiston patolammen yläpuolella. Koeala käsittää lammen yläpuolisen pienen kosken. Rehevä koski on perattu hiekka ja kalliopohjainen isompien sammalpeitteisten kivien kirjoma. Kosken rannalla kasvaa harvakseltaan lehtipuita. Yläosa rajoittuu golfkenttään. Muuta: Töröjä saatiin useita. Jokiravut pieniä, toinen naaras ja toinen koiras. Särki Made Törö Jokirapu Kuva 7: Koealan saalis Kuva 7: Pieni Lakistonjoen jokirapu.
Myllyoja Takkula Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 9,'C Pintaala: 60m x m = 60m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Myllyojan metsäosuuden alapäässä Takkulan patojen yläpuolella. Koealalla puro virtaa lehtometsän sisällä. Pohja on alaosassa hiekkaa ja ylempänä soraa. Kiviaineksen määrä kasvaa ylävirtaan. Koealan puolessavälissä on nousuesteen muodostava luontainen köngäs, johon aikoinaan kaivettuun kalatieuomaan ei nykyisellään mene vettä alivirtaamalla. Koeala loppuu traktoritien siltarumpuun. Täplärapu Pikkunahkiainen Kuva 7: Koealan saalis Kuva 75: Myllyojan koealan alapäätä huhtikuun alussa.
Finnoonoja Malminmäenkoski Päivämäärä: 5.7.008 Vedenlämpö: 6,'C Pintaala: 60m x,5m = 90m Koealan kuvaus: Koeala sijaitsee Finnoonojan keskivaiheilla Malminkoskessa. Puro virtaa alueella luonnontilaisena meanderoivana uomana. Koeala alkaa koskialueen yläosassa puroon laskevan kausipuron alapuoliselta soraikolta ja loppuu ylimmän kivisen koskikynnyksen alapuolelle. Koeala on matalaa sora tai kalliopohjaista koskea ja näiden välistä syvää mutapohjaista suvantoa. Uomassa on runsaasti puuainesta. Puro virtaa purolaaksossa jonka itäranta on harvaa lehtimetsää ja länsiranta kuusikkoa. Muuta: Taimenten kalastettavuus oli koealalla arviolta ~ 30%. Taimenyksilöiden pituusjakauma vaikutti täsmäävän Virtavesien hoitoyhdistyksen Finnoonojaan tekemiin taimenen kotiutusistutuksiin. Taimen Kolmipiikki 5 Kuva 77: Koealan saalis Kuva 79: Malminmäenkosken koealaa 80 Pituus (mm) Paino (g) 53 95 59 59 38 8 6 85 50 8 50 58 7 57 6 6 65 67 9 58 7 75 6 9 53 68 37 3 6 9 36 59 36 60 30 3 3 3 3 3 3 5 3 Kuva 78: Taimenten yksilötiedot
Vesistönosa Uomanosuus Koeala Y Kauklahdenkoski (alempi) 533075 667985 Kauklahdenkoski (ylempi) 53333 667557 Mikkelän koskipaikka 535867 667705 Sänkbäck Suviniitty 53698 667703 Glimsinjoki Glimsinjoki Glimsin ylempi koskipaikka 537903 667997 Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (alempi) 53857 6679375 Glimsinjoki Glimsinjoki Jorvinkoski (ylempi) 53833 66799 Glimsinjoki Niipperin Myllypuro Myllypuron laakso 599 66863 Kehä III:n koskipaikka 536879 667939 Myllykoski 536833 6679507 Ryssänniitynoja Aurinkoniitty 535875 66885 Ryssänniitynoja PikkuRyssänojan yk. 535799 668373 Isosuonpuro Alajuoksun koski 53567 66873 PikkuRyssänoja Alajuoksun koski 53579 668358 PikkuRyssänoja Kallioköngäksen yläpuoli 53567 6683557 Häklanpuro Pakankylä 53693 66856 Liite. Espoonjoen vesistön koealojen YKJkoordinaatit
Vesistönosa Uomanosuus Koeala Y Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (al.) 5377 66763 Mankinjoki Mankinjoki Espoonkartanonkoski (yl.) 530 667659 Mankinjoki Halujärvenpuro Urbergankoski 5953 6677697 Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Espoonkartanon koskip. 53637 667637 Gumbölenj. al. Gumbölenjoki Myllykoski 533 667909 Gumbölenj. al. Karhusuonpuro Gumböle 53597 6679095 Gumbölenj. yl. Mustapuro alin koskipaikka 5387 66787 Gumbölenj. yl. Mustapuro ylin koskipaikka 5335 6679 Gumbölenj. yl. Sahaoja padon alapuoli 53759 668677 Y Liite. Mankinjoen vesistön koealojen YKJkoordinaatit Vesistönosa Uomanosuus Koeala Vantaanjoki Lakistonjoki Rinnekodin yl. koskipaikka 535979 6693 Vantaanjoki Myllyoja Takkula 53785 669059 Finnoonoja Finnoonoja Malminmäenkoski 538097 66786 Liite 3. Muiden vesistöjen koealojen YKJkoordinaatit