Kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet Kainuun maakuntatilaisuus 9.5.2017 Jouni Ponnikas
Kainuu-ohjelman 2018-2021 rakentamisvaiheet 1. Työpaja: mkv ja henkilöstö; 13.3. 2017 Aloitus ja määrittelyvaiheessa asetetaan strategiset kysymykset, joilla etsitään vastausta keskeisimpiin aluekehitysongelmiin nykyisessä toimintaympäristössä: määritellään ja rajataan ongelmat mahdollisimman täsmällisesti. 2. Työpaja: ELY ja muut sidosryhmät 11.4. Seminaari + työpaja Analyysivaiheessa arvioidaan ja visioidaan olosuhteet ja mahdolliset tulevaisuudet: siis arvioidaan nykytila ja sitä, millaiset tulevaisuuden kuvat, mahdollisuudet tai potentiaalit nousevat ulkoisesta ympäristöstä. 3. Työpaja: Sidosryhmät ja Muutosfoorumi Kesäkuussa Strategiavaiheessa muotoillaan interventiologiikka visio, missio, tavoitteet ja keinot loogiseksi kokonaisuudeksi. 4. Työpaja: Muutosfoorumi ja MH / MV Elokuussa Strategian terävöittämisvaiheessa valitaan strategia, joka on mahdollista jollakin interventiologiikalla toteuttaa ja joka vastaa parhaiten tavoitteita ja on realistisesti resursoitavissa. 5. Lausunnot ja lopputyöpaja: Tasa-arvotyöpaja/ Muutosfoorumi ja MH / MV lokakuu Elokuussa Lopuksi tehdään toteutettavuuden arvio(inti) lausuntojen perusteella: arvioidaan onko strategia toteutettavissa ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset. VUOSI 2017 3.4.2017 Heimo Keränen & Pentti Malinen/Kainuun liitto
Kainuu-ohjelma 2035 mitä tehdään nyt? Maakuntastrategia 2035 - Päivitetään tarvittavat osat? M I K S I? M I T Ä Maakunta -ohjelma 2018-2021 - Laaditaan M I T E N? TOPSU 2017-2018 - Laaditaan
Maakuntaohjelman painopisteet 2014 2017 Matkailu ja palvelut Biotalous Teknologiateollisuus Kestävä kaivannaistoiminta Visio: Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä Uudet ja uudistuvat yritykset ja työpaikat Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta Osaavan työvoiman saatavuus 2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnon-läheine n ympäristö Saavutettavuus Elinvoimaa tukeva, kestävä aluerakenne Yhteistyö ja uudistuminen 3. Hyvinvoiva Kainuu Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja toimintakyky Osallisuus ja yhteisöllisyys 4. Kainuu-kuva Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva Kainutlaatuinen Osaaminen Kestävä kehitys Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys Kulttuuri ja kainutlaatuisuus Digitaalisuus / Maaseutu / Kolmas sektori 4
Keskeiset tulevaisuuden haasteet Maakuntasuunnitelma 2035 + alustavia arvioita (päivitetään 2017) 1. Kainuun väestökehityksen kääntäminen toteutunutta positiivisemmaksi (määrä ja rakenne) 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen (työttömyyden alentaminen) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 4. Alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen 5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen 11.4.2017 5
Väestökehityksen kääntäminen - Kainuun keskeisimpiä haasteita Myös kuntarakenneleirillä kärkiteemaksi nousi Kainuuseen muutto ennen kaikkea nuorten, työikäisten perheiden rekrytointi. Useat maakunnat tekevät tätä aluemarkkinointia jo aktiivisesti. Etelä- Pohjanmaa jopa on asiassa onnistunut. Kainuussa nettomuuttotappio on edelleen Suomen pahin. Väestö 31.12.2016 Hyrynsalmi 2 409 Kajaani 37 522 Kuhmo 8 644 Paltamo 3 490 Puolanka 2 732 Ristijärvi 1 344 Sotkamo 10 465 Suomussalmi 8 184 KAINUU 74 790 Lähde: Tilastokeskus Kevät 2017
Väestökehityksen avaintekijät: koulutus- ja työmahdollisuudet -255 Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin 2005-2015, henkilöä keskimäärin vuodessa -157 Kuva. Kainuun tulo- ja lähtömuuttajat ikäluokittain vuosina 2005-2015 (Tilastokeskus) -64-10 -7-12 -2-4 -7-15 -11-24 -17-15 -24-280 -230-180 -130-80 -30 20 2 75-70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20-24 60-64 1990 1995 2000 2005 2010 2016 2020 2025 2030 2035 Kuva. Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka (TK 2016, Vaala ei mukana) 1. Kainuu menettää nuorta väestöä koulutusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi 2. Kainuussa on työvoiman tarve jatkuu voimakkaana pitkälle 2020-luvulle 3. Kainuu-ohjelman väestöhaaste: estää TKn ennusteen toteutuminen? Kevät 2017
Saavutettavuus ja syrjäisyyden mielikuva Kainuun perushaaste Kainuun saavutettavuus ja sen parantaminen on yritystoiminnan sijoittumisen avaintekijä. Huono saavutettavuus on lisäksi Kainuun mielikuvan heikkouksista. Kainuun logistista asemaa parannettava! 1. Lentoliikenneyhteydet 2. Valtatieyhteyksien nopeuttaminen 3. Junayhteyksien toimivuus 4. Rajaliikenteen kehittäminen 5. Eri kulkumuodoista syntyvät matkaketjut 6. Tulevaisuuden mahdollisuudet: esim. Koillisrata Kevät 2016 Pentti Malinen/Kainuun liitto
Saavutettavuuden tavoitteiden konkretisointi LENTOLIIKENNE: Tavoitteena 100 000 matkustajan määrä vuodessa Kajaanin lentoasemalle vuoteen 2020 mennessä yhteisenä tavoitteena kaikissa rahoitettavissa matkailun kehittämishankkeissa Matkaketjujen (lennot+jatko/syöttöliikenne) parantaminen (VR: koko maan kattavat matkaketjut juna + muita kulkuvälineitä, iltalehti.fi/uutiset/20170328) Lentoliikenneoperaattorin kanssa yhteistyö logistisesti toimivien matkailutuotepakettien kehittämiseksi RAUTATIELIIKENNE: Matkaketjujen parantaminen ja yhteys matkailun kehittämiseen Tavara- ja transitoliikenteen vahvempi huomioonottaminen (ml Vartius) MAANTIELIIKENNE: Yhteistyö infrahankkeiden ajamisessa Sisäinen saavutettavuus / liikennejärjestelmän suunnittelu, älyliikenne 11.4.2017 9
Kainuun mahdollisuudet kuntapäättäjien näkemys
Kainuun erikoistuminen Lähde: Owalgroup: Kainuu, Alueellisten vahvuuksien analyysi 11.4.2017 Pentti Malinen/Kainuun liitto 11
Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017: Kainuu näkymiä Kainuun ELY-keskus Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne + ++ ++ ++ ++ ++ Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 12 Ristioja Anne
Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017: Elinkeinoelämä / Työllisyys 13 Kainuun talous on kääntynyt positiiviseen suuntaan Yritysten liikevaihdot kasvavat (kaivannaistoiminta, metalli-, ICT- ja elektroniikkaklusteri, matkailu- ja elintarvikeklusteri) Teollisuudelta positiivisia viestejä Erityisesti kaivosteollisuus, puutuoteteollisuus ja bioenergian hyödyntäminen. PK-yrityksillä toiveikkaat suhdannenäkymät Osaavan työvoiman saannin ongelmat lisääntymässä Työttömyys on laskenut yhdenjaksoisesti 8/2015 alkaen nopeammin kuin missään muualla Suomessa Rakenteellinen työttömyys on pienentynyt Työllisyysaste on kasvanut selvästi (62,4 %) Työvoiman kohtaanto-ongelma kärjistyy Ristioja Anne
Kärkialoihin liittyviä näkymiä BIOTALOUS: Biojalostamohanke KaiCell Fibers on lähivuosien kärkihanke Biotaloudessa korostuu toimialavetureiden kehittäminen: Renforssin ranta (St1), Kuhmon Kantola (CLT), Paltamon KaiCell Fibers, Puolanka Biokeskus, puurakentaminen (mkl. Uusi Sairaala) LuKe-Kainuun roolin vahvistaminen on strategisesti tärkeää Arktiset Aromit ry MarjaMasterPlan Metsäbiotalouden + uusiutuvan energian kasvuohjelma Kehittämishankkeita koordinoitava EAKR-, yritys-, maaseutu- ja innovaatiorahoituksen osalta Biotalouden osaamisen kehittämisessä on haasteita niin alueen omille kuin alueen ulkopuolisille toimijoille; Työvoiman saannin turvaaminen erittäin kriittinen tekijä 11.4.2017 14
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Kainuun strategisena tavoitteena on kehittää aluetaloudellista lisäarvoa tuottavia biotalouden liiketoimintaekosysteemejä, joissa yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiiviistä yhteistyötä. Olennaista liiketoiminnan ekosysteemien luomisessa on saada Kainuuseen veturiyrityksiä / toimialavetureita, joiden ympärille yhteistyötä rakennetaan Perinteiset Kainuussa vahvat toimialat, kuten maa- ja metsätalous, muodostavat keskeisen osan biotalouden kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan, fossiilitalouden ajan toimintatavoilla, täytä biotalouden kriteereitä. Biotalous tarkoittaa irtautumista fossiilitaloudesta ja tätä irtautumista vauhditetaan kehittämällä ilman fossiilisia raaka-aineita toimivia tuotantoprosesseja. Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan teollisen tuotannon sivuvirrat (kiertotalous) käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja palveluita). Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 15
KAINUUN BIOTALOUSSTRATEGIA 2015-2020 Biotalouden osa-alueiden yhteiset tavoitteet Visio 2020 Päämäärät Lisää investointeja, raaka-aineiden jalostusta & kainuulaisia korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja Maatilojen kannattavuus & metsien tuoma aluetaloushyöty paranevat Pois fossiilitaloudesta: tuotantoprosesseja ilman fossiilisia raaka-aineita Strategiset toimenpiteet Määrälliset tavoitteet Työpaikat Investoinnit Metsäpotentiaali käyttöön Maatalous säilyy ja vahvistuu Kainuun biotalouden osa-alueet ja niiden kehittämistavoitteet 1) Ruoka, 2) Biotalouden tuotteet - raaka-aineenhankinta, 3) Biotalouden tuotteet - jalostus, 4) Uusiutuva Energia, 5) Luontomatkailu ja -hyvinvointipalvelut Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 16
Biotalouden painotukset Kainuun maakuntaohjelmaan 2018-2022 (ehdotus) Uusi biotalouden toimialajako maakuntaohjelmaan: 1. Metsäbiotalous (wood & non-wood) 2. Uusiutuva energia 3. Ruoka ja sininen biotalous 4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut Kaikkia toimialoja läpileikkaavat teemat: kiertotalous (rooli kasvaa myös kansallisesti); digitalisaatio, kansainvälistyminen (kasvu ja vienti), kestäväkehitys (luonnonvarojen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekonomisesti kestävä käyttö) 7.5.2015 Kainuun liitto 17
Kainuun biotuotetehdas, Paltamo 7.5.2015 Kainuun liitto 18
Kärkialoihin liittyviä näkymiä KAIVANNAISALA: Terrafamen kehitys ml ympäristöteknologia, alihankkijat, energia Sotkamo Silver Oy, investointi Otanmäki Mine; kehityshanke ICT: Datakeskusten kehittämiseen ja uusien investointien hakemiseen valmistellaan toimijoiden yhteinen strategia (hankkeiden seurattava valittua strategiaa) nopeiden datakaapeliyhteyksien rakentamisen suunnittelu erityisesti pohjoisen suuntaan (yhteys Jäämeren kaapeliin) MATKAILU: Kehittämistyön vahvistamiseksi ja kohdentamiseksi on laaditaan maakunnallinen matkailustrategia (Master Planeja on) Matkailun merkitys palveluiden ja infran kehittäjänä Matkailun (suur)investoinnit -> investointikohteiden valmistelu Yhteistyö hankkeiden välille yhteistä tavoitteista: kansainvälisten matkailijoiden määrä, lentoyhteyksien ja muun logistiikan parantaminen, matkailun markkinointi- ja myyntikanavat; ytimenä ohjelmatuotteet Kansainvälinen yhteismarkkinointi ja markkinointiyhteistyö Maakuntakeskuksen rooli / kaupunkikeskusta 11.4.2017 19
Muutosjoustavuus eli resilienssi Alueellinen resilienssi jakaantuu neljään osatekijään; alueen kyky: vastustaa äkillistä rakenne-muutosta, toipua äkillisestä rakenne-muutoksesta sekä suuntautua uudelleen uudelle kasvupolulle sen jälkeen. Kaikkien kärkialojen edistämistä monipuolisen rakenteen luomiseksi uudistuminen 11.4.2017 20
Maakuntauudistus huomioon Kainuun edelläkävijyys uudistusprosessin tavoitteena; viestintä vahvistaa ulkoista Kainuu-kuvaa (maine) ja sisäistä tahtotilaa Aidon päätösvallan ja vastuun ottaminen maakunnan omiin käsiin Hankerahoitusprosesseilla valmistellaan tulevan maakuntahallinnon mukaista toimintamallia, jossa eri rahoitusvälineet yhteen sovitetaan maakunnan (Kainuu) tasolla raja-alueohjelmien hankkeistuksen parempi integraatio muuhun aluekehityshanketoimintaan Uusi sairaala hanke (integroidulle sotelle räätälöity) kärkihankkeena Omien kokeilujen rooli edelläkävijyyttä vahvistamassa Terveyden edistäminen 11.4.2017 21
Kainuun maakuntakuva Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään KAINUTLAATUINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ- KÄVIJÄ LUONTO Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? Luonto vahvuutena Suomi maailman vihrein ja puhtain maa! SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen! 11.4.2017 22
Kysymys keskustelun pohjaksi: Mitä tavoitteita uudessa Kainuun maakuntaohjelmassa 2018-2021 tulisi erityisesti korostaa (mihin ongelmiin pitäisi puuttua ja mihin mahdollisuuksiin tarttua)? 24.3.2014 23