Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus- hanke
Metsänomistamisen tavoitteita Metsänomistamisen helppous Omaisuuden arvon kasvattaminen Arvot Metsätulojen kasvattaminen Metsäalan Metsän omistamisen suunnannäyttäjä mahdollisuus Tulevaisuuden ja hakkuumahdollisuudet kokoava voima Tasapuolinen sukupolvenvaihdos Virkistyskäyttö Metsänomistajarakenne on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä Asiakkaat Henkilöstö Kumppanit Yhteiskunta
omistajanvaihdoksen ongelmia Metsätilan sukupolvenvaihdokset viivästyvät Miten omaisuus jaetaan tasan seuraaville sukupolville? Arvot Onko metsätaloudesta kiinnostuneita jatkajia? Missä asti jatkajat asuvat, voivatko he hoitaa metsiä? Metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima Perinnönjaot jäävät tekemättä Miten omaisuus jaetaan tasan kuolinpesän osakkaille? Metsänhoito pysähtyy, tulee riitoja ja välit menee poikki, vastuukysymykset epäselviä -> ei tehdä mitään -> ongelmat lisääntyvät ajan myötä Toimimattomasta kuolinpesästä ei tule tuloja osakkaalle Asiakkaat Henkilöstö Kumppanit Yhteiskunta Kuolinpesä toisen kuolinpesän osakkaana ei ole harvinaisuus Metsätilan pieni koko estää sen jakamisen järkevän kokoisiksi ja muotoisiksi palstoiksi
Yhteismetsä on ratkaisu, koska Yhteismetsässä metsäomaisuus voidaan jakaa tasan osuuksina tuleville sukupolville sekä sukupolvenvaihdoksissa että perintöjen jaossa Yhteismetsässä toiminta jatkuu keskeytyksettä omistajasukupolvien vaihtuessa Sukutilat pysyvät yhtenäisinä, ja voivat jopa laajentua Metsänomistus passiivisenakin osakkaana on mahdollista ja tuottavaa Tietoinen metsänomistus - hanke
Mikä on yhteismetsä? Yhteismetsät ovat yksityismetsiä, Yhteismetsä on osakastilojen yhteinen alue, se on tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaitten hyväksi Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän perustamisesta Toimintaa säätelee yhteismetsälaki Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti Hallinto: osakaskunta ja hoitokunta. Hoitokunnan sijasta tai lisäksi voidaan valita myös toimitsija
Yhteismetsän omistus Yhtymän omistus 171 874 1-2 171 405 1-2 Osakastila Yhteisaluelaki 758/1989 Yhteismetsälaki 109/2003 Laki eräistä yhteisomistussuhteista 189/1958
Yhteismetsän omistus 171 874 1-2 Osakastila Yhteismetsän osakkaat omistavat osakastilan / osakastiloja Osakastiloilla on osuus yhteismetsään ja muihin yhteisiin. Esim. vesialueeseen Osakastilalla voi olla myös fyysistä maapinta-alaa Jos osakastilaan ei kuulu maata, niin se on haamutila Osakastilan voi myydä, lahjoittaa, jakaa ja pantata kuten muunkin tilan Yhteisaluelaki 758/1989 Yhteismetsälaki 109/2003 Myös yhteisö voi omistaa osakastilan
Yhteismetsän 171 874 1-2 Toiminta Yhteismetsä on yksi toimintayksikkö Tulot Menot Voitto Verot 26,5% Ylijäämä Jako-osuus on saajalleen verotonta tuloa Osakkaille ei tule laskuja
Yhteismetsän osakkaan vuosittaiset metsätalouden kontaktit yhteismetsän osakaskunta kokoukset tuotto-osuus yhteismetsän osakas pankit sijoituspalvelut lainapalvelut Ei tule laskuja metsänomistuksesta
Matti Mäntylän tila RN:o 1:57 Kaisa Koivulan peltoa Yhteismetsän perustaminen, esimerkki Muodostetaan Puulan yhteismetsä Rn:o 286-874-1-8 Matti Mäntylän tila RN:o 2:12 Tilan arvo 113 000 Kaisa Koivulan tila RN:o 2:15 Tilan metsän arvo 83 000 Kaupungin metsätila RN:o 3:45 Tilan arvo 65 000 Yhteensä 261 000 Haamutiloilla ei ole maaaluetta mutta niihin kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään Valtio maksaa kiinteistötoimitukset Muodostetaan yhteismetsän osakaskiinteistöt Matti Mäntylän haamutila R:no 2:12 43 % yhteismetsän osuuksista Kaisa Koivulan haamutila 2:15 32 % yhteismetsän osuuksista Kaupungin haamutila 3:45 25 % yhteismetsän osuuksista
Alueellinen yhteismetsä Esim. Joroisten Yhteismetsä Tavallinen yhteismetsä, mukana voi olla julkisyhteisöjä Riippumaton / kytketty kaupalliseen firmaan Jakaa tuottoa vuosittain Avoin yhteismetsä Ottaa vastaan uusia jäseniä, laajenee Ei etuosto-oikeutta, vapaat osuusmarkkinat Metsätalous on ensisijainen käyttötarkoitus Voi olla muitakin arvoja
Kunnan alueella toimivat, esim. Joroisten ym. Sijoittajien yhteismetsät esim. Etelä- Suomen yhteismetsä Suvun yhteismetsät, esim. Kiesilän ym. Asutusyhteismetsät, esim. Jaalan ym. Yhteismetsiä 2017 Tulevat alueelliset yhteismetsät Esim. Mänty- SaimaanYhteismetsä Suuralueella toimivat firmojen yhteismetsät : Forestia, Itä-Suomen Yhteismetsä Alueelliset yhteismetsät Esim. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Yhteismetsät
Suvun yhteismetsissä Tilakokonaisuus voidaan pitää suvun hallussa yhtenäisenä Yhteismetsän osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus osakastilasta erillään myytävään osuuteen Perinnönjaot menevät tasan Jokainen saa yhtä suuren osuuden Riidat ja jälkipuheet vähenevät Kaukanakin asuvat osakkaat voivat omistaa metsää tuottavasti Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden kilpailuedut ovat pientenkin osakkaiden saavutettavissa Ohjesääntö voidaan muokata omien tarpeiden mukaan sopivaksi Toiminta voi jatkua samoin periaattein kuten ennenkin, tuulenkaadot, polttopuut, metsästysoikeudet
Yhteismetsän hyviä puolia Metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä suuren pinta-alan tuomat mittakaavaedut Metsiä hoidetaan hyvin ja suunnitelmallisesti Saadaan tasaista puunmyyntituloa Osakaskunnan ja hoitokunnan kokouksissa enemmistöpäätökset Ohjesäännössä linjataan yhteiset pelisäännöt Verotuksellisesti edullinen 26,5 % veroaste Yksityishenkilö maksaa vuotuisesta pääomatulosta 30% veroa ja 34 % yli 30 000 menevältä osalta. Sukupolvenvaihdos on helppo toteuttaa pirstomatta metsää Omistaminen on helppoa myös passiivisena osakkaana Omistuksen siirtäminen perheessä/suvussa on helppoa Yhteismetsän perustaminen tai tilan liittäminen yhteismetsään on helppoa ja edullista. Yhteismetsäosuudella on hyvä vakuusarvo
Haasteita yhteismetsäomistuksessa Oma äänivalta riippuu osuuden koosta Suuren pääoman irrottaminen hakkaamalla on mahdotonta Osakaskunta päättää ohjesäännöstä, jolla säädetään mm. osakkaiden oikeuksista polttopuuhun, metsästykseen jne. Yhteismetsästä eroaminen siten, että saa oman metsäpalstan tai vastaavan alueen takaisin on lain mukaan mahdollista, mutta se vaatii osakaskunnan kokouksessa 3/4 enemmistöpäätöksen (epätodennäköistä)
Näin päästään alkuun Keskustele yhteismetsän mahdollisuudesta Perhe, yhtymä, kuolinpesä tai isompikin yksikkö Kerää mahdolliset tulevat osakkaat kokoon Kutsu minut kertomaan yhteismetsän perustamisesta ja toiminnasta, niin kerron menettelyt ja autan perustamisessa Kulut menevät Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa Tietoinen metsänomistus - hankkeelta Esa Lappalainen 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Tietoinen metsänomistus - hanke
Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus