Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena

Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

1 Laidunnusseminaari Ahlman. Natural Resources Institute Finland

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Kuka kasvattaa maatiaisrotuja ja miksi?

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset vuonna 2019

Itäsuomenkarjan historiaa

POHJOIS- JA ITÄSUOMENKARJAN GEENIPANKKITOIMINNAN TOIMINTAOHJEET

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/ /01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika alkaen - toistaiseksi Kumoaa

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Paimentolaisperheiden lapset osallistuvat eläinten paimentamiseen. Jargalsaikhan paimentaa laumaa yleensä siskonsa kanssa.

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

KYYTÖN LIHA MAKUTESTIN VOITTAJA

Tuotosseurannan tulokset 2013

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET

Ruokinnan teemavuosi

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2017 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

Green care - kasvattajina

I Ensin kerättiin palaute mikä toimi ja mikä ei nykyisen kauden geenivaratoimenpiteissä.

e luu): 9 Teleostei (luukalat) Kokemäki Käräjämäki KM 32705/ J Taivainen 2001 Homo sapiens (ihminen) Ursus arctos (karhu)

Luomumaito tutkimuskohteena

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Kainuun Country Food Oy

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Tiedosta Taitoon Naudanlihantuotannon tuet. Ehdot lyhyesti ja tukisummat

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

Sukevan vankilatilan geenipankkikarjan säilyttämisvaihtoehdot kustannusvaikutuksineen

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0057/1. Tarkistus. Sofia Ribeiro PPE-ryhmän puolesta

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Arktisen keskuksen tiedotteita Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen. Päivi Soppela, Anne Tuomivaara ja Mervi Honkatukia

Nurmet rahaksi ja Euro Maito

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta.

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Viljelijäkoulutus/ EU-avustajat

PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA

Lataa 50 eläintä jotka muuttivat maailmaa - Eric Chaline. Lataa

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

MUUTOKSET JA MAHDOLLISUUDET

ESR TL5 hankekentän tilanne Koko maa / Alueet

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

Kiimakierron vaiheet. Esikiima

Suomen Lehmä-Brändi:

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Transkriptio:

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Juha Kantanen juha.kantanen@luke.fi

Tuotteistaminen osa alkuperäisten eläinrotujen suojelutyötä Kotieläinten geenien monimuotoisuuden ylläpito; torjutaan geenikatoa. Kulttuuriperintö Arvo tutkimukselle

Kansallisessa eläingeenivaraohjelmassa 4 eri osa-aluetta 1) Geenivarojen karakterisointi, inventoinnit, riskien hallinta 2) Eläingeenivarojen kestävän hyödyntämisen edistäminen 3) Eläingeenivarojen säilytys 4) Tiedotus, osaamisen kehittäminen, kv-toiminta 3

Geenivarojen karakterisointi, inventoinnit, riskien hallinta Arctic Ark. Human-animal adaptations to the Arctic environment: natural and folk selection practices (Arc-Ark) 4

Eläingeenivarojen kestävän hyödyntämisen edistäminen Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen (LAPPARI) hanke. Rahoitus EU:n Maaseuturahoitus, Lapin ELY. Yhteistyössä Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Luke tiimimme. 5

Eläingeenivarojen säilytys Pakastettu geenipankki: Alkioita 25 lehmältä x 8 alkiota Siemennestettä 25 sonnilta x 200 annosta Pelson vankilatilalla lapinlehmän elävä geenipankki.

Mitkä toimenpiteet turvaavat parhaiten alkuperäisnautojen ja lampaiden tulevaisuuden? Takamaa H. & Soini K. 2007

Vanhan tarun mukaan, kun ensimmäiset ihmiset saapuivat Lappiin, nousi lähteestä valkea lehmä, josta kaikki lapinlehmät saivat alkunsa. Nordic AnGR Council meeting, Faroe Island

Karjanhoidon varhainen historia Suomessa Karjanhoidon ja maanviljelyksen alkaminen Suomessa on yhdistetty nuorakeraamisen kulttuurin saapumiseen noin 5000 vuotta sitten Baltian kautta. Lipiditutkimuksin on löytynyt nuorakeraamisesta saviastian palasesta maitorasvan jäänteitä (4500 vuotta sitten). Vanhin radiohiiliajoitettu naudan luu varhaiselta pronssikaudelta 3 400 3 300 vuotta sitten Nakkilan selkäkangas, hautaröykkiö. Varhaisin kotieläimen luu, lampaan luu, myöhäiseltä kivikaudelta Pietarsaaresta. Kirjallisista lähteistä poimittuja nautojen värejä 1600- ja 1700-luvuilta. Punaruskea kattaa erilaiset ruskean sävyt, joista punaruskea on yleisin. Kirjavaksi on luokiteltu eläimet, joiden perusväriä ei määritellä tarkasti tai joissa on sekä valkoista, mustaa että ruskeaa. Yhteensä 225 kpl.

Kotieläimet joutuivat kestämään äärimmäisen vaikeita olosuhteita erityisesti pitkän talven aikana keskiajalla. Luuaineistot ovat osoittaneet, että eläinten koko pieneni keskiajalla, mikä viittaa niin ikään hyvin puutteelliseen ruokintaan. Ainostaan kestävimmät selviytyivät. Hiilen isotoopin arvot näytteissä laskivat esihistorialliselta ajalta keskiaikaan, mikä viittaa siihen, että metsän merkitys eläinten rehustuksessa lisääntyi. Suljetussa metsäympäristössä kasvien hiilen isotoopin arvot jäävät tyypillisesti alhaisemmiksi kuin niityillä ja muilla avomailla kasvavien ruohojen ja pensaiden vastaavat arvot. Esihistoriallisella ajalla eläinten ruokintaan riitti luonnonniittyjä, joiden määrä eläintä kohti väheni asutuksen tihentyessä ja karjamäärien kasvaessa.

Lapinlehmän sukulaisrotujen etsintää DNAanalyysein POHJOISSUOMENKARJAN SUKULAISROTUJA

Lapinlehmän sukulaisnaudat seilasivat viikinkien laivoissa Islantiin.

Pohjoiseurooppalaiset alkuperäisnautarodut nautarotujen sukupuussa Alpine Brown British Islands French Intermediates Lowland Pied Alpine Spotted French Brown Podolian Baltic Red Nordic N Dama N Dama Zebu Zebu

Oma jalostusyhdistys 1905. Kantakirjassa aluksi myös punaisia eläimiä, joita oli Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 1925 kantakirjaan pääsivät vain valkeat eläimet.

Lapinlehmän laatuominaisuuksia Maito- proteiini Pohjois- suomen- karja Itä- suomen- karja Länsi- suomen- karja Suomen- ayrshire Holstein Islannin- karja Betakaseiini A1 A2 B A3 0.385 0.615 0.274 0.710 0.016 0.293 0.671 0.037 0.500 0.500 0.430 0.523 0.047 0.326 0.674 Kappa- kaseiini A B E 0.288 0.712 0.419 0.565 0.016 0.671 0.305 0.024 0.598 0.076 0.326 0.744 0.140 0.116 0.239 0.761

Beta-kaseiini European Food Safety Authority (EFSA): Aiheesta tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat ristiriitaisia eikä hypoteesia A1-maidon negatiivisista terveysvaikutuksista ole pystytty vahvistamaan. BCM-7-peptidin (beta-kasomorfiini) vapautumista aikuisen ihmisten ruoansulatuskanavassa ei ole pystytty osoittamaan maidon nauttimisen jälkeen. Kappa-kaseiini B-alleeli edistää maidon jatkojalostusominaisuuksia; erityisesti BB-genotyypin maidolla hyvät ominaisuudet.

Miten lapinlehmän historiaa ja tarinoita voidaan hyödyntää brändäämisessä?

Nordic AnGR Council meeting, Faroe Island