Oulun kaupunki Solistinkatu 2 90140 OULU Työ n:o 111555 3 Liikelaitos Oulun Tilakesk kus Oulunsalonn suuralue, Oulu Koulukatuu 28 90100 Oulu
SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ... 1 2 TUTKIMUKSET... 1 3 TUTKIMUSTULOKSET... 1 3.1 Kohdekuvaus... 1 3.2 Geotekninen kuvaus... 2 3.21 Geologia............ 2 3.22 Maakerrokset... 2 3.3 Pohjavesi... 2 3.4 Maaperän pilaantuneis suus... 3 4 RAKENNETTAVUUS... 3 4.1 Rakennettavuus alueittain... 3 4.11 Täytemaa-alueet... 3 4.12 Hienorakeisten maiden esiintymisalueet... 3 4.13 Hiekka- ja moreenialueet... 4 4.2 Routasuojaus... 4 4.3 Salaojitus... 4 5 JATKOTOIMENPITEET... 4 Koulukatu K 28 901009 Oulu
1 1 TEHTÄVÄ Liikelaitos Oulun Tilakeskuksenn toimeksiannosta Geobotnia Oy y on tehnyt pohjatutki- muksia Varjakan saaressa Oulun kaupungin Oulunsalon suuralueella. Pohjatutkimuk- set on tehty Varjakan saaren tulevan loma-asuntoalueen maaperäolosuhteiden selvit- tämiseksi ja rakennettavuusselvityksen laatimiseksi. Kenttätyöt on tehty viikolla 15 / 2012 ja 40 / 2013. 2 TUTKIMUKSET Pohjatutkimus on tehty painokairauksena 9 pisteessä. Kaikista kairauspisteistä on otet- tu häiriintyneitä maanäytteitä yhteensä 26 kpl syvyysväliltä 0,3..5,8 metriä, pääosin alle 2 metrin syvyydeltä. Yhtä vaille kaikkien maanäytteide en rakeisuus on määritetty ja yh- den näytteen maalaji on arvioituu silmämääräisesti. Kaikkien näytteiden vesipitoisuus on määritetty. Pohjavedenpinta on havaittu vuonna 20122 kaikista silloin kairatuista tutkimuspisteistä (4 kpl) kairausreiästä. Lisäksi vuonna 2013 on asennettu 3 pohjavesiputkea, joista kai- kista on havaittu pohjavedenpinta. Tutkimuspisteiden sijainti on sidottu ETRS-GK26-koordinaattijärjestelmään ja N60- korkeusjärjestelmään. Tutkimuspisteiden sijainti ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa, piir. n:o 3A. 3 3.1 TUTKIMUSTULOKSET Kohdekuvaus Varjakansaari sijaitsee Oulunsalon Varjakan edustallaa Kempeleenlahden länsiosassa. Saarella toimi vuosina 1900 1928 Varjakan saha. Saari on muodostunut maannousunn myötä, ja sen korkeimmat osatt nousivat vedenpinna n yläpuolelle 1400-luvun alussa. Saaren pituus on itä länsisuunnassa noin 2 200 metriä ja suurinn leveys noin 700 met- riä. Saaren korkein kohta kohoaa hieman yli viiden metrin korkeuteen vedenpinnann yläpuolelle. Länsipuolinen Pyydyskari on maannousun n myötä kasvanut kiinni Varjakan- saareen. Saaria yhdistävä kannas on pääosin ruovikkorantainen.. Saarella on Varjakan sahan käytössä ollut satama Pyydyskarin etelärannall la. Sahalta satamaan on johtanutt noin kahden kilometrin pituinen kapearaiteinen rautatie. Varjakan sahan toiminta- aikana saarella oli työntekijöiden muodostama suuri yhdyskunta. Saarella oli tuolloin muun muassa kaksi kauppaa, oma palokunta, ruokala sekä elokuvateatteri. Suunniteltu loma-asuntoalue sijoittuu Varjakansaaren lounaisrannan tuntumaan. Tällää ranta-alueella on aiemmin ollut laituri, joka on osin purettu. Rannassa on paljon jään- teitä laiturirakenteista ja rimatäyttöjä. Loma-asuntoalue rajoittuu koillisessa likimain vanhaan rautatielinjaan. Kaakko luodesuunnassa loma-asuntoalueen pituus on noinn 600 m sijoittuen likimain saarenn korkeimman alueen kohdalle. Suunnittelualueen koh- dalla on sijainnut lautatarha. Rannan läheisyydessä onn harjoitettuu miilunpolttoa. Alueen luoteisosassa on ollut mm. sahaa ja voima-asema. Maastossa on paikoin runsaasti van- hoja perustuksia sekä muuta sahatoimintaan liittyvää jätettä. Alueen luoteispuoleisella vesialueella on ollut tukkisuma. t Koulukatu K 28 901009 Oulu
2 Maanpinnan korkeus vaihtelee alueella noin tasovälillä +1,0 +6,2. Keskimerivesipinta on N60-järjestelmässä -0,259. Alin havaittu merivesipinta (N60) on -1,569 ( NW) ja ylin +1,57 (HW). 3.2 3.21 Geotekninen kuvaus Geologia Varjakan saari on geologiselta syntytavaltaan moreenimuodostuma. Maanpinnan ko- hoamisen seurauksena saaren korkeimmat osat ovat nousseet merivesipinnan yläpuo- lelle 1400-luvulla. Aallokko on huuhtonut moreenimäe en pintakerroksia muodostaen la- jittuneen hiekkakerroksen ylimmäksi maakerrokseksi osalle saaren aluetta, lähinnää rannan untumaan. Hiekkakerro oksen ja moreenikerro oksen välissä on paikoin syvään meriveteen jääkauden jälkeen sedimentoitunutta hienorakeista maa-ainesta (laihaa sa- vea). 3.22 Maakerrokset Maakerrokset ovat ylhäältä lukien: Täytemaa, jonka paksuus on 0 2 metriä. Täytemaan ja pohjamaan raja on epäselvä, koska täyttö on todennäköisesti tehty alueelta leikatuilla massoilla ja on sen vuoksi rakeisuudeltaan pohjamaata vastaavaa. Täytemaa on maalajil- taan hiekkaa ja moreenia. Täytemaan pintaosassa todettiin mm. puuta, tiiltä ja turvetta. Paikoin pinnassa havaittiin 0,05 0,15 metrin humus-/kunttakerros. Täytemaakerros on paksuimmillaan rannan läheisyydessä, missä täyttöjä on tehty mm. laiturien tausta-alueilla. Täytemaata a voi esiintyä ohuena maakerrok- sena koko tutkimusalueella. 0 2 m paksu kerros tasarakeista routimatontaa keskitiivistä hiekkaa, jonka vesi- pitoisuus on noin 20 paino-%. Hiekkakerros esiintyy lähinnä rannann tuntumas- sa. 0 1,8 m paksu kerros routivaa pehmeää laihaa savea, jonka vesipitoisuus on noin 57 paino-%. Myös savikerros esiintyy lähinnä rannan tuntumassa. Keskitiivis tiivis hiekkamoreeni 0 5 m syvyydestä alkaen. Moreenin vesipitoi- suus on 3 15 paino-%.. Hiekkamoreeni on paikoin soraista tai silttistä, ja sen pinnassa on paikoin ohut, lajittunut hiekkakerros. Moreeni on lähimpänä maan- pintaa saaren ylimmillä osilla. Rannan läheisyydessä moreenin päällä on myö- hemmin syntyneitä maakerroksia. Kairaukset päättyivätt tasovälille -7,90 +1,15 (5,06 9,00 metrin syvyyteen maanpin- nasta). Kairausten päättymissyyy oli määräsyvyys tai tiivis maakerros. Täytemaiden ja hienorakeisten maiden arvioidut esiintymisalueet on esitetty pohjatut- kimuskartassa, piir. nro 3A. Tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissaa piir. n:o 4A. 3.3 Pohjavesi Vuoden 2012 tutkimuksissa pohjavesipintaa oli tasolla +0,44 +4,85 (0,66 1,36 m sy- vyydessä maanpinnasta). Mittaukset on tehty huhtikuussa (13.4.2012). Pohjavedenpin- tojen suuri vaihtelu aiheutuu pintavesistä. Koulukatu K 28 901009 Oulu
3 Vuonna 2013 asennetuissa pohjavesiputkissa pohjavedenpinta oli tasovälillä - 0,02 +0, 06 (3,58 3,81 metrinn syvyydessä maanpinnasta). Mittaukset on tehty loka- kuussa (11.10.2013).. Vuoden 2013 tulokset vastaavatt todennäköisesti yleistä tilannettaa vuoden 2012 tuloksia paremmin. 3.4 Maaperän pilaantuneisuus 4 4.1 RAKENNETTAVUUS Rakennettavuus alueittain Alueella on harjoitettu sahatoimintaa 1900-luvun alussa. Alueellaa ei ilmeisesti ole har- joitettu puutavaran kyllästystoimintaa. Lämmitykseen ja voiman tuotantoon on ilmeises- ti käytettyy puuta. Rannan läheisyydessä on ollut miilunpolttoa 1940-luvulla. Alueella olleen konepajan toiminta on jatkunut 1950-luvulle ja Pyydyskarin telakan toiminta 1970-luvulle. Tutkimusten yhteydessä ei havaittu merkkejä maaperän pilaantuneisuudesta. Pilaantu- neisuustutkimusten tarve on arvioitava jatkossa tarkempien historiatietojen perusteella. Vastaavien vanhojenn saha-alueiden maaperässä voi esiintyä esimerkiksi puunkylläs- tysaineistaa ja sinistymisestoaineista peräisin olevaa pilaantumista. Tutkimusalue on rakennettavuudeltaan pääosin hyvä. Rakennettavuuteen alueella vai- kuttavat lähinnä vanhat täyttöalueet sekä hienorakeisten maakerrosten esiintyminen. Vähäisestä tutkimuspistemäärästä johtuen erilaisten maakerrosten esiintymisalueiden rajaukset ovat likimääräisiä. 4.11 Täytemaa-alueet Täytemaata esiintyy merkittävissä määrin lähinnä rannan läheisyydessä, missä ranta- aluetta on täytetty lautatarhaa jaa laiturialuetta varten. Lisäksi pisteessä 15 vanhan tien kohdalla on täytemaata puolen metrin kerros maanpinnassa ja viitteitä tiilenpaloista ja noesta n. 1,7 metrin syvyydellä. Täytemaan seassa jaa alla saattaa esiintyä orgaanisiaa maakerroksia (turvetta, liejua yms.) sekä puuta, rimaa ja parkkia.. Orgaanisen aineksenn lahoaminen aiheuttaaa maapinnan painumista, jonka suuruutta ei voida ennalta hyvin arvioida. Täytemaat tulee pääsääntöisesti poistaa uusien rakennusten alueelta. Massanvaihdonn jälkeen rakennukset voidaan yleensä perustaa massanvaihdon varaan anturaperustuk- silla. Täytemaa-alueilla voi kuitenkin massanvaihdon jälkeenkin esiintyä haitallisia pai- numia, jotka johtuvatt hienorakeisten maakerrosten kokoonpuristumisesta (katso kohta 4.12). 4.12 Hienorakeisten maiden esiintymisalueet Saaren alavimmilla osilla esiintyy rantavaiheessa syntyneen hiekkakerroksen allaa pehmeää laihaa savea. Laihan saven vesipitoisuus on o varsin korkea, minkä johdosta savi on painumaherkkää. Tutkimusten perusteella savikerroksen yläpinta on noin 3 4 m syvyydessä maanpinnasta. Saven päällää olevat maakerrokset pienentävät painuma- eroja ja kokonaispainumaa. Merentutkimuslaitoksen tutkimuksen Alimmat suositeltavat rakennuskorkeudet Poh- janlahden, Saaristomeren ja Suomenlahden rannikoilla (Kahmaa et al. 1998) mukaan Koulukatu K 28 901009 Oulu
4 4.13 Hiekka- ja moreenialueet alin suositeltava rakennuskorkeus Oulun alueella onn +2,15 N60-korkeusjärjestelmän mukaan. Oulunsalon Lassilanrannan kaavasuunnittelussa alimpana perustamistasonaa on käytetty N60-järjestelmän tasoa +2,35, jolloin alinn lattiataso on noin +3,35. Oulun kaupungissa käytetään nykyäänn N2000-korkeusjärjestelmää. N60-järjestelmän korkeu- det muutetaan Oulunsalon alueella N2000-järjestelmän korkeuksiksi lisäämällä niihinn 0,402 metriä. Mikäli ranta-alueelle rakennetaan, niitä on korotettava maatäytöillä tulvariskin takia. Maatäyttöjen aiheuttaman savikerroksen konsolidaati opainumann suuruus on enimmil- lään noin 40 60 mm. Hienorakeisten maiden esiintymisalueella on tapauskohtaisesti arvioitava kunkin ra- kennuksen konsolidaatiopainuma yksityiskohtaisen pohjatutkimuksen perusteella. Pe- rustamistapana voi tulla kysymykseen mm. maanvarainen perustaminen, esikuormituss tai perustaminen paaluille. Pohjamaaa on pääosalla tutkimusaluetta hiekkaa tai hiekkamoreenia. Niiden esiintymis- alueella rakennettavuusolosuhteet ovat hyvät. Kaikenn tyyppiset asuinrakennukset voi- daan perustaa maanvaraisilla anturaperustuksilla. 4.2 Routasuojaus Rakennettavan alueen maalajit ovat pääsääntöisesti routivia. Routimaton perustamis- syvyys on seuraava: lämmin rakennus, ulkoseinälinja; 1,6 metriä lämmin rakennus, nurkka; 2,0 metriä (vähintään 2,0 metrinn päähän nurkasta) kylmä rakenne; 2,5 metriä Kaikki em. tason yläpuolelle perustetut rakenteet, sokkelipalkit yms. on eristettävä ul- kopuolisella routaeristeellä, tai tehtävä massanvaihto ko. kohdalla routimattomaan sy- vyyteen routimattomalla hiekalla tai soralla. Routaeristeet mitoitetaan perustamissy- vyyden ja alapohjan lämmönvastuksen mukaan kerran viidessäkymmenessä (50) vuo- dessa toistuvalle pakkasmäärälle F 50 = 55 000 Kh. 4.3 Salaojitus 5 JATKOTOIMENPITEET Alueen rakennukset suositellaann salaojitettavaksi pohjamaan heikon vedenläpäisevyy- den takia. Tämä asiakirja on alueen rakennettavuuden yleispiirteistä arviointia ja maankäytön n suunnittelua varten. Ennen rakentamista suositellaan tehtäväksii täydentäviä pohjatut- kimuksia. Ainakin täyttöaluilla suositellaan tehtäväksi tonttikohtaisia tutkimuksia täyte- maan laajuuden ja laadun selvittämiseksi. Täytemaataa voi esiintyä ohuena maakerrok- sena kokoo tutkimusalueella. Täyttöjen laatu on kaikillaa tonteilla tarkistettava ainakin ra- kennustöiden yhteydessä koekuopista. Saven esiintymisalueella suositeltava tutkimus- pisteväli on korkeintaan 50 m. Hiekka- ja moreenialueilla minimitutkimuspisteväli on 70 100 m. Koulukatu K 28 901009 Oulu
5 Geobotnia Oy Janne Herva, DI Maarit Nousiainen, FM Olli Nuutilainen, DI Liitteet: Sijaintikartta, 1 s. Pohjatutkimusmerkinnät, 1 s. Varjakka: Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskanta (ote Oulunsalonn kunnan pdf-julkaisu usta: Varjakka 2020 hanke Varjakan alue infoa 27.5.2009), 1 s. Pohjatutkimuskartta,, piir. n:o 3A Pohjatutkimusleikkaukset C-C, D-D, E-E jaa F-F, piir. n:o 4A Pohjavesiputkien 11-13 putkikortit, 3 s. Koulukatu K 28 901009 Oulu
LIITE SIJAINTIKARTTA Tutkimusalue Taustakartan lähde: Maanmittauslaitoksen Kiinteistöpalvelu, tulostettu 21.10.2013, http:/ //www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/verkkopalvelut/kiinteistotietopalvelu Koulukatu 28 90100 Oulu
POHJATUTKIMUSMERKINNÄT LIITE Koulukatu 28 90100 Oulu
VARJAKKA: KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS RAKENNUSKANTA 1 Uleå ab:n konttori 2 Talousrakennus 3 Asuinrakennus 4 Esko Vuotin kotitalo, purettu 5 9 Asuinrakennus 10 Aita, purettu 11 Asuinrakennus, siirretty 12 Ruokala ja asuntoja, tuhoutunut 13 Asuinrakennus ja käymälä 14 Paloasema 15 Saha ja voima-asema, purettu 16 Hoikannokan parakki 17 Sauna 18 Talli 19 Leivintupa, palanut 20 Asuinrakennus 21 Asuinrakennus, purettu 22 Sauna 23 Mylly, purettu 24 Sauna 25 Urheilukenttä 26 Kasvimaa, purettu 27 Markkinapaikka 28 Sauna 29 Asuinrakennus 30 Talousrakennus 31 Talousrakennus, tuhoutunut 32 Ruokala, tuhoutunut 33 Voima-asema, purettu 34 Telakka 35 Paja 36 Losotayte, jossa lankkupäällyste 37 Rautatie Möljä Pyydyskari, tuhoutunut 38 Tukkisuma 39 Tukkivarasto 40 Kilpukkakasarmit 41 Pasanki / tukkien lajittelu, purettu 42 Laituri, purettu 43 Miilunpoltto 44 Lautatarhan alue 45 Kilpukkakasarmi 46 Petsamon möljä, jätepuutäyttömaa 47 Tölskän nokka, pieniä puutapuleita 48 Markkinapaikka kesällä 49 Hailuotolaivan kulkureitti 50 Proomu 51 Hulina proomun kulkureitti 52 Redi 53 Varastorakennus, purettu 54 Sahalta tulevan puutavaran vastaanottopöydät, purettu 55 Iso Hevostalli ja puusepnverstas, purettu 56 Kasvimaa 57 Putka