Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???



Samankaltaiset tiedostot
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

FORTUM POWER AND HEAT OY

16WWE Fortum Power and Heat Oy

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kalastustiedustelu 2016

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Kalastuksen kehitys Koitereella

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Koukuttaako Loimijoki kalastajan? - tietoa kalakannoista ja virtavesistä

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Istutussuositus. Kuha

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vanjoen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2010

Kalastuksen muutokset Koitereella

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Perhokalastuksen SM-loppukilpailu Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry.

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

1. Kuinka paljon saitte saaliiksi vuonna 2015 seuraavia kalalajeja? Antakaa saalismäärät kilogrammoina.

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

KALLIOJOEN REITIN KEHITTÄMINEN

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Puula-forum Kalevi Puukko

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Transkriptio:

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti

Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun tiedustelun avulla pyrittiin selvittämään: 1) Kuinka moni kalastaja kalastaa harjusta Kokemäenjoen yläosalla, 2) Paljonko harjusta saadaan saaliiksi, 3) Mikä on harjuksen merkitys kalastajille. Tietoa on määrä käyttää hyväksi istutusten tuloksellisuuden arvioimisessa sekä hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Tiedustelu tehty edellisen kerran vuoden 2006 kalastuksesta (Jyväskylän yliopisto)

Harjustiedustelun toteutus Tiedustelu lähetettiin kaikille MMM:n verkkopalvelun kautta kalastuksen hoitomaksun maksaneille henkilöille (YAP Oy), jotka asuivat Sastamalan seuraavissa kylissä: Keikyä, Äetsä, Vammala, Roismala ja Kiikka, sekä niille henkilöille jotka kalastusalueen toimihenkilöiden mukaan kalasti Kokemäenjoen yläosalla. Tiedustelu lähetettiin 165 henkilölle, kahden kierroksen jälkeen palautuneita oli 83 kpl (49 %). Vuotta koskeva 2006 tiedustelu lähetettiin 129 kpl, palautuneita 40 kpl (32 %)

Harjustiedustelun toteutus Tiedustelu kohdistettiin ympyrän alueella oleville kalastajille.

Tiedustelun tuloksia - yleistä Vastaajien ikä vaihteli välillä 10-65 v. (ka.ikä 54 v., 2006 53 v.) 83 vastaajista 38 kpl (47 %) kalasti Kokemäenjoella vuonna 2014. Kuinka tärkeä kalastuspaikka Kokemäenjoen yläosa on sinulle? 47 % kalastajista jotka kalastivat tutkimusalueella olivat sitä mieltä, että Kokemäenjoella on erittäin suuri merkitys heidän kalastukselle. 47 % 0 % 13 % Vastaajat jotka kalastivat alueella vuonna 2014. 3 % 15 % 35 % ei merkitystä vähäinen merkitys kohtalaisen suurin merkitys erittäin suuri merkitys Kuinka tärkeä kalastuspaikka Kokemäenjoen yläosa on sinulle? Vastaajat jotka eivät kalastaneet alueella vuonna 2014. 47 % 40 % ei merkitystä vähäinen merkitys kohtalaisen suurin merkitys erittäin suuri merkitys

Tiedustelun tuloksia - yleistä Kokemäenjoella kalastaneet henkilöt arvioivat, että heidän kalastus alueella tulee pysymään entisellä tasolla tai kasvamaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kuinka tärkeä kalastuspaikka Kokemäenjoen yläosa on sinulle? Vastaajat jotka kalastivat alueella vuonna 2014. 32 % 9 % 6 % 0 % 53 % en kalasta tulee vähentymään nykyisellä tasolla kasvaa vähän kasvaa paljon Kuinka tärkeä kalastuspaikka Kokemäenjoen yläosa on sinulle? Vastaajat jotka eivät kalastaneet alueella vuonna 2014. 0 % 36 % 21 % 43 % 0 % en kalasta tulee vähentymään nykyisellä tasolla kasvaa vähän kasvaa paljon

Tiedustelun tuloksia - pyynti Kohdistuuko kalastus harjukseen, kalastetaanko oikeilla välineillä oikeassa paikassa??? Pyydystä käyttäneet Osas-alue Pyydys 1 2 3 4 Yhteensä % mato-onki 6 3 4 1 14 15,2 pilkki 8 8 3 2 21 22,8 heittovapa 12 9 6 27 29,3 perhovapa 3 1 4 4,3 vetouistelu 10 8 5 2 25 27,2 verkko tai muu pyydys 1 1 1,1 Kaikki yhteensä 40 29 18 5 92 100 Pyyntiponnistus Osas-alue Pyydys 1 2 3 4 Yhteensä % mato-onki 30 9 19 1 59 9,8 pilkki 42 20 5 2 68 11,2 heittovapa 149 70 53 272 45,2 perhovapa 19 2 21 3,5 vetouistelu 73 55 20 5 152 25,3 verkko tai muu pyydys 30 30 5,0 Kaikki yhteensä 342 155 97 7 602 100

Tiedustelun tuloksia - saaliit Vastaajista 28 henkilöä ilmoitti saaneen saalista tutkimusalueelta vuonna 2014. 3 vastaajaa (11 % saalista saaneita) ilmoitti saaneensa harjusta yhteensä 4 kpl (1,5 kg). Vuoden 2006 tiedustelussa harjusta saaneita oli 1 henkilö. Osa-alue 1. Osa-alue 2. Osa-alue 3. Osa-alue 4. Yhtensä Laji kpl kg kpl kg kpl kg kpl kg kpl kg kg/kalastaja kg (%) harjus 4 1,5 4 1,5 0,1 0,1 taimen 10 11 11 7,5 21 18,5 0,7 1,5 kirjolohi 54 56,8 15 19 23 29,4 10 8 102 113,2 4,0 9,1 toutain 26 60,1 3 6,5 5 7,5 34 74,1 2,6 6,0 ahven 50 3,9 80 12 840 82 15 4 985 101,9 3,6 8,2 hauki 173 275,6 286 513 13 15 472 803,6 28,7 64,8 särki 100 22 100 20 200 42 1,5 3,4 kuha 10 12,5 64 54,3 10 15 84 81,8 2,9 6,6 made 4 2,8 4 2,8 0,1 0,2 Yhteensä 427 443,4 459 612,3 995 171,7 25 12 1906 1239,4 44,3 100

Tiedustelun tuloksia kalastajien näkemykset harjuksesta Harjuksella näyttäisi olevan kalastajille vähäinen merkitys saalislajina Kokemäenjoen yläosalla. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Harjus Toutain Kirjolohi ja Kuha Hauki kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % ei merkitystä 23 52,3 15 34,1 5 11,4 4 8,89 8 17,8 vähäinen 13 29,5 17 38,6 11 25 6 13,3 13 28,9 kohtalainen 7 15,9 12 27,3 20 45,5 19 42,2 21 46,7 suuri 1 2,3 0,0 8 18,2 16 35,6 3 6,7 Yhteensä 44 100 44 100 44 100 45 100 45 100 % Kalalajien merkitys kalastajille Harjus Toutain Kirjolohi ja taimen Kuha Hauki suuri kohtalainen vähäinen ei merkitystä

Tiedustelun tuloksia kalastajien näkemykset harjuksesta Kalastajien kolme eniten toivomaa saalislajia olivat: kuha, taimen ja ahven. Vaikka harjusta saaneiden henkilöiden määrä oli alhainen ja harjussaalis vähäinen, nousee harjus toivelajina varsin korkealle (sija 6) Toivelaji 1. Vastauksia Toivelaji 2. Vastauksia Toivelaji 3. Vastauksia kuha 18 kuha 13 hauki 11 taimen 8 taimen 9 taimen 9 ahven 6 kirjolohi 8 kuha 5 kirjolohi 4 ahven 7 ahven 5 harjus 3 hauki 3 kirjolohi 5 hauki 1 ankerias 1 harjus 3 lohi 1 harjus 1 toutain 2 made 1 lohi 1 siika 1 sampi 1 monni 1 särkikalat 1 Yhteensä 44 44 41 Painotettu pisteytys sija Laji Pisteet % 1. kuha 85 32,6 2. taimen 51 19,5 3. ahven 37 14,2 4. kirjolohi 33 12,6 5. hauki 20 7,7 6. harjus 14 5,4 7. lohi 5 1,9 8. made 3 1,1 9. sampi 3 1,1 10. särkikalat 3 1,1 11. ankerias 2 0,8 12. monni 2 0,8 13. toutain 2 0,8 14. siika 1 0,4 Yhteensä 261 100,0

Tiedustelun johtopäätökset Vuonna 2014 harjusta kalastaneiden/saaneiden henkilöiden määrä ja harjussaalis jäivät alhaiseksi, kuitenkin suuremmat kuin vuonna 2006. SYITÄ: Vain harva kalastaja tietää, että Kokemäenjoessa esiintyy harjusta harjukseen kohdistuva/keskittyvä kalastus vähäistä. Harjusta voidaan pyytää vain pienialaisilta koski- ja virta-alueilta, tämä pienentää harjuksen saanti mahdollisuutta. Harjuksen pyynti vaatii oikeat pyyntivälineet (perho tai pieni lippa/vaappu). Harjusta ei saada kuhan tai hauen kalastuksen yhteydessä!!!

Tiedustelun johtopäätökset Kalastajat jotka yrittävät harjusta myös saavat niitä saaliiksi tutkimusalueelta. Kalastajien mukaan alueelta voidaan saada yhden kalastustapahtuman aikana useita harjuksia. Suurin saaliiksi saatu yksilö on ollut 980 g. Tiedustelun perusteella ei voida arvioida harjuskannan tilaa. Koski- ja virta-alueiden kalastusmahdollisuuksia tulisi partaan ja kalastusmahdollisuuksista tulisi informoida kalastajia. Kokemäenjoen yläosan virta- ja koskialueiden kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa harjuksen (taimenen ja kirjolohen) elinmahdollisuuksia. Peratut koskialueet, vedenpinnan ja virtaamavaihtelut vaikeuttavat harjuksen elinmahdollisuuksia alueella. Saaliskokoisiksi vasta 4-5 v. Kunnostustoimet lisäävät myös virta- ja koskialueiden houkuttelevuutta kalastuspaikkana.

Kiitokset!!!