1
Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jossa yksityiset ihmiset, yritykset, kaupungit, koulut, kunnat ja erilaiset yhteisöt eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Earth Hourin tarkoituksena on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään sekä viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos edellyttää ripeitä päätöksiä. Vuoden 2012 Earth Hour järjestetään lauantaina 31. maaliskuuta. Varsinainen valojen sammutus tapahtuu klo 20.30 21.30, mutta tapahtumia voi järjestää jo pitkin edeltävää viikkoa eli 26. 30.3. välisenä aikana. Päiväkodeille ja kouluille kampanjaan osallistuminen on hieno tilaisuus opastaa lapsia ilmastoystävällisempään elämäntapaan. Earth Hour näyttää, että ympäristön puolesta ei tarvitse toimia otsa rypyssä vaan ilmastonmuutoksen torjuminen voi olla hauskaa. Osallistuminen maailmanlaajuiseen tapahtumaan yhdessä antaa parhaimmillaan onnistumisen ja voimaantumisen kokemuksia. Valojen sammuttamisen jälkeen on hyvä tilaisuus ryhtyä käytännön tekoihin ilmaston hyväksi. Tänä vuonna Earth Hour laajeneekin yhdestä tunnista konkreettisiksi teoiksi ilmaston puolesta. Jatkamalla Earth Hour -tuntia ilmastoteolla voi jokainen meistä olla mukana hillitsemässä ilmaston lämpenemistä. Tämä oppaan sivuilla 4-10 kerrotaan lasten kymmenen ilmastotekoa, joiden avulla lapsetkin pystyvät pienentämään hiilijalanjälkeään jokapäiväisessä elämässä. Samalla lapset oppivat, että meillä on vain yksi maapallo ja siitä on pidettävä hyvää huolta. Verkkosivuillamme osoitteessa www.earthhour.fi esitellään 17.2. alkaen ilmastotekoja, joista me aikuiset voimme löytää itsellemme sopivimman ilmastoteon oman hiilijalanjälkemme pienentämiseksi. Tähän oppaaseen on koottu tiivis tietopaketti Earth Hour 2012 -tapahtumasta. Oppaan kymmenen ilmastotekoa lapsille esiintyvät myös Earth Hour -kalenterissa, jota voi avata verkkosivullamme osoitteessa www.earthhour.fi päivittäin ennen Earth Hour päivää. Pahvinen kalenteri lähetetään Earth Hour -tapahtumaan verkkosivuilla ilmoittautuneille esi- ja alkuopetuksen ryhmille. Tervetuloa mukaan! 2
Ennen kuin alatte suunnitella toimintaa Earth Houriin liittyen, muistakaa ilmoittautua virallisesti mukaan kampanjaan. Vain nettisivuilla ilmoittautumalla osallistumisenne kirjautuu mukaan maailmanlaajuiseen osallistujamäärään. Haluatteko järjestää toimintaa varsinaisena tapahtumapäivänä lauantaina 31.3., edeltävänä päivänä vai viettää koko viikon ympäristöviikkona? Suunnitelkaa osallistuminen yhdessä lasten kanssa, jotta he motivoituvat ja innostuvat asiasta. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja iloisen osallistumisen ilmapiiri! Tiedottakaa koteihin osallistumisestanne Earth Houriin ja kannustakaa perheitä ottamaan osaa siihen. Kutsukaa alueenne muita kouluja, päiväkoteja ja asukkaita osallistumaan Earth Hour - hetkeen sekä rekisteröitymään virallisesti kampanjan verkkosivuilla. Avatkaa Earth Hour -kalenterin luukkuja joko verkkosivulla www.earthhour.fi tai pahvikalenterista alkaen 19.3. Pitäkää luukusta aukeavaa teemaa esillä päivän ajan. Seuraavalla sivulla on jokaiseen kalanterin luukusta aukeavaan teemaan liittyviä toimintavinkkejä ja keskustelunaiheita. Päiväkoti voi osallistua varsinaiseen Earth Hour -hetkeen lauantaina 31.3. klo 20.30 21.30. Hyvä tapa lähteä suunnittelemaan valojen sammutusta Earth Hour -tunnin ajaksi on keskustella rakennuksenne valaistuksesta huolehtivien vahtimestarin, isännöitsijän tai koulua huoltavan huoltoyhtiön kanssa. He tietävät parhaiten, mitkä valot on mahdollista sammuttaa ja tapahtuuko valojen sammuttaminen manuaalisesti vai rakennusautomaation avulla. Valojen sammuttaminen ei tietenkään saa vaarantaa yleistä turvallisuutta. Mikäli mahdollista, rakennuksista kannattaa sammuttaa kaikki valot eli sisä-, julkisivu- ja ulkovalaistus. Näin pimentäminen näyttää vaikuttavimmalta. Turvallisuusseikat on kuitenkin huomioitava erityisesti ulkovalojen suhteen. Rakennuksen viikonloppukäyttäjille on tiedotettava asiasta hyvissä ajoin. Jos rakennuksen valot ovat normaalisti pois päältä lauantai-iltaisin, valoja ei tarvitse ensin sytyttää ja sen jälkeen sammuttaa vain Earth Hour -tapahtuman takia. Virtapiikkien välttämiseksi valoja ei kannata sammuttaa täsmälleen klo 20.30, vaan hieman sitä ennen tai sen jälkeen. Valojen sytyttämiseen pätee sama periaate. Suomen valtakunnallisen kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan Earth Hour -tapahtuma ei vaaranna Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Tapahtuma kohdistuu valaistukseen, jonka osuus on vain muutama prosentti Suomen sähkönkulutuksesta. 3
Kaikki mitä tarvitsemme: ruoka, tavarat ja energia saadaan maapallolta. Meillä on vain yksi maapallo ja meidän on pidettävä siitä huolta. Maapallolla on kuumetta eli ilmasto on alkanut lämmetä liiaksi. Jokainen voi auttaa maapallon kuumetta laskemaan. Meidän tarvitsee vain tehdä joitakin asioita toisin. Seuraavat 10 vinkkiä kertovat miten. Autetaan yhdessä maapalloa paranemaan! HUOM. Vinkit löytyvät kuvitettuna lasten Earth Hour -kalenterista, jota voi avata verkkosivulla www.earthhour.fi. Pahvinen kalenteri lähetetään Earth Hour-tapahtumaan verkkosivuilla ilmoittautuneille esi- ja alkuopetuksen ryhmille. Kalenterin kuvitukseksi on valittu jääkarhut, sillä ne kärsivät ilmastonmuutoksesta. Jääkarhut tarvitsevat jäätä pystyäkseen pyydystämään pääravintoaan hylkeitä. Ilmaston lämmetessä pohjoisen jäämeren jääpeite pienenee ja karhut voivat nälkiintyä. Kalenterin jääkarhut toimivat niin, että maapallon kuume lisääntyy. Kun luukku aukeaa, karhut ovat keksineet kuumetta laskevan keinon toimia. Tämän oppaan sivulta 12 löytyy kierrätysvinkkejä, joiden avulla jääkarhujen seurasta voi nauttia leikeissä Earth Hourin jälkeenkin. Tavarat kestävät kauemmin, kun välität ja pidät niistä huolta. Maapallo hikoilee, jos on jatkuvasti valmistettava uutta. - Onko jokin tavara mennyt rikki lähiaikoina? Miksi se meni rikki? - Minkälaiset tavarat menevät helposti rikki? Minkälaiset kestävät? - Miten voit auttaa tavaroita kestämään pidempään? - Mitä tavaroita voi korjata? Mitä tavaroita kotona on korjattu? Toimintavinkki 1a. Voi korjata/ei voi korjata leikki. Yhdessä huoneen nurkassa on korjauspaja ja toisessa nurkassa roskis. Leikkijät ovat vapaasti tilassa. Ohjaaja sanoo yhden tavaran, esim. kirja meni rikki. Leikkijät, joiden mielestä kirjan voi korjata, juoksevat korjauspajaan, muut roskikseen. Ohjaaja korjauspajan lapsilta, millä voisit korjata kirjan?. Jos kaikki ovat juosseet 4
roskikseen, kysytään, miksi ei voi korjata. Sen jälkeen taas juostaan vapaasti. Sopivia esineitä ovat esimerkiksi: kampa, juomalasi, housut, CD-levy, muovinukke, leikkiauto, pyörä, hattu, palapeli. Toimintavinkki 1b. Etsikää kotona kaapeista tai varastosta käyttämättömiä tavaroita (vaatteita, purkkeja, nappeja, koristeita, pusseja) ja keksikää niille uusi käyttötapa. Jokainen voi tuoda päiväkotiin mukanaan yhden esineen tai tavaran, jolle on kotona keksitty uusi käyttö. Voitte myös valmistaa niistä uusia leikkikaluja kuten soittimia, nukkeja, pelejä, naamareita. Veden lämmittämiseen kuluu paljon maapallon energiaa. Peseminen onnistuu vähemmälläkin vedellä. - Missä kaikessa käytetään vettä? - Mistä vesi tulee hanaan? Miten vesi saadaan lämpimäksi? Toimintavinkki 2a. Mitä kaikkea tarvitaan, että vesijohdosta tulee lämmintä vettä? Muodostakaa lapsista vesikone. Tarvitaan seuraavat hahmot: - Järvi tai pohjavesi, josta vettä otetaan (aaltoilee paikallaan) - Vesiputki, joka vie vettä järvestä vesilaitokselle (juoksee edestakaisin järven ja vesilaitoksen välillä) - Vesilaitos, joka puhdistaa vettä ja pumppaa sitä eteenpäin (menee kyykkyyn ja ylös) - Tuulivoimala, jonka sähköllä lämmitetään vettä (pyörittää käsiä ympäri) - Vesijohto, joka vie vettä hanaan (juoksee edestakaisin vesilaitoksen ja hanan välillä) - Hana, josta vettä tulee (pitää käsiä suorana edessä) - Päiväkodin lapsi, joka laskee hanasta vettä (nostaa ja laskee hanan käsiä) Toimintavinkki 2b. Kokeilkaa kuinka pienellä määrällä vettä pystytte pesemään kädet. Laittakaa lavuaarin tulppa kiinni pesun ajaksi, niin näette kertyneen veden. Opetelkaa käsienpesutapa vettä säästäen: käsien kastelu, saippuointi hana kiinni ja huuhtelu reippaasti. On hölmöä antaa sähkön kulua hukkaan. Kun säästät sähköä, maapallon kuume laskee. - Onko kodissa joskus tietokone tai televisio päällä, vaikka kukaan ei sitä katso/käytä? - Mihin kaikkiin tavaroihin tarvitaan sisälle paristot? - Mitkä kaikki tavarat ja laitteet pitää laittaa johdolla kiinni sähköpistokkeeseen ja katkaisijasta päälle? Toimintavinkki 3a. Mitä on energia? Selvitetään yhdessä mitä energia on, miten sitä syntyy ja mihin sitä käytetään. a. Seisokaa ringissä ja ottakaa toistenne käsistä kiinni. Tuntekaa lämpö käsissänne. Me lämmitämme toisiamme. Energia menee ihmisestä toiseen. b. Hierokaa omia käsiänne yhteen. Miltä käsissä alkaa tuntua? Hankaamisesta syntyy energiaa, joka alkaa lämmittää käsiä. Toimintavinkki 3b. Sähkö kulkee johdossa -leikki. Leikkijät seisovat rivissä johtona. Ensimmäinen leikkijä on tuulimylly. Hän käynnistää leikin ja alkaa pyörittää käsiä ympäri. Seuraava leikkijä sanoo naps, sähköt päälle ja lähettää sähkön kulkemaan johdossa niin, että hän ottaa ensimmäistä leikkijää kädestä kiinni. Leikkijä ottaa aina seuraavaa leikkijää kädestä ja niin sähkö kulkee johdossa. Viimeinen leikkijä on jokin sähkölaite (josta voitte sopia tai voidaan arvuutella, mitä laitetta lapsi esittää), joka menee päälle, kun sähkö tulee häneen asti. Hän alkaa surista tai tehdä 5
jotain muuta kyseiselle laitteelle sopivaa liikettä/ääntä. Ensimmäinen leikkijä sanoo sitten naps, sähköt pois ja irrottaa kädestä. Näin sähköjen katkaisu kulkee taas jonossa, kunnes sähköt loppuvat myös viimeisen olevalta sähkölaitteelta. Voi leikkiä myös kahden johdon nopeuskilpailuna. Toimintavinkki 3b. Selvittäkää kuinka sähköä käytetään päiväkodissa. Etsikää sekä sisältä että ulkoa asioita, jotka tarvitsevat sähköä tai pattereita toimiakseen. Piirtäkää näitä asioita paperille. Toimintavinkki 2c. Lukekaa yhdessä kirja Tison, A. & Taylos, T. Barbapapan joululahja. Siinä kerrotaan hauskalla tavalla erilaisista keinoista tuottaa sähköä. Tiesitkö? Energia määritellään työn, lämmön ja liikkeen suhteeksi. Energia on jotain, mitä tarvitaan, jotta jotain tapahtuisi. Meidän energiankäyttömme on suorassa suhteessa ilmastonmuutokseen. Runsas fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidia. Vihreät kasvit eivät ehdi sitoa kaikkea päästämäämme hiilidioksidia. Kun hiilidioksidia kertyy ilmakehään lisää, siitä muodostuu ikään kuin lämmittävä peitto maapallon päälle. Maapallo lämpenee ja sille tulee kuumetta. Kesällä kannattaa napostella marjoja ja tuoreita vihanneksia, syksyllä hedelmäpuiden satoa ja sieniä, talvella hyvin säilyviä juureksia. Kasvisten syönti on hyväksi sekä sinulle että maapallolle. - Mitä hedelmiä on olemassa? Mitä marjoja? Mitä vihanneksia? Mitä juureksia? - Mitkä näistä kasvavat Suomessa, mitkä tarvitsevat paljon lämpöä ja kasvavat lämpimissä maissa? - Mitä syötäviä kasveja voi itse poimia metsästä, kerätä tai kasvattaa? - Miten kotona voi säilyttää kesän marjoja ja hedelmiä talvella syötäväksi? - Miten muualla maailmassa kasvavat hedelmät päätyvät meidän lautasellemme? Käykää kysellen niiden matka läpi. Toimintavinkki 4a. Tykkään/ en tykkää -leikki. Asetutaan piiriin seisomaan kasvot ulospäin. Ensimmäinen leikkijä kääntyy piirin keskustaan ja sanoo jonkun hedelmän /marjan /kasviksen /juureksen, josta tykkää tai ei tykkää. Kaikki, jotka ovat samaa mieltä, kääntyvät piirin sisäänpäin. Sitten kaikki leikkijät kääntyvät taas kasvot ulospäin ja seuraava leikkijä keksii, mistä tykkää tai ei tykkää. Leikin jälkeen voidaan keskustella siitä, kuinka kaikki ruuat ovat hyvää ruokaa. Jonkun inhokkiruoka on aina jonkun toisen lempiruoka. Toimintavinkki 4b. Laulakaa yhdessä Kasvislaulu. Sanat löytyvät materiaalin lopusta. Sävelenä on kukkuu kukkuu kaukana kukkuu. Toimintavinkki 4c. Kasvattakaa ikkunalaudalla auringonkukan versoja syötäviksi. Auringon energia siirtyy versoihin ja niistä meihin. Purkkeina voi käyttää viilipurkkeja tai auki leikattuja maitotölkkejä. Tiesitkö? Karjatalous kuormittaa valtavasti ympäristöä, sillä lihan ja maitotuotteiden tuotanto vaatii paljon energiaa, vettä, laidunmaata sekä viljelymaata rehun kasvatukseen. Omaa ekologista jalanjälkeään voi pienentää suosimalla kasvisvoittoista kausiruokaa. Olet itsekin melkoisen energinen kaveri. Voit tehdä monenlaista kivaa ilman sähköä ja tavaroita. 6
- Joskus aikuiset sanovat Onpas sinulla nyt energiaa! Mitä sillä tarkoitetaan? - Mistä sinä saat energiaa liikkumiseen? - Mihin kaikkeen tekemiseen tarvitaan voimaa ja jaksamista? nopeutta? tarkkuutta? näppäryyttä? Toimintavinkki 5a. Monenlaista liikettä. Seisotaan piirissä. Ensimmäinen leikkijä alkaa tehdä jotain liikettä ja kertoo, miksi tekee näin. Esim. Kurottelen käsillä korkealle, koska yritän ylettyä puun oksaan. Muut alkavat tehdä samoin. Kun kaikki ovat ryhtyneet liikkeeseen, seuraava leikkijä keksii uuden liikkeen, johon jokainen vuorollaan liittyy. Taustalla voi olla jotain reipasta musiikkia. Toimintavinkki 5b. Pitäkää pomppimispäivä. Sopikaa, että yhden päivän aikana aina kun pitää odotella tai liikkua jonossa johonkin, pompitaan seisomisen ja kävelemisen sijaan! Toimintavinkki 5c. Maapallon energiaa ulkona. a. Puhaltakaa saippuakuplia ulkona. Mitä saippuakupla muistuttaa? Se voisi muistuttaa esimerkiksi maapalloa, joka on suuri mutta hauras. Meidän tulee pitää huolta maapallosta. b. Menkää maahan selälleen makaamaan hetkeksi ja olkaa aivan hiljaa. Kuunnelkaa silmät suljettuina ympäristön ääniä. Ajatuksia? Tuntemuksia? Tuleeko kylmä? c. Kun tulee kylmä, tarvitaan lämmikettä. Juokaa jotain lämmintä, niin juoman energia alkaa lämmittää teitä. d. Leikkikää lämmittävä leikki. e. Heiluttakaa käsiänne kuten tuulimyllyt. Ota ruokaa lautaselle vähän kerrallaan, ettei liika mene roskiin. Tuhlaus on tyhmää, ja kaatopaikalle joutuva ruoka nostaa maapallon kuumetta. - Mitä tapahtuu ruualle, jota ei syödä? - Ajatelkaapa vaikka porkkanaa, joka kasvaa ruuaksemme. Se korjataan pellolta, tuodaan kauppaan ja kuskataan kotiin. Jos se päätyy sinun lautaseltasi syömättömänä roskiin, on sen elämä ollut ihan turha. Kunnioitetaan ruokaa ja porkkanan elämää! Toimintavinkki 6a. Opetelkaa yhdessä hauska ruokaloru: Tillin tallin taavi, kaurapuuroa saavi, mustikkakeittoa maha täyteen, porkkanaa posket pullolleen ja loput piiloon kainalon alle. Kaksi pientä perunaa, lautaselle tupsahtaa, kaikki syödään pois. Kuusi sievää kalapalaa, lautasella tanssahtaa, kaikki syödään pois. Tusina pientä hernettä, pyörii iloista piiriä, kaikki syödään pois. Toimintavinkki 6b: Pitäkää juttelutuokio keittäjän kanssa ja pohtikaa, mihin ruokiin voi laittaa esimerkiksi kaapin pohjalle unohtuneita nuupahtaneita vihanneksia, eilistä makaronia, puuron loppuja kattilasta tai kuivahtanutta leipää. Tähteistä voi vaikka leipoa piirakkaa tai pitsaa! Toimintavinkki 6c. Perunamuusileikki. Leikkijät ovat suomalaisia perunoita kiehuvassa vedessä pomppimassa poreilevan veden mukana. Kaikki pomppivat ja kun hipaistaan toista, takerrutaan yhteen ja jatketaan yhdessä pomppimista kunnes kaikki ovat takertuneet yhdeksi isoksi perunamuusiksi. Tiesitkö? Suurin osa suomalaisen ekologisesta jalanjäljestä koostuu ruuasta, asumisesta ja liikenteestä. Yksittäisen ihmisen kohdalla ruoka ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat yksi helpoimmista asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Koska ruuantuotanto kuluttaa 7
valtavasti luonnonvaroja, on tärkeää, että jo tuotettua ruokaa ei heitetä roskiin, vaan se käytetään ravinnoksi. Monet roskat eivät kuulu kaatopaikalle, koska ne voi käyttää uudelleen. Maapallo tykkää, kun tavara kiertää. - Mitä erilaisia roskiksia kotona ja päiväkodissa on? Tutustukaa niihin ja miettikää, mitkä roskat mihinkin kuuluvat. - Mitä tarkoittaa tuhlaaminen? Miten voi käyttää esimerkiksi paperia niin, ettei tuhlaa? Toimintavinkki 7a. Lajitteluleikki. Keskustellaan ensin, mitä eri roskiksia lapsilla on kotona. Salissa tai ulkona sovitaan roskisten paikat, esim. biojäte, paperinkeräys, sekajäte ja kirpputori. Mukaan otetaan kaikki roskikset, jotka lapsilta löytyvät kotoa. Ohjaaja huutaa aina yhden roskan nimen ja lapset juoksevat oikeaan roskikseen. Joskus joukko hajaantuu useaan ja silloin keskustellaan hetki, miksi mentiin eri paikkoihin. Esim. kirpputori vai sekajäte, onko rikkinäinen/likainen tavara jne. Toimintavinkki 7b. Yhteinen paperitaulu. Leikatkaa sanomalehdestä pitkiä suikaleita ja värittäkää ne. Jokainen lapsi saa muutaman suikaleen. Leikkijät asettavat yksi kerrallaan suikaleet salin lattialle haluamaansa asentoon. Muut jatkavat yhteisen taulun tekemistä. Kun jokainen on liittänyt suikaleet yhteiseen tauluun, keskustellaan, miltä taulu näyttää, mitä se voisi esittää, mitä siitä tulee mieleen. Lopuksi lehtisuikaleet laitetaan kierrätykseen. Toimintavinkki 7c. Roskien uusi elämä. Pyytäkää lapsia tuomaan kotoa päiväkotiin seuraavia roskia, joista voidaan askarrella yhdessä: - Pahvi ja kangasta. Niistä voi askarrella helpon ohjeen mukaan kruunut tai muut päähineet leikkeihin. - Yksi (kierrätykseen kelpaamaton) muovipullo. Niistä voidaan valmistaa marakassit soittimiksi laittamalla sisälle herneitä, hiekkaa, siemeniä tai pahvisilppua. Soittimet voi myös päällystää ja maalata. - Sanomalehtiä. Askarrellaan leikkaamalla, repimällä, värittämällä ja langalla solmimalla asuja, hattuja jne. Keksitään näytelmä, jossa nämä asut ovat pääosassa. 8
Kun perheesi matkustaa bussilla tai junalla eikä autolla, säästyy paljon polttoainetta ja ilmaan tulee vähemmän pakokaasuja. Maapallon kuume nousee pakokaasuista. - Mihin henkilöautoa tarvitaan? - Minne perheesi matkustaa autolla? - Mitä auto tarvitsee liikkumiseen? - Mikä on mukavinta bussilla/junalla/raitovaunulla/metrolla matkustamisessa? Toimintavinkki 8a. Joukkoliikenneleikki. Salissa yksi leikkijä on bussikuski ja lähtee ajamaan bussireittiä. Muut leikkijät ovat matkustajia, jotka seisovat pysäkeillä eri puolilla salia. Kun bussikuski lähestyy, he näyttävät kädellä pysähtymismerkin. Bussi pysähtyy ja matkustajat nousevat kyytiin eli asettuvat bussikuskin taakse jonoon pitäen käsillä kiinni edelle olevan hartioista. Näin bussi jatkaa matkaa rauhallisesti seuraavien matkustajien luokse. Kun kaikki matkustajat ovat kyydissä, leikkijät voivat sanoa plim plom pysähdysmerkin, jolloin bussi pysähtyy ja päästää matkustajat ulos. Voidaan myös opetella kohteliasta käytöstä ja aina bussiin noustessa tervehtiä ja lähtiessä kiittää. Leikin junavariaatiossa junarata on merkitty ja juna kulkee vain tätä merkittyä reittiä pitkin. Toimintavinkki 8b. Laulakaa ja leikkikää bussi- ja junamatkailusta kertovia lasten lauluja kuten Metrolla mummolaan, Pienen pieni veturi, Bussilaulu. Keksikää uusi joukkoliikenteen käyttämisestä kertova sanoitus jonkin tutun laulun säveleen. Käyttäkää hyväksi lasten kertomia mukavia kokemuksia. Miksi kaikilla pitäisi olla kaikkea, kun voitte leikkiä yhdessä ja lainata tavaroita? Maapallon kuume laskee, jos tavaroita valmistetaan vähemmän. Toimintavinkki 9a. Mielikuvitusesineet ja niistä huolehtiminen. Ollaan piirissä. Ennen leikin alkua ohjaaja pyytää jokaista osallistujaa miettimään mielessään jonkin esineen, jonka voisi leikisti antaa toiselle. Ohjaaja antaa ensimmäisenä mielikuvitusesineen vieressään olevalle ja sanoo: Tässä on höyhen. Vastaanottaja toimii, kuten ottaisi höyhenen vastaan. Sitten hän antaa taas haluamansa mielikuvitusesineen seuraavalle ja seuraava reagoi sen mukaan, mikä esine on kyseessä. Toimintavinkki 9b. Lelujen vaihtopäivä. Jokainen voi tuoda yhden kivan, särkymättömän lelun/seurapelin/dvd-elokuvan vaihtoon ja ottaa toisen kotiin vietäväksi. Tavaroihin merkitään nimet, jotta ne löytävät myöhemmin oikealle omistajalle. Vaihdon voi tehdä vaikka kerran kuussa. Muista sammuttaa valo kun lähdet huoneesta tai aurinko paistaa kirkkaasti. Kun säästät sähköä, maapallon kuume laskee. - Mitä kaikkea valoa on olemassa? - Mitä tarvitaan, että valo saadaan palamaan? - Mistä tulee sähkö, joka pitää valot päällä? (tuuli, vesi, aurinko, ydinvoima, öljy) - Me käytämme liikaa energiaa, siksi maapallolla on kuumetta eli ilmasto lämpenee. Toimintavinkki 10a. Sammuta valot, sytytä kynttilä. Sammuta valot ja kerää lapset piiriin ympärillesi. Sytytä kynttilä. Kerro lyhyesti Earth Hour:in ideasta. 9
- WWF:n Earth Hour (maapallon tunti) tapahtumassa ympäri maailmaa ihmiset sammuttavat valot tunniksi (60 minuuttia) ja tekevät sen ajan jotain kivaa, johon ei tarvita sähköä. Näin näytetään yhdessä, että voimme elää tuhlaamatta ja siten auttaa maapalloa säilymään hyvänä paikkana elää kaikille. Toimintavinkki 10b. Sammuta valot leikki. Leikkijät pitävät käsiään pään päällä pyöreästi muodostaen ikään kuin lampun. Yksi leikkijöistä istuu lattialla ja esittää valokatkaisijaa. Muut laulavat laulua ja kiertelevät huoneessa valokatkaisijan ympärillä. Kun laulu loppuu kaikki käyvät sammuttamassa valot koskemalla maassa istuvaa ja sanovat samalla Huolehditaan maapallosta. Sitten lapset lähtevät juoksemaan karkuun ja valokatkaisija lähtee ottamaan heitä kiinni. Se joka jää ensimmäisenä kiinni menee myös lattialle istumaan ja esittämään valonkatkaisijaa. Jälleen lamput kiertävät ja laulavat laulua, jonka jälkeen kaksi valokatkaisijaa lähtee ajamaan lamppuja takaa. Laulu Sammuta valot (sävelellä Karhu nukkuu) Sammuu valot, sammuu valot, säästyy sähköä. Kun sä lähdet huoneesta, muista valot katkaista. Sammuu valot, sammuu valot, säästyy sähköä. Keskustelua leikin jälkeen: - Miksi on tärkeää, että emme anna lamppujen palaa turhaan? - Kaikki voivat auttaa energian säästämisessä esimerkiksi sammuttamalla turhat valot. Toimintavinkki 10c. Himmennyspäivä. Pohdi lasten kanssa mitä tapahtuu, kun ei ole sähköä. Lapset voivat kokeilla miltä tuntuu leikkiä tai käydä vessassa ilman sähköä. Siten lapset ymmärtävät paremmin sen, että valojen sammuttamiseen liittyy enemmän asioita kuin olisi heti osannut arvata. Monia itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ei välttämättä pysty toteuttamaan ilman energiaa. Lähteet: Luontoleikit. Luonto-Liitto. Lasten Aurinkovuosi. Opas ekologiseen lastenkulttuuriin. Laulut Kasvislaulu Kukkuu, kukkuu pikkulanttu nukkuu kellarin pimeässä nurkassa. Hiiri se tuli ja puraisi pikkulanttu naurista potkaisi Nauris se parkas ja nurkkahan karkas porkkana paineli perästä. Sipuli vain itkeä pillitti peruna se sipulia lohdutti. Retiisi ja kukkakaali kikatti, salaatti vain yksinänsä mökötti. Suut meni tukkoon kun avain kävi lukkoon tarhuri kurkisti ovesta. Ollaan me aivan kiltisti kasvikset yhdessä vakuutti. Pienen pieni veturi Pienen pieni veturi aamulla kerran hieroi hyvin savuisia silmiään. Sitten se pihisi ja puhisi ja yski: tsuku-tsuku-tsuku-tsuku lähdetään. Kaalikin suuttui ja punaiseksi muuttui punajuuri punoitti vieressä. 10
Bussilaulu Pyörät ne pyörivät ympäri, ympäri ja ympäri. Pyörät ne pyörivät ympäri, koko päivän. Torvi se toitotti tööt tööt tööt, tööt tööt tööt ja tööt tööt tööt. Torvi se toitotti tööt tööt tööt, koko päivän. Pyyhkijät pyyhkivät viuh viuh viuh, viuh viuh viuh ja viuh viuh viuh. Pyyhkijät pyyhkivät viuh viuh viuh, koko päivän. Jarrua painetaan näin näin näin, näin näin näin ja näin näin näin. Jarrua painetaan näin näin näin, koko päivän. Ihmiset ajella hytkytti, hytkytti ja hytkytti. Ihmiset ajella hytkytti, koko päivän. 11
Kun Earth Hour -viikot ovat päättyneet ja kalenteri availtu, karhuhahmoille ei tarvitse heittää hyvästejä, sillä kalenterin voi hyödyntää monin tavoin. Tässä muutama vinkki uusiokäyttöön, lisää voitte kehitellä itse. a. Päällystä kalenterikuva kontaktimuovilla. b. Leikkaa kalenterin kartongit irti toisistaan. c. Leikkaa irti haluamasi karhuhahmot. d. Teippaa hahmot n. 15 cm pituisen tikun tai lyijykynän päähän. e. Nyt ovat nukketeatterin nuket valmiina. Voitte esittää karhuilla ilmastotekoja tai keksiä muita näytelmiä. Halutessanne voitte myös valmistaa esim. pahvista nukketeatterin lavan, jossa esitykset esitetään. a. Leikkaa karhuhahmot irti kalenterista. b. Taiteile karhuille vaatteita ja kiinnitä ne sinitarralla karhujen päälle. Siten voit vaihdella vaatteita. a. Leikkaa kalenterista irti haluamasi kuvat. Jos haluat mukaan ihan pieniä kuvia, voit liimata ne värikkäille kartonginpaloille. b. Sido ristikkäin yhteen kaksi n. 20 cm pituista tikkua. c. Pujota lanka neulan avulla jokaisen kuvan yläreunaan. Sido kuvat tikkujen päihin roikkumaan. d. Ripusta valmis mobile luokkaan kaikkien nähtäville! a. Leikkaa karhuhahmot irti kalenterista ja liimaa ne kivan värisille pahvinpaloille. b. Voit käyttää kortteja pakettikortteina, postikortteina tai vaikka tehdä värikkäitä naulakkolappuja jokaisen nimellä varustettuna! 12