Leppävaaran elä ja asu seniorikeskuksen toiminnallinen suunnitelma

i Leppävaaran elä ja asu seniorikeskuksen toiminnallinen suunnitelma Vanhusten palvelut Sosiaali- ja terveystoimi Espoon kaupunki ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

ii SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 ESPOO TARINA... 3 1.2 ELÄ JA ASU -SENIORIKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ... 3 1.3 ELÄ JA ASU -SENIORIKESKUSMALLI... 3 1.4 LEPPÄVAARAN ELÄ JA ASU -SENIORIKESKUKSEEN LIITTYVÄT PALVELUVERKKOMUUTOKSET... 5 2 ASIAKKAAT JA TOIMINTA... 6 2.1 ELÄ JA ASU -SENIORIKESKUKSEN ASIAKKAAT... 6 2.2 SENIORIKESKUKSEN TILAT... 6 2.3 PALVELUKESKUSTOIMINTA... 6 2.4 KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA... 7 2.5 ALUEELLINEN KOTIHOITO... 7 2.6 ASUMINEN... 7 2.6.1 Asukasta tukeva toimintakulttuuri... 7 2.6.2 Tuettu senioriasuminen... 9 2.6.3 Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen... 9 2.6.4 Muistisairaiden erityistarpeet... 10 3 HENKILÖSTÖ JA MUUT TOIMIJAT... 10 3.1 YHTEISTYÖSSÄ PALVELLAAN KAIKKIA KESKUKSEN KÄYTTÄJIÄ...10 3.2 PALVELUKESKUKSEN JA PÄIVÄTOIMINNAN HENKILÖSTÖ...10 3.3 ALUEELLISEN KOTIHOIDON HENKILÖSTÖ...11 3.4 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISEN HENKILÖSTÖ...11 3.5 LÄÄKÄRIPALVELUT...11 3.6 VAPAAEHTOISTOIMINTA, AVUSTAVAT TEHTÄVÄT JA OPPILAITOSTEN PANOS...11 3.7 TOIMINNAN JOHTAMINEN JA VASTUUT...11 4 TUKIPALVELUT JA -TOIMET... 12 4.1 KIINTEISTÖN HUOLTO JA KOKONAISKOORDINOINTI...12 4.2 RUOAN VALMISTUS JA RUOKAILU...12 4.3 SIIVOUS...13 4.4 PYYKKIHUOLTO...13 4.5 LÄÄKEHUOLTO...13 4.6 HOITOTARVIKKEET JA -VÄLINEET...13 4.7 HYVINVOINTITEKNOLOGIA...13 4.8 PALOTURVALLISUUS...14 4.9 HYGIENIAAN LIITTYVIEN RISKITEKIJÖIDEN HUOMIOIMINEN...14 4.10 TUETUN SENIORIASUMISEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISEN ASUKKAAKSI TULON PROSESSIAVIRHE. KIRJANME 5 ASIAKASMAKSUT... 14 5.1 PALVELUKESKUS...14 5.2 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA-ASUMINEN...14 5.3 TUETTU SENIORIASUMINEN...14 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 1 Johdanto 1.1 Espoo tarina Suunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään käyttöönottovaiheessa Espoon vanhusten palvelujen johtoryhmä päätti vuonna 2007 käynnistää pitkäaikaishoidon kehittämisen. Malliin ovat vaikuttaneet Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma, valtakunnalliset laatusuositukset ikääntyneiden palveluista ja myöhemmin myös vanhuslaki. Näissä painotetaan uudenlaisten ikääntyneiden asumismuotojen kehittämistä. Espoolaiset ikääntyneet, heidän läheisensä ja vanhusjärjestöt ovat voineet osallistua hoiva-asumisen kehittämiseen eri tilaisuuksissa. Kehittämistyön ohessa havaittiin, että tavoiteltu uudenlainen ikääntyneitä asukkaita voimaannuttava ja tukeva toiminta edellyttää suuria muutoksia myös tiloihin. Tilojen tulee tukea yhteisöllisyyttä ja toisaalta asukkaiden yksilöllisyyttä. Tästä alkoi hahmottua elä ja asu -seniorikeskusmalli. Ensimmäisenä valmistui Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus vuonna 2012. Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksesta on muodostunut kyläläisten olohuone, jonne myös hoiva-asumisen asukkaat kokoontuvat. Kokemukset talon toiminnasta ovat olleet erittäin rohkaisevia. Asiakaspalaute ja henkilöstön työhyvinvointi ovat olleet hyvällä tasolla. Joitakin ympärivuorokautisen hoivaasumisen asukkaita on voitu kotiuttaa itsenäiseen asumiseen. Elä ja asu - mallia kehitetään jatkuvasti mallista saatujen kokemusten ja uuden tiedon kautta. Espoo -tarinan mukaan tavoitteena on, että vanhukset asuvat kotona tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunginosissa toimivissa elä ja asu -seniorikeskuksissa. Palvelut toteutetaan yhdessä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Espoolaiset ovat aktiivisia ja osaavia. Vertaistoimintaan osallistumiseen kannustetaan ja kaupunki tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien sidosryhmien kanssa espoolaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Elä ja asu -seniorikeskuksen toiminta toteuttaa hyvin Espoo -tarinan tavoitteita. 1.2 Elä ja asu -seniorikeskustoiminnan kehittämiseen liittyviä päätöksiä Sotet-ltk hyväksyi 15.4.2008 Elä ja asu -seniorikeskukset Espoon eri kaupungin osissa -esityksen mukaisesti elä ja asu -mallin ja yksiköiden sijoittumisen kaupunkikeskuksiin. Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi on hyväksytty 22.8.2016 valtuustossa. Suunnitelman sivuilla 39 ja 40 käsitellään elä ja asu -seniorikeskuksia. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelma on päivätty 7.3.2013. 1.3 Elä ja asu -seniorikeskusmalli Espoossa on tavoitteena luopua asteittain noin vuoteen 2020 mennessä nykyisestä moniportaisesta hoiva-asumisesta ja kehittää pitkäaikaishoitoa ja palvelutaloasumista kokonaisuutena elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaiseksi (kuvio 1). Elä ja asu-seniorikeskuksessa asukas voi asua halutessaan elämänsä loppuun asti eikä hänen tarvitse muuttaa toimintakyvyn heikkenemisen ja sen takia kasvaneen avuntarpeen vuoksi toiseen 3

4 hoivayksikköön. Tulevaisuudessa Espoossa ei ole enää vanhainkoteja eikä kunnallista tavallista palvelutaloasumista, vaan kaikki nämä asumismuodot yhdistyvät elä ja asu -seniorikeskuksessa. Osana tätä kehitystä Espoossa on jo luovuttu vuoden 2015 aikana pitkäaikaisesta laitoshoidosta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Elä ja asu-seniorikeskusmallissa hoiva- asumisen palvelukulttuuria kehitetään yhteisölliseksi, asukaskeskeiseksi ja asukkaiden omatoimisuutta ja omaa arkea tukevaksi. Kunkin elä ja asu -seniorikeskuksen yhteyteen sijoitetaan palvelukeskus, jonka toimintoihin yksikön asukkaat sekä muut kuntalaiset voivat ottaa osaa. Tämä lisää "elämän keskellä" - olemisen mahdollisuuksia yksikön asukkaille. Kuva 1. Siirtyminen asteittain elä ja asu -seniorikeskusmalliin Elä ja asu- seniorikeskukset sijoittuvat keskeisille paikoille Espoon eri kaupunginosiin. Erityisen tärkeää on, että elä ja asu-seniorikeskukset sijaitsevat lähellä muita palveluja ja hyviä kulkuyhteyksiä. Asukkailla on silloin mahdollisuus omatoimisesti, läheisensä tai muun henkilön avustuksella hoitaa itse arjen asiointejaan. Kävelymatkan päässä olevat palvelut vähentävät ulkopuolisen avun ja mm. kuljetuspalvelutuen tarvetta ja lisäävät asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja ylläpitää arkeaan. Hyvät kulkuyhteydet helpottavat myös läheisten ja henkilöstön pääsyä elä ja asuseniorikeskukseen. Elä ja asu -seniorikeskusten läheisyyteen, mielellään alle 500m säteelle, tavoitellaan sekä vuokra- että omistusmuotoista esteetöntä ns. senioriasumista, jolloin asukkaat voivat hyödyntää seniorikeskuksen toimintoja. Osa elä ja asu -keskuksista suunnitellaan muistipalvelukeskuksiksi, jotka antavat ympärivuorokautisen hoiva-asumisen lisäksi alueensa muistisairaiden kotona asumista tukevia palveluja. Näitä ovat esim. lyhytaikaishoiva ja kriisipaikat, muistisairaiden päivätoiminta, muistikoordinaattoripalvelut ja vertaistukiryhmät. Elä ja asu -seniorikeskusten rakennuttamisesta tai hankkimisesta vastaa Espoon kaupungin omistama yleishyödyllinen yhtiö, Espoon Elä ja Asu oy. 4

5 1.4 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen liittyvät palveluverkkomuutokset Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus valmistuu vuoden 2017 alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan kevään 2017 aikana yksikköön. Seniorikeskuksen käyttöönotto antaa mahdollisuuden kehittää ikääntyneiden palveluja ja palveluverkkoa uudella tavalla. Hankkeen tarveselvityksen ohessa 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että Leppävaaran palvelukeskuksen toiminta Armas Launiksen kadulta siirtyy Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen ja, että Läkkitorin kotihoidon vuokratila irtisanotaan ja toiminta siirtyy Leppävaaran elä ja asu seniorikeskukseen. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 25.5.2016 seuraavista palveluverkkomuutoksista Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen valmistuttua: Viherlaakson palvelutalon toiminta palvelutalona päättyy. Asunnot jäävät sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden asumiskäyttöön. Nykyisistä asukkaista valtaosa on halukkaita muuttamaan Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen tuettuun senioriasumiseen. Muutama asukas haluaa jäädä asumaan Viherlaaksoon. He voivat jatkossa saada tarvittaessa kotihoidon ja kotisairaalan palveluja. Viherlaakson palvelukeskuksen toiminta siirtyy Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen. Selvitetään alueellisten vanhusjärjestöjen mahdollisuudet käyttää palvelukeskuksen tilaa jatkossa kokoontumisiinsa. Espoon keskuksen palvelutalon toiminta palvelutalona päättyy. Asuntoja voidaan käyttää jatkossakin vuokra- asumiseen, johon nykyiset asukkaat voivat halutessaan jäädä asumaan ja tarvittaessa he voivat saada kotihoidon ja kotisairaalan palveluja. Muut asukkaat siirtyvät palvelutarpeen selvittämisen perusteella Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen tuettuun senioriasumiseen tai muihin yksiköihin. Rakennuksessa sijaitseva palvelukeskus jatkaa toimintaansa, kunnes Espoon keskukseen rakennetaan suunnitelmien mukaan elä ja asu - seniorikeskus 2020 -luvulla tai alueelta löytyy korvaavat tilat. Aurorakodin vanhan kiinteistön laitoshoidon tiloista (osastot 2,3 ja 4) luovutaan ja toiminta siirtyy Leppävaaran elä ja asu seniorikeskuksen tehostetun palveluasumisen yksikköön ja pieneltä osin Espoossa tänä vuonna valmistuviin hoivakoteihin. Toisessa rakennuksessa sijaitsevat yksiköt Aurorakoti 5 ja 6 jäävät toimintaan. 5

6 2 Asiakkaat ja toiminta Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus täydentää Espoon seniorikeskusten kehittyvää ja laajenevaa verkostoa. Leppävaaran elä ja asu - seniorikeskuksessa on uutena palveluna tuettu/kohdennettu senioriasuminen, jota varten varataan yksiköstä 70 asuntoa. Ympärivuorokautiseen hoivaasumiseen yksikössä on 70 asuntoa. 2.1 Elä ja asu -seniorikeskuksen asiakkaat Seniorikeskuksen asiakkaita ovat talon asukkaat, palvelukeskuksen kävijät ja päivätoiminnan ja muiden ryhmien osallistujat sekä ulkopuoliset palvelukeskuksen tiloja käyttävät ja vuokraavat henkilöt. 2.2 Seniorikeskuksen tilat Seniorikeskukseen sijoittuu ryhmiin rakennettavia pienasuntoja yhteensä 140 kpl yhteistiloineen, palvelukeskus, alueellisen kotihoidon tukipiste, henkilökunnan tiloja ja ruoanvalmistuskeittiö. Rakennuksen tilat suunnitellaan esteettömiksi ja asunnot varustetaan niin, että asukkaat voivat asua niissä elämänsä loppuun asti. Kussakin asuinkerroksessa on 35 kpl noin 25m² -kokoisia asuntoja. Kaikissa asunnoissa on kattonosturivalmius. Senioriasunnoissa on minikeittiö jossa on jääkaappi, vesipiste ja mikrovaraus, mutta liettä tai uunia ei ole asunnoissa. Sen sijaan yhteisissä tiloissa olevissa tupakeittiöissä on mahdollisuus leipoa tai valmistaa ruokaa liedellä ja uunissa. Muutoin tilat eivät eroa ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tiloista, koska suunnittelun lähtökohtana on koko talossa iäkkään apua tarvitsevan henkilön elämisen ja asumisen tukeminen. Pariskuntien on mahdollista asua yhdessä, yhdistämällä vierekkäiset yksiöt väliovella kaksioksi. Tilat on suunniteltu niin, että ne tukevat sekä asukkaiden itsenäisyyttä että yhteisöllisyyttä. Kussakin kerroksessa on yksi iso ruokailu/oleskelutila ja useampia pienempiä yhteisöllisiä tiloja muun muassa tupakeittiö- ja oleskelutiloja. Palvelukeskus sijoittuu katutasoon, näkyvästi ja houkuttelevaksi alueen asukkaille. Keskuksessa on tiloja kokoontumiseen, ruokailuun, harrastamiseen, liikuntaan ja kuntoiluun. Palvelukeskuksessa on tilat kahdelle 12 hengen päivätoimintaryhmälle. Nämä tilat ovat käytettävissä muina aikoina muuhun kokoontumiseen. Henkilökunnalle, kotihoidon tarpeisiin ja vierailijoille rakennetaan 62 autopaikkaa, joista neljä on liikkumisesteisten autopaikkoja. Rakennettava väestönsuoja mitoitetaan 240 hengelle. Rakennuksen hyötyala on 6500 hym² (+ kylmät tilat ), bruttoala 10150 brm² (+ kylmät tilat) ja asuinpinta-ala / asukas 42 htm² (asunnon tilat + asuntoryhmän yhteistilat). 2.3 Palvelukeskustoiminta Palvelukeskustoiminnan tavoitteena on edistää kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä tietoa tarjolla olevista palveluista. Palvelukeskus on alueen ikäihmistenkohtaamispaikka, jossa voi ruokailla, harrastaa, viettää aikaa, tavata alueen ikäihmisiä ja osallistua erilaiseen järjestö-, virkistys-, kulttuuri- sekä liikuntatoimintaan. Palvelukeskuksessa järjestetään myös erilaisia osallistavia ryhmätoimintoja. Näitä ovat esimerkiksi Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Ystäväpiiri -toiminta, Muistirasia- ja Kohtaamistaide -ryhmät. 6

7 Toiminta-aika on arkisin klo noin klo 8.00-21.00. Viikonloppukäyttö suunnitellaan myöhemmin. Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Palvelukeskuksen toiminnat tarjoavat aktiviteetteja ja osallistumismahdollisuuksia myös elä ja asu- keskuksen asukkaille. Palvelukeskuksessa arvioidaan olevan arkisin päiväsaikaan n. 100-200 asiakasta. Luvussa ovat mukana ravintolan ruokailijat ja palvelukeskuksen muut käyttäjät (liikunta-, virike- ym. toiminnat). Palvelukeskuksen liikuntatilassa voidaan järjestää avoimia tanssi- ja liikuntatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi palvelukeskuksen yhteyteen tulee ikäihmisille sopivia kuntoilulaitteita sisältävä kuntosali. Ikäihmisille sopivia ja houkuttelevia kuntoutumisvälineitä on muualla palvelukeskuksessa ja asuinkerroksissa. Kuntoiluvälineiden käyttöä halutaan tehdä näkyväksi. Ravintolatilaa voidaan käyttää erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen ja järjestöjen kokoontumiseen. Palvelukeskus on avoinna arkisin ja sovitusti iltakäytössä. Päiväsaikaan yksittäiset kuntalaiset voivat käydä ruokailemassa keskuksen ravintolassa, käyttää tietokoneita ja printteriä, lukea lehtiä, seurustella, käyttää liikunta- ja viriketoimintatiloja ja osallistua erilaisiin ryhmiin. Vanhus- ja muut järjestöt voivat kokoontua palvelukeskuksen tiloissa. Tiloissa voidaan järjestää juhlia, myyjäisiä ym. avoimia tilaisuuksia tai vuokrata tiloja sovitusti. Palvelukeskuksessa on lisäksi erilaista iltatoimintaa sekä tiloja vuokraaville ulkopuolisille käyttäjille että seniorikeskuksen sisäistä käyttöä. 2.4 Kuntouttava päivätoiminta Palvelukeskuksessa on kaksi päivätoiminnan tilaa, joissa järjestetään kuntouttavaa päivätoimintaa. Päivätoiminta on ryhmäkuntoutusta. Sitä järjestetään arkisin klo 8-16. Asiakkaat kuljetetaan ryhmissä invatakseilla. Päivätoiminnan asiakkaat hyödyntävät palvelukeskuksen toimintoja, ja mm. lounastavat ravintolassa. Asiakkaat ohjautuvat päivätoimintaan seniorineuvonta ja palveluohjaus - yksikön kautta. 2.5 Alueellinen kotihoito 2.6 Asuminen Alueellisen kotihoidon palvelut ovat asiakkaan kotiin tai tuetun/kohdennetun senioriasumisen asukkaille tuotettuja kotihoidon palveluja. Kotihoidon palveluihin kuuluvat mm. kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoidon tukipalvelut. Asiakkaat ovat iäkkäitä tai pitkäaikaissairaita aikuisia espoolaisia, jotka asuvat omassa kodissaan Leppävaaran alueella tai elä ja asu -seniorikeskuksen asunnossa, tuetussa senioriasumisessa, kotihoidon palvelujen turvin eivätkä tarvitse henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Asiakkaat ohjautuvat alueelliseen kotihoitoon seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikön kautta. Tavoitteena on tukea kotona asumista ja omatoimista elämää sekä kannustaa omien voimavarojen käyttöön ja löytämään omia tarpeitaan vastaavat palvelut. Asukasta tukeva toimintakulttuuri Elä ja asu -mallissa keskeisenä näkökulmana sekä tuetussa senioriasumisessa että hoiva-asumisessa on asukkaan omaehtoisen elämisen, arjen ja asumisen 7

8 tukeminen. Seniorikeskuksen toimintakulttuurissa painottuu asukkaiden voimavarojen ylläpito ja edistäminen, voimaannuttava ja kuntouttava työ- /toimintaote, asiakkaan näkökulma ja yhteisöllisyys. Turvallisuuden maksimoinnista pyritään elämisen maksimointiin. Talon tilat on suunniteltu tukemaan uudenlaista toimintakulttuuria. Asumisessa lähtökohtana on asukkaan yksilöllinen ja omannäköinen arki: eläminen ja asuminen, ei niinkään pääasiana hoiva. Asukkaat tarvitsevat kuitenkin kukin erilaisia tukitoimia oman arkensa sujumiseen. Hoiva on yksi näistä tukitoimista. Henkilökunta tukee asukkaiden toimintakykyä ja aktivoi asukkaita arjen askareisiin ja osallistumiseen. Henkilöstön ammattitaitoa on saada asukas innostumaan talon toiminnasta. Asukkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta tuetaan. Henkilökunta elää yhteistä arkea asukkaiden ja läheisten kanssa. Asukas voi elää seniorikeskuksessa elämänsä loppuun asti ilman, että hän kunnon huonontumisen takia joutuu siirtymään toiseen yksikköön. Kotisairaala antaa tarvittaessa hoitoa seniorikeskuksen asukkaille. Mikäli asukas tarvitsee hoitoa sairaalassa, hän kotiutuu sieltä takaisin omaan asuntoonsa. Vanhusten palveluissa kehitetään seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikön myötä paluupolku itsenäiseen asumiseen joustavan palveluohjauksen avulla. Asukas saattaa voimaantua niin paljon, että hän pystyy siirtymään itsenäisempään asumiseen. 2.6.2 Asukkaaksi tulon prosessia ja asiakasvalinta Tarve tuettuun senioriasumiseen tai ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen arvioidaan keskitetysti seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö Nestorissa. Seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö tekee esityksen kaupungin asuntoyksikköön. Jos asuntoyksikkö hyväksyy asukasvalinnan, asuntoyksikkö ja asukas tekevät vuokrasopimuksen. Asukas voi muuttaa sisään/ ulos kesken kuukauden, jolloin vuokra lasketaan muuttopäivästä lähtien ja se lakkaa, kun asunto on tyhjä. Tämä takaa asukasvaihdon ja asumiseen pääsyn joustavuuden. Asukasvalinta tuettuun senioriasumiseen (kerrokset 2 ja 3) Asukkaat ovat iäkkäitä tai pitkäaikaissairaita aikuisia espoolaisia, jotka tarvitsevat seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö Nestorin arvioinnin perusteella tuettua senioriasumista. Asukkaat tarvitsevat kotihoidon palveluja, mutta he eivät kuitenkaan pääsääntöisesti tarvitse henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Asukkaaksi valinnan syy ei lähtökohtaisesti ole entisen asunnon esteellisyys, vaan asukkaan saama hyöty yhteisöllisyydestä ja tavanomaista nopeammin tavoitettavissa olevasta kotihoidosta. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen käynnistyessä valtaosa tuetun senioriasumisen asukkaista siirtyy palveluverkkomuutosten takia lopetettavista palvelutaloista Espoon keskuksesta ja Viherlaaksosta asumaan Leppävaaraan tuettuun senioriasumiseen. Jatkossa asukkaiksi valitaan ensisijaisesti pitkäaikaishoidon voimaantuneita asukkaita, jotka eivät enää tarvitse henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. Asukasvalinta tehostettuun palveluasumiseen (kerrokset 4 ja 5) 8

9 Asukkaat sijoittuvat hoiva-asumiseen seniorineuvonta ja palveluohjaus - yksikön palvelutarpeen arvioinnin kautta, kun he eivät enää selviä kotihoidon täysimääräisten palveluiden turvin ja tarvitsevat henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa. 2.6.3 Tuettu senioriasuminen Kahdessa alimmassa asuinkerroksessa on senioriasumista 70 alueellisen kotihoidon asiakkaalle. Kullakin asukkaalla on käytössään oma asunto, koti. Asukas tekee asumisesta vuokrasopimuksen ja maksaa vuokran kaupungin asuntoyksikölle. Vuokra koostuu asunnosta ja yhteistiloista. Asukkaan käyttämät vesi ja sähkö sisältyvät vuokraan. Asukas kalustaa asunnon. Asuntoja ei varusteta sähkökäyttöisillä sängyillä. Pariskuntien yhdessä asuminen voidaan mahdollistaa siten, että kaksi vierekkäistä asuntoa yhdistetään asuntojen välisellä väliovella, jolloin asunnoista muodostuu kaksio. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toiminnassa arvioidaan ajan myötä käytännössä, onko tarvetta siirtää asukas joissain tapauksissa tuetusta senioriasumisesta talon sisällä hoiva-asumiseen. Lähtökohtana on kuitenkin asumisen yksiportaisuus ja palvelujen tarjoaminen elämän loppuun asti tuetussa senioriasumisessa. Yöaikaisen palvelun lähtökohtana on kotihoidon yöpartiotoiminta. Äkillisiä tilanteita varten kehitetään talon sisällä toimintamalli. Mahdollisesti tulevissa elä ja asu -seniorikeskuksissa asumismuotona on vain tuettu senioriasuminen, jolloin asukkaiden muuttuva palvelutarve ohjaa henkilöstörakennetta ja -määrää. Tähän kehitykseen vaikuttavat osin myös valtakunnalliset säädökset. Senioriasumisessa saattaa olla muutamia asuntoja varattuna lyhytaikaiseen asumiseen joko asumiskokeilun, kuntoutumisen tai muun syyn takia. Senioriasumisen kerroksissa korostuu vapaaehtoisten ja muun kolmannen sektorin toiminta, jota tapahtuu varsinkin yhteisissä tiloissa. Omaishoidon tukea on mahdollista saada sosiaali- ja terveystoimen yksilöllisen arvioinnin perusteella tuetun senioriasumisen yksikössä asuvan asukkaan omaishoitoon. Tuetun senioriasumisen asukkaita rohkaistaan käyttämään palvelukeskuksen palveluja ja toimintoja hyväkseen. 2.6.4 Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Kahdessa ylimmässä kerroksessa on tehostettua palveluasumista eli hoivaasumista, jossa henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Hoivaasumisen asukasmäärä on 70. Kullakin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen asukkaalla on käytössään oma asunto, koti. Asukas tekee asumisesta vuokrasopimuksen ja maksaa vuokran kaupungin asuntoyksikölle. Vuokra koostuu asunnosta ja yhteistiloista. Asukkaan käyttämät vesi ja sähkö sisältyvät vuokraan. Kaikki asunnot varustetaan sähkökäyttöisillä sängyillä. Asunnon muusta kalustamisesta vastaa asukas. Asukkaat käyttävät omia vaatteita ja liinavaatteita, joita säilytetään asunnossa. Asunnosta pääsee yhteiseen oleskelutilaan, jossa henkilökunta, vapaaehtoiset, asukkaat ja muut toimijat järjestävät yhteisiä hetkiä. Henkilökunnan tärkeä tehtävä on luoda yksikköön ilmapiiri, jossa asukkaita on houkuttelevaa 9

10 yhdessäoloa. Asukkaita rohkaistaan käyttämään myös palvelukeskuksen palveluja ja toimintoja hyväkseen. Yksikön tilaisuuksia järjestetään myös palvelukeskuksen tiloissa. Asukkaille on tarjolla mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan. Yksiköissä on yhteisiä tiloja ja näihin kokoonnutaan henkilökunnan avustuksella mm. ruokailemaan ja seurustelemaan. Yhteisöllisyyden tukemiseksi henkilökunta viettää mahdollisimman paljon työajastaan asukkaiden kanssa. Henkilöstö osallistuu mahdollisesti yhteisille aterioille ns. esimerkkiruokailijoina. Henkilökunta käyttää työssään siviilivaatteiden kaltaisia asuja, ei hoitajan perinteisiä työvaatteita. Toiseuttamista, jonkin toisen ihmisryhmän näkemistä toisina ja eriarvoisina kuin oma ryhmä, pyritään välttämään tietoisesti. Asukkaan päivittäinen hygienian hoito ja mahdolliset hoitotoimet tapahtuvat pääosin hänen asunnossaan. Hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän kulmakiviä ovat sosiaalinen kanssakäyminen, osallistuminen, liikunta, ulkoilu, mielekäs tekeminen ja ravitsemus. Asukkaat voivat osallistua yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen ja tuottamiseen mielenkiintonsa mukaan seniorikeskuksessa. Yksikössä asutaan elämän loppuun asti, hoivan ja huolenpidon keinoin. Saattohoidossa toteutetaan asukkaan hoitotahtoa tarvittaessa kotisairaalan tuella. 2.6.5 Muistisairaiden erityistarpeet Muistisairaat asukkaat voivat elää ja asua sekä tuetun senioriasumisen että ympärivuorokautisen hoiva-asumisen yksiköissä muiden asukkaiden tapaan ellei heidän tarpeensa edellytä erityisiä toimia. Tarvittaessa asuinkerrokset voidaan jakaa pienempiin asuntoyksiköihin ja turvata muistisairaiden erityispalvelu. Näin toimitaan varsinkin ympärivuorokautisessa hoivaasumisessa. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä on muistisairaiden käyttöön varustettu ns. turvapiha. Ympärivuorokautisen hoiva- asumisen yksiköt varustetaan poistumishälytysjärjestelmällä, joka on mahdollista ottaa käyttöön asukaskohtaisesti myös tuetussa senioriasumisessa. 3 Henkilöstö ja muut toimijat Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa kehitetään monitoimijuutta systemaattisesti, ns. hybridimallia, jonka mukaan asukkaan ja asiakkaiden tarvitsemia aktiviteetteja, palveluja, tukea ja apua järjestävät työntekijät, läheiset, vapaaehtoistoimijat, järjestöt, oppilaitokset ja monet muut toimijat yhdessä sovitulla tavalla. 3.1 Yhteistyössä palvellaan kaikkia keskuksen käyttäjiä Talossa toimitaan joustavasti asiakkaiden muuttuvien palvelutarpeiden mukaisesti. Elä ja asu -seniorikeskuksessa tavoitellaan yhteisöllistä toimintakulttuuria, johon kuuluvat myös palvelukeskuksen asiakkaat. 3.2 Palvelukeskuksen ja päivätoiminnan henkilöstö Palvelukeskuksessa toimii kaksi viriketoiminnan ohjaajaa, joiden tehtävänä on koordinoida talo täyteen toimintaa. Yhteistyötahoina toimivat vapaaehtoiset, 3. sektorin toimijat ja oppilaitokset. 10

11 Kuntouttavassa päivätoiminnassa toimii kaksi lähihoitajaa/ kahdeksan asiakkaan ryhmä. Palvelukeskuksen toiminnat tarjoavat aktiviteetteja ja osallistumismahdollisuuksia myös elä ja asu- keskuksen asukkaille. 3.3 Alueellisen kotihoidon henkilöstö Alueellisen kotihoidon asiakkaiden ja tuetun senioriasumisen asukkaiden yksilöllinen palvelutarve määrittää tarvittavan henkilöstöresurssin. 3.4 Ympärivuorokautisen hoiva-asumisen henkilöstö 3.5 Lääkäripalvelut Ympärivuorokautisessa asumisessa on vähintään valtakunnallisten mitoitusten suositusten mukaan. Lisäksi mitoituksen ulkopuolelle jääviä työntekijöitä ja harjoittelijoita. Yhteistyötä kehitetään talon muiden toimijoiden kanssa. Lääkäripalvelut järjestetään Espoon sairaalan/ kotihoidon lääkäreiden toimesta. Halutessaan asiakkaalla on mahdollisuus hyödyntää myös yksityisen lääkärin palveluita. 3.6 Vapaaehtoistoiminta, avustavat tehtävät ja oppilaitosten panos Elä ja asu -seniorikeskuksessa toimii useita vapaaehtoisia sekä asumisen että palvelukeskuksen puolella. Vapaaehtoistoiminta rikastuttaa talon asiakkaiden ja asukkaiden elämää. Tavoitteena on kehittää ja laajentaa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja tukitoimia. Vapaaehtoistoiminta voi liittyä ryhmän ohjaamiseen, toimintahetken järjestämiseen ryhmälle tai yksittäisen asiakkaan tai asukkaan tarpeisiin. Talon asukkaita rohkaistaan olemaan voimavarojensa mukaan vapaaehtoistoimijoina. Avustavia tehtäviä tarjotaan haasteellisesti työllistyville espoolaisille. Tehtäviä kehitetään monipuolisiksi ja työkokemusta kerryttäviksi. Avustavien tehtävien kautta on mahdollista hakeutua esimerkiksi hoiva-avustajakoulutukseen. Oppilaitokset ovat mukana kehittyvässä monipuolisessa palveluntarjonnassa. Opiskelijat järjestävät osana omaa harjoitteluaan erilaisia toimintoja ja palveluja talon asukkaille ja palvelukeskuksen asiakkaille. 3.7 Toiminnan johtaminen ja vastuut Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen on vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon toimintaa, jossa palveluesimies on hallinnollinen ja henkilöstön lähiesimies. Palveluesimies toimii myös koko kiinteistön osalta yhdyshenkilönä. Tuettu senioriasuminen on osa alueellisen kotihoidon toimintaa. Leppävaaran alueen kotihoidon aluevastaava on toiminnan hallinnollinen esimies ja hänen alaisensa kotihoidon ohjaaja vastaa toiminnan ohjauksesta ja lähiesimiehisyydestä alueella, johon kuluu sekä yksikön tuettu senioriasuminen että rakennuksen ulkopuolinen lähialue. Nestorin henkilöstöön kuuluva palveluohjaaja vastaa asukkaiden tukemisesta vuokrasopimuksissa, kalustamisessa, muuttojärjestelyissä, sosiaalipalvelusta, 11

12 toimii linkkinä palvelukeskukseen ja viriketoimintaan, koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja asuntojen siivousta. Palvelukeskustoiminnasta vastaa seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö. Päivätoiminnan vastuutaho on Nestori. Asiakasvalinnoista ja palvelutarpeenarvioinnista ja uusien asiakkaiden palvelupäätöksistä vastaa seniorineuvonta ja palveluohjaus -yksikkö. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa toimii pysyvä yhteistyöryhmä, joka koordinoi talon eri toimijoiden yhteistyötä. Yhteistyöryhmään kuuluu edustus pitkäaikaishoidosta, kotihoidosta, Nestorista, Peson työtoiminnasta, Espoo Cateringista, siivouspalveluista sekä käyttäjä (asiakkaan ääni). Yhteistyöryhmä yhteensovittaa talon eri toimijoiden yhteistyötä. Tärkeää on yhteisöllisyyden edistäminen ja konkreettinen yhteistyö asiakaspalvelussa. Pitkäaikaishoidon palveluesimies toimii yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Käyttöönottovaiheessa puheenjohtajana on pitkäaikaishoidon aluepäällikkö. Ryhmä laatii seniorikeskuksen yhteisen toimintasuunnitelman. Ryhmä kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa. 4 Tukipalvelut ja -toimet 4.1 Kiinteistön huolto ja kokonaiskoordinointi Espoon elä ja Asu Oy vastaa kiinteistöhuollon järjestämisestä. Yhteistyötä kiinteistöhuollon kanssa koordinoi pitkäaikaishoito. Käyttäjien yhteyshenkilönä on pitkäaikaishoidon palveluesimies. Rakennuksen valmistumisen jälkeisten takuuajan korjaus- ja muutostöiden valvonnasta vastaa määritelty työryhmä. Rakennuksen käyttöönotto ensimmäisen vuoden aikana edellyttää kiinteistöhuollosta ja talotekniikasta vastaavan henkilön työpanosta. 4.2 Ruoan valmistus ja ruokailu Palvelukeskuskerroksessa toimii valmistuskeittiö, joka tuottaa pääateriat kahden ylimmän asuinkerroksen (ympärivuorokautinen asumispalvelu) jakelukeittiöihin ja tarvikkeet aamu-, väli- ja iltapaloihin. Ateriat ja tarvikkeet kuljetetaan palvelutiimin toimesta asuinkerroksiin kahdesti päivässä. Ympärivuorokautisen asumispalvelun henkilöstö huolehtii aamu-, väli- ja iltapalojen valmistuksesta. Ympärivuorokautisen asumispalvelun asukkaat (70) ruokailevat oman asuinkerroksensa ruokailutilassa tai omassa asunnossaan tai he voivat käydä ruokailemassa palvelukeskuksen ravintolassa. Tuetun senioriasumisen kerroksiin toimitetaan kotihoidon ateriapalveluna aterioita valmistuskeittiöstä, asukkaat ruokailevat palvelukeskuksen ravintolassa tai huolehtivat muutoin itse aterioistaan. Aamupalaa on tarjolla palvelukeskuksen ravintolassa (tai kerroksen yhteistilassa), väli- ja iltapalatarvikkeet ovat asukkailla asunnoissaan (kauppapalvelu tai käyvät itse kaupassa). Vaihtoehtoisesti myös aamupalatarvikkeet ovat kullakin asukkaalla omassa asunnossaan, kuten kotihoidossa kunkin kotona. Kotihoito auttaa niitä asukkaita, jotka tarvitsevat apua aterioiden järjestämisessä. Espoo Catering Oy toteuttaa ruokapalvelut. 12

13 4.3 Siivous 4.4 Pyykkihuolto 4.5 Lääkehuolto Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa asukashuoneiden ja yhteisten tilojen siivouksesta vastaa yksikön henkilökunta. Tuetun senioriasumisen yhteisten tilojen siivouksesta vastaa Espoon kaupungin siivouspalvelut, samoin palvelukeskuksen tilojen siivouspalveluista. Tuetun senioriasumisen käyttöönoton työryhmä suunnittelee tarkemmin asuntojen siivouksen prosessin. Vaihtoehtoja ovat muun muassa: asukas hankkii siivouksen itse tai ostaa palvelutiimiltä tai ostaa markkinoilta tai kaupunki järjestää muulla tavalla. Ympärivuorokautisen asumispalvelun osalta pyykkihuollosta vastaa palvelutiimi (kuten Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa). Seniorikeskuksessa on pesula, jonka toiminnasta vastaa yhteiskunnallinen yritys tai kaupungin työhönvalmennuskeskuksen yksikkö. Senioriasumisen asukkaiden pyykkihuolto voi tapahtua talon pesulassa kotihoidon pyykkipalveluna (kotipalvelun tukipalveluna). Sekä tuetussa senioriasumisessa että ympärivuorokautisessa hoivaasumisessa asukkaat maksavat lääkkeensä itse. Kaupunki ostaa annosjakelun yksityisestä apteekista ja vastaa lääkkeiden jakamisesta. Lääkkeet säilytetään asukkaiden asunnoissa tai lääkkeiden säilytykseen varatuissa tiloissa yhteisten tilojen yhteydessä. 4.6 Hoitotarvikkeet ja -välineet Sekä tuetussa senioriasumisessa että ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa asukkaat saavat yksilölliseen tarvearvioon perustuen Espoon terveyspalvelujen ohjeen mukaan maksuttomat hoitotarvikkeet. Muutoin asukkaat maksavat hoitotarvikkeet ja -välineet itse. 4.7 Hyvinvointiteknologia ICT - ja hyvinvointiteknologia helpottaa henkilöstön ja asukkaiden yhteydenpitoa, varmistaa asukkaiden ja henkilöstön turvallisuutta sekä edistää hoivan ja kuntoutumisen järjestämistä sekä toteutumista. Tuetussa senioriasumisessa asukkailla on tarvittaessa käytössään kotihoidon turvapalvelu. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa on käytössä hoitajakutsujärjestelmä. Hoitajakutsujärjestelmä sisältää kutsumahdollisuuden sekä asukkaiden kulunvalvonnan sekä henkilökunnan päällekarkaushälytykset. Rakennusvaiheessa kaapelointi toteutetaan siten, että kaikki järjestelmät voidaan tarvittaessa laajentaa koskemaan koko taloa. Kaikkiin asuntoihin varustetaan kattonostureiden kiskot. Tarvittaessa asunto voidaan varustaa pienellä ja liikuteltavalla kattonosturilla. Seniorikeskuksen ICT toteutuksessa otetaan huomioon uusien hyvinvointiteknologia innovaatioiden ja palveluiden käyttöönoton sekä pilotoinnin mahdollisuus. Seniorikeskuksessa on kaikkien käytössä langaton internetyhteys ja tuetussa senioriasumisessa sekä ympärivuorokautisessa asumispalvelussa on saatavilla kiinteä internetyhteys asukkaiden käyttöön. 13

14 4.8 Paloturvallisuus Rakennuksessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä ja paloturvallisuutta varmistetaan monin tavoin. Kaikissa asunnoissa on sprinklerijärjestelmä. Taloradiolla voidaan tarvittaessa kuuluttaa kaikkiin kerroksiin tiedotuksia ja hälytyksiä. Rakennukseen laaditaan pelastussuunnitelma ja henkilökunta osallistuu säännöllisesti alkusammutuskoulutuksiin ja poistumisharjoituksiin. Palotarkastukset tehdään rakennuksessa vuosittain ja omavalvontasuunnitelmassa huomioidaan paloturvallisuus. Paloturvallisuuden vuoksi asunnoissa ei ole liesiä tai uuneja, mutta ruoanvalmistusmahdollisuus on yhteisissä tiloissa, joissa paloturvallisuuden valvonta on helpompi toteuttaa. 4.9 Hygieniaan liittyvien riskitekijöiden huomioiminen 5 Asiakasmaksut 5.1 Palvelukeskus Rakennuksen eri toiminnoissa noudatetaan tavanomaisia hygieniakäytäntöjä kuten muuallakin pitkäaikaishoidossa ja kotihoidossa. Lähtökohtana infektiolääkärin mukaan on kodinomainen toiminta. Erityistilanteissa toimitaan Espoossa annettujen ohjeiden mukaan ja huomioidaan esimerkiksi hygieniahoitajan suositukset. Tarvittaessa myös konsultoidaan hygieniahoitajaa. Omavalvontasuunnitelmassa otetaan kantaa muun muassa ruokahuollon toimintatapoihin. Hygieniariskejä vähentää se, että asukkaalla on henkilökohtainen asunto ja wc- ja kylpyhuone. Vaippajätettä varten on jätekuilut, jolloin ei ole tarvetta vaippajätteen säilyttämiselle asuinkerroksissa. Likapyykkiä varten on kylmäsäilytystilat ja pesula. Käsihuuhteita on saatavilla eri puolilla rakennusta. Palvelukeskuksen tilat ovat seniorikeskuksen asukkaiden ja palvelukeskuksen asiakkaiden käytettävissä maksuttomasti. Yleishyödyllistä toimintaa ja palvelua tuottavien seniorijärjestöjen, - yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista järjestää ennalta suunniteltua toimintaa palvelukeskuksen tiloissa maksuttomasti / korvauksetta. Tilavarauksia koordinoivat palvelukeskuksen viriketoiminnan ohjaajat. Ryhmätoiminnan, askartelu- ja viriketoiminnan tarvikemaksut kerätään asiakkailta käyttökustannusten mukaisesti. Lounasravintolan asiakasmaksut määrittelee ruokapalvelujen palveluntuottaja. 5.2 Ympärivuorokautinen hoiva-asuminen Asukas maksaa hoivasta sosiaali- ja terveystoimelle tulosidonnaisen palvelumaksun. 5.3 Tuettu senioriasuminen Asiakkaat maksavat asiakasmaksuasetuksen mukaisesti kotihoidon palveluista sekä tukipalveluista kaupunginhallituksen päättämien maksujen mukaan. 14

15 Liite 1. Linjattavat asiat: 1. Termi tuettu senioriasuminen, toinen vaihtoehto on kohdennettu senioriasuminen 2. Pariskuntien asuminen: edellytetäänkö molemmilta ulkopuolisen avuntarvetta päivittäisissä toimissa. Jos ei edellytetä, voivatko muutoin palvelun kriteerien ulkopuolelle jäävät puolisot jäädä asumaan yksikköön, jos huonompikuntoinen puoliso kuolee/siirtyy toiseen yksikköön. 3. Omaishoidon tuen saaminen yksikössä asuvan hoitoon 4. Varustetaanko myös senioriasumisen asunnot sähkökäyttöisillä sängyillä? Esitys puoltaa tätä, mutta silloin toimitaan eri tavalla kuin muussa kotihoidossa. Vanhusten palvelujen johtoryhmässä 10.11.2015 linjattiin edellisiä seuraavasti: 1. Termi tuettu senioriasuminen on kuvaavampi kuin kohdennettu senioriasuminen 2. Palvelun kriteerien ulkopuolelle jäävät puolisot voivat jäädä asumaan yksikköön, jos huonompikuntoinen puoliso kuolee/siirtyy toiseen yksikköön. Vuokrasopimuksiin ei voida kirjoittaa ehtoa, että palvelukriteerien ulkopuolelle jäävän puolison tulisi muuttaa pois seniorikeskuksesta. 3. Omaishoidon tukea on mahdollista saada sosiaali- ja terveystoimen yksilöllisen arvioinnin perusteella tuetun senioriasumisen yksikössä asuvan asukkaan omaishoitoon 4. Tuetun senioriasumisen asuntoja ei varusteta sähkökäyttöisillä sängyillä 15