PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala

Samankaltaiset tiedostot
Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto

Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala

VALTASA-hanke Valtionhallinnon yhteinen ICTarkkitehtuuri. VITKO neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Valtiotason arkkitehtuurit Suomessa

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri. PATINE neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / JulkICT

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

Julkisen hallinnon ICT. Hallinnon kehittämisosasto

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

JULKISEN HALLINNON JA JULKISTEN PALVELUJEN SÄHKÖISEN ASIOINNIN KEHITTÄMISLINJAUSTEN JA KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMAN VALMISTELU- HANKE

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT Anna-Maija Karjalainen

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Korkeakoulujen tietohallinto mitä RAKETTI-hankkeen jälkeen

YHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö

Arkkitehtuurinäkökulma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien ajankohtaisia digitalisaatio- ja tietojärjestelmäkehittämishankkeita koskeva johtajatapaaminen 22.3.

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Arkkitehtuuri käytäntöön

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma

PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Tekijän nimi

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Suomi.fi-palveluväylä

Kansallinen palveluarkkitehtuuri - missä mennään? JUHTAn syysseminaari

Tietoturvapolitiikka

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus

Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeen loppuraportti. 1 Hankkeen tausta. Raportti VM125:05/2007

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Sosiaalialan tiedonhallinta

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Avoimen tiedon ohjelma (LUONNOS)

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

PÖYTÄKIRJA

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä Marjo Nurminen

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

SOTE KA hallintamallin uudistaminen

Valtion ICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT päivät / Lasse Skog

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Kokonaisarkkitehtuurin merkitys ICT-palvelujen kehittämisessä. JHS-seminaari neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Julkisen hallinnon ICT-linjauksien vaikutukset kuntien ICT-muutoksessa

VRK yhteisenä tiedonhallintaa ja digitalisaatiota edistävänä toimijana. Juhta, Sami Kivivasara

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste)

Transkriptio:

VALTIOVARAINMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö ValtIT Marja-Leena Viitala 25.3.2009 VALTION IT-JOHTORYHMÄ Aika ke 25.2.2009 klo 14-16 Paikka VM, Aleksanterinkatu 36 A, neuvotteluhuone Tera Osallistujat: Turunen, Juhani alivaltiosihteeri valtiovarainministeriö puheenjohtaja Aaltonen, Heikki alivaltiosihteeri valtioneuvoston kanslia jäsen Aho, Matti osastopäällikkö maa- ja metsätalousministeriö jäsen Damski, Juhani johtaja Ilmatieteen laitos jäsen Haukirauma, Heikki työmarkkinaneuvos työ- ja elinkeinoministeriö jäsen Hiironniemi, Silja ylijohtaja valtiovarainministeriö jäsen Koli, Markku operaatiopäällikkö Pääesikunta jäsen Koski, Jaana ylijohtaja sosiaali- ja terveysministeriö jäsen Mattlin, Håkan ylijohtaja opetusministeriö jäsen Viljanen, Ritva kansliapäällikkö sisäasiainministeriö jäsen Honka, Leena valtion IT-johtaja valtiovarainministeriö sihteeri Viitala, Marja-Leena projektiavustaja valtiovarainministeriö sihteeri Asiantuntijat: Jylhänkangas Riku projektipäällikkö valtiovarainministeriö Kurkinen Seppo neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö Uusitalo, Jukka neuvotteleva virkamies valtiovarainministeriö Vasiljeff Miliza hallitusneuvos valtiovarainministeriö 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleiksi. Puheenjohtaja onnitteli Markku Kolia uudesta tehtävästä. Koli lupasi toimia johtoryhmässä vielä tämän vuoden ajan. 2 Edellisen kokouksen (21.1.2009) pöytäkirja hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 SADe-hankkeen tulosten esittely ja käsittely, Silja Hiironniemi Silja Hiironniemi esitteli SADe-hankkeen tuloksia liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Hankkeen tavoitetilana on verkottunut julkinen hallinto, joka näkyy kansalasille yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Kansainvälisissä vertailuissa tavoitteena on saada Suomi keskimäärin viiden kärkimaan joukkoon.

2 (4) Suunniteltu Suomen egovernment-konsepti koostuu seuraavista osista: eservices (sähköiset palvelut ja asiointi), edemocracy (sähköiset osallistumis- ja vaikuttamismuodot) ja eadministration (sähköiset hallinnon sisäiset prosessit, tietojärjestelmät ja tietovarannot). Ehdotettuja peruslinjauksia on 12 kpl. ja välittömästi käynnistettäväksi ehdotettuja hankkeita 6 kpl. (mm. Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämishanke, Perustietovarantojen edistämishanke sekä JulkIT-hanke). Raportti on lausunnolla 20.3. asti, jonka jälkeen se viedään Hallinnon ja alueiden kehittämisen ministeriryhmän HALKEn käsittelyyn. Keskustelua: - HALKEn käsittely on hyvä, sillä sen päätöksenteko sitouttaa ministeriöt hankkeeseen. Hankkeen tilanteesta tulisi kertoa säännöllisesti IT-joryssä. - egovernment-onseptissa tulisi olla mukana myös einformation-osio, joka tarjoaa kansalaisille tietoa käytännön asioista; ei pelkästään julkishallinnon kapulatietoa (säädöksiä ym.) -> einformation osuus on mukana palveluissa. - Asiakasnäkökulman on oltava vahvasti mukana; mistä palveluluista saadaan suurimmat hyödyt. - Asiointipalvelujen osalta tarvitaan nopeasti jotain; olemassa olevien palvelujen yhteen kokoaminen on helpompaa kuin uusin luominen. - Lupahallinnon sähköistämiselle voisi asettaa myös määrällisiä tavoitteita. - Hankkeen rahoituksesta: eri hankkeissa on tehty karkeita arvioita, kehittäminen on kalleinta. Yhteinen ylläpito maksaa, mutta tulee ajan ollen edullisemmaksi. - Jokainen ministeriö vastaa omista palveluistaan. - Asioiden siirtäminen virastolta toiselle on vaikeaa; hallinnonalojen väliset asiat hankalimpia. - Organisaatioilla on suuri tarve säilyttää oma identiteettinsä. Puheenjohtaja kiitti esityksestä ja lupasi, että hankkeeseen palataan kevään aikana. 4 Sähköisen asioinnin käynnistettävät hankkeet Asiointitilin edellyttämät lainsäädäntömuutokset, Miliza Vasiljeff ja Riku Jylhänkangas Riku Jylhänkangas esitteli Asiointitili-hanketta liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Asiointitili sisältää mm. seuraavat toiminnallisuudet: perinteisen postin korvaava päätösten tiedoksiantokanava; asiakkaiden sähköiset tavoitettavuustiedot sekä päätösasiakirjojen välivarasto. Asiakkaalla on mahdollisuus saada asiaansa koskevat päätökset sähköisesti. Järjestely perustuu suostumukselle, eli ketään ei pakoteta siihen. Lopullisten asiakirjojen arkistointi on ao. viranomaisen vastuulla. Keskustelua: - Miten tullaan suhtautumaan yksityisten yritysten (erit. vakuutusyhtiöiden) kiinnostukseen asiointitiliä kohtaan? - Asiointitilin palveluista halutaan saada mahdollisimman kattavia (KELA ja Verohallinto mukaan). - Hanke on saatava pian toteutettua, koska aikataulu on jo viivästynyt lainsäädäntöasioiden vuoksi. Pilotointi on vasta syksyllä 2010. - Kaikki julkishallinnon palvelut on saatava asiointitiliin, mm. lupahallinnon on oltava sähköistä, jollei ole erillisiä perusteita siitä poikkeamiseen. - Viranomaisten liittyminen asiointitiliin on vapaaehtoisesta.

Miliza Vasiljeff kertoi lainsäädäntöhankkeesta etukäteen jaetun materiaalin mukaisesti. 3 (4) Hankkeen tarkoituksena on selvittää seuraavat kokonaisuudet, joita asiointitilipalvelun toteuttaminen julkishallinnon yhteisenä palveluna edellyttää: - päätösten sähköinen tiedoksianto; edellyttää sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamista - asiointitilin hankinta-, rahoitus ja hinnoittelumalli; asiointitili kilpailutetaan palveluna - asiointitilin hallinnointiin liittyvät mahdolliset muut lainsäätämistarpeet: asiointitilipalvelun tarjoaminen koko julkiselle hallinnolle edellyttää Valtiokonttorin toimialasäännösten muuttamista. Keskustelua: - Miksi palvelusta vastaa Valtiokonttori, eikä Valtion IT-palvelukeksus VIP? -> Asiointitilissä palveluja on tarkoitus tuottaa valtion ohella myös välilliselle hallinnolle ja kunnille. Konsernin sisäisiä palveluja tuottava palvelukeskus toimii in-house - periaatteella. - Valtiokonttorilakiin on tarkoitus lisätä sähköisen hallinnon tukipalvelut. Koska asia pitää viedä nopeasti eteenpäin, todettiin, ettei virallista lausuntokierrosta tarvita. Lainsäädäntöesitys tulisi käsitellä maaliskuun Valtion IT-koordinaatioryhmässä VITKOssa. Asiaa ei tarvitse enää käsitellä IT-johtoryhmässä. Kansalaisten ja yritysten tunnistaminen suunnitelma tunnistuspalvelujen kehittämiseen, Seppo Kurkinen Seppo Kurkinen kertoi tunnistuspalvelujen tilanteesta liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Kokouskutsun mukana jaettiin valtiovarainministeriön vastaus Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa esitettyihin ongelmakohtiin. Raportin mukaan tunnistuspalveluissa tehdään päällekkäistä työtä, toimitaan ilman toimivaltaa ja palveluja on kilpailutettu väärin. Tämänhetkiset tunnistuspalvelut ovat - kansalaisten tunnistuspalvelut VETUMA (sisältää maksamistoiminnallisuuden) ja Tunnistus.fi (KELA, Vero ja TEM) - yrityksille ja y-tunnuksen omaaville yhteisöille tarkoitettu KATSO-palvelu, jonka omistavat KELA ja Vero. VETUMA täytyy kilpailuttaa tänä vuonna uudestaan. Sen jälkeen suunnitellaan VE- TUMAN ja Tunnistus.fi:n yhdistämistä. KATSO-palvelun lainsäädäntökysymyksiä ja palvelun tarjonnan organisointia ollaan selvittämässä. Tämän jälkeen on vuorossa yritys- ja yhteisötunnistuksen uudelleen arviointi ja kilpailutus. Keskustelu: - Tavoitteena on saada vain yksi palvelu kansalaisille ja yksi palvelu yrityksille. - Tässä yhteydessä ei puhuta virkamiesten tunnistautumisesta. - VETUMA ei tarjoa enää mobiilitunnistautumista, koska mobiilitunnisteen hankkiminen on niin vaikeaa. - Onko meillä varaa ylläpitää kaikkia palveluja vuoteen 2011 asti? - Voiko palvelujen yhdistämistä nopeuttaa? -> Voi, jos VETUMAn kilpailutusta voidaan lykätä.

4 (4) - Nykyiset palvelut voisivat toimia toistensa varajärjestelminä. Puheenjohtaja kiitti esityksestä ja totesi, että tunnistuspalvelujen kehittämistä tulee vauhdittaa. 5 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman toimintasuunnitelma 2009 2010, Jukka Uusitalo 6 Muut asiat Jukka Uusitalo esitteli Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman toimintasuunnitelmaa liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Kehittämisohjelman tavoitteet vuodelle 2009 ovat ensisijaisesti Perustietovarantojen käytön edistäminen, Yhteentoimivuusportaalin kilpailutus ja toteutus sekä Valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaus. Tämän jälkeen tulevat Integraatioratkaisu, Arkkitehtuurimenetelmä ja Arkkitehtuurikoulu. Keskustelua Perustietovarannot-hankkeen organisoinnista: - SADe-hankkeen ehdotus viedään HALKEen, jonka jälkeen se on hankkeistettava, jotta saadaan kaikki osapuolet siihen mukaan. - Perusrekisterit koskevat ihmisiä, rakennuksia, kiinteistöjä ja yrityksiä. - Tulisi kuvata, keitä tämä asia koskee ja mitä hyötyä siitä on yhteiskunnalle. - Nykyisin viranomaiset ylläpitävät ottamiaan perusrekisterikopioita, joten siitä tulee ylimääräisiä kuluja. - Hinnoittelupolitiikan tulisi olla 0 euroa, jotta se helpottaisi siirtymistä yhteiseen järjestelmään. Puheenjohtaja kiitti esityksestä, ja toivoi, että myöhemmin IT-johtoryhmä saisi vielä konkreettisemman esityksen perustietovarantojen käytön edistämisestä. Seuraava kokous pidetään Pääesikunnassa ke 25.3. klo 14 16. Muut sovitut kokoukset: ke 6.5. klo 14 16, Ilmatieteen laitos ke 10.6. klo 14 16, VM, Aleksanterinkatu 36 A, 6. krs., nh. Tera

Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittäminen Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita, yhteispalvelua, puhelinpalveluja ja sähköistä asiointia kehitetään voimakkaasti. Suomen sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa ovat heikentyneet Kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2006. Strategian toimeenpanosta vastaa LVM:n yhteydessä toimiva Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Eräänä painopisteenä on julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen, joka on VN periaatepäätöksen (tietoyhteiskuntapolitiikan linjaukset, kesäkuu 2007) mukaisesti VM:n vastuulla Valtionhallinnon IT-strategia 2006 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 2

Sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämishanke (SADe) Hanke asetettu 29.8.2008, raportti luovutettu 27.1.2009 Tehtävänä oli laatia ehdotus julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden sähköisen asioinnin kehittämislinjauksiksi sekä käyttöönottosuunnitelmaksi vuosille 2009 2012. Tavoitetila: Suomessa on verkottunut julkinen hallinto, jonka palvelut ovat monikanavaisesti saatavissa ja helposti löydettävissä kansalaisen elämäntilannetta ja yrityksen elinkaaren vaihetta tukevina. Kansalaiselle ja yritykselle julkinen hallinto näkyy yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 3 Ehdotetut sähköisen asioinnin ja hallinnon kehittämisen tavoitteet Yleiset vaikuttavuustavoitteet Palvelujen saatavuuden parantaminen Asiakaslähtöisyyden parantaminen Hallinnollisen taakan vähentäminen Tuottavuuden kasvu Kilpailukyvyn vahvistaminen Kukin viranomainen laatii palvelujen sähköistämissuunnitelman vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtion viranomaisille asetetaan suunnitelmien perusteella tulostavoitteet. Suomen sijoittuminen kansainvälisissä sähköisen asioinnin vertailuissa parantuisi vuoteen 2012 mennessä siten, että Suomi on tunnetuimmissa vertailuissa keskimäärin maailman viiden kärkimaan joukossa. Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 4

Suomen egovernment-konsepti Suomen egovernment -konsepti eservices Sähköiset palvelut ja asiointi edemocracy Sähköiset osallistumis- ja vaikuttamismuodot eadministration Sähköiset hallinnon sisäiset prosessit, tietojärjestelmät ja tietovarannot Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 5 Ehdotetut peruslinjaukset 1 (2) Sähköiset palvelut 1. Julkisen hallinnon monikanavainen palvelujen saatavuus 2. Laaja-alainen kokonaisuus (valtio, kunnat, Kela) 3. Asiakaskeskeisyys ja e-palvelujen korkea kehitysaste 4. Palveluryhmittelyt elämäntilannelähtöisesti Sähköinen hallinto 5. Tietohallinnon kehittäminen osa hallinnon kehittämistä 6. Yhteiset palvelut yhteisenä työnä (JulkIT) 7. Ohjausta vahvistetaan, ohjauskeinoja kehitetään yhteentoimivuuden edistämiseksi 8. Yhteisten ratkaisuja, perustietovarantojen yhteistä käyttöä ja yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia kehitetään 9. Parannetaan hallinnon ja palvelutuotannon tuloksellisuutta ja tuottavuutta Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 6

Peruslinjaukset 2 (2) Sähköinen osallistuminen ja vaikuttaminen 10. Kansalaisten kuulemista helpotetaan 11. Sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään Markkinoiden kehittäminen 12. IT-palvelumarkkinoita kehitetään Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 7 Välittömästi käynnistettäväksi ehdotetut hankkeet 1(2) 1. Kansallisten asiointiportaalien ja verkkopalvelukonseptin kehittämishanke Suomi.fi ja YritysSuomi.fi kehittäminen asiointitilin käyttöönotto 1. vaihe valmis 2010. Asiointitili 2010 2. vaihe 2012. 2. Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuksien kehittämishanke toimintamallin kehittäminen hankkeen päätettävästä laajuudesta riippuen haluttu määrä (esim.1 7) julkisen hallinnon sisällöllistä sähköisen asioinnin palvelukokonaisuutta esimerkiksi kansalaisten opetuksen, terveyden tai ikääntymisen palvelukokonaisuuksia toimintamalli 2010, palvelukokonaisuudet 2011 2013 3. Perustietovarantojen käytön edistämishanke hinnoittelun uudistuminen, tiedon tuotannon ja jakelun uudelleenorganisointi ja perustietovarantojen tietojärjestelmien hyödyntämisen olennainen helpottuminen, tiedon käytön laajeneminen hinnoitteluperiaatteet 2010, organisoinnin uudistamisehdotus 2009 Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 8

Välittömästi käynnistettäväksi ehdotetut hankkeet 2(2) 4. JulkIT-hanke koko julkisen hallinnon, so. valtion, kuntien ja Kelan saumaton yhteistyö julkisten palvelujen kehittämisessä, käyttöönotossa ja ylläpitämisessä. keskitetty rahoitusmalli 2011, organisoituminen 2011 5. Julkisen hallinnon yhteentoimivuuslain valmistelu- sekä sähköisen asioinnin lainsäädännön kokonaistarkasteluhanke 1. vaihe: eri tahoilla tehtävien ratkaisujen yhteentoimivuuden ohjauksen vahvistaminen. 2. vaihe: lainsäädännön kokonaisuuden ja vastuusuhteiden selkiyttäminen 1.vaihe: 2010 6. Sähköisen osallistumisympäristön kehittämis- ja käyttöönottohanke kehitetään kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkisen hallinnon päätöksentekoon ja hallinnon toimintaan. 1.vaihe 2010. 2. vaihe2012. Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 9 Lähde: SADe-hankkeen loppuraporttiluonnos, 17.12.2008 versio Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 10

Päätöksenteko Hallituksen iltakoulu 4.2.2009 Valmistelua jatketaan esitettyjen tavoitteiden ja linjausten pohjalta politiikkariihtä varten. Politiikkariihi 23.2.2009: Tietoyhteiskuntapolitiikkaa jäntevöitetään ja julkisen sektorin tuottavuutta edistetään tietotekniikkaa hyödyntämällä nykyistä paremmin. Nopeutetaan sähköisen asioinnin kehittämistä ja edistetään IT-ratkaisujen yhteentoimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Lausunnot Hallinnon ja alueiden kehittämisen ministeriryhmä Huhtikuu Osasto pp.kk.vvvv pp.kk.vvvv 11

Asiointitili Kansalaisten ja yritysten sähköinen palvelukanava Riku Jylhänkangas Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö www.valtit.fi Asiointitilin toiminnallisuus Asiointitili sisältää seuraavan päätoiminnallisuuden: 1) Julkishallinnon sähköisten palvelujen tarjoaminen yhdestä paikasta asiakkaille 2) Sähköisen asioinnin tilatietojen näyttäminen ja tapahtumahistorian säilyttäminen 3) Perinteisen postin korvaava päätösten tiedoksiantokanava 4) Asiakkaiden sähköiset tavoitettavuustiedot (sähköposti ja matkapuhelinnumero) 5) Tiedon kysyminen viranomaiselta 6) Päätösasiakirjojen välivarasto Osasto ValtIT / Riku Jylhänkangas 25.2.2009 pp.kk.vvvv 2

Asiointitilin vastuualue ASIOINTITILIN VASTUUALUE Osasto ValtIT / Riku Jylhänkangas 25.2.2009 pp.kk.vvvv 3 Asiointitilin lainsäädäntötyöryhmä Asiointitilin edellyttämien lainsäädäntöasioiden ratkaisemiseksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on ratkaista seuraavat kokonaisuudet 1) Päätösten sähköinen tiedoksianto 2) Asiointitilin hankinta-, rahoitus- ja hinnoittelumalli 3) Asiointitilin hallinnointiin liittyvät mahdolliset muut lainsäätämistarpeet Työryhmällä on tiukka aikataulu, erityisesti 3. osio koskien lakia Valtiokonttorista edellyttää nopeaa etenemistä (ilman lausuntokierrosta) Työryhmän tulosten perusteella tehtyjen päätösten jälkeen voidaan kilpailuttaa asiointitilin hankinta Asiointitili ollaan hankkimassa palveluna Osasto ValtIT / Riku Jylhänkangas 25.2.2009 pp.kk.vvvv 4

Tunnistuspalvelut Kansalaisten tunnistaminen Yritysten tunnistaminen Tunnistus.fi Kela, Vero, TEM -miljoonia tunnistuksia/vuosi Rajapintana SAML KATSO Vero, Kela VETUMA Mukana > 50 organisaatiota (kuntia, valtion laitoksia) Maksamistoiminnallisuus Rajapintoina VETUMA ja SAML Tunnistuspalvelujen uusiminen 2009 2010-2011 Tunnistus.fi Vetuma tarjouskilpailu Federointiprojekti VETUMA/Tunnistus.fi Vetuman uusi tarjouskilpailu KATSO lainsäädäntömuutosten selvittäminen ja toteuttaminen Yritys- ja yhteisö-- tunnistuksen uudelleen arviointi Yritys- ja yhteisötunnistuksen uudelleenkilpailutus KATSO palvelun tarjonnan organisointi

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman tavoitteet 2009 Valtion IT-johtoryhmä 25.2.2009 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Tavoitteet vuodelle 2009 Perustietovarantojen käytön edistäminen (prioriteetti 1) Yhteentoimivuusportaalin kilpailutus ja toteutus (1) Valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaus (1) Integraatioratkaisun kilpailutus (konsultointi), suunnittelu, toteutus ja käynnistys (2) Arkkitehtuurimenetelmän kehittäminen (3) Arkkitehtuurikoulu (4) Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 2

Tavoitteet vuodelle 2009 Tavoitteet toteutetaan pääsääntöisesti hankkeina. Olennaista on, että hankkeiden päätyttyä niiden tuloksia on ylläpidettävä, kehitettävä ja käyttöä edistettävä osana normaalia linjatyötä. Tiedotetaan tuloksista ja markkinoidaan niitä, jotta ne saadaan hyötykäyttöön. Seurataan ja tuetaan tulosten käyttöä. Kehitetään tulosten hyödyntämisessä tarvittavaa osaamista. Osallistutaan ja ollaan mukana hallinnonalojen arkkitehtuurityössä ja projekteissa. Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 3 Perustietovarantoihin liittyvien toimintaperiaatteiden täsmentäminen ja käytön edistäminen Täsmennetään ja kuvataan perustietovarantojen hallinnointi, vastuut ja hinnoittelu. pl. hallinnan ja tuotannon organisoinnin uudistaminen Määritellään arkkitehtuuriratkaisu perustietovarantojen rajapintapalveluiden toteuttamiselle. Määritellään perustietovarantojen sovellussovellus -käytön rajapinnat. Työ suoritetaan tehtyjen esitutkimusten ja SADe-hankkeen linjausten pohjalta. päävastuu: Jukka Uusitalo Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 4

Yhteentoimivuusportaalin kilpailutus ja toteutus Kilpailutetaan yhteentoimivuusportaalin määrittely, suunnittelu ja toteutus. Tähän mennessä yhteentoimivuusportaalista on toteutettu konseptimäärittely (18.2.2008) sekä sen perusteella on tehty alustava palvelukuvaus Valtion ITpalvelukeskuksen (VIP) palvelusta. Yhtenä mahdollisena toteutusratkaisuna evaluoidaan semic.eu -portaalia (joka on open source -toteutus) Otetaan portaali tuotantokäyttöön. Valmiin portaalin teknisen tuotantokäytön hoitaa VIP samoin kuin portaalin teknisen päätoimittajuuden. Yhteentoimivuusportaalin sisällönhallinta / toimittaminen ja julkaisu on ValtIT:n vastuulla (sisällön päätoimittaja). Kukin yhteentoimivuusportaaliin sisältöä toimittava organisaatio vastaa sisällöstään itse. päävastuu: Pauli Kartano Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 5 Valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaus Määritellään ja kuvataan valtiotason arkkitehtuuri kattavasti karkealla tasolla. Tavoitteena on määritellä valtiotason arkkitehtuurilinjauksia ja -ratkaisuja (palvelut, prosessit, tiedot, tietojärjestelmät), kuvata niiden tavoitetila KA-menetelmän mukaisesti ja julkaista kuvaukset yhteentoimivuusportaalissa. Työ tehdään vuosina 2009-2010. Valtiotason arkkitehtuurilla tarkoitetaan linjauksia, ratkaisuja ja prosesseja, jotka ovat hallinnonalojen yhteisiä tai poikkihallinnollisia. päävastuu: Jukka Uusitalo Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 6

Integraatioratkaisun kilpailutus (konsultointi), suunnittelu, toteutus ja käynnistys IT-palvelukeskuksessa Vuonna 2008 käynnissä ollut valtionhallinnon yhteisen integraatioratkaisun toteutuksen ja käyttöönoton kilpailutus keskeytettiin VM:ssä 12.12.2008 Hanke siirretään Valtiokonttorin / VIP:n vastuulle ja hankinta käynnistetään uudelleen VIP:n toimesta. VM / ValtIT ohjaa hanketta. Ensimmäisenä projektina VIP kilpailuttaa konsultointiyrityksen integraatiopalvelun käyttöönoton ja ylläpidon tekniseksi kumppaniksi tarjouspyynnöt lähtivät 13.2.2009 asiaa hoitaa VIP:ssa Marjut Siintola VM:stä projektiin osallistuu Pauli Kartano projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on Jukka Uusitalo / VM Seuraavassa vaiheessa tehdään valitun integraatiotuotteen käyttöönotto yhdessä valitun kumppanin sekä potentiaalisten asiakkaiden kanssa sekä aloitetaan palvelutuotanto Valtion ITpalvelukeskuksessa vuoden 2010 alussa päävastuu: Pauli Kartano Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 7 Arkkitehtuurimenetelmän jatkokehitys Jatkokehitetään ValtiIT:n KA-menetelmää. Otetaan huomioon KuntaIT:n tekemät muutokset sekä kevyellä menettelyllä tähän asti kertyneitä käytännön kokemuksia menetelmän käytöstä. Työstetään KA-menetelmästä seuraava versio julkishallinnon yhteiseen käyttöön. Uusi versio KA-menetelmästä julkaistaan JHSsuosituksena. päävastuu: Jukka Uusitalo Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 8

Arkkitehtuurikoulu Arkkitehtuurikoulun tarkoituksena on arkkitehtuurin suunnitteluperiaatteiden koulutus hallinnonaloille. Valmistellaan koulutusaineisto. Suunnitellaan kurssit. Suunnitellaan koulutus siten, että kurssit voivat alkaa vuoden 2009 lopulla. päävastuu: Pauli Kartano Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 9 Keskustelua Perustietovarannot Valtiotason arkkitehtuuri Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 10

Keskustelua: Perustietovarantoihin liittyvien toimintaperiaatteiden täsmentäminen ja käytön edistäminen Hankkeistaminen? Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa hanke tai kaksi hanketta hallinnointi, vastuut ja hinnoittelu (hallinto) rajapinnat (tekniikka) hallinnan ja tuotannon organisoinnin uudistamisen hankkeistamisesta sovitaan erikseen Järjestys? rajapinnoista aloitetaan sitten hinnoittelu hallinnan ja tuotannon organisoinnin uudistamisen selvittäminen viimeisenä Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 11 Keskustelua: Valtiotason arkkitehtuurin määrittely ja kuvaus Hankkeistaminen? Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman hanke, jossa kolme työryhmää/projektia: Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Yhteiset palvelut ja infrastruktuuri Toiminnallinen arkkitehtuuri toimialariippumattomat yhteiset tukiprosessit poikkihallinnolliset prosessit Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri vs. valtiotason arkkitehtuuri? Poikkihallinnolliset prosessit? omistajuus? Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 12

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation järjestelmät, toimintaprosessit, organisaatioyksiköt ja ihmiset toimivat kokonaisuutena. Kehittämisen tulee olla toimintalähtöistä ja lähteä liikkeelle organisaation strategisista tavoitteista ja kansalaisille tarjottavien palveluiden parantamisesta. Näin saadaan parempia tuloksia kuin lähtemällä liikkeelle teknologian tai säästötavoitteiden näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen tavoitetilan kuvaukset. kuvaukset tavoitetilasta, nykytilasta ja siirtymäpolusta tavoitetilaan. toimintamalli, jonka avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi. Näkökulmat: Toiminta Toiminta Palvelut Prosessit Tietojärjestelmät Tietojärjestelmät Tietojärjestelmäratkaisut Tiedot Tiedot Käsitteet Tietomallit Teknologia Teknologia Teknologiaratkaisut Tietoturva ja integraatio Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 13 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Järjestelmäkehityksen hallinta Visio ja strategia sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeiden valintaa hankesalkkuun. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeen suunnittelua. Hanke voi tuottaa päivityksiä arkkitehtuuriin. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeessa kehitettävien tietojärjestelmien suunnittelua. Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto voi tuottaa päivityksiä arkkitehtuuriin. Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 14

Kokonaisarkkitehtuuri kuvataan hierarkkisesti ja ohjataan keskitetysti Kuvaus-tasot Päätöksentekotasot Kokonaisuus (Valtionhallinto) Kokonaisuuden hallinta Kohdealueiden määrittely Omistajuuden määrittely Yhteiset määrittelyt Ydinprosessit Ydinkäsitteet Periaatteet ja linjaukset Valtiovarainministeriö Toimiala-arkkitehtuurit Konserniarkkitehtuurit Kohdealue Ydinprosessin arkkitehtuuri Tukiprosessien arkkitehtuuri Ministeriö Hallinnonalan arkkitehtuuri Yhteisten palvelujen arkkitehtuuri Osa-alue Virastojen arkkitehtuurit Tukiprosessien arkkitehtuurit Virasto Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 15 Lisämateriaalia SADe-hankkeen linjauksia Poimintoja SADe-hankkeen loppuraportista 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 16

SADe / perustietovarannot 3. PERUSTIETOVARANTOJEN KÄYTÖN EDISTÄMISHANKE Kuvaus: Hankkeen tehtävänä on perustietovarantojen tiedon yhteiskäytön edistäminen hinnoittelua uudistamalla, tietovarantojen rajapintoja kehittämällä sekä perustietovarannon hallinnan ja tuotannon organisoinnin uudistamisehdotuksilla raportissa ehdotetulla tavalla (linjaukset 7-8). Aikataulu: Hinnoitteluperiaatteet tulevat voimaan 1.9.2010. Organisoinnin uudistamisehdotus tehty 2009. Uuden organisoinnin käyttöönottoajankohta määritellään selvityksen perusteella. Vastuuministeriö: Valtiovarainministeriö Osallistuvat tahot: Perustietovarantoja ylläpitävät ja niiden käyttöä ohjaavat ministeriöt ja viranomaiset. Alustavat tulostavoitteet: Perustietovarantojen käytön tehostaminen (hallinnollisen taakan vähentäminen, kilpailukyvyn parantaminen) SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 17 SADe / perustietovarannot Linjaus 7: Päällekkäistä tietovarantojen ylläpitoa kunnissa ja valtionhallinnossa vähennetään. Asiakkailta ei kysytä sellaisia tietoja, jotka ovat julkisessa hallinnossa saatavilla toiselta viranomaiselta. Toimenpiteet: Päällekkäisten tietovarantojen ylläpitoa kunnissa ja valtionhallinnossa vähennetään. Määritellään tietopalvelujen sovellus-sovellus -yhteiskäytön rajapinnat sekä käytettävät XML-skeemat. Ehdotukset käsitellään JUHTA:ssa ja hyväksytyt määritykset julkaistaan Julkisen hallinnon suosituksina. SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 18

SADe / perustietovarannot Linjaus 8: Perustietovarantojen käyttöä edistetään ja niiden kustannustehokasta tuotantoa edistetään. Toimenpiteet: Julkisen hallinnon ulkopuolisille luovutettavien tietojen hinnoittelu uudistetaan omakustannushintaan perustuvaksi. Hallinnon sisäisten tietoluovutusten rahoitusjärjestelmä uudistetaan niin, että tietoluovutukset ovat hallinnon sisällä veloituksettomia. Selvitetään mahdollisuudet tuottaa valtion viranomaisten perustietovarantojen ylläpito, tietojen tekninen luovutus sekä sopimusten ja käyttöoikeuksien hallinnointi vaihtoehtoisin järjestelyin. Vaihtoehtoina ovat muun muassa, että kootaan tietopalvelu (tietojen tekninen luovutus sekä sopimusten ja käyttölupien hallinnointi) keskeisten perustietovarantojen osalta yhden viranomaisen tehtäväksi tai keskitetään perustietovarantoja tuottavien ja ylläpitävien viranomaisten tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja tuotanto yhden viranomaisen tehtäväksi. Varsinaisissa tietojärjestelmäpalveluissa hyödynnetään edelleen yksityisen sektorin palveluita. SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 19 SADe / sähköiset asiointipalvelut 1. KANSALLISTEN ASIOINTIPORTAALIEN JA VERKKOPALVELUKONSEPTIN KEHITTÄMISHANKE Kuvaus: Hankkeen tehtävänä on 1. vaiheessa sähköisen asioinnin portaalien kehittäminen asiakasryhmittäin kohdennetuiksi asiointiportaaleiksi siten, että palvelut voidaan koota asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi Suomi.fi ja YritysSuomi.fi sekä HallintoSuomi.fiportaaleihin raportissa ehdotetulla tavalla (linjaukset 1 ja 3). Hankkeen tehtävänä on 2. vaiheessa luoda julkisen hallinnon yhteinen verkkopalvelukonsepti, joka kattaa sekä valtion että kuntien palvelut ja tarpeen mukaan julkista palvelutarjontaa täydentävät yksityisten ja järjestöjen palvelut. Julkisen hallinnon verkkopalveluille määritellään yhteiset standardit ja metatietomallit sekä julkisen hallinnon yhteinen sanasto, ontologia ja käsitteistö. Aikataulu: 1. vaihe otetaan käyttöön 1.9.2010 ja 2. vaihe 1.1.2012. Vastuuministeriöt: Valtiovarainministeriö (Suomi.fi ja HallintoSuomi.fi) ja työ- ja elinkeinoministeriö (YritysSuomi.fi) Osallistuvat tahot: valtion- ja kuntahallinnon ministeriöt ja viranomaiset, Kansaneläkelaitos ja muiden palvelutuottajien edustus. SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 20

SADe / sähköiset asiointipalvelut 1. KANSALLISTEN ASIOINTIPORTAALIEN JA VERKKOPALVELUKONSEPTIN KEHITTÄMISHANKE Alustavat tulostavoitteet: 1. vaihe: Kaikkiin käytössä oleviin julkisen hallinnon sähköisiin asiointi- ja informaatiopalveluihin pääsy kansalaisille ja yrityksille Suomi.fi ja YritysSuomi.fi - portaalien kautta (palvelujen saatavuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden parantaminen) Asiointitilin käyttömahdollisuus julkisen hallinnon asiointipalveluissa kansallisen portaalin kautta (palvelujen saatavuuden parantaminen, asiakaslähtöisyyden parantaminen, tuottavuuden nousu) Kaikki yhteentoimivuutta ja muuta viranomaisten välistä sähköisen hallinnon ohjausta ja informaatiotieto on saatavilla HallintoSuomi.fi-portaalin kautta (tuottavuuden nousu, hallinnollisen taakan vähentäminen) 2. vaihe: Automaattinen palvelutiedon päivitys eri palvelujen ja portaalien välillä niin, että tieto tuotetaan vain kerran yhden viranomaisen toimesta (tuottavuuden nousu, hallinnollisen taakan vähentäminen) Semanttinen hakumenettely portaalien käyttäjien käytössä (palvelujen saatavuuden parantaminen) SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 21 SADe / sähköiset asiointipalvelut Linjaus 1: Kehitetään kansallisia portaaleja viestintäportaaleista asiakasryhmittäin kohdennetuiksi asiointiportaaleiksi. (Kehittämisvastuu VM, Yritys- Suomen osalta TEM.) Toimenpiteet: Suomi.fi:stä kehitetään sellainen kansallinen portaali, jonka kautta käyttäjät pääsevät kaikkiin keskeisiin julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin. Yritysten palvelut kootaan YritysSuomi.fi-portaaliin. Viranomaisten väliset asiointi- ja tietopalvelut siirretään Suomi.fi-portaalista erilliseen rakennettavaan HallintoSuomi.fi-portaaliin. Infopankki.fi yhdistetään Suomi.fi-portaaliin.... SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 22

SADe / lainsäädännön kehittäminen 5. JULKISEN HALLINNON YHTEENTOIMIVUUSLAIN VALMISTELU SEKÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISTARKASTELUHANKE Kuvaus: Hankkeen tehtävänä on valmistella 1. vaiheessa hallituksen esitys julkisen hallinnon sähköisen hallinnon yhteentoimivuutta ja ohjausta koskevaksi lainsäädännöksi raportissa kuvattujen tavoitteiden toteuttamiseksi (linjaus 21). Vaiheessa 2 laaditaan esitys nykyisen sähköisen asioinnin lainsäädäntökokonaisuuden ajantasaistamiseksi ja eheyttämiseksi (linjaus 22). Aikataulu: Hallituksen esitys julkisen hallinnon sähköisen hallinnon yhteentoimivuutta koskevaksi lainsäädännöksi kevät 2010 ja lainsäädäntö voimaan syksyllä 2010. Hankkeen 2. vaihe käynnistetään tämän jälkeen arvioitavassa aikataulussa. Vastuuministeriö: 1. vaihe valtiovarainministeriö. 2. vaihe asianomaiset ministeriöt. Osallistuvat tahot: valtionhallinnon ja kuntahallinnon toimijat. Alustavat tulostavoitteet: Yhteentoimivuutta edistävä laki voimassa syksyllä 2010 (Tuottavuuden nousu, hallinnollisen taakan vähentäminen). Sähköisen asioinnin kokonaisuutta koskeva lainsäädännön valmistelu aloitettu 2010 (Hallinnollisen taakan vähentäminen) SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 23 SADe / lainsäädännön kehittäminen Linjaus 21: Julkisen hallinnon sähköistä asiointia ja sähköisen hallinnon yhteentoimivuutta koskevaa lainsäädäntöä selkiytetään ja sitovaa normiohjausta vahvistetaan. Julkisen hallinnon sähköistä asiointia ja laajemmin koko sähköistä hallintoa koskeva lainsäädännön tulee tukea julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjausten mukaista ITtoiminnan kehittämistä ja palvelujen tuottamista. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi tietojärjestelmien välisten tiedonsiirtoratkaisujen tulee lakisääteisesti perustua avoimiin rajapintoihin ja kehitystyössä tukeutua kansallisesti määriteltyihin käsitteisiin ja tietorakenteisiin. Velvollisuutta koskevia teknisluontoisia, täydentäviä määräyksiä voidaan antaa asetuksella. Yhteisiin ratkaisuihin liittyminen on lähtökohtaisesti kunkin organisaation ratkaisuvallassa. Ainoastaan hyvin perustelluista syistä niiden käyttöön voidaan velvoittaa. SADe-hankkeen loppuraportti 28.1.2009 Hallinnon kehittämisosasto Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö neuvotteleva neuvotteleva virkamies virkamies Jukka Uusitalo Jukka Uusitalo 25.2.2009 25.2.2009 24