Tavarankuljetusketjun vastuu tieliikenneturvallisuuden parantamisessa Työryhmän mietintö
Liikenne- ja viestintäministeriölle Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 31. 5. 2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää liikenneturvallisuuden näkökulmasta kuljetusketjussa eri osapuolten vastuukysymyksiä ja harkita mahdollisia toimenpiteitä niiden täsmentämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli selvittää perävaunun kuntoon, kuorman kiinnittämiseen, ylikuorman välttämiseen, työ- ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen ym. liikenneturvallisuuden kannalta tärkeiden säännösten noudattamiseen liittyviä ongelmia ja säännösten rikkomisesta aiheutuvia seuraamuksia. sen perusteella työryhmän tuli miettiä miten koko kuljetusketjussa saataisiin aikaan vastuullinen asenne liikenneturvallisuuteen. Työryhmän tuli tehdä ehdotus millä tavalla säädösten noudattamista voidaan parantaa esimerkiksi vakiintuneita menettelytapoja muuttamalla tai yleisten kuljetussopimusehtojen tarkistamisella. työryhmän tuli myös arvioida rangaistusvastuun laajentamista EU-maiden mahdollisten säädösten perusteella. Työryhmän oli mietittävä kuljetusten lähettäjien, tilaajien ja välittäjien osuutta ja vastuuta liikenneturvallisuuden parantamisessa. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä ja muiksi jäseniksi vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö liikenne- ja viestintäministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Sirpa Kaittola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva oikeusministeriöstä, toimitusjohtaja Krister Kronlund Suomen Huolintaliikkeiden liitosta, maisteri Asko Räty Elinkeinoelämän Keskusliitosta, johtaja Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja logistiikka SKAL:sta, toimitusjohtaja Hannu Parvela Autoliikenteen työnantajaliitosta, liittosihteeri Juhani Salmela Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:sta, toimitusjohtaja Jouni Sopula Schenker Cargo Oy:sta. Lisäksi työryhmään kutsuttiin pysyväksi asiantuntijaksi toimitusjohtaja Kaija Taipale Kuljetusliike Taipale Oy:stä ja johtaja Bjarne Karlsson Schenker Oy:stä. Työryhmän sihteeriksi määrättiin Jorma Hörkkö. Työryhmän oli tarvittaessa kuultava asiantuntijoina alan intressiryhmiä sekä työryhmään kuulumattomia viranomaisia. Liikenne- ja viestintäministeriö päätti myöhemmin jatkaa työryhmän pyynnöstä sen määräaikaa 28.2.2005 saakka ja kutsui sosiaali- ja terveysministeriöstä työryhmän jäseneksi eläkkeelle siirtyneen vanhempi hallitussihteeri Sirpa Kaittolan tilalle neuvotteleva virkamies Pia Jokisen. Työryhmä keskittyi työssään täsmentämään vastuuta kuorman turvallisesta sijoittamisesta ja kiinnittämisestä sekä ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta ja laati näistä asioista ehdotuksen perusteluineen tieliikennelain muuttamiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa vielä selvittämään pitäisikö kirjalliset rahtitiedot pakollistaa kaikissa kotimaan kuljetuksissa ja tulisiko ylikuormamaksun kohdistua kuljetusyrityksen sijasta nykyistä laajemmin sille, joka taloudellisesti hyötyy ylikuormasta. Työryhmän ehdotukseen sisältyy Asko Rätyn eriävä mielipide.
2 Työryhmä luovuttaa kunnioittavasti ehdotuksensa liikenne- ja viestintäministeriölle. Helsingissä 28 helmikuuta 2005 Harri Cavén Jorma Hörkkö Pia Jokinen Janne Kanerva Krister Kronlund Iiro Lehtonen Hannu Parvela Asko Räty Juhani Salmela Jouni Sopula
28. 2. 2005 Tavarankuljetusketjun vastuu tieliikenneturvallisuuden parantamisessa Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdotukset: 1. Vastuu ajoneuvon kuormauksesta Ehdotuksen tarkoituksena on päästä tilanteeseen, jossa se joka sijoittaa lastin kuormatilaan ja kiinnittää sen, vastaa että se on tehty oikein. Ketä hyvänsä varastotyöntekijää tai kuljettajaa ei saa päästää vaikeita kuormia tekemään. Toisaalta vastuullisen kuorman tekijän avustajana toimimista ei saa estää määräämällä vastuuta myös tavaran kantajalle yms. henkilölle, joka vain siirtää tavaran kuormatilaan. Tarkoituksena on muutoinkin säilyttää vapaus sopia siitä, kuka kuormaa. Vaikein ongelma ovat tilanteet, joissa kuljettaja kokee olevansa pakotettu ottamaan kuorman, jonka turvallista sijoittamista ja kiinnittämistä hän ei kykene tarkastamaan tai pahimmassa tapauksessa kokee joutuvansa ottamaan kuorman, joka ei ole turvallisesti sijoitettu tai kiinnitetty. Koska nykyinen tieliikennelain 87 ei säätele vastuun kantajasta tarkasti, ehdotetaan uutta pykälää: 87 a Vastuu ajoneuvon kuormauksesta Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut ja niihin ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää 87 :n vaatimukset. Hän ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 2 momentissa mainittujen tietojen virheistä tai puutteista, joiden virheellisyyttä tai puutteellisuutta hän ei ole voinut kohtuudella havaita. Se joka on tehnyt muutoksia kuormaan ja kuljettaja kuljetuksen aikana, vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen 87 :n mukaisina. Kuljetuksen suorittaja ja ajoneuvon haltija vastaavat siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot. Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, joka soveltuu tähän tehtävään ja, että siinä on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet. Valmiiksi lastatun perävaunun soveltuvuudesta vastaa kuitenkin perävaunun haltija. Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että niiden palveluksessa oleva kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuva henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviinsä kuuluvat kuormausta koskevat säännökset ja määräykset. Ehdotuksen perustelut: - esityksen lähtökohtana on, että jokainen vastaa omasta virheellisestä menettelystään
- liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä kuormauksessa on kuorman sijoittaminen oikein tavaratilaan, esimerkiksi ajoneuvon sallitut akselipainot ja kuorman tasapainon huomioon ottaminen, sekä tavaran kiinnittäminen - kuljettaja tai varastotyöntekijä usein käytännössä yhdessä tekevät lastaamisen ja lastin purkamisen. Varsinainen kuormaaminen ja siinä avustaminen pitää erottaa toisistaan. Lastin kuormatilaan sijoittanut ja kiinnittänyt on vastuussa lastin sijoituksesta ja kiinnityksestä mutta se, joka on vain avustanut siinä, esimerkiksi siirtänyt lastin trukilla kuljettajan osoittamaan paikkaan, ei ole kuorman sijoittaja eikä vastuussa kuorman sijoittamisesta. - se, kenen vastuulla kuorman sijoittaminen ja kiinnittäminen on, on aina sovittavissa, mutta se joka sen tosiasiassa tekee, ottaa vastuun liikenneturvallisuudesta. Vahingonkorvausvastuu kuljetettavasta tavarasta seuraa tiekuljetussopimuslain ja sopimuksen nojalla eikä ole välttämättä sama kuin vastuu liikenneturvallisuudesta - kun kuljetuksen alettua kuormaa lisätään tai vähennetään, kuljettaja tai muu lastin kuormaaja olisi 1 momentin mukaan vastuussa siitä, että kuorma kokonaisuutena pysyy oikein sijoitettuna ja kiinnitettynä. Jos kuljetuksen aikana tapahtuu jotain, joka voi muuttaa kuorman turvallisuustilannetta ja johon kuljettajalla on mahdollisuus vaikuttaa, esimerkiksi kiinnityksen kiristäminen, siitä vastaa kuljettaja. Kuljettajalle vastuu voisi tulla 1 momentin nojalla myös, jos hän olisi laiminlyönyt jonkin toimenpiteen, jonka tarpeellisuudesta jokin 2 momentissa mainittu taho olisi antanut hänelle tiedon - ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvolain mukaan mm. kuorma-autoa ja perävaunua. Ajoneuvon haltija on se, joka käyttää ajoneuvoa omistajana, rekisteriin merkittynä haltijana tai lyhytaikaisessa vuokrauksessa. Kuljetuksen suorittavalla yrityksellä ei olisi vastuuta esim. valmiiksi lastatun perävaunun soveltuvuudesta tehtävään, jos se ei ole sen hallinnassa. Ajoneuvolain 9 :n mukaan vastuu siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen ja katsastettu, on ajoneuvon omistajalla tai hänen sijastaan rekisteriin merkityllä haltijalla sekä ajoneuvon kuljettajalla. Ajoneuvon soveltuvuudella kuljetustehtävään tarkoitetaan tässä sitä, että siinä on mm. riittävästi kantavuutta ja tilaa tavaralle - jos kuljettajalle on annettu ohjeita kuormaukseen ja jos kuljettaja on voinut luottaa ohjeiden antajan asiantuntemukseen, mutta kuorma on kuitenkin ohjeiden vuoksi kiinnitetty väärin, kuljettajan syyksi jäisi vain lievä tuottamus 2 2. Vastuu ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta Vastuu ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta on tieliikennelain 105 a :n nojalla kuljettajalla, tai jos hänen työnantajansa on laatinut sellaisen aikataulun, ettei ajoaikoja voi noudattaa, työnantajalla tai tämän edustajalla. Ongelmana on, että kuljetusyritys ei aina pysty kuljetussopimuksen puitteissa tietämään matkan kokonaisaikaa ja, että palkkakuljettajan oikeus kieltäytyä työstä työpaikkaa vaarantamatta, on vaikeaa. Jos kuljetusyritys ei noudata sopimusta, seurauksena voi olla sopimussakko tai vahingonkorvaus, joka ylittää tieliikennelain rikkomisesta annettavan sakon. Ehdotuksella on tarkoitus muuttaa tilanne sellaiseksi, että kuljetuksen toimeksiantaja tai muu kuljetussopimuksen osapuoli on myös vastuussa ajoaikojen noudattamatta jättämisestä, jos on ennakolta selvää, että kuljettaja ei voi niitä noudattaa. Kokonaan vastuuta ei voi kuljetusyritykseltä poistaa, koska sen vastuulla on, kuinka monta kuljettajaa matkalla käytetään ja miten paljon muuta ajoa kuljettajalla on aiemmin ollut. Nämä ovat asioita, joista vain työnantaja voi vastata. Vastuu kuljetussopimuksen rikkomisesta voisi edelleen toteutua myös vahingonkorvauksena ja sopimussakkona.
Tällä perusteella ehdotetaan 105 a :n muuttamista niin, että siihen lisätään seuraava 2 momentti: 3 105 a Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen Kun kuljetuksen suorittaja on ilmoittanut, tai kun olosuhteista muutoin selvästi ilmenee, että kuljetussopimuksen mukaisen aikataulun noudattamisella rikotaan 1 momentissa mainittuja säännöksiä, mutta aikataulun laatinut tästä huolimatta edellyttää kuljetuksen tapahtuvan niin, että näitä säännöksiä ei voi noudattaa, aikataulun laatija tai tämän edustaja tuomitaan 1 momentin mukaisesti. Aikataulun laatijaksi katsotaan myös se, joka on aikataulua laatimatta muutoin edellyttänyt määrättyä toimitusaikaa. Ehdotuksen perustelut: - momentti ei poista kuljettajalta tai hänen työnantajaltaan 1 momentin mukaista vastuuta, mutta toimeksiantajan ja välittäjän toiminta voi vaikuttaa lieventävästi heidän rangaistuksiinsa. Kuljettajan ajo-oikeuden menettämisseuraamuskin voi lieventyä varoitukseksi, jos kuljettaja on ilmoittanut asiasta, koska silloin hän ei välttämättä ole ollut tieliikennelain 80 :n edellyttämällä tavalla piittaamaton. - aikataulun laatijan rangaistusvastuu edellyttää sanamuodon mukaan tahallisuutta - olosuhteet rangaistusvastuun toteutumiselle ovat selvät esimerkiksi silloin kun sama kuljettaja jatkuvasti ajaa saman toimeksiantajan kuljetuksia - pelkästään se seikka, että kuljetuksen suorittamatta jättämisestä seuraisi sopimussakko ei muodostaisi momentissa mainittua kuljetuksen suorittamista koskevaa vaatimusta - säännös koskee myös tilausajobussin matkoja 3. Vastuu ylikuormamaksusta Jos autossa kuljetetaan ylikuormaa, pääsääntöisesti kuljettajalle määrätään sakko ja kuljetusyritykselle ylikuormamaksu. Myös kuljetustehtävän antaja voidaan määrätä ylikuormamaksun maksajaksi, kun hänen antamansa virheellinen tieto on johtanut ylikuormaan. Kuljetustehtävän antaja ja kuljettaja voivat joutua myös takautumisvastuuseen maksuvelvolliseen nähden. Ylikuormamaksusta annettu laki kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Työryhmä katsoo, että olisi syytä miettiä, tulisiko ylikuormamaksun kohdistua kuljetusyrityksen sijasta nykyistä laajemmin sille joka taloudellisesti hyötyy ylikuormasta, esimerkiksi kuormauksen suorittajaan. Tämä liittyy ehdotettuun tieliikennelain 87 a :ään. 4. Vastuu rahtitiedoista Ylikuormat ja kuorman sidonnan virheet voitaisiin paremmin välttää, jos kuljettajalla ja kuormaajalla olisi tarkka tieto kuorman laadusta. Kuormatiedot sisältävä rahtikirja on nykyisin pakollinen ulkomaan kuljetuksissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksissa, mutta ei muissa kotimaan kuljetuksissa. Kotimaan kuljetuksissakin on yleensä jokin tieto tavarasta osoitetietojen
yhteydessä. Kirjallisten rahtitietojen vaatiminen ei ole ongelmatonta. Rahtikirjan pakollisuutta kotimaan kuljetuksissa on vaikea toteuttaa esimerkiksi puun noudossa metsästä ja maaaineskuljetuksissa. Työryhmä katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön tulisi yhdessä oikeusministeriön kanssa selvittää, pitäisikö kirjalliset rahtitiedot määrätä pakolliseksi kaikissa kotimaan kuljetuksissa. 4