OMAISHOIDON TUEN OPAS Sosiaali- ja terveyslautakunta 29.1.2014 13 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu (645/05.12/2013)
Sisällys 1 Johdanto... 2 3 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 3 4 Omaishoidon tuen hakeminen ja hoitoisuuden arviointi... 4 5 Hoidettavalle annettavat palvelut sekä hoito- ja palvelusuunnitelma... 5 6 Omaishoidon tuen päätöksenteko... 6 7 Omaishoitosopimus... 6 8 Hoitopalkkio ja hoitopalkkion maksaminen... 7 9 Omaishoitajan vapaan järjestäminen ja vapaan aikana annettavien palvelujen maksut... 9 10 Omaishoidon keskeytyminen ja päättyminen... 10 Sovellettavaa lainsäädäntöä ja ohjeistoa... 11 1
1 Johdanto Tämä omaishoidon tuen opas on tarkoitettu Liperin kunnan omaishoidon tuen asiakkaille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Oppaassa on kerrottu keskeiset asiat omaishoidon tuesta. Lisätietoja saat vanhus- ja vammaispalvelujen työntekijöiltä. Vanhus- ja vammaispalvelut: Johtava sosiaalityöntekijä puh. 0400 632 483 Palveluohjaaja (alle 18-vuotiaat asiakkaat) puh. 040 0802 959 Sosiaaliohjaaja (alle 18-vuotiaat asiakkaat) p. 040 0428159 Sosiaalityöntekijä (yli 18-vuotiaat asiakkaat) puh. 040 528 1628 2
2 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (Laki omaishoidon tuesta 937/2005 ja 318/2011). Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja päätökseen. Omaishoidon tukea myönnetään Liperin kunnan talousarviomäärärahojen puitteissa, eikä palveluun ole subjektiivista oikeutta. Laissa omaishoidon tuesta omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tuen palkkio on korvaus tehdystä hoitotyöstä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli omaishoidettavan avun tarve on vain kodinhoidossa, ruuanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Lasten- ja nuorten omaishoidon tuki myönnetään alle 18-vuotiaille henkilöille ja aikuisten omaishoidon tuki 18-ikävuodesta alkaen. 3 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn vuoksi hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti, kun tuen tarpeen arvioidaan olevan pysyvä tai pitkäaikainen. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005) ja Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiin myöntämisperusteisiin ja palkkioluokkiin sekä kalenterivuosittain talousarviossa hyväksyttyyn määrärahaan. 3
Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat omaishoidon tuesta annetun lain 3 :ssä mainitut yleiset edellytykset täyttyvät: henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa läheinen henkilö on valmis ottamaan kokonaisvaltaisen vastuun hoidosta hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden sekä turvallisuuden kannalta riittävää hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva tuen myöntäminen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettavalla on omainen tai muu läheinen henkilö, joka on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta ja jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen. Pääsääntöisesti hoidettava ja hoitaja asuvat samassa taloudessa. Hoidettavan ei tarvitse oleskella jatkuvasti vakituisessa asunnossaan saadakseen omaishoidon tukea. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Niin sanottu vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoidon tukea ei voida myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä kuten palvelutalossa, tehostetussa palveluasumisessa tai laitoksessa. Omaishoidon tukea ei myöskään myönnetä, jos hoidettava pääsääntöisesti opiskelee muulla paikkakunnalla ja asuu viikot pois kotoa tai on kokeilulomalla kotona. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, omaishoidontuen maksaminen päättyy. 4 Omaishoidon tuen hakeminen ja hoitoisuuden arviointi Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti tai suullisesti. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lausunto tai muu vastaava selvitys hoidettavan terveydentilasta. Sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja ottaa yhteyttä hoitajaan ja/tai hoidettavaan. Hoidettavan tilannetta kartoitetaan aina kotikäynnillä hakemuksen saapumisen jälkeen. Kotikäynnillä arvioidaan hoidettavan tuen tarve, omaishoitajan soveltuvuus tehtävään ja muut omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset. Kotikäynnillä laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä kartoitetaan palvelukokonaisuutta yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. 4
Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) Lasten ja nuorten tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan vakavasta sairaudesta tai vakavasta vammautumisesta johtuva huomattava hoidon, huolenpidon, tuen ja valvonnan tarve. Lasten ja nuorten omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Arvioinnissa huomioidaan myös liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Lapsen hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten lasten tarvitseman hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Arvioinnin tukena käytetään lääkärinlausuntoja ja muita hoitoisuuteen ja terveydentilaan liittyviä lausuntoja. Keskeisiä arvioinnin menetelmiä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelu, kotikäynnillä tai muutoin tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn kartoitus. Viitteellisenä arvioinnin välineenä käytetään alle 18-vuotiaiden hoitoarviointilomaketta. Aikuiset Arvioitaessa oikeutta omaishoidon tukeen yli 18 -vuotiaiden henkilöiden osalta pyritään huomioimaan kokonaistilanne omaishoidettavan ja hoitajan kannalta. Keskeisiä arvioinnin menetelmiä ovat hoidettavan ja hoitajan haastattelu, kotikäynnillä tai muutoin tehtävä havainnointi sekä toimintakyvyn kartoitus. Arvioinnin tukena käytetään lääkärinlausuntoja ja muita hoitoisuuteen ja terveydentilaan liittyviä lausuntoja. Omaishoidon tuessa aikuisen yli 65-vuotiaan hoidettavan toimintakyvyn kartoituksessa sosiaalityön tekemän arvioinnin ohella käytetään suuntaa antavina mittareina RaVatoimintakykymittaria sekä MMSE- muistitestiä, jolla mitataan kognitiivista toimintakykyä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita toimintakykyä arvioivia mittareita. 5 Hoidettavalle annettavat palvelut sekä hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Palvelusuunnitelmaan kirjataan hoidettavan ja omaishoitajan palvelutarve myös muiden palvelujen osalta. Lisäksi palvelusuunnitelmaan kirjataan suunnitelma hoidettavan hoidon järjestyminen hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Omaishoitajalle laaditaan oma hoito- ja palvelusuunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja. 5
Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Jos omaishoitoperheen elämäntilanne, hoidon tai palveluntarve, hoitajan terveys tai muut olosuhteet muuttuvat, omaishoitajan tulee ottaa yhteyttä vastaavaan viranhaltijaan. Tällöin tilanne arvioidaan uudelleen ja hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään olemassa olevan tilanteen mukaiseksi, voimassa olevia kriteereitä noudattaen. 6 Omaishoidon tuen päätöksenteko Omaishoidon tuesta päätettäessä on selvitettävä täyttyväkö laissa säädetyt edellytykset ja Liperin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämisperusteet tuen saamiselle. Lisäksi arvioidaan, onko hoidettavan hoidon ja hoivan tarve kokonaisuutena arvioiden muihin hakijoihin verrattuna sellainen, että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan myöntää omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen saaminen perustuu aina viranhaltijan päätökseen, joka toimitetaan hoidettavalle. Mikäli tukeen oikeuttavat kriteerit täyttyvät ja omaishoidon tukeen varattuja määrärahoja on käytettävissä, omaishoidon tuki myönnetään pääsääntöisesti arviointia seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidon tukea ei myönnetä takautuvasti. Omaishoidon tuki myönnetään lasten kohdalla pääsääntöisesti alimman maksuluokan mukaan, jos lapsi on suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisen palvelun piirissä, esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa. Päätökset tehdään 16 ikävuoteen saakka, jolloin tilanne arvioidaan uudelleen. Lasten omaishoidon tuessa määrärahat kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Päätöksistä on asianomaisella oikeus esittää kirjallinen oikaisuvaatimus Liperin kunnan sosiaalija terveyslautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 7 Omaishoitosopimus Kun päätös omaishoidon tuesta on myönteinen, tehdään omaishoidon tuesta omaishoitajan ja kunnan välinen kirjallinen omaishoitosopimus. Sopimus tehdään määräajaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Jos hoidettava on sairaala-, laitos- tai muussa hoidossa yhtäjaksoisesti kolme kuukautta, tarkistetaan sopimuksen jatkumisen edellytykset. Omaishoitosopimusta ei tehdä, jos sopimuksen tekeminen on vastoin hoidettavan tahtoa. Omaishoidon tuen 6
sopimusta tarkistetaan kulloinkin voimassa olevia omaishoidon tuen myöntämisperusteita noudattaen. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, mutta kunnan on otettava tapaturmalain mukainen vakuutus omaishoitajalle. Tapaturman sattuessa korvauksen maksaminen perustuu omaishoitajan vuosityöansioon eli hoidosta saatavaan hoitopalkkioon. Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus, jolloin maksettavassa tuessa ei ole kysymys palkasta vaan palkkiosta. Hoitajalla ei ole työsopimussuhteeseen kuuluvia muun muassa loma, -päiväraha-, työaikaetuuksia. Omaishoitosopimuksessa ilmenee hoitopalkkion määrä ja maksutapa sekä tieto omaishoitajan vapaaoikeudesta, sopimuksen kestosta sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Tieto omaishoitajan vapaaoikeudesta merkitään sopimukseen, vaikka hoitaja ilmoittaisi sopimuksentekotilanteessa, ettei halua käyttää oikeuttaan vapaisiin. Sopimukseen merkittään myös, jos hoitajalla ei ole säännöksen mukaista oikeutta omaishoidon vapaaseen, esimerkiksi omaishoidettavan ollessa yli seitsemän vuorokautta hoidossa muualla kuin omaishoitajan pääasiallisessa hoidossa. Omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella hoitopalkkiota. Jos sopimus on tehty hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi, ei hoitaja voi samanaikaisesti käydä töissä. Myös muissa hoitotilanteissa sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi aiheuttaako hoidon sitovuus ja vaativuus sen, että omaishoitaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. 8 Hoitopalkkio ja hoitopalkkion maksaminen Omaishoidon tuen palkkioluokkia määritettäessä huomioidaan hoidettavan toimintakyky, tarvittavan hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan arvioida esimerkiksi ajoittaiseksi, toistuvaksi, lähes jatkuvaksi ja ympärivuorokautiseksi sitovaksi hoidoksi. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Hoitajan tulee toimittaa verokortti vuosittain Liperin kunnan palkkatoimistoon. Hoitopalkkio maksetaan hoitajan ilmoittamalle pankkitilille hoitokuukauden jälkeisen kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. 7
Jos hoidettava on säännöllisessä, kodin ulkopuolisessa hoidossa vähintään 14 vuorokautta kuukauden aikana, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan katsoa olevan vähäistä, jolloin omaishoitajalle maksettava omaishoidon tuki puolitetaan. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään seitsemän vuorokautta kuukaudessa ja loput kuukaudesta kotona, alennetaan omaishoidon tuen hoitopalkkiota 25 %. Omaishoidon tuki porrastetaan 1.1.2014 alkaen hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut huomioiden neljään ryhmään seuraavasti: Hoitopalkkioluokka 1. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmaksi osaksi autettavat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee toistuvaa hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-asioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla joitakin tunteja yksin. Yli 65- vuotiaiden osalta RaVa-indeksi on pääsääntöisesti 2.5-2.99. Hoitopalkkioluokka 2. Toiseen ryhmään kuuluvat täysin autettavat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, valvontaa useissa päivittäisissä toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-asioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi olla yksin. Yli 65-vuotiaiden osalta RaVa-indeksi on pääsääntöisesti 3-3,49. Hoitopalkkioluokka 3. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne asiakkaat, joiden hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Hoitopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole samalta ajalta vähäisiä suurempia työtuloja, eikä oikeutta erityishoitorahaan tai vuorotteluvapaakorvaukseen. Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidettavaa ei voi jättää yksin. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta. Kyseessä on lyhytaikainen hoito, jossa hoitoaika on pääsääntöisesti puoli vuotta. Mikäli hoidon tarve jatkuu raskaan siirtymävaiheen jälkeen, tehdään omaishoidon tuesta uusi päätös ja omaishoitosopimus. 8
Hoitopalkkioluokka 4. Neljännen maksuluokan tukea voidaan maksaa erityistapauksissa, kun kotihoitojärjestelyillä vapautuu laitospaikka ja hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo. 9 Omaishoitajan vapaan järjestäminen ja vapaan aikana annettavien palvelujen maksut Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vuorokautta) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai päivittäin. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai kerryttää vapaapäiviä pidempää vapaajaksoa varten. Kuluneen vuoden kertyneet vapaapäivät tulee pitää joulukuun loppuun mennessä. Joulukuulta kertyneet vapaat on mahdollista pitää vasta seuraavan vuoden tammikuussa, koska ansaitut vapaapäivät käytetään takautuvasti. Vapaapäiväoikeus toteutetaan joko lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla tai toimeksiantosopimuksella. Ikääntyneiden ja aikuisten omaishoidon tuen vapaiden kohdalla ympärivuorokautinen hoito toteutetaan Konttilanhovin palvelukeskuksessa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä (Hopeinen kuu). Lasten ja nuorten omaishoidon tuen vapaat järjestetään ensisijaisesti toimeksiantosopimuksen avulla, erikoistilanteissa yksilöllisin järjestelyin. Lasten ja nuorten omaishoidon tuen toimeksiantosopimuksella järjestettävien vapaiden sijaishoitajana ei voi toimia samassa taloudessa asuva henkilö. Tällä pyritään tukemaan omaishoitoperheen kokonaisvaltaista jaksamista. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, mikäli järjestely on hoidettavan edun mukainen. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään ensisijaisesti hoidettavan kotona. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. 9
Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on sama kuin omaishoitajalla. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen asiakasmaksulain mukainen tasamaksu. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, muutos 939/2005). Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 2.5.2012 ( 58), että ne henkilöt, jotka täyttävät omaishoidon tuen kriteerit, mutta joille ei vielä makseta omaishoidon tukea, ovat oikeutettuja saamaan omaishoitajien antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavan asumispalvelun hintaan 11,30 euroa vuorokaudessa (asiakasmaksu 1.1.2014 lähtien). Myös omaishoidon tukea jonottavilla asiakkaiden omaishoitajan lakisääteinen vapaa voidaan järjestää vaihtoehtoisesti sijaishoidon toimeksiantosopimuksen avulla. 10 Omaishoidon keskeytyminen ja päättyminen Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden lopussa. Omaishoitajan tulee ilmoittaa omaishoidettavan hoitoon, olosuhteisiin ja terveydentilaan liittyvät muutokset vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijälle. Hoitajan alentunut toimintakyky voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoidon sopimus tulee irtisanoa välittömästi, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. 10
Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka, jolloin omaishoitosopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista. Omaishoitajan kuollessa tai estyessä tekemästä hoitotyötä, omaishoidon tuen maksaminen päättyy välittömästi. Aiheettomasti tai perusteettomasti maksetut omaishoidon tuen palkkiot peritään takaisin. Sovellettavaa lainsäädäntöä ja ohjeistoa Hallintolaki 6.6.2003/434 Laki omaishoidontuesta 937/2005, 318/2011. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 Laki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, 939/2005. Liperin kunta. Sosiaali- ja terveyslautakunta. Lasten, nuorten sekä vanhusten omaishoidon tuen hoitopalkkiot ja tuen myöntämisen perusteet 29.1.2013. Omaishoidon tuki. Opas kunnan päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki 2006. Saatavana osoitteesta: pre20090115.stm.fi/hl1139404401530/passthru.pdf Työsopimuslaki 55/2001. 11