Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Samankaltaiset tiedostot
Kuinka sota muuttuu? e

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Haastattelut tehtiin Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Yleinen asevelvollisuus

BRIEFING PAPER elokuuta 2006 MITÄ RAUHA VAATII? LIBANONIN KRIISIN VAIHTOEHDOT. Heidi Huuhtanen. Finnish Institute of International Affairs UPI

Havaintoja Venäjän sotilaspolitiikasta

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

HYBRIDIUHAT JA KYBERTURVALLISUUS

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

Suomen ulkopolitiikan hoito

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta.

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2005(INI) Lausuntoluonnos Evgeni Kirilov (PE v01-00)

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Perustuslakivaliokunnalle

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

MTS TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi

Vihreän liiton turvallisuuspoliittinen ohjelma. Vähemmän aseita enemmän turvaa. Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 24.4.

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI)

Totaalinen sota. Totaalisen sodan edellytykset

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Montenegro.

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Tietoyhteiskuntakehitys ja koulutusteknologian alan strategiset linjaukset

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma

Aseellisten miehittämättömien lennokkien käyttö: muuttuva sodankäynti ja mahdolliset asesääntelyn tulevaisuusskenaariot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Dialektinen tulevaisuudentutkimus: radikaalit teknologiat ja yhteiskunnalliset jännitteet

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Projektien rahoitus.

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

Jäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Oikeusministeriölle Suomen Punaisen Ristin lausunto terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietinnöstä

Valtiosihteeri Risto Volanen, Valtioneuvosto.

A8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta

Pekka Visuri JUHLAPUHE (pvkajaani ), luonnos Kajaani MAAILMANTILANTEEN MUUTOS JA PUOLUSTUSVALMIUS

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

TEKNOLOGISEN KEHITYKSEN VAIKUTUKSIA SODANKÄYNTIIN

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Transkriptio:

Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden merkitys korostuu Tulevaisuudentutkimus osallistuu tulevaisuuden tekemiseen 1

Nykyisistä muutoksista toinen maailmansota viimeinen suuri synteesi sodankäynnin mahdollisuuksista ja rajoitteista kylmän sodan aikana suurimpien muutosten takana ydinaseet ja kansansota, joskin muutosten kertaluokasta kiistellään edelleen Ydinaseet ydinasevaltojen keskinen strateginen umpikuja liioittelua ydinaseet eivät ole estäneet hyökkäyksiä niitä omistavia valtioita vastaan, estänevät kuitenkin sellaiset hyökkäykset, jotka uhkaavat ydinasevaltojen olemassaoloa ydinaseiden vaikutus sotiin, jotka eivät uhkaa ydinasevaltojen olemassaoloa, on jäänyt marginaaliseksi 2

Kansansota metodina konfliktin politisoiminen ja sissisodan keinot käytännössä menestyksekkäitä tavanomaisten asevoimien käyttöön pohjautuvat strategiat eivät vieläkään täysin pysty vastaamaan kansansotien haasteeseen Neuvostoliitolla voitto partisaaneista, tappio Afganistanissa Nykyisiä muutoskulkuja sotien vähentyminen sisällissotien suhteellisen osuuden kasvu sodankäynnin keskittyminen maantieteellisesti sotilasteknologinen kehitys kriisinhallinnan yleistyminen sodankäynnin monimutkaistuminen kuoleman ja vammojen kokemisen eriytyminen rauhan ja sodan aikoina asevoimien numeeristen vahvuuksien lasku naisten ja lasten lisääntyvä värvääminen asepalveluksen ammattimaistuminen yksityisten yritysten lisääntyvä käyttö Yhdysvaltojen ja muun maailman välisen sotakapasiteetin kuilun kasvaminen muutoksia sodankäynnin tavassa ja tavoitteissa? hegemoniapyrkimykset? 3

valtioiden välisten sotien harvenemisen ja sisällissotien yleistymisen trendi ylittämässä historian pintaväreilyn tason, koska vaikuttavat sotilaalliseen suunnitteluun kriisinhallinnan noustessa prioriteeteissa Kansainvälinen oikeus YK:n ja kansainvälisen yhteisön tehostuneet toimet kriisien ratkaisemiseksi ehkäpä tärkein sodankäyntiä vähentänyt tekijä Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagissa pisimmälle menevä yritys tähän suuntaan nähtäväksi jää ylittävätkö saavutukset Kansainliiton tai YK:n jos normatiivisten kansainvälisten standardien luominen onnistuu, niin institutionalisoituessaan niillä voi olla hyvinkin pitkäkestoisia vaikutuksia kriisinhallintaoperaatiot ja Yhdysvaltojen sodat terrorismia vastaan legitimoineet sotilaallisten keinojen käyttöä 4

Teknologiset muutokset informaatioteknologia + verkostokeskeinen sodankäynti voivat johtaa uudenlaisen sodankäynnin tavan kehittymiseen suuri osa tulivoiman ja mobiliteetin lisäyksistä perustuu vanhempien teknologioiden asteittaiseen parantamiseen muutokset organisaatioissa eivät ennennäkemättömiä; verrattavissa kenttäpuhelimen tai radion käyttöönottoon voivat vähentää mutta eivät poistaa kitkaa ja sodan sumua tuovat vain harvoin epäsymmetristä kilpailuetua saman teknologian hankkimiseen kykenevien osapuolten kesken vanhempien teknologioiden diffuusio 5

Halpoja vastakeinoja valemaalit harhatiedon levittäminen joukkojen hajauttaminen väijytykset ydinlaukauksesta sähkömagneettinen impulssi Taktiset ja konseptuaaliset muutokset konfliktiratkaisun militarisoituminen epäsymmetrisen sodankäynnin yleistyminen sota terrorismia vastaan ennalta ehkäisevän sodan doktriini vielä toistaiseksi historian pintaväreilyä 6

Organisatoriset muutokset asevelvollismassa-armeijoista ollaan luopumassa pienemmät ammattiarmeijat ja yksityiset sotilasyritykset suosiossa verkostomainen organisoituminen myös eivaltiollisten toimijoiden suosiossa ongelmana kontrolli ja koordinaatio Yhteiskunnalliset muutokset harveneva osallistuminen sotavoimien toimintaan heikentänee sotavoimien ja yhteiskuntien välisiä siteitä oman riskin vähetessä yleinen kynnys antaa hyväksyntä sodalle saattaa laskea omakohtaisten kokemusten väheneminen parantaa propagandamahdollisuuksia vastavoimana vastenmielisyys tappioita kohtaan 7

naisten päästäminen taistelutehtäviin kevyet rynnäkkökiväärit mahdollistaneet myös lapsisotilaiden tehokkaan käytön ammattimaistumisella, yksityistymisellä ja rekryyttipohjan lavenemisella vaikutuksia voimatasapainoon sodankäynnin monimutkaistuminen ja kulujen kasvu lisää kannusteita kansainväliseen sotilasyhteistyöhön hegemoniapyrkimyksissä ei mitään uutta, haastaminen säilynee mahdollisena parinkymmenen vuoden aikajänteellä Lopuksi vain vähän mitään todella uutta auringon alla läntisten valtioiden johtoasema ei välttämättä säily kitka, sodan sumu ja muut sodankäynnin perusominaisuudet tulevat säilymään yllätykset mahdollisia 8

Sodan ja valtion suhde nyt? valtiot ovat edelleenkin sotilaallisesti voimakkaimpia toimijoita niiden väkivaltamonopoli säilynee sodankäynti kallista myös kriisinhallintaoperaatioissa, voimankäytön legitimointi tarpeen pyrkimys liittoumasodankäyntiin eielintärkeitä etuja ajettaessa 9