Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2017 07.02.2017, Lasse Krogell
Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö / yritys Palkat Palkka % liikevaihdosta Palkka/ palkansaaja Liikevaihto/ yritys Liikevaihto/ henkilö 2007 1 140 11 356 1 705 975 10,0 378 097 22,2 % 34,2 1 497 150,2 2008 1 145 11 065 1 662 303 9,7 383 250 23,1 % 35,7 1 452 150,2 2009 1 115 10 054 1 418 772 9,0 352 190 24,8 % 36,1 1 272 141,1 2010 1 039 9 468 1 361 364 9,1 340 432 25,0 % 37,2 1 310 143,8 2011 1 007 8 982 1 370 494 8,9 335 675 24,5 % 38,7 1 361 152,6 2012 953 9 042 1 458 199 9,5 343 163 23,5 % 39,2 1 530 161,3 2013 916 8 611 1 343 253 9,4 329 162 24,5 % 38,2 1 466 156,0 2014 887 7 641 1 205 925 8,6 302 895 25,1 % 39,6 1 360 157,8 2015 863 7 149 1 119 019 8,3 281 768 25,2 % 39,4 1 297 156,5
Yritysrakenne 2015. TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö / yritys Palkat Palkka % liikevaihdosta Palkka/ palkansaaja Liikevaihto/ yritys Liikevaihto/ henkilö 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 986 7 2511 132 590 7,4 284 185 25 % 39,2 1 149 156,2 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut 863 7 149 1 119 019 8,3 281 768 25 % 39,4 1 297 156,5 1811 Sanomalehtien painaminen 13 526 125 366 40,5 24 154 19 % 45,9 9 644 238,3 1812 Muu painaminen 651 6 087 937 167 9,4 238 503 25 % 39,2 1 440 154,0 1813 Painamista ja julkaisemista edeltävät palvelut 160 467 50 673 2,9 17 096 34 % 36,6 317 108,5 1814 Sidonta ja siihen liittyvät palvelut 39 69 5 813 1,8 2 015 35 % 29,2 149 84,2 182 Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto 123 103 13 571 0,8 2 416 18 % 23,5 110 131,8
Yritysrakenne 2015. TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Liikevaihto 1.000 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö / yritys Palkat Palkka / palkansaaja Liikevaihto/ yritys Liikevaihto/ henkilö - - 0-39 255 101 5 541 0,4 1 964,0 19,4 22 55 40-99 209 136 13 519 0,7 2 025,0 14,9 65 99 100-399 266 538 55 692 2,0 15 633,0 29,1 209 104 400-1 999 174 1 241 159 259 7,1 47 815,0 38,5 915 128 2 000-9 999 58 1 687 270 347 29 70 557,0 41,8 4 661 160 10 000-39 999 19 2 021 323 297 106 81 345,0 40,2 17 016 160 40 000-199 999 5 1 528 304 935 306 64 846,0 42,4 60 987 200 200 000 -... - - - - 284 Yhteensä 986 7 252 1 132 590 7,4 185,0 40,2 65 837 242,2
Yritysrakenne 2015. TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Taulukko muodostettu poistamalla tallenteiden jäljentäminen tiedot...4 ryhmästä Lähde: Tilastokeskus Henkilöstön suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ yritys Palkat Palkka/ henkilöstö Liikevaihto / yritys Palkka % liikevaihdosta Liikevaihto/ henkilö... 4 648 766 95 698 1,2 21 056 22 % 27 148 124,9 5... 9 87 552 67 049 6,3 20 779 31 % 38 771 121,5 10... 19 58 747 92 364 12,9 29 410 32 % 39 1 592 123,6 20... 49 41 1 262 197 458 30,8 52 687 27 % 42 4 816 156,5 50... 99 16 1 131 194 744 70,7 46 578 24 % 41 12 172 172,2 100... 249 9 1 306 210 296 145,1 53 566 25 % 41 23 366 161,0 250... 499 4 1 385 261 411 346,3 57 693 22 % 42 65 353 188,7 500... 999.... Yhteensä 863 7 149 1 119 020 8,3 281 769 25 % 39 1 297 156,5
Liikevaihdon kehitys (1 000 ) TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Vuoden 2016 luku on Gt:n arvio Lähde: Tilastokeskus ja TEM 1 800 000 1 700 000 1 600 000 1 500 000 1 400 000 1 300 000 1 200 000 1 100 000 1 000 000 900 000
16,0 % Kannattavuuden kehitys TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Vuoden 2016 luku on Gt:n arvio Lähde: Tilastokeskus ja TEM 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % Käyttökate-% Nettotulos-%
Yritysten määrä Henkilöstön määrä 1 400 Yritysten ja henkilöstön määrä TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Vuoden 2016 luvut ovat Gt:n arvioita Lähde: Tilastokeskus ja TEM 14 000 1 300 13 000 1 200 12 000 1 100 11 000 1 000 10 000 900 9 000 800 8 000 700 7 000 600 6 000
Volyymikehitys Tilastokeskus julkaisee joka kuukausi päivittyvän volyymi-indeksin, joka kertoo volyymikehityksestä toimialaluokassa TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Alaluokka Tallenteiden jäljentäminen on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta indeksilukuihin. Käytetty indeksiluku on suhteutettu vuoden 2010 lukuun (2010 luku on siis 100). Seuraavat kaksi kalvoa näyttävät indeksin kehittymisen. Ensimmäinen kalvo kuvaa indeksin kehitystä vuodesta 2006 alkaen, ja toinen kuvaa indeksin 12 kuukauden muutosta. Vuoden 2007 helmikuun indeksin trendiluku saavutti tason 130. Luku on tästä alkaen ollut laskevalla uralla. Tuorein marraskuun 2016 luku on noin 52 %-yksikköä tätä alempana. Vuosimuutoksen kehitys on nyt kääntynyt ja näyttää että pohja olisi saavutettu. Nyt vuosimuutos on nyt kääntynyt positiiviseksi +1,16 %. Indeksiluku on siis vuotta aikaisempaa suurempi. Viimeksi oltiin plussalla vuonna 2011!
140 Volyymi-indeksi (Trendisarja) 2006 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus 130 120 110 100 90 80 70
10,00% Volyymi-indeksin (Trendi) vuosimuutos-% TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus 5,00% 0,00% -5,00% -10,00% -15,00% -20,00%
Kapasiteetin käyttöaste TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus 90,0 % 85,0 % 80,0 % 75,0 % 70,0 % 65,0 % 60,0 %
Liikevaihdon kehitysindeksi Volyymi-indeksin tapaan Tilastokeskus julkaisee toimialaluokan TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen liikevaihdon kehitystä kuvaavan tilaston. Tallenteiden jäljentäminen -alaluokka on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta indeksilukuihin. Käytetty indeksiluku on suhteutettu vuoden 2010 lukuun (2010 luku on siis 100). Seuraavat kaksi kalvoa näyttävät indeksin kehittymisen. Ensimmäinen kalvo kuvaa indeksin kehitystä vuodesta 2005 alkaen. Toinen kalvo kuvaa indeksin 12 kuukauden muutosta. Oliko piristyminen sittenkin tilastoharha?. Indeksi on ollut laskusuunnassa taikka näyttänyt tasaista kehitystä sitten vuoden 2007 jolloin indeksiluku oli 132. Alkusyksyllä Tilastokeskus ilmoitti käänteestä joka kuitenkin nyt tuoreimmassa marraskuuhun ulottuvassa tilastossa kehitys on taas kääntynyt laskuun.
Liikevaihto-indeksi 2005 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 140,00 Lähde: Tilastokeskus 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00
Liikevaihto-indeksin vuosimuutos-% TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus 10,00% 5,00% 0,00% -5,00% -10,00% -15,00% -20,00%
Konkurssit 2003 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Oikeudelliset muodot yhteensä Henkilöitä / yritys Yritysten lkm Henkilö lkm keskimäärin 2003 29 213 7,3 2004 22 114 5,2 2005 23 140 6,1 2006 18 315 17,5 2007 19 167 8,8 2008 21 287 13,7 2009 31 132 4,3 2010 21 154 7,3 2011 12 67 5,6 2012 19 108 5,7 2013 16 147 9,2 2014 15 100 6,7 2015 14 76 5,4 2016 12 127 10,6 Keskiarvo 20,0 155 7,8 Vuoden 2016 viimeinen tieto on syyskuu.
Ulkomaankauppa / vienti 2016 Vuoden 2016 vientitilasto näyttää viime vuosien tapaan nyt 10 % viennin laskua. Valitettavasti tilasto sisältää edelleen Norjaan suuntautuvan aikakauslehtien alv-kierrätyksen mukanaan tuoman arvon. Norja on nyt noussut suurimmaksi vientimaaksi 26 % kasvulla. Tästä viennistä arviolta 25 miljoonaa on aikakauslehtiä joten todellinen vienti on supistunut merkittävästi. Myös tilastotaulukossa näkyvät Singaporen ja Belgian vientiluvut indikoivat että kyse on jostain muusta kuin perinteisestä painotuotteiden viennistä. Kohdemaat joissa viennin arvo on muutamia euroja per kilo kertovat että kyseessä on todellinen painotuotteiden vienti eikä joitakin meidän kannalta virheellisiä tilastokirjauksia. Venäjän viennin edelleen jatkuva voimakas supistuminen on erittäin valitettava tosiasia. Toisaalta tämä myös kertoo piilevästä isosta potentiaalista kunhan Venäjän oma talous lähtee nousuun ja kaupparajoitukset purkautuvat. Tässä on syytä olla herkkänä ja valmistautua nopeisiin näkyviin toimenpiteisiin.
Ulkomaankauppa / vienti 2016 (Päävientimaat, n. 90 % koko viennistä) Vienti määrämaittain Kum.muutos Tammi - marraskuu 2016-11 754 267 Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko viennistä AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 105 788 399-10 2,4 100,0 % NO (2002--.) Norja 29 300 511 26 4,6 27,7 % SE (2002--.) Ruotsi 29 039 153-12 1,6 27,5 % GB (2002--.) Iso-Britannia 9 114 186-32 1,5 8,6 % RU (2002--.) Venäjä 9 076 998-52 1,5 8,6 % DK (2002--.) Tanska 6 280 304-2 1,3 5,9 % PL (2002--.) Puola 3 720 067 153 13,4 3,5 % DE (2002--.) Saksa 2 570 754-40 8,8 2,4 % SG (2002--.) Singapore 1 624 364-14 135,4 1,5 % BE (2002--.) Belgia 1 582 354-10 27,3 1,5 % EE (2002--.) Viro 1 497 082 10 3,8 1,4 % US (2002--.) USA 1 363 446 42 13,2 1,3 %
Ulkomaankauppa / vienti 2014 ja 2015 Tullitilaston mukaan painotuotteiden viennin arvo vuonna 2014 oli 130 milj. ja se supistui edellisvuodesta 10 %. Tämä tarkoittaa 14,5 miljoonan euron muutosta. Vastaavasti vuoden 2015 vienti on tilaston mukaan supistunut ainoastaan 2 prosenttia. Huomioitavaa on Venäjän viennin erittäin voimakas supistuminen 42 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Norjan viennin voimakas kasvu (+124 %) johtuu siitä että kotimaisia aikakauslehtiä kuljetetaan Norjaan postitettavaksi. Tällä vältetään lehtitilausmyynnin arvonlisävero. Tämän osuus Norjaan kirjatusta viennistä lienee arvoltaan noin 15 miljoonan euroa. Tämä huomioituna vienti supistui 14 %! Kahdessa vuodessa vienti on supistunut noin 17 miljoonaa euroa ja Norjan aikakauslehtivienti vähennettynä noin 32 miljoonaa euroa.
Ulkomaankauppa / vienti 2015 (Päävientimaat, n. 90 % koko viennistä) Vienti määrämaittain Kum.muutos Tammi -joulukuu 2015-2 581 865 Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko viennistä AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 126 511 368-2 2,6 100,0 % SE (2002--.) Ruotsi 35 729 553-16 1,7 28,2 % NO (2002--.) Norja 24 963 722 124 3,4 19,7 % RU (2002--.) Venäjä 19 908 138-42 2,3 15,7 % GB (2002--.) Iso-Britannia 14 432 369 12 3,0 11,4 % DK (2002--.) Tanska 6 949 704-2 1,8 5,5 % DE (2002--.) Saksa 4 577 531 25 12,0 3,6 % SG (2002--.) Singapore 2 125 279 11 125,0 1,7 % BE (2002--.) Belgia 1 969 604 5 10,9 1,6 % PL (2002--.) Puola 1 562 228 5 3,3 1,2 % EE (2002--.) Viro 1 515 892 20 3,2 1,2 %
Viennin kehitys 1990-400 350 300 Milj. Muut Kirjat Mainos-paino-tuotteet Lehdet 250 200 150 100 50 0
Ulkomaankauppa / tuonti 2016 Vuoden 2016 painotuotetuonti on supistunut kohtalaisen paljon -14 %. Aivan merkittävää on, päätuontimaastamme, Ruotsista suuntautuneen tuonnin supistuminen peräti 26 % tarkasteltuna lähetysmaittain. Ruotsista tuodaan paljon kustannustuotteita jota myös tuonnin kilohinta indikoi. Kilohintaan perustuen voidaan olettaa että painotuotteita (siis ei kustannustuotteita) tuotiin muun muassa Saksasta, Virosta, Latviasta, Kiinasta, Hongkongista ja Tanskasta. Useasta maasta tilastoitu tuonti on kilohinnaltaan arvokasta, reilusti yli 10 /kg. Tällöin kyse ole varmuudella kustannustuotteista taikka joistain muista, ehkä virheellisesti, tähän luokkaan tilastoiduista tuotteista. Sveitsistä on tilastossa merkitty ryhmään muualle kuulumattomat painotuotteet mutta arvon perusteella ei selvästikään ole perinteisiä painotuotteita eikä kustannustuotteita.
Ulkomaankauppa Tuonti lähetysmaittain 2016 (Päätuontimaat n. 90 % koko tuonnista) Tammi - marraskuu 2016 Tuonti lähetysmaittain Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko tuonnista AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 108 068 487-14 8,4 100,0 % SE (2002--.) Ruotsi 33 463 598-26 9,5 31,0 % GB (2002--.) Iso-Britannia 11 329 201-7 15,7 10,5 % DE (2002--.) Saksa 10 714 773-9 6,4 9,9 % NL (2002--.) Alankomaat 9 101 490 30 13,5 8,4 % EE (2002--.) Viro 8 125 838 21 3,2 7,5 % CH (2002--.) Sveitsi 6 178 200-16 294,2 5,7 % US (2002--.) USA 4 288 062-20 22,0 4,0 % HK (2002--.) Hongkong 3 754 533 12 6,0 3,5 % DK (2002--.) Tanska 2 371 294-72 6,0 2,2 % CN (2002--.) Kiina 2 198 661-12 7,3 2,0 % LV (2002--.) Latvia 2 172 682 7 4,3 2,0 % FR (2002--.) Ranska 1 994 753 22 60,4 1,8 % CA (2002--.) Kanada 1 630 925 63 25,9 1,5 %
Ulkomaankauppa Tuonti alkuperämaittain 2016 (Päätuontimaat n. 90 % koko tuonnista) Tammi - marraskuu 2016 Tuonti alkuperämaittain Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko tuonnista AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 108 068 487-14 8,4 100,0 % SE (2002--.) Ruotsi 21 877 615-25 8,3 20,2 % GB (2002--.) Iso-Britannia 14 693 746-14 13,7 13,6 % DE (2002--.) Saksa 9 265 351-8 7,3 8,6 % EE (2002--.) Viro 8 675 658 17 3,3 8,0 % CN (2002--.) Kiina 8 085 327-8 7,0 7,5 % NL (2002--.) Alankomaat 7 988 273 33 14,2 7,4 % CH (2002--.) Sveitsi 5 970 675-24 284,3 5,5 % US (2002--.) USA 4 900 073-22 23,7 4,5 % LV (2002--.) Latvia 4 892 843-22 7,5 4,5 % IT (2002--.) Italia 2 673 891 10 17,5 2,5 % DK (2002--.) Tanska 2 226 656-72 5,4 2,1 % FR (2002--.) Ranska 2 109 157 6 43,0 2,0 % ES (2002--.) Espanja 1 943 071 14 3,1 1,8 % CZ (2002--.) Tsekin tasavalta 1 830 423-39 6,1 1,7 %
Ulkomaankauppa / tuonti 2015 Seuraavat kaksi vuoden 2015 taulukkoa poikkeavat toisistaan siten, että ensimmäisessä tarkastellaan tuontia lähetysmaittain, kuten aikaisemminkin on tehty, ja toisessa alkuperämaittain. Ensimmäinen kertoo, mistä painotuote on lähetetty Suomeen, jälkimmäinen missä painotuote on valmistettu. Maakohtaiset luvut poikkeavat näissä kahdessa tilastossa jonkin verran toisistaan. Alkuperämaa-tilastossa on mukana Latviassa painettuja kirjoja, jotka esimerkiksi ruotsalainen kustantaja on teettänyt siellä ja joita on tuotu Suomeen Ruotsista kirjakauppamyyntiin. Tällaisten tuotteiden kilohinta on tullitilaston mukaan 7,6 kun taas lähetysmaittain tilastointi kertoo Latvian tuonnin arvon olevan 3,3 /kg. Ruotsista lähetettiin painotuotteita Suomeen 51 miljoonan euron arvosta. Näistä Ruotsissa valmistettujen painotuotteiden arvo oli kuitenkin vain 34 miljoonaa euroa. Tuonnissa on pääosin kustannettuja lehtiä ja kirjoja, joten tuontitilastot eivät ole vertailukelpoisia vientitilastojen kanssa. Tuotujen painotuotteiden arvo ( /kg) on selvästi vietyjen painotuotteiden arvoa suurempi. Tuonti supistui vuonna 2015 12 % vuoteen 2014 nähden.
Ulkomaankauppa Tuonti lähetysmaittain 2015 (Päätuontimaat n. 90 % koko tuonnista) Tammi- Joulukuu 2015 Tuonti lähetysmaittain Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko tuonnista AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 137 084 343-12 9,7 100,0 % SE (2002--.) Ruotsi 50 996 767-6 13,2 37,2 % GB (2002--.) Iso-Britannia 13 518 910-4 21,1 9,9 % DE (2002--.) Saksa 12 637 906-19 5,6 9,2 % DK (2002--.) Tanska 8 637 063-36 8,8 6,3 % CH (2002--.) Sveitsi 7 961 808 24 209,5 5,8 % NL (2002--.) Alankomaat 7 403 656-17 17,5 5,4 % EE (2002--.) Viro 7 161 299-25 3,0 5,2 % US (2002--.) USA 6 087 817 47 22,3 4,4 % HK (2002--.) Hongkong 3 572 515 10 6,1 2,6 % CN (2002--.) Kiina 2 739 423-1 6,8 2,0 % CZ (2002--.) Tsekin tasavalta 2 400 610-38 24,2 1,8 % LV (2002--.) Latvia 2 092 023 10 3,3 1,5 %
Ulkomaankauppa Tuonti alkuperämaittain 2015 (Päätuontimaat n. 90 % koko tuonnista) Tammi- Joulukuu 2015 Tuonti alkuperämaittain Kum. tilastoarvo (euro) vuoden alusta Kum. muutos% Tuotteiden arvo /kg Osuus koko tuonnista AA (2002--.) Kaikki maat yhteensä 137 084 343-12 9,7 100,0 % SE (2002--.) Ruotsi 33 771 359-12 14,3 24,6 % GB (2002--.) Iso-Britannia 19 158 853 9 15,4 14,0 % DE (2002--.) Saksa 10 834 569-17 5,9 7,9 % CN (2002--.) Kiina 9 374 898-2 7,3 6,8 % CH (2002--.) Sveitsi 8 456 896 16 122,6 6,2 % DK (2002--.) Tanska 8 000 635-37 8,3 5,8 % EE (2002--.) Viro 7 945 381-27 3,3 5,8 % US (2002--.) USA 7 052 684 51 23,6 5,1 % LV (2002--.) Latvia 6 621 612 14 7,6 4,8 % NL (2002--.) Alankomaat 6 290 852-15 17,3 4,6 % CZ (2002--.) Tsekin tasavalta 3 155 404-34 6,8 2,3 % IT (2002--.) Italia 2 540 766-18 16,5 1,9 %