Sunnuntai Mielipide 2 5 Viikonvaihde 4 13 Kulttuuri 14 15 Päivyri 19 24 Sunnuntai 2 Uutiset 4 9 Ulkomaat 10 11 Urheilu 12 20 Luokitellut 20 21 Radio-TV 22 23 Sää 24 20. helmikuuta 20. helmikuuta 2011 2011 VAPAUS! Egyptiläiset saivat uuden alun. Seuraavaksi heidän pitää miettiä, kuinka he sen käyttävät. Sunnuntai O4 7 Nuoret lähtivät Soinin kelkkaan Sunnuntai O8 Suomen missit pärjäävät ilman botoxia Sunnuntai O10
A2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä 010 665 6400 Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen 010 665 6412, Martti Vuolukka 010 665 6282 Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Belgia on pärjännyt jo yli 250 päivää ilman hallitusta. Asiassa on ainakin yksi hyvä puoli: maassa ei tarvitse pelätä hallituskriisiä. Kolumni Keijo Putkonen Kakku leivottava ennen jakamista Hyvinvointiyhteiskunnasta puhuttaessa ja kirjoitettaessa harmillisen usein vaikuttaa siltä, että aina ei muisteta sitä, mistä varat hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen suurelta osin tulevat. Vastaukseksi ei riitä, että budjetista tai valtionosuuksista. Mistä ne varat sinne tulevat? Sama koskee myös sitä, että kovin helposti sorrutaan pelkästään yhteisen kakun jakamiseen ikään kuin se olisi pohjaton. Entä jos ei olekaan kakkua, mitä jakaa? Keskustelu ja ennen kaikkea tulevat toimet onkin keskitettävä kakun leipomiseen ja kasvattamiseen, jotta kakusta ylipäätään riittää jaettavaa. YHTEISKUNTAMME hyvinvointi perustuu avoimeen talouteen, menestyviin yrityksiin ja osaaviin ihmisiin. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei kerta kaikkiaan ole ilman yritysten tuottamia ja synnyttämiä verotuloja. Piste. Verotuloja voi synnyttää vain kannattava ja menestyvä A Verotus ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustaminen nousevat jälleen kerran merkittäviksi vaaliteemoiksi.. yritys. Ilman näitä yrityksiä meillä ei myöskään ole mahdollista ylläpitää nykyisenkaltaista julkista sektoria. Talouskasvu on ehdoton edellytys hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle. Talouskasvua emme saa, ellei yritystemme sekä kotimarkkina- että vientiyritystemme toimintaympäristö ole kilpailukykyinen. Älkäämme kysykö enää vain, mitä yrityksemme voivat tehdä meidän hyväksemme, vaan kysykäämme, mitä me yhteiskuntana voimme tehdä yritystemme hyväksi. Verotus on avainasemassa talouskasvun saavuttamisessa. Tästä seuraakin, että kaikkia verotusta koskevia ratkaisuja on arvioitava siitä lähtökohdasta, miten ne parhaiten edistävät talouskasvua. Pääkirjoitus 20. 2. 2011 Suomalainenkin viinakulttuuri muuttuu Valoa: Niin kulutuslukujen kuin viinan aiheuttamien haittojenkin orastava lasku antavat toivoa paremmasta. Rajoitukset mainontaankin olisivat hyvä lisäapu. Toivottomana pidetty suomalainen viinakulttuuri ei ehkä olekaan täysin murtamaton. Alkoholin kulutus väheni viime vuonna jo kolmantena vuotena peräkkäin. Edellisvuoden kulutuksesta niistettiin kaksi prosenttia. Verotus eli hintapolitiikka näkyy ja vaikuttaa alkoholin kulutusluvuissa paljon. Alkoholiveroa alennettiin vuonna 2004 tuntuvasti ja kulutus pomppasi reiluun kasvuun. Jokaista suomalaista kohti laskettu kulutus oli viime vuonna tasan kymmenen litraa, kuusi desilitraa enemmän kuin vuonna 2003. Vuosikymmenen puolivälin huippuluvuista on kuitenkin tultu puoli litraa alas päin. Kokonaiskulutuksen myötä myös väkevien kulutus laski edelleen viime vuonna. Mietojen viinien kulutus on puolestaan lisääntynyt. Viime vuonna kasvua oli runsas prosentti. MYÖS ALKOHOLIN aiheuttamat haitat ovat vähentyneet. Poliisin papereihin kertyi vähemmän kotihälytyksiä, törkeitä pahoinpitelyjä ja rattijuopumuksia. Putkaankin humalaisia korjattiin viime vuonna vähemmän kuin vuonna 2009. Viinakuolemia kirjataan aiempaa vähemmän, samoin alkoholisairauksiin tarvitaan sairaalahoitoa aikaisempaa vähemmän. Nämä viestit kertovat jo jonkinasteisista muutoksista parempaan koko suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Parempaan päin kääntyneestä tilanteesta huolimatta Suomi on edelleen runsaan alkoholikulutuksen maa. Pohjoismaista olemme kärjessä yhdessä Tanskan kanssa. Tekemistä on vielä paljon. EDUSKUNNASSA ON tämän vaalikauden aikana esitetty toiveita tiukennuksista ja rajoituksista alkoholimainontaan erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi. Asian vakavuutta kuvaa, että kansanedustajien enemmistö on allekirjoittanut aloitteen, jossa esitetään, että alkoholin imagomainonta kiellettäisiin kokonaan. Mainonnassa voisi olla esillä vain tuote- ja hintatietoja. Järkevä aloite on saanut tukea myös alan tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Muun muassa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä alkoholijuomien mielikuvamainonta tulisi kieltää kokonaan. Lisäksi Aula kieltäisi kaiken alkoholimainonnan televisiossa ja radiossa. ALKOHOLIMAINONNAN rajoittamisesta on tullut hallituksen sisäinen kiista. Aloitteen alullepanija on sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Inkeri Kerola (kesk). Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) johdolla valmisteltu lakiluonnos on paljon väljempi. Ministerin lähtökohtana on ajatus, että laissa mainittaisiin erikseen se, mikä olisi kiellettyä. Esimerkiksi alkoholin televisio- ja radiomainonnan lakiluonnos kieltäisi ennen kello yhtätoista illalla. Keskustan ohella myös pienet hallituskumppanit Rkp ja vihreät ovat tiukempien pykälien kannalla. Keskustassa epäillään jo, että Risikko ja kokoomus haluavat vitkutella niin, että eduskunta ei ehtisi käsitellä koko lakiesitystä ja se raukeaisi. TULEVIEN VEROVALINTOJEN kriteereiksi onkin nostettava talouskasvu, työn tekeminen ja yrittämisen edistäminen. Talouskasvu edellyttää, että työn verotusta kevennetään ja verotuksen painopistettä siirretään pois työn verotuksesta. Yritysverotuksemme kilpailukyky onkin palautettava alentamalla yhteisöverokantaa merkittävästi, jotta se tukee talouskasvua. Pääomaverotuksen puolestaan on kannustettava yrittäjyyteen ja omistamiseen Suomessa: verotus ei saa tulla esteeksi pääoman omistamiseksi Suomessa eikä myöskään pääoman, ulkomaisenkin, sijoittamiseksi Suomeen. Pääomatulojen verokantaa ei senkään vuoksi pidä nostaa. Osinkoverotuksenkin on kannustettava yrittäjyyteen. Yritysten, erityisesti pk-yritysten, aktivoimiseksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan myös meillä Suomessa on saatava käyttöön t&k&i-verokannustin. Kun tämänkaltaisilla veroratkaisuilla voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, että yrityksillämme menee täällä hyvin, auttaa se yrityksiä myös työllistämään ja säilyttämään hyvinvointiyhteiskunnan kannalta elintärkeitä työpaikkoja Suomessa. Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton aluepäällikkö. Muut mediat Vaihtoehtoja laitoshoidolle TURUN SANOMAT Uudella yksiportaisella hoivajärjestelmällä on siten myös asuntopoliittinen haaste ja ulottuvuus. On ennakkoluulottomasti kehitettävä ikääntyvien asukkaiden tarpeisiin ja rajoitteisiin mukautuvia asumisvaihtoehtoja. Näin tuetaan kasvavan väestöryhmän mahdollisuuksia jatkaa entistä pitempään omaehtoista elämää. Forssa on jo toteuttamassa Ikähoiva-työryhmän linjausten mukaisia ratkaisuja. Se aikoo luopua kaikesta vanhusten pitkäaikaisesta laitoshoidosta, mikä kaupungin kokemusten mukaan edellyttää kuitenkin paitsi palveluasumisen myös koti- ja omaishoidon tuntuvaa lisäämistä. Tässä törmätään vääjäämättä uudistuksen taloudellisiin ja sosiaalisiin reunaehtoihin. Ainakin tähän asti valtio ja varsinkin kunnat ovat olleet sangen haluttomia satsaamaan rahaa esimerkiksi omaishoidon tukeen. Pohjalainen Juuri nyt neljäneniten gallupkannatusta keräävän puolueen eli kokoomuksen, keskustan, demarien ja perussuomalaisten keskinäisistä voimasuhteista ei voi sanoa mitään kovin tarkkaa ja varmaa. Yhden asian voi silti sanoa melkoisella varmuudella. Perussuomalaiset ovat tunkeutumassa neljänneksi pyöräksi kolmen suuren rinnalle. Toinen kohtalaisen varma asia on, että kokoomus on edelleen kärjessä. Näin voi otaksua sillä perusteella, että lukuisat ja vielä eri tutkimuslaitosten tekemät mittaukset ovat kertoneet tuota samaa tarinaa. Aivan viime päivinä perussuomalaiset on nostettu suurten joukkoon neljänneksi ja siis mukaan esimerkiksi Ylen pääministeritenttiin. Kannattaa kuitenkin huomata, että neljä kärkipuoluetta ovat olleet virhemarginaalin sisällä vasta parissa mittauksessa ja nekin ovat olleet eri laitosten tekemiä.trendi siis jatkuu mutta perussuomalaisten todellinen asema on edelleen epävarma.
Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Pohjoista puhetta A3 P.S. Jos luotamme ministerin sanaan siten kuin siihen on Suomessa totuttu luottamaan, ei kokoomuksen presidenttiehdokasta tarvitse enää arvuutella. Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) sanoo, että Sauli Niinistö lähtee presidenttiehdokkaaksi 95 prosentin varmuudella. A Niinistö lähtee presidenttiehdokkaaksi 95 prosentin varmuudella. Niinistö itse on kieltäytynyt puhumasta ehdokkuudestaan. Jotain on uskallettu päätellä siitä, että viime aikoina hän on vedonnut siihen, että ei ole mitään mieltä puhua vuoden päässä odottavista presidentinvaaleista kun eduskuntavaalit ovat aivan nurkan takana. Eli palataan asiaan sitten huhtikuun jälkeen... Eikä Stubb sulkenut kokonaan pois omaakaan ehdokkuuttaan siinä tilanteessa, että Niinistö sukeltaisi viiden prosentin aukkoon, eikä suostuisikaan ehdolle. Lukijalta Kasvihuoneiden hiilijalanjälki Lukijaraati Uskotko vielä ilmastonmuutokseen? Tausta Ilmiö Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa. Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. On kuitenkin huomattava, että vaikka maapallon keskilämpötila kohoaisi, alueellisesti ilmasto saattaa jopa viiletä. Ongelmana on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kanta Uudet lukijaraatilaisemme kertovat tänään mielipiteensä ilmastonmuutoksesta, kun meneillään on jo toinen peräkkäinen kylmä talvi. O Mikä raati? Pohjolan Sanomat julkaisee sunnuntaisin Lukijaraati-palstaa, jossa pohjoisen ihmiset vastaavat toimituksen esittämään kysymykseen tai kommentoivat väitettä. Lukijaraati vaihtuu neljän viikon välein. Raatiin voi ilmoittautua ehdolle sähköpostilla: heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi A Halvalla ei energiaa saa eikä ainakaan ilman hiilijalanjäljen kasvua. Omaishoidontuki verottomaksi Omaishoidontuki on muutettava verottomaksi etuudeksi. Omaishoitajien työ on hyvin vaativaa ja usein työtä riittää ympäri vuorokauden. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, joka säästää laitoshoidon kustannuksia ja sen vuoksi yhteiskunnan tulisi enemmän tukea ja arvostaa omaishoitajien tehtävää. Omaishoidontuki on muutoinkin pieni etuus ja siitä maksettavien verotulojen poisjäänti tulee korvattua monikertaisesti laitoshoidon kustannusten säästöinä. Laitoshoidossa hoitopäivän hinta on lähes sama kuin omaishoidon tuen määrä kuukaudessa. Kimmo Laisalmi yrittäjä, Simo KYLLÄ USKON Kahden talven kovat pakkaset maassamme ei poista ilmaston lämpenemisen tosiasiaa. Samaan aikaan kun maassamme palellaan, eteläisellä pallonpuoliskolla on hirmuhelteet, ja ennätuskuivuus. Ilmasto on muuttunut globaalisti kaikkialla maailmassa. Rajut myrskyt ja sateet ovat lisääntyneet. Maapallon ilmaston keskilämpö on noussut ja jäätiköt etelä- ja pohjoisnavoilla sulavat ennätysvauhtia. Pohjoisen Euroopan pakkaset ja runsalumiset viime talvet saattavat olla seurausta Golf-virran häiriöistä, jotka saavat alkunsa Meksikonlahden ilmastonmuutoksista. Onko Golf-virran suunta muuttunut tai muuttumassa? Ympärivuotinen vihannesten ja hedelmien tuotanto kasvihuoneissa on viimeaikaisten julkisuuteen tulleiden analyysien mukaan kaamea ympäristöriski. Vihannesten tuotanto on nykyään voimakas elinkeino, ja sen tuottamat puhtaat elintarvikkeet ovat suosittuja. Lieneekö kuvittelua vai totta, kun kotimainen kurkku ja tomaatti maistuvat paremmalle kuin espanjalainen tai puolalainen. Kalliimpia ne toki ovat. ja siinä onkin korjaamisen aihetta. Halvalla ei energiaa saa eikä ainakaan ilman hiilijalanjäljen kasvua. Mahdollisuuksia ovat nykyisin aurinkopaneelit ja tuulimyllyt. Molempiin saa valtion tukea rutkasti. Pulma tulee siinä, että kaamoksessa ei ole aurinkoa, eikä pakkasilla tyynessä säässä pyöri tuulimyllyjen siivet. Energian varastointi pelastaisi, mutta se on toistaiseksi liian kallista. Kaikkein helpoimmin puhdasta energiaa löytyy ydinvoimalan lauhdevedestä. Koko voimalan energian tuotannosta yli 30 % virtaa jäähdytysvetenä pois. Lauhdevedet pumpataan yleensä mereen. Siellä lämmin vesi aiheuttaa poikkeuksellisen voimakasta biologista aktiivisuutta. Se näkyy rehevöitymisenä. Miksi sitten tätä suunnatonta energiavirtaa ei ote lämmönvaihtimilla talojen ja teollisuuden lämmitysenergiaksi? Luulisi olevan maailman yksinkertaisimman homman tehdä maaperään kyllin suuret lämpöeristetyt altaat, joihin pumpatusta lauhdevedestä otettaisiin energia talteen. Hoidettavan kannalta omaishoitajan työpanos on inhimillisesti ottaen äärimmäisen merkittävää. Toimintakyvyn alentuessa, kotona asuminen on mahdollista tärkeän ihmisen, usein oman läheisen työn ja auttamisen avulla. Omaishoidontuki varataan kuntien budjettiin ja on Risto Kuusijärvi metsänhoitoesimies, Pello KYLLÄ JA EI Minusta tähän kysymykseen ei voi vastata pelkästään kyllä tai ei, koska kyseinen asia on hyvin kiistelty jopa tiedemiesten keskuudessa. Itselläni ei ole selvää ja varmaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Lähempänä olen kuitenkin sitä ajatusta, että ilmaston lämpeneminen ei tule toteutumaan niin nopeasti ja niin rajuna kun asiantuntijoiden suulla on esitetty. En näe ilmastonmuutoksen syynä myöskään pelkästään ihmisen toimenpiteitä. Mielestäni maankuoren liikehdintä mm. tulivuorenpurkausten ja muiden ilmentymien kautta vaikuttaa vähintään yhtä paljon lopputulokseen. Nyt Suomessa suunnitellaan kahden ydinvoimalan rakentamista. Olisiko mahdollista jo suunnitteluvaiheessa tarkistaa mahdollisuus lauhde-energian uusiokäytöstä? Kasvihuoneiden suuri hiilijalanjälki olisi pois pyyhkäisty, jos vaikka 10 % voimalan lauhde-energiavuodosta voitaisiin käyttää niiden lämmitykseen kylmänä vuodenaikana. Teknillisesti tämä on tavattoman yksinkertainen ratkaisu. Kuumasta vedestä otetaan energia kiinni lämmönvaihtimilla, ja puhdas energia johdetaan tomaattien juurille. Eelis Pulkkinen tapauksia, joissa tuen maksaminen on estynyt tukeen varattujen määrärahojen loppumisesta johtuen. Omaishoitajien saama tuki tulisi siirtää Kelan maksettavaksi, jotta omaishoitajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi koko maassa. Outi Keinänen kansanedustajaehdokas, kesk. Satu Rainto opettaja, Keminmaa ÄÄRI-ILMIÖITÄ Nyt kaksi perättäistä kylmää talvea sattuu peräkkäin, kuten joinakin vuosina taas esim. lämpimät kesät, mutta uskon ilmastonmuutokseen. Kysehän on globaalista ilmiöstä. Ilmastonmuutokseen perehtyneet asiantuntijat tuovat esille ilmastonmuutoksen seurauksia, joista ilmaston lämpeneminen on yksi keskeinen. Ilmastonmuutokseen liittyvistä ääri-ilmiöistä saa nykyisin valitettavan usein lukea mediasta. Nämä ääri-ilmiöt tuovat suuria haasteita ihmiskunnalle. Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa jossakin määrin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tekstarit Lämpimät kiitokset lääkäri Mika Heralalle Tornion työterveyshuoltoon potilaan empaattisesta kohtaamisesta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta. Olet oikealla alalla! Äläkä käytä nahkakenkiä, nahkatakkia, rukkasia, untuvatakkia. Eläimiltä nekin on. Turkiksia käytetty ennen ajanlaskun alkua. Jolla minkkiin varaa, hyvä, ei kadehdita. Menestystä Aimo Marjetalle ja Lasselle Suomi - Ruotsi maaotteluun. Box Mistä johtuu, että valtaosa kansasta (ml. nukkuvat) ei halua äänestää mitään kolmesta vanhasta suuresta puolueesta? Aattele ite On se vaan ihme, kun yhtenäistä EU:ta rakennetaan ja EU:n ytimessä Belgiassa kaksi kieliryhmää saavat epäsovusta ennätyspalkinnon! Onnea Kaivoskeskustelusta! Miten on mahdollista, ettei Suomen valtiolla ole resurssia olla käynnistämässä kaivostoimintaa? Esim. Talvivaara on pitkälti yhden henkilön aikaansaannos. Ihmettelevä Kiitos Länskän 2B:n koko henkilökunnalle laitoshuoltajasta lääkäreihin asti! Sain hyvää ja ystävällistä hoitoa aamusta iltaan. Totuus on se, että meidän on kohta mahdotonta ylläpitää hyvinvointi yhteiskuntaamme, koska ihmiset sairastuvat ja väsyvät yhä enemmän ja nuorempina. Äänestäjät! Olkaa tarkkana. Kaikissa puolueissa kanta seuraaviin kysymyksiin on omantunnon asia. Minun valintani on henkilö, joka vastaa EI ydinvoiman lisärakentamiseen, turkistarhaukseen ja kannabiksen laillistamiseen. B. Wahlroosilla on kerrankin järkeviä ehdotuksia kestävyysvajeen hoitoon: järjettömät tuet pois sekä maanomistajat verolle Itella! Tarkkuutta postin jakoon Kivikolla. Liian paljon postia menee taas vääriin osoitteisiin. Oman postinsa haluava asukas
O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Sunnuntai O5 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Toivon lapset Kairolaiset siivoavat jo aukionsa ja maalaavat siltojensa kaiteet. He ovat valmiita uuteen. Teksti: Olli Miettunen Kuvat: Joel Maisalmi V anhan ja väsyneen Hosni Mubarakin pakottivat vallasta nuoret, vihaiset, nälkäiset ja työtä kaipaavat egyptiläiset, joita yhdistää usko valoisampaan tulevaisuuteen. Hallintoa vastaan kapinoineet egyptiläiset haluavat siivota sekä hallinnon että maan. He eivät suostu enää Egyptin suistamiseen diktatuurin tai uskonnon pimeyteen. Ellei joku väkisin pakota. HUNTUUN PUKEUTUNUT nainen pysäyttää ka- dulla. Hän lienee osallistunut noin 100 hengen mielenosoitukseen, jolla opetus- ja kulttuuriministeriä vaaditaan vaihtopenkille. Hunnutetun naisen mukaan ministeri kohtelee häntä ja hänen kollegoitaan kuin tyhjää. Ministeri ei ottanut puheille pyrkinyttä joukkoa vastaan. Arabiankielistä kylttiä kantava mies moittii puolestaan kulttuuriaarteista maan hallinnossa vastaavaa. Kun Kairon museosta varastettiin esineitä, virallinen taho väitti, ettei mitään oltu viety. Siitä huolimatta, että varkaus oli tapahtunut. Parempiosaisten kaupunginosassa mainostoimistossa työskentelevä arkkitehti, kumouksen takia sijoituksissaan hävinnyt yrittäjä ja rakennusalaan erikoistunut asianajaja luottavat, että Koulut suljettiin levottomuuksien levitessä ympäri Egyptin, joten koululaisilla on nyt aikaa siivota kotikulmiaan. Koulu alkaa taas viikon päästä. Egypti nousee. Yksi uskoo muutoksen tapahtuvan heti, toinen sanoo sen etenevän pienin askelin vuoden kuluessa ja kolmas odottaa puolueettomiin vaaleihin saakka. KAIROLAISET HALUAVAT puhdistaa rappeutuneen hallinnon lisäksi kotikaupunkinsa. Puhdistuksesta todistavat lukuisat poltetut ja hajotetut yökerhot Pyramidikadun varrella Gizan puolella. Yökerhot ovat paikallisten liikemiesten omistuksessa, mutta niistä on ajan saatossa tullut houkuttimia nimenomaan muiden arabimaiden hurvittelunhaluisille asukkaille. Pyramidikadulle on tultu nauttimaan yön ja lihan iloista laulu on raikunut ja viini virrannut, mikä on kaihertanut tavallisia Allahiin uskovia egyptiläisiä. Kumouksen raivo kohdistui myös yökerhoihin. Kansa haluaa korjata omaan ympäristöönsä tulleet vahingot. Tahririn aukio siivottiin nopeasti ja Niilin siltoja maalataan. Silta on kairolaisille haaveilun ja levon paikka. Pareja nojailee kaiteeseen ja katukahvilan tuoleilla istuu ihmisiä rupattelemassa. Köyhillä ja keskiluokkaisilla alueilla haaveillaan rahasta, jonka turvin tyttöystävän voi viedä vihille ja hankkia kodin. Myös uusi auto olisi kiva. Vallankumouksesta on vain viikkoja, mutta haaveet ovat jo arkipäiväisiä. >>
O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Mehukauppias Shaled (35) ryhtyisi mielellään hedelmätarhuriksi, jotta hän voisi tarjota vaimolleen, tyttärelleen ja pojalleen paremman kodin. Hän uskoo Egyptin kääntyneen nyt oikealla tielle. Barcelonaa ja Ibrahimovitsiä kannattava Mark Essam (13) siivoaa Kairon katuja kavereidensa kanssa. Vallankumouksen kipinä hehkuu köyhälistöalueella asuvan sepän, Karimin sydämessä. Naapuri toi satelliittiantennin jalustan hitsattavaksi. Seudulla näyttää vallitsevan iloinen odotus: jospa kumous takoisi rahaa, jolla elämä paranisi ja nuoret pääsisivät rakentamaan omaa kotia. Hunnutettu egyptiläisnainen pysäyttää kadulla toimittajan ja kuvaajan. Hän on vihainen, sillä päättäjät eivät kuuntele hänen mukaansa vieläkään kansan ääntä. Arkkitehti ja mainosmies Mahmoud A. Moushly tunnustaa olleensa Tahririn aukiolla nostattamassa kumousta ja hankkimassa oikeudenmukaisuutta uudistuvaan Egyptiin. Hänellä on kaksi lasta, joille hän toivoo kunnollista koulutusta. Ratkaiseva askel olisi hänen mielestään pitänyt ottaa jo aikoja sitten.
Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Sunnuntai O7 Kolumni Olli Miettunen Vain yksi minuutti enää Lähdimme kuvaaja Joel Maisalmen kanssa aamulla katsomaan Kairoa eri kanteilta ja kysymään ihmisiltä erilaisissa ympäristöissä, mitkä ovat ajatukset kansannousun jäljiltä. Kävimme Tahririn aukion liepeillä, ylä- ja keskiluokan asuinalueilla. Lopuksi suuntasimme kujille, jonne päivä ei paista. Oppaan olimme löytäneet sosiaalisen median avulla. Opas etsi haastateltaviksi tuttaviaan, jotta haastattelut olisi turvallista tehdä. Tarvittiin vain yksi vasikka, ilmeisesti vanhan systeemin mukaan ajatteleva kunnon kansalainen, joka luuli tekevänsä isänmaalleen suuren palveluksen, kun änkesi autoomme, pakotti meidät sairaalan yhteydessä olevalle sotilasasemalle ja teki ilmiannon. Olisimme toki voineet ängetä kaverin ulos, mutta noin 140 kiloa on liian iso pala meikäläisellekin. Yksi minuutti oli illan ja alkuyön viiden tunnin eristyksen aikana useasti kuultu ilmaisu. Toinen oli kaksi minuuttia ja kolmas viisi minuuttia. Neljäs oli tervetuloa Egyptiin ja se sanottiin hymyillen ja kättä ojentaen. Diktaattoreille ei Egyptissä enää anneta tilaa. Noin 100 hengen mielenosoitus halusi panna kulttuuriministerin kuriin. Egyptin levottomuuksissa on kokonaisuudessa kuollut yli 350 ja loukkaantunut yli 5 000 tavallista kansalaista. EGYPTILÄISET OVAT OMASTA MIELESTÄÄN kilttiä kansaa. Me olemme samaa mieltä, he hymyilevät paljon ja kujeilevat. Tämä vasikkakin hymyili välillä suu messingillä, mutta aina kun luuli meidän kohta pääsevän pois, hän ilmeisesti kilautti kaverille. Lopulta pihalla alaisiaan seisotti joku efendi ainoa vihainen ihminen muuten koko päivänä. Lienee närkästynyt, kun joutui iltamyöhään kiskomaan virkatakin A Mies pakotti meidät sotilasasemalla ja teki ilmiannon. päälleen meidän takiamme. Lopulta ilmeisesti Amerikassa koulutettu suojelupoliisin siviilimies uskalsi tehdä ratkaisun, poisti kamerasta armeijan panssarivaunujen kuvat ja toivotti hyvää matkaa kotiin. Suuri kiitos asian ratkeamisessa kuuluu myös Suomen suurlähetystön väelle Kairossa. Ehdimme hotelliin ja kentälle peräämään tullessa takavarikoituja työkaluja juuri ja juuri ennen Istanbulin-koneen lähtöä, sillä ulkonaliikkumiskiellon takia taksejakaan ei päästetty läpi tiesuluista. Lisäksi auto hyytyi aina ylämäessä, moottoritiellä lojunut tiili oli katkaista matkanteon ja törmäsimmepä vielä tielle pudonneeseen renkaaseenkin. Egyptillä on pitkä ja mutkikas matka hyvään huomiseen. Egypti pysähtyi, kun kansa teki kumouksen. Hiljalleen ihmiset palaavat arkeen. Mahmoudin (55) omistamassa korjaamossa ahkeroiva Shehta (28) ei halua rahaa, vaan naimisiin. Hän haluaisi perustaa kodin tyttöystävänsä kanssa ja toivoo, että uuden hallinnon myötä siihen avautuisi tilaisuus. Hyvä asunto maksaa miljoona puntaa, mutta kelvollinen vuokra-asunto kohtuullisella hinnalla kelpaa. Korjaamon omistaja Mahmoud oli Tahririn aukiolla kansannousun aikaan vaatimassa uudistuksia, sillä entinen hallinto ja entinen poliisi olivat hänen mielestään pahoja. Poliisi saattoi pidättää pitkäksikin aikaa ilman pitäviä perusteluita.
O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 20. helmikuuta 2011 Vallan vastalause Timo Soini nousi yllättäen mukaan pääministerivaaliin. Uudet persut ovat kirjava porukka, jonka toiveisiin vastaaminen on hyvin hankalaa. Teksti: Raimo Viirret Kuva: Eila Kilpeläinen Perussuomalaisilla on suurten poliittisten liikkeiden tavoin hyvin monenlaisia kannattajia ja ehdokkaita. Yhteen muottiin tätä liikkuvaa massaa on mahdoton valaa. Kannattajiin vetoaa suora puhe ja lupaus muutoksesta sanomatta sittenkään juuri mitään. Yhä suurempi osaa kansaa on jo riittävän kauan seurannut kolmiodraamaa keskustan, kokoomuksen ja demarien kulloisten johtajien kesken. Näyttämölle halutaan Timo Soini. Hän on jo lunastanut gallupeilla paikkansa muiden pääministeriehdokkaiden haastajana, myös tv-keskusteluihin. Kansalaiset joutuvat turuilla, toreilla ja tv:n ääressä kysymään itseltään vakavasti, miltä maistuisi pääministeri Timo Soini? Mitä hän tekisi ja sanoisi EU:n huippukokouksissa? Soini joutuu miettimään ihan samaa. Mielessään hän miettii myös ministerilistaansa. Perussuomalaisten nykyiset kansanedustajat pohtivat mahdollisuuksiaan nousta ministeriauton ja Brysselin koneen kyytiin. Yksi heistä on Kainuun rajoilta Rautavaaralta kotoisin oleva Pentti Oinonen. Muutamat kansanedustajakumppanit ottivat vaalikauden tavoitteeksi kaksi asiaa: saada Pena Natoon ja Oinonen oopperaan. Kummassakaan suunnassa ei ole edetty mihinkään. NATO. Pentti Oinonen vastustaa jyrkästi Natoon liittymistä, kuten moni muu vaalikentillä. Puolue ei ole sulkenut liittymistä ulkopuolelle, vaan on samassa Nato-option rintamassa kuin miltei kaikki muutkin puolueet. Sanotaan, että puoluejohtaja Timo Soini on aiemmin julkisestikin kannattanut Nato-jäsenyyttä. Hänen tilalleen europarlamenttiin nouseva Sampo Terho on Natojäsenyyden voimakas kannattaja. KULTTUURI. Entä se ooppera? Puolueen yleisohjelma on vuodelta 1995: yletön kapea-alaisen korkeakulttuurin suosiminen yhteiskunnan varoista on lopetettava. Jos seuraavaan hallitukseen nimitettäisiin kulttuuriministeriksi Pertti Veltto Virtanen, iso punakynä viivaisi kulttuuribudjetista ylettömät taidetuet pois. Puolueen kannattajissa on myös kulttuurin ystäviä, vakituisia teatterissa kävijöitä. Ehkäpä joku käy oopperassakin onhan se helppo tapa saada yhden lipun hinnassa toista tonnia veronpalautusta. MAAHANMUUTTO. Uusiin kannattajiin vetoaa puhe maahanmuuton ongelmista. Maahanmuuttajien rikollisuus, työttömyys, sosiaalietuudet ja terrorismi eivät ole persuille tabuja. Jo SMP:n edustaja Sulo Aittoniemi teki aikanaan lakialoitteen somalien palauttamisesta Mogadishuun 10 000 markan starttirahalla, jonka voisi käyttää esimerkiksi suutarinverstaan aloittamiseen. Kuokka käteen ja Vietnamiin, oli Sutin viesti venepakolaisille. Maahanmuuttokritiikillä eduskuntaan nousi myös ammattinyrkkeilijä ja showpainija Tony Halme. Tämä lähiökansan terminaattori kokosi vuoden 2003 vaaleissa Helsingistä enemmän ääniä kuin tuleva pääministeri Anneli Jäätteenmäki. HALLA-AHOLAISET. Tulevissa vaaleissa Jussi Halla-aho ja pääministeri Mari Kiviniemi kilpailevat helsinkiläisten äänistä. Perussuomalaisten Kainuun piirin nuorisojaostossa on jo 50 jäsentä. Toiminta kasvoi tyhjästä samaa tahtia puolueen kannatuskäyrien kanssa. Lukiolaiset Tommi Anttalainen ja Niko Korhonen ovat ollee mukana nostamassa jaostoa. Anttalainen on puheenjohtaja lukion oppilaskunnassa ja kaupungin nuorisovaltuustossa. MIKÄ VETI MUKAAN? Ensinnäkin pakkoruotsi. Pojat haluaisivat oppia englantinsa paremmin. Venäjä ei kiinnosta. Etupäässä he haluavat parannuksia nuorten asioihin, esimerkiksi lisää harrastuswmahdollisuuksia. Myös terveydenhoito ja A Vain hupsu äänestäjä voi kuvitella, että Soini irrottaisi Suomen EU:sta. Maahanmuuttoteema henkilöityy Halla-ahoon, joka on yhdessä hengenheimolaistensa kanssa allekirjoittanut erillisen Nuivan vaalimanifestin. Siinä nykyisen maahanmuuttopolitiikan seurauksia pidetään kohtalokkaina ja kiirehditään kurssin muuttamista. Ohjelmallaan perussuomalaisten 13 ehdokkaan ryhmä erottuu omaksi yhden asian liikkeeksi. Ryhmäkunta tavoittelee tulevaan eduskuntaan kansanedustajaa liki Profiili Keitä he ovat? jokaisesta vaalipiiristä. Ja Hallaahosta ministeriä? MUUTOS. Mitä perussuomalaiset hallituksessa muuttaisivat? Epäilemättä puolue ottaisi maahanmuuttokulut ja kehitysavun leikkauskohteiksi hallitusneuvotteluissa. Mutta vain hupsu äänestäjä voi kuvitella, että Soini irrottaisi Suomen EU:sta ja palauttaisi markan. Entä se Matti Putkosen ilmasto-ohjelma? Suomiko ryhtyisi Bolivian ainoaksi kumppaniksi jarruttamaan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa? Bolivia vaatii sovittuja voimakkaampia toimia, Soini lievennyksiä. Lakkauttaisiko Soini puoluetuen? Jokainen uusi kansanedustaja tuo 180 000 euroa lisää puolueen kassaan ja presidentinvaalit ovat edessä. Vennamolaisia: pientilallisia, pienyrittäjiä, myyntimiehiä, eläkeläisiä. Maahanmuuttokriitikoita: yleensä nuoria miehiä, ns. halla-aholaisia. Yrittäjiä: siirtyneet eri puolueista, viimeksi kokoomuksesta. Duunareita: entisiä SDP:n, vasemmistoliiton ja SKDL:n äänestäjiä. Viljelijöitä: EU:n tukijärjestelmän uuvuttamia entisiä keskustalaisia. Lähiöväkeä, nyt myös varakkaiden korttelien asukkaita. Vaaleissa nukkuneita laman ja konkurssien uhreja 90-luvulta. Syrjäytyneitä: työttömiä, työkyvyttömiä, eläkeputkessa olevia. Suuttuneita: takaraivossa vaalirahasotkut ja kriisimaiden tukipaketit. erityisesti mielenterveyden ongelmat huolestuttavat. Kun tulimme lukioon, meille sanottiin, että jossakin vaiheessa tekin olette masentuneita, Korhonen täräyttää. TAPA PUHUA kansan kieltä ja kyseenalaistaa yleisiä totuuksia houkutteli kaverit perussuomalaisiin. Kaksikko ei kuulu maahanmuutolle vihaisiin nuoriin miehiin eikä propellipäihin, joista Timo Soini on puhunut. Työperäinen maahanmuutto sopii heille. Hädässä olevien naisten, lasten ja vanhusten pelastaminen sotien jaloista on arvokasta. Vain nuorten joutilaiden miesten tulo arveluttaa: Ovatko kaikki aitoja pakolaisia tai turvapaikan tarvitsijoita ja onko Suomen passi liian löyhässä? Maahanmuuttajat pitäisi kotouttaa ja sulauttaa suomalaiseen kulttuuriin. SUOMEN LEIJONA riippuu Anttalaisen kaulassa ja tekee kunniaa sotaveteraaneille. Isänmaallisuus on osa poikien arvomaailmaa. Isänmaallisuus on suomalaisuutta. Sitä, että saa päättää omista isoista asioista, Korhonen selittää. Juurtumista. Tietää, että näin tämä homma meillä toimii. Toisaalta kansainvälisyyskin on Ei EU:n takia Entinen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Topi Kyllönen haistoi ajoissa, että perussuomalaiset ovat nousussa. Hän jäi kymmenen vuotta sitten kuntavaaleista pois. Nyt hän johtaa perussuomalaisten valtuustoryhmää Kajaanissa. Perussuomalaisten tapa puhua kaihtelematta maahanmuuton ongelmista vetosi Kyllöseen. Silti hän ei ole maahanmuuton vastustaja. Urheiluseura Kajaanin Kuohussa hän itse ohjaa maahanmuuttajapoikia. Kyllönen äänesti EU-jäsenyyden puolesta jo vuonna 1994 ollessaan vasemmistoliitossa ja teki mielestään oikein. Nyt hän ymmärtää, ettei Kreikan ja Irlannin tukemiselle oikein ole järkeviä vaihtoehtoja, vaikka asiaa onkin lähes mahdoton selittää suuttuneille kansalaisille. Kyllönen tietää, että entisten vennamolaisten kumppaneiksi puolueeseen on tullut paljon eri puolueiden kannattajia vaalirahajupakan takia. Toisin kuin väitetään joukossa on myös koulutettuja naisia. 700 000 ihmistä on köyhyysloukussa. He ovat menettäneet luottamuksen siihen, että johtavat puolueet aidosti ajaisivat kansan asiaa. Pakkoruotsi vei perussuomalaisiin itsestäänselvä, hyvä asia. Pystyy menemään ulkomaille opiskelemaan ja töihin. Globalisaation kääntöpuolena ovat tehtaiden lopetukset. EU:SSA SUOMI ON poikien käsityksen mukaan pieni tekijä, Saksa ja Ranska määräävät. Kaksikon mielestä Suomi ei tarvitsisi EU:n susidirektiivejä. Nuoret ovat kasvaneet euroaikaan, eivätkä he osaa sanoa, olisiko markka ollut parempi. Natostakaan he eivät ole kantaansa ratkaisseet. Outoa on, että Nato-jäsenyyttä sekä vastustetaan että kannatetaan vetoamalla Venäjän uhkaan.