OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 18 vuotta toimintaa Tilatason tautisuojaus Tuotantoeläinten terveydenhuolto Koordinaatio Seurantajärjestelmät Naseva ja Sikava Tautisaneeraukset Tuonnin ohjaus Tuotantoeläimet Rehut: positiivilista Koulutus
Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Jäseninä meijerit, teurastamot ja munapakkaamot Kannattajajäseninä esim. rehualan toimijoita, eläinlääkäreitä, alan oppilaitoksia jne. 8 toimihenkilöä 5 eläinlääkäriä 2 rekisterivastaavaa 1 rahastonhoitaja 2 toimipaikkaa Seinäjoki Lievestuore
TARTTUVIEN TAUTIEN TEEMAVUOSI Tautiriskien hallinnan merkitys kasvaa Tuotantoyksiköiden koon kasvu, uudet tuotantomuodot, tuotannon ketjuuntuminen lisäävät tautiriskejä - tuotantoaan nopeasti laajentavat tilat - välitysvasikoihin perustuva naudanlihantuotantoketju - hiehojen rahtikasvatus => mikäli tilannetta ei hallita, joutuvat talous ja hyvinvointi vaakalaudalle => tilojen suojaaminen tarttuvilta eläintaudeilta, tautiriskien hallinta uuden eläinaineksen hankinnassa => terveydenhuolto, tautisuojaussuunnitelma, terveystodistusten käyttö eläinkaupassa!!
NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet Hengitystietulehduksia aiheuttavat bakteerit Paratuberkuloosi Pernarutto Virukset Virusripulit ja hengitystietulehdukset BVD (saneerattu) Sieni-infektiot Pälvisilsa Loiset - Kryptosporidit - Neospora Uusia uhkia...? Mycoplasma bovis (todettu) Bluetongue Schmallenberg-virus (v.a.)
SALMONELLA Ulosteperäinen bakteeri, tarttuu suun kautta - yli 25 eri serotyyppiä - viranomaisten toimesta vastustettava tauti Meillä harvinainen nautatiloilla - Noin 1-15 tapausta vuodessa - Tilakoon kasvaessa ja tuotannon ketjuuntuessa voi aiheuttaa isojakin ongelmia Esim. Tanskassa yleinen - v. 22 lypsykarjatiloista joka neljännellä oli S. Dublin > valvontaohjelma (muut serotyypit?) Saneeraus: - perusperiaate tartuntaketjun katkaisu ulosteesta suuhun, rehujen ja juomaveden puhtaus, kroonikoiden karsinta - saneerauskustannukset keskimäärin 5 7 / tila
SALMONELLAN VUOKSI RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT v. 211 AJALLA 1.1.-31.12.211 -S. Typhimurium DT 14 4 tilaa -S. Typhimurium FT 1 5 tilaa -S. Typhimurium FT 41 1 tila -S. Typhimurium NST 3 tilaa -S. Altona 1 tila -S. Enteritidis 1 tila - S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila - S. Montevideo 1 tila 7 (Yhdellä tilalla S. Typhimurium, S. Haifa, S. Montevideo) 1 1 1 2 1 2
SALMONELLAN VUOKSI RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLEVAT TILAT TILANNE 1.12.212 Nautatilat: 2 - S. Typhimurium Sikatilat: 2 - S. Tennessee Siipikarjatilat: 2 - S. Typhimurium FT 195, U 227 +1 +2 +1 2
EHEC Verotoksiinia muodostava E. coli bakteeri 157:H7 tunnetuin Viihtyy esim. naudan ja muiden märehtijöiden suolistossa Ei ole eläintauti Teurastusriski: likaiset naudat! Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Verinen ripuli Munuaisvaurioita
EHEC NAUTATILALLA Ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, tilan tulee ilmoittaa tartunnasta meijerille ja teurastamolle Henkilökohtainen riskinhallinta; hyvä käsihygienia Ei ylimääräisiä kävijöitä navettaan, pakollisille kävijöille tilan suojavaatteet ja jalkineet, tieto tartunnasta kävijöille etukäteen Ei raakamaidon myyntiä tai käyttöä kuumentamattomana Ei eloeläinten myyntiä toisille tiloille Tartuntatilalle EHEC- Riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä Ruokinta- ja rehuhygienia, eläinten puhtaus, hyvä lypsyhygienia
EHEC IHMISILLÄ 1-1 bakteeria riittää sairastuttamaan 2-4 tapausta/v. Suomessa Tartunta useimmiten ulosteella saastuneen elintarvikkeen, juomaveden tai uimaveden kautta tai kosketuksena suoraan eläimestä tai toisesta ihmisestä Verinen, kuumeeton ripuli ja vatsakrampit Voi johtaa hemolyyttis-ureemiseen syndroomaan (HUS) Munuaisvaurio kuolema (1996-22: 2 lasta Suomessa)
EHEC- EPIDEMIOITA, esim: Laajin Japanissa 1996 lähes 8 sairastunutta, 3 kuoli, tartunnanlähde retiisit Eurooppa 211 (Saksa, Ranska, ym.): yli 44 sairastunutta, yli 5 kuoli Egyptiläistä alkuperää olevat sarviapilan siementen idut Valtava vaikutus vihannesten myyntiin, hysteria Suomi 1997: 18 sairastunutta (uimavesi) Suomi 1998: 5 sairastunutta (hampurilaisravintola?) Suomi 21: 4 sairastunutta (Hollannista tuotu kebabliha) Yksittäisiä sairastuneita pastöroimattoman maidon tai nautakarjakontaktin kautta (Turku 212: 6 lasta; museotila, jossa raakamaidon myyntiä ja suoria eläinkontakteja)
EHEC SUOMEN NAUTAKARJOISSA
NAUTATILOILLA VUONNA 212 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE 1.12.212 >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 24 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; (6) tilaa - EHEC O 145; (1) tila 9 6+(3) 1+(1) 1+(1) 2+(1) 2 3+(1)
TARTTUVAT UTARETULEHDUKSET Streptococcus agalactiae Asuu utareessa, leviää maidon (lypsyn), lypsyvälineiden ja käsien mukana, erittäin tarttuva Tulehdus enimmäkseen lieväoireinen ja pitkäkestoinen Saadaan karjaan yleensä ostoeläinten mukana, aiheuttaa ongelmia laajentaneilla, paljon eläimiä ostaneilla tiloilla Penisilliini tehoaa hyvin, löytyy hyvin maitonäytteistä, saneerattavissa pitkäjännitteisellä ja suunnitelmallisella työllä Saattaa tarttua myös ihmiseen (krooniset niveltulehdukset) => hyvä käsihygienia lypsettäessä, raakamaito? Krooninen tulehdus alentaa maitotuotosta 1 15 % Parantumattomat tulehdukset lisäävät karjan uusimistarvetta
TARTTUVAT UTARETULEHDUKSET Staphylococcus aureus Asuu utareen iholla, leviää lypsyssä käytettyjen välineiden ja käsien mukana Piilevät ja pitkäkestoiset tartunnat, antibioottiresistenssi, MRSA- kannat (?) Krooninen tulehdus alentaa maitotuotosta 1 15 % Parantumattomat tulehdukset lisäävät karjan uusimistarvetta Äkillinen utaretulehdus: maitomenetys, eläinlääkärikulut, ylimääräinen työ, kroonistuminen, karjan lisääntynyt uusimistarve = > kulut helposti yli 5
PARATUBERKULOOSI Erittäin harvinainen Suomessa Todettu viidessä emolehmäkarjassa 199-luvulla Lypsykarjoista tehty kartoitus ei tuonut ilmi tapauksia Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta Useimmiten poikimisen yhteydessä Hitaasti kehittyvä Läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Oireet Krooninen ripuli (hernerokkamainen, vaahtoava) Laihtuminen ruokahalusta huolimatta Maidontuotannon aleneminen Turvotus leuan alla
PARATUBERKULOOSI Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa, ei tapauksia lypsykarjoissa Tanskassa arvioiden mukaan 5-7 % lypsykarjoista Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!
PERNARUTTO Bacillus anthracis bakteeri Itiöt säilyvät esim. maaperässä vuosikymmeniä Haudatut eläinten raadot, parkkaamot Erittäin harvinainen ihmisillä ja eläimillä Suomessa Lähinnä märehtijät Nautatila viimeksi 24+28 (sama tila) Tartunta suoliston (rehu, vesi), vaurioituneen ihon tai hengitysteiden (itiöpöly) kautta oireet vaihtelevat Riskiryhmä esim. keritsijät, villan/nahkojen muokkaajat, maanviljelijät ja eläinlääkärit Biologinen ase
PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum sienitartunta Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-1 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 2 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla
PÄLVISILSA Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Ihmisellä kutiava, kivulias ihon sienitulehdus Kontaktitartunta: lypsy yms. Naudalla ei yleensä kutinaa/kipua
BVD, NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Yleinen virustartunta Euroopassa Pohjoismaissa saneerattu menestyksekkäästi Seuranta Suomessa Kaikki lypsykarjatilat tutkittiin vuosittaisin tankkimaitonäyttein n. 2 vuoden ajan Lihakarjatilat otantana teurastamoverinäyttein v. 211 alkaen: N. 1 % lypsykarjoista tutkitaan Lihakarjatilat otantana teurastamoverinäyttein Tuontialkioiden vastaanottajaeläimet tutkittava BVD:n varalta ETT:n ohjeiden mukaisesti Suomi on BVD-vapaa ja pyritään myös pitämään vapaana!
UUSIA UHKIA? Kuva: Novartis Animal Health, Schmallenberg
MYCOPLASMA BOVIS Yleinen nautojen hengitystieinfektioiden ja utaretulehdusten aiheuttaja Euroopassa arveltu aiheuttavan 25-33% vasikoiden keuhkotulehduksista. Todettu äskettäin Suomessa yhdessä vasikkakasvattamossa => uusi tauti; jatkotoimet selvityksen alla Ruotsissa yksittäisiä tapauksia Ei ole virallisesti vastustettava eläintauti Riski nautojen tuonnissa muualta Euroopasta!?
BLUETONGUE ELI SINIKIELITAUTI BT 8 Euroopassa elokuusta 26 Keski-Eurooppa, Tanska, Ruotsi, Norja Saatiin kuriin mittavalla rokotusohjelmalla Myös muita serotyyppejä BT 1, 2, 4 jne. (Ranska, Italia, ) Leviää polttiaisten välityksellä Suomessa kartoitukset teurastamoilla ja tankkimaidoista Emolehmäkarjat Ahvenanmaa, Etelä-Suomi Huomioitu nautojen tuonnissa EU-lainsäädäntö ETT:n lisäohjeet
BLUETONGUE EUROOPASSA
SCHMALLENBERG- VIRUS Täysin uusi virus Löydettiin marraskuussa 211 Saksasta Levinnyt ympäri Eurooppaa Tanska Etelä-Ruotsissa merkkejä viruksen olemassaolosta Polttiaisten levittämä tartunta Aiheuttaa vasikoiden, karitsoiden ja kilien epämuodostumia Aikuisilla märehtijöillä oireeton tai esim. kuumeilua ja maidontuotannon laskua Tilannetta seurataan Suomessakin tutkimuksin => Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa todettu vastaaineita useissa karjoissa.
TILANNE SUOMESSA TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos on tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan Nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!! Tautiriskien hallinta 3 lehmän karjassa on eri asia kuin 3 lehmän karjassa!!
TAUTIRISKIEN HUOMIOINTI INVESTOINNEISSA OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry