Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Samankaltaiset tiedostot
Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

LIITTEET. ehdotukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (uudelleenlaadittu)

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

EU:n päästökaupan näkymät vuoteen Päästökaupan ajankohtaispäivä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston direktiiviksi. valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä (uudelleenlaadittu)

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Bryssel COM(2016) 618 final KOMISSION KERTOMUS

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

ESS-tilastojärjestelmä ja maanpeite-/- käyttötilastot

Latvian ja Liettuan lausuma

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Mitä tietotarpeita VMI palvelee?

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DIREKTIIVI (EU).../...

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset keskeiset argumentit ja niiden johdonmukaisuus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF-asetusehdotus; tilannekatsaus

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Kiertotalous teollisuudessa

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 06/2017

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

saatavuus energiantuotantoon

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Transkriptio:

Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan energian direktiivi) Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: Aleksi Lehtonen Tekijät:: Aleksi Lehtonen, Tarja Tuomainen, Raisa Mäkipää 1 6.3.2017

Esityksen sisältö Vertailutaso, mitä tarkoittaa? Lyhyesti lakitekstistä Komission tutkimuslaitoksen (JRC) tulkinta Mitä tarkoittaa Suomelle 2

Vertailutaso mitä tarkoittaa? Debit Credit 3

Lakiteksti - luonnos COM(2016) 479 final, Artikla 8.3 The national forestry accounting plan shall contain all the elements listed in Annex IV, section B and include a proposed new forest reference level based on the continuation of current forest management practice and intensity, as documented between 1990-2009 per forest type and per age class in national forests, expressed in tonnes of CO2 equivalent per year. 4

Lakiteksti - luonnos COM(2016) 479 final, Annex 1 to 6 (e) Reference levels should take into account the objective of contributing to the conservation of biodiversity and the sustainable use of natural resources, as set out in the EU Forest Strategy, Member States' national forest policies, and the EU Biodiversity Strategy; (f) Reference levels shall be consistent with the national projections of anthropogenic greenhouse gas emissions by sources and removals by sinks reported under Regulation (EU) No 525/2013; (g) Reference levels shall be consistent with greenhouse gas inventories and relevant historical data and shall be based on transparent, complete, consistent, comparable and accurate information. In particular, the model used to construct the reference level shall be able to reproduce historical data from the national greenhouse gas inventory. 5

Lakiteksti Komission tulkinta (JRC) Jakson 1990-2009 metsien käytön intensiteetti (hakkuut / puuston määrä) Lasketaan ikäluokittain, puulajin, metsätyypin, jne. mukaan Metsien käytön intensiteetin avulla arvioidaan tulevan vertailujakson aikainen vertailutaso 6

Komission tulkinta (JRC) - laskennan periaatteet Vertailutaso perustuu kansallisiin olosuhteisiin (huomioidaan ikä-luokkajakauma) Vertailutasoa määritettäessä, ei huomioida kansallisen metsäpolitiikan kehitystä / markkinatilannetta jaksolle 2020 Vertailujakson credit / debit laskenta perustuu ainoastaan metsänhoidon (esim. hakkuiden) muutoksiin verrattuna jaksoon 1990-2009 7

Komission tulkinta (JRC) - laskennan periaatteet Eli siirrytään ns. net-net laskentaan jossa huomioidaan ikäluokkajakauman aiheuttamat muutokset metsien tulevassa kasvussa Net-net laskenta, verrataan päästöjä ja nieluja toteutuneeseen tasoon (esim. vuosi 1990 perusvuotena) 8

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle? 9

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle keskimääräiset hakkuut eri jaksoilla 10

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ennuste tulevasta puuston määrästä on keskeinen JRC:n ehdotuksen mukaan intensiteetti on valittavan jakson hakkuiden suhde puuston määrään (loggins / biomass available for wood supply) Suomen tapauksessa näin laskettu intensiteetti koko Suomelle on noin 3% (tilavuuksien kautta) 11

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ennuste tulevasta puuston määrästä on keskeinen Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasu-taseen kehitys vuoteen 2045 Jaksolle 2020 2025 Puuston määrä MELA mallilla: Perusskenaario 2259 (milj m3) Politiikkaskenaario 2248 (milj m3) Suurin kestävä 2136 (milj m3) 12

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ennuste tulevasta puuston määrästä on keskeinen Jaksolle 2020 2025 Puuston määrä: Perusskenaario 2259 (milj m3) Politiikkaskenaario 2248 (milj m3) Suurin kestävä 2136 (milj m3) Jaksolle 2020 2025 sallittavat hakkuut (intensiteetti: 0.0295): Perusskenaario 66,6 (milj m3) Politiikkaskenaario 66,3 (milj m3) Suurin kestävä 63 (milj m3) 13

Päätelmät Jaksolle 2020 2025 sallittavat hakkuut Perusskenaarion puuston mukaan 66,6 (milj m3) [2015 hakkuut olivat 68 (milj m3)] Huom! Muuttuu kun laskenta tehdään ikä-luokissa Kuinka tuleva puuston määrä ennustetaan Suomen tapauksessa (MELA malli ja hakkuut X)? Keinot vastata haasteeseen: Plan A: Neuvottelut (vaikuttaminen: intensiteetti & jakso) Plan B: Metsänhävityksen rajoittaminen (orgaaniset) Orgaanisten maiden käytön optimointi ilmaston näkökulmasta Vuodot (esim. puun tuonti Venäjältä) 14

kha 1000 ha Päätelmät II Lähde: LULUCF, summarised projected accounts for Finland for the whole period 2021-2030, explaining discrepancies between COM and FI estimates 25 20 Metsänhävitys 15 10 5 DEF Luke DEF EU AFF Luke AFF EU Metsittäminen 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 FI ennuste metsänhävitys: 10000 ha, COM ennuste metsänhävitys: 10000-0 ha COM & FI ennuste metsitys: ~5000 ha /y Tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, maankäyttö muuttuu joka tapauksessa Metsittämisen positiiviset vaikutukset realisoituvat suhteellisen hitaasti Metsänhävityksen päästö 2015, noin 3 milj. ton CO 2 per vuosi 15

16