KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI

KILPAILUKYKY -TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Kilpailukyky teeman määrittely... 2 4. Uuden kaupungin visio kilpailukyvyn osalta... 3 5. Nykytila-analyysi kilpailukyvyn tuottamisessa... 4 6. Nykytila-analyysin yhteenveto... 7 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä... 10 Liitteet... 11

1. Kilpailukyky -työryhmä, väliraportti Kilpailukyky -työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen kuntien analyysin kuntien kilpailukyvystä nykyisellään. 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa Kilpailukyky -työryhmän kokoonpano: Petri Härkönen, pj Annukka Lehtonen, vpj Aarno Kononen Esa Siikaluoma Pekka Söyrilä Timo Kaikkonen Minna Karhunen Jyrki Kaija Pekka Kauranen Nina Roisko, sihteeri Kerava Hyvinkää Nurmijärvi Mäntsälä Sipoo Pornainen Järvenpää Tuusula Kerava Kerava Lisätietoja työryhmän toiminnasta ja havainnoista: Petri Härkönen, puh. 040 318 2020. Kilpailukyky-työryhmän puheenjohtajana toimii Petri Härkönen ja varapuheenjohtajana Annukka Lehtonen. Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana kahdeksan kertaa ja järjestänyt työn käynnistyksen yhteydessä seminaarin yhdessä kuntiemme yrittäjäjärjestöjen kanssa. Kilpailukyky työryhmän tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa. Näistä tärkeimpiä ovat alueella toimivat yritykset ja niiden edustajina paikalliset yrittäjäjärjestöt. 3. Kilpailukykyteeman määrittely Työryhmä on laatinut ohjausryhmässä 23.10.2013 hyväksytyn luonnoksen Keski-Uudenmaan kaupungin visioksi. Visioksi määriteltiin älykäs, verkostomainen kaupunki (liite 1). Työryhmän tehtävänä on kuntarakenteen tarkastelu kilpailukyvyn näkökulmasta (elinkeinorakenne, työllisyys, työpaikat, hankinnat, elinkeinopalvelut, kanta metropolihallintoon kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta).

Työryhmä on laatinut käsitemäärittelyn pohjalta kilpailukykyä kuvaan kriteeristön. Kriteeristöä tullaan käyttämään nykytila- ja tulevaisuusanalyysiin. Kilpailukykyanalyysi pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, mitkä ovat kunnan tai seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoidenmuutokset, miten Keski-Uusimaa profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät seudustamme erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja miten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistetään. Työryhmä esittää, että jatkotyössä näkökulmaa laajennetaan kilpailukyvyn käsitteestä laajempaan kunnan elinvoiman tarkasteluun. Elinvoimalla tarkoitetaan elinkeinotoimenpiteiden lisäksi kunnan infraa, hankintoja, lähipalveluiden järjestämistä, logistisia toimintoja, osaamisen vahvistamista, kuntien tietovarantoja sekä eri toimijoitten rooleja ja yhteistyötä elinvoiman vahvistamisessa. 4. Uuden kaupungin visio kilpailukyvyn näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupungin visio ohjaa kilpailukykyä seuraavalla tavalla.

Visio ohjaa ensisijaisesti kilpailukyvylle asetettuja tavoitteita. Vision pohjalta on tarkoitus johtaa tavoitteet seuraaville kilpailukykyä kuvaaville kriteereille (työryhmän käyttämä kriteeristö pohjautuu julkaisuun "alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari"): - Työvoiman saatavuus ja tehokkuus - Väylät ja liikenneyhteydet - Sijaintitekijät - Houkuttelevuus ja imago - Kunnan omat toimet - Koulutus - Muut toimintaedellytykset Kilpailukyvyn tavoitteiden on otettava huomioon asukkaidemme ja elinkeinoelämän nykyiset sekä tulevat tarpeet. Asiakastarpeiden pohjalta on tarpeen määritellä kunnan keinovalikoima. Kilpailukyvyn näkökulmasta etsimme mahdollistavia ja tukevia keinoja asukkaidemme sekä elinkeinoelämämme menestymiseksi. Kunnan menestys on asukkaidemme ja yritysten menestymistä. Tarkoitus on löytää mahdollistavien ja tukevien keinojen kautta välineitä kilpailukyvyn saavuttamiseksi, sekä käyttää niitä tavoitteiden toteuttamiseen. Aikaansaatuja tuloksia verrataan aikanaan asetettuihin tavoitteisiin ja parannetaan toimintaa tulosten pohjalta. Kriittisiä taustatekijöitä kilpailukyvylle ovat asenteemme millä toimimme, toimintakulttuurimme sekä maineemme. Keskeistä on osata oikealla tavalla hyödyntää suuruuden ekonomia ja pienille kunnille luontainen ketteryys suuremmassa kuntakoossa. 5. Nykytila-analyysi kilpailukyvyn tuottamisessa Tässä luvussa tarkastelemme kilpailukyvyn nykytilaa etujen ja haittojen näkökulmasta. Selvityksen alla olevat kunnat ovat vetovoimaltaan erilaiset. Työryhmä on tarkastellut selvityskuntien nykytilaa eri kilpailukykytekijöiden näkökulmasta. Kilpailukyky on käsitteenä moniulotteinen ja työryhmä on joutunut tekemään karkeitakin yleistyksiä sen osalta, jotta analyysissä on voitu edetä. Kilpailukyvylle ei ole olemassa selkeää, yksiselitteistä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Kilpailukyky tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja kilpailukykytekijöiden painoarvo vaihtelee arvioijan näkökulmasta riippuen. Työryhmä on työskennellyt luvussa 4. mainittujen kriteerien pohjalta. Tässä raportissa käytämme koko Keski-Uudenmaan Kaupunkiselvitystä koskevaa nykytila-analyysin kriteeristöä, joka on väliraportin liitteenä 2.

Selvityskuntien työpaikkaomavaraisuus ei ole riittävä. Työpaikkoja on työllisestä työvoimasta 43 prosentista 93 prosenttiin. Samaan aikaan tunnusluvun mediaani on pääkaupunkiseudulla noin 98%. Työpaikkaomavaraisuuden vaihtelu selvityskuntien välillä on suurta. Työttömyysaste on kunnissa suhteellisen alhainen verrattuna kansalliseen keskiarvoon ja hyvin kilpailukykyinen myös verrattuna pääkaupunkiseutuun. Vaihtelu myös tämän tunnusluvun osalta on suurta. Työttömyysaste 1/2013 vaihtelee 4,2%:sta 7,8%:n. Alueella toimivat yhteiset työmarkkinat ja suhteelliset työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Työvoiman koulutustaso on kansallisesti arvioituna hyvä, mutta heikompi kuin pääkaupunkiseudulla. Vaihtelut kuntien välillä myös tässä suhteessa ovat merkittäviä. Selvityskuntien liikenneyhteydet ja sijainti ovat erinomaiset lukuun ottamatta poikittaisyhteyksiä. Liikenneyhteydet raideliikenteen osalta vaihtelevat kunnittain ja tarjoavat pääradan varrelle sijoittuville kunnille kilpailuetua. Tämä näkyy erityisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuuksia verratessa. Linja-autoliikenteen palvelutaso työmatkaliikenteessä on kohtuullista tasoa. Yhteydet lentokentälle ovat hyvät. Kunnat hyötyvät pääkaupunkiseutua ruuhkattomammista vaihtoehdoista kulkea lentokentälle. Valtaosa kuljetuksista kulkee nykyisin kumipyöräliikenteen avulla. Liikenteellisesti edullinen sijaintimme näyttäytyy muun muassa logistiikkayritysten sijoittumisella kuntiimme. Yrityksille, joiden liiketoiminta on logistiikka tai joille logistinen sijainti on erityisen merkityksellinen sijoittuvat mielellään kuntiimme hyvien liikenneyhteyksien varteen, pääkaupunkiseudun läheisyyteen. Tältä osin kuntiemme tilanne muuttuu jatkuvasti yhä suotuisammaksi pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja liikennevirtojen kasvaessa. Imagotekijöiden osalta selvityskunnat ovat menestyneet erinomaisesti. Asumisvaihtoehdot alueellamme ovat vaikuttaneet niin kiinnostavilta, että kuntien kasvuluvut ovat kansallista huippua. Selvityskuntien halutaan muuttavan ja kuntien herättämät mielikuvat ovat myönteisiä. Asuminen kunnissa on selvästi edullisempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla neliökohtainen kustannustason mediaani on noin 3400, kun selvityskuntien vastaava luku on noin 2300 (UL 2011). Elinkeinoelämän mielikuvia mittaavissa tutkimuksissa kunnat ovat menestyneet loistavasti. Selvityskunnat ovat olleet vuosia eri yritysmyönteisyysvertailujen kärkeä. Vaikka koulutustaso selvityskunnissa on kansallisesti hyvällä tasolla, niin kouluttautumismahdollisuutemme ovat puutteelliset pääkaupunkiseutuun nähden. Ammattikorkeakoulujen toimintoja on viidessä kunnassa. Yliopistotason koulutus on marginaalista. Toisen asteen koulutusmahdollisuuksien kattavuudessa on myös kehittämisen varaa. Selvityskunnat ovat kyenneet muodostamaan välittömät ja toimivat suhteet alueella toimiviin yrityksiin ja muihin yhteiskunnan toimijoihin sekä erityisesti kolmanteen sektoriin. Ketteryytemme ansiosta olemme myös pystyneet kilpailemaan Helsingin seudulle

sijoittuvista työpaikoista. Laajaan kansainväliseen yhteistyöhön tai kansainvälisten investointien hankkimiseen kuntiimme meillä ei ole ollut resursseja.

6. Nykytila-analyysin yhteenveto Nykytilan arvosana: vihreä laatikko = nykytila etujen ja haittojen pohjalta on kiitettävä tai hyvä, keltaiseksi laatikko = nykytila on tyydyttävä, punainen taulukko = nykytila on huono tai välttävä KILPAILUKYKY KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA Yritysten työvoiman saatavuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Kohtuuhintaiset asumiskustannukset luovat edellytykset työvoiman sijoittumiselle ja pysyvyydelle. Metropolialueen hyvät liikenneyhteydet edistävät laajojen työmarkkinoiden toimivuutta. Selvityskuntien keskinäinen kilpailu eri kriteerein tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja asua ja yrittää. Pieni kuntakoko tarjoaa ketterän vaihtoehdon PKS-kuntiin verrattuna. Kilpailua käydään myös työsuhteen eduilla, mikä johtaa nousevaan kustannustasoon. Alueen sisäisten poikittaisyhteyksien vähäisyys heikentää työvoiman liikkuvuutta. Metropolialueen hyvät liikenneyhteydet lisäävät työvoiman liikkuvuutta ja vähentävät pysyvyyttä. Kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua: emme välttämättä pyri tarjoamaan yritykselle tai asukkaalle tarpeiden mukaista vaihtoehtoa tai palvelua yli nykyisten kuntarajojen. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Ei havaittu etuja Kuntarajat ylittävä yhdyskuntarakenteen suunnittelu on

ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen vaikeaa ja yhdyskuntasuunnittelussa joudutaan osa optimoimaan nykyisten rajojen mukaan. Seudullinen poikittaisliikenne ei kehity. Ympäristövaikutukset Ei havaittu etuja Yhdyskuntarakenteen hajautuminen lisää liikkumista ja vaikeuttaa ympäristökuormituksen hallintaa. Lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen puute lisää yksityisautoilua. Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Alueelliset vahvat identiteetit ovat kilpailuetu ja ylläpitävät sosiaalista eheyttä. Segregaatiota tapahtuu hyvin hajautetusti, eikä kielteistä kriittistä kokoa saavuteta. Selvityskuntien pienet resurssit eivät mahdollista hyvää kotouttamista. Tämä vähentää mahdollisuuksia hyödyntää maahanmuuttajien resursseja alueen kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Päätöksenteko tapahtuu lähempänä asiakasta, mikä lisää reaktionopeutta ja parhaimmillaan mahdollistaa asiakaslähtöisempiä ratkaisumalleja. Paikallinen vaikuttaminen on varmistettu paikallisen päätöksenteon kautta. Hajautunut hallinto ei kykene ratkaisemaan nykyiset kuntarajat ylittäviä merkittäviä kysymyksiä.

Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Työvoiman saatavuus: Työvoiman saatavuuteen merkittäviä kysymyksiä ovat työpaikat / työvoima %, työpaikat / työllinen työvoima %, työttömyysaste %, työlliset koko väestöstä % sekä kouluttautumattoman työvoiman osuus työvoimasta %. Kokonaisarvosana (++, +, 0, -, --): 0 Liikenneyhteydet: Liikenneyhteyksien arvioinnissa otimme huomioon seuraavat osa-alueet: henkilöliikenteen rautatieaseman kuntakeskuksessa (kyllä/ei), linja-autoasema kuntakeskuksessa (kyllä/ei), moottoritie (kyllä/ei) sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuus työmatkaliikenteestä (%). Kokonaisarvosana: - Sijainti: Sijainnin kilpailukykyä tutkiessamme huomioimme seuraavat asiat: kuntakeskustan etäisyys lentokentästä (km), kuntakeskustan etäisyys tavarasatamasta (Vuosaari, km), kumipyöräliikenteen keskipiste (aika kuntakeskuksesta) sekä etäisyys Helsingin keskustaan (km). Kokonaisarvosana: + Houkuttelevuus - imago: Kuntien imagoa tarkasteltaessa mittasimme seuraavia osa-alueita: veroäyri (%), yleinen kiinteistövero (%), yhteisövero (milj. ), yritysmyönteisyys, ilmoitettujen rikosten määrä suhteutettuna väestöön (%), poliisiaseman sijainti kunnassa (kyllä/ei) sekä pelastuslaitoksen sijainti kunnassa (kyllä/ei). Kokonaisarvosana: - Kunnan toimet: Kunnan toimien osalta arvioimme seuraavat asiat elinkeinon kilpailukyvyn näkökulmasta; yrityspalvelut (kyllä/ei), ajan tasalla oleva elinkeinostrategia (kyllä/ei), olemassa olevat kaavat (kem2), vireillä olevat kaavat, kunnan elinkeinotoimen resurssit (htv), asunto-ohjelma (toteutuuko MAL -aiesopimus) sekä ajantasainen kotouttamisohjelma (kyllä/ei). Kokonaisarvosana: + Koulutus: Koulutusta tarkistellaan kilpailukyvyn näkökulmasta, mm. kuinka kansainvälinen perhe löytää perheelleen koulutusmahdollisuudet. Kriteereinä on pidetty koulutusmuotoja

eli onko kunnassa yliopisto-opintoja tarjolla, ammattikorkeakoulua, toisen asteen oppilaitoksia, lukiokoulutusta sekä aikuiskoulutusta. Kokonaisarvosana: - Muut toimintaedellytykset: yrittäjien mukanaolo ystävyyskuntatoiminnassa, onko oma energiayhtiö, energian perusmaksu, energiamaksu talviarkipäivänä sekä energiamaksu muuna aikana. Kokonaisarvosana: ++ 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Selvityskunnat ovat kansallisesti suhteutettuna kilpailukykyisiä. Eri kilpailutekijöiden osalta kunnissamme on melko suurta vaihtelua. Vaihtelut johtuvat kuntien sijainnista, historiasta ja kuntien tekemistä valinnoista. Kilpailukykyä tulisi aina suhteuttaa johonkin. Työryhmämme on tehnyt tätä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja kansalliseen tasoon. Selvityskuntien kilpailukyky suhteessa pääkaupunkiseutuun ja erityisesti kansainvälisiin verrokkeihin on varsin haasteellinen, mutta suhteessa Suomen muihin kuntiin erittäin kilpailukykyinen. Kilpailukykyä tulee myös arvioida suhteessa ihmisten ja yritysten tarpeisiin, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Yksittäisten kuntien nykytilaa analysoitiin kuuden eri kriteerin perusteella. Kriteerit olivat: Yritysten työvoiman saatavuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Arvion mukaan kuudesta kriteeristä kahdenkriteerin tila on huono tai välttävä ja neljän tyydyttävä. Selvityskunnat tarjoavat kohtuuhintaista asumista verrattuna pääkaupunkiseutuun, tällä helpotetaan yritysten työvoiman saatavuutta. Yleensäkin alueen sijainti on merkittävä kilpailuetu.

Nykytilanteessa kuntarajat ylittävä suunnittelu ja päätöksenteko ovat vaikeaa eikä asioita tarkastella alueellisesti. Tämä hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja lisää mm. yksityisautoilua ja osaltaan kuormittaa ympäristöä. Kuntarajat ylittävien kysymysten ratkaiseminen on hankalaa ja yksittäisten kuntien välinen kilpailu ei edistä koko alueen etua (vrt kilpailu pks- kuntien kanssa). Nykytilanteen suurimpana ongelmana onkin alueellisen näkökulman puute. Yksittäiset kunnat pystyvät toimimaan ketterästi verrattuna pääkaupunkiseudun kuntiin. Yrityksille pystytään luomaan nopealla aikataululla sopivia ratkaisuja. Reagointi on parhaimmillaan nopeaa ja toiminta asiakaslähtöistä. Pienet resurssit koetaan toisaalta ongelmana. Kunnat ovat yksittäisinä toimijoina hyvin pystyneet vastaamaan yksilöllisiin vaihteleviin tarpeisiin. Keskeinen kysymys jatkoselvityksen näkökulmasta on, kykenemmekö yhtenä kokonaisuutena paremmin vastaamaan tulevaisuudessa esille nouseviin kysymyksiin ja erityisesti tarpeisiin, vai onko nykyinen malli joustavampi. Nykyisin kunnissa korostuu reaktiivisuus, kun suurempi kuntakoko antaisi mahdollisuuden toimia proaktiivisesti. Toimintatapamme on joka tapauksessa tänään nopeammin reagoiva kuin tiukasti keskusohjattavissa suurissa kaupungeissa. Liitteet Liite 1 Liite 2 Visio Kriteeristö