Tavaraliikenteen vaunuja koskevien Yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (WAG YTE:n) soveltamisopas

Euroopan rautatievirasto Tavaraliikenteen vaunuja koskevien Yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (WAG YTE:n) soveltamisopas Heinäkuun 13. päivänä 2007 annetun yleisen toimeksiannon K(2007)3371 mukainen Rautatieviraston viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Rautatieviraston versio: 2.0 Päivämäärä: 3.3.2015 Asiakirjan laatija: Asiakirjalaji: Asiakirjan tila: European Railway Agency 120, Rue Marc Lefrancq BP 20392 F-59307 Valenciennes Cedex Ranska Opas Julkinen Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 1/42

0. ASIAKIRJAA KOSKEVIA TIETOJA 0.1. Muutoshistoria Versio Päiväys Versio 1.0 15.4.2013 Versio 2.0 3.3.2015 Tekijä Osan numero Muutoksen kuvaus ERA IU Kaikki Ensimmäinen julkaisu ERA IU 1.1, 2.1, 2.3, 2.4, 2.8, 2.10, 2.11 Toinen julkaisu, johon on sisällytetty asetuksesta (EU) N:o 1236/2013 ja asetuksesta (EU) 2015/924 johtuvat muutokset. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 2/42

0.2. Sisällysluettelo 0. ASIAKIRJAA KOSKEVIA TIETOJA... 2 0.1. Muutoshistoria... 2 0.2. Sisällysluettelo... 3 1. OPPAAN SOVELTAMISALA... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Oppaan sisältö... 4 1.3 Viiteasiakirjat... 4 1.4 Määritelmät ja lyhenteet... 4 2. WAG YTE:N SOVELTAMISTA KOSKEVAT SELITYKSET... 5 2.1 Kohta 1: Johdanto... 5 2.2. Kohta 2: Soveltamisala ja osajärjestelmän määritelmä... 5 2.3. Kohta 3: Olennaiset vaatimukset... 8 2.4. Kohta 4: Osajärjestelmän kuvaus... 9 2.5 Kohta 5: Yhteentoimivuuden osatekijät... 26 2.6 Kohta 6: Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja EY-tarkastus... 27 2.7 Kohta 7: Täytäntöönpano... 28 2.8 WAG YTE:n lisäykset... 30 2.9 Käytännön tapauksia... 31 2.10 Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtejä koskevat siirtymäkaudet... 32 2.11 ERAn tekninen asiakirja ERA/TD/2013-02/INT... 33 LISÄYS 1: VAPAAEHTOISET STANDARDIT... 40 Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 3/42

1. OPPAAN SOVELTAMISALA 1.1 Soveltamisala Tämä asiakirja on liite asiakirjaan YTE:n soveltamisopas. Siinä annetaan tietoa Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (jäljempänä WAG YTE ) 13. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 321/2013 soveltamisesta, sellaisena kuin asetusta on muutettu komission asetuksella (EU) N:o 1236/2013 ja komission asetuksella (EU) 2015/924. Opasta tulisi lukea ja käyttää vain yhdessä tavaraliikenteen vaunuja koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (WAG YTE) kanssa. Se on tarkoitettu helpottamaan WAG YTE:n soveltamista, mutta ei korvaamaan sitä. Asiakirjan YTE:n soveltamisopas yleinen osa on myös otettava huomioon. 1.2 Oppaan sisältö Tämän oppaan 2 kohdassa on värillisiä tekstiruutuja, jotka sisältävät otteita WAG YTE:n alkuperäisestä tekstistä, ja niiden perässä on ohjeteksti. Ohjeita ei anneta kohdista, joiden osalta alkuperäinen WAG YTE ei edellytä tarkempaa selitystä. Oppaan käyttö on vapaaehtoista. Siinä ei aseteta lisää vaatimuksia WAG YTE:hen nähden. Ohjeita annetaan lisäselvityksen muodossa sekä viittaamalla tarvittaessa standardeihin, jotka osoittavat WAG YTE:n noudattamisen. Asiaankuuluvat standardit luetellaan tämän asiakirjan lisäyksessä 1 ja niiden tarkoitus ilmoitetaan taulukon Tarkoitus -sarakkeessa. 1.3 Viiteasiakirjat Viiteasiakirjat luetellaan asiakirjan YTE:n soveltamisopas yleisessä osassa. 1.4 Määritelmät ja lyhenteet Määritelmät ja lyhenteet esitetään asiakirjan YTE:n soveltamisopas yleisessä osassa. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 4/42

2. WAG YTE:N SOVELTAMISTA KOSKEVAT SELITYKSET 2.1 Kohta 1: Johdanto Kohta 1.2: Maantieteellinen soveltamisala Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on koko rautatiejärjestelmä, joka muodostuu seuraavista: Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkko (TEN), sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa kohdassa 1.1 Rataverkko Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkko (TEN), sellaisena kuin se esitetään direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa kohdassa 2.1 Rataverkko koko rautatiejärjestelmän rataverkon muut osat direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 4 jaksossa esitetyn soveltamisalan laajentamisen mukaisesti, ja johon eivät kuulu direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tapaukset. YTE:n mukainen tavaravaunu voidaan ottaa käyttöön Euroopan unionin rautatiejärjestelmään kuuluvan jäsenvaltion koko rataverkossa, mukaan lukien tavanomaisen rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla, suurten nopeuksien rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla ja muilla kuin Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla (maantieteellinen soveltamisala ei kata direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia). Muuta lupamenettelyä ei tarvita. Rautatieyrityksen vastuulla on kuitenkin edelleen varmistaa, että tavaravaunu on yhteensopiva sen radan kanssa, jolla sen on tarkoitus kulkea. YTE:n maantieteellinen soveltamisala käsittää soveltamisalan laajennukset. 2.2. Kohta 2: Soveltamisala ja osajärjestelmän määritelmä a) Yksikkö on yleistermi, jolla viitataan liikkuvaan kalustoon. Siihen sovelletaan tätä YTE:tä ja siten EY-tarkastusmenettelyä. Yksikköön voi kuulua: vaunu, jota voidaan käyttää erikseen ja jonka erillinen aluskehys on asennettu oman pyöräkerran päälle, tai pysyvästi liitetyistä elementeistä koostuva junarunko, jonka elementtejä ei voida käyttää erikseen, tai erillisiä telejä, jotka on liitetty yhteensopiviin maantiekulkuneuvoihin ja joiden yhdistelmä muodostaa rautatiekuljetukseen soveltuvan junarungon. Kuvat 1, 2, 3 ja 4 selventävät näitä määritelmiä. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 5/42

Kuva 1: Esimerkki yksiköstä, joka muodostuu (tavara)vaunusta, jota voidaan käyttää erikseen ja jonka erillinen aluskehys on asennettu oman pyöräkerran päälle. Kuva 2: Esimerkki nro 1 yksiköstä, joka on kahdesta pysyvästi liitetystä elementistä (sinisestä ja oranssista) koostuva junarunko, jonka elementtejä ei voida käyttää erikseen (nivelvaunu). Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 6/42

Kuva 3: Esimerkki nro 2 yksiköstä, joka on kahdesta pysyvästi liitetystä elementistä koostuva junarunko, jonka elementtejä ei voida käyttää erikseen. Kuva 4: Esimerkki nro 3 yksiköstä, joka on pysyvästi liitetyistä elementeistä koostuva junarunko, jonka elementtejä ei voida käyttää erikseen (itsetyhjentyvä vaunu). Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 7/42

2.3. Kohta 3: Olennaiset vaatimukset Direktiivin 2008/57/EY liitteessä III olevat olennaiset vaatimukset 1.3.1, 1.4.1, 1.4.3, 1.4.4 ja 1.4.5 kuuluvat unionin muun lainsäädännön soveltamisalaan. Seuraavia olennaisia vaatimuksia ei ole käsitelty WAG YTE:n laadintaprosessissa lainkaan, koska ne kuuluvat EU:n muun pakollisen lainsäädännön soveltamisalaan: 1.3.1 Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa. (Direktiivi 2006/42/EY koneista). 1.4.1 Rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassa olevien yhteisön säännösten mukaisesti. (Neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista). 1.4.3 Liikkuva kalusto ja energiansyöttöjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ovat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteensopivia sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa. (Direktiivi 2004/108/EY sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä). 1.4.4 Rautatiejärjestelmän suunnittelusta ja toiminnasta ei saa aiheutua sallitut rajat ylittävää melutasoa rautatieinfrastruktuurin, sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2012/34/EU 3 artiklassa, lähialueilla eikä ohjaamossa. (Komission asetus (EU) N:o 1304/2014 Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää liikkuva kalusto melu koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä). 1.4.5 Rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä. (Direktiivi 2002/44/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille). Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 8/42

2.4. Kohta 4: Osajärjestelmän kuvaus Kohta 4.1: Johdanto Direktiivin 2008/57/EY mukainen rautatiejärjestelmä, johon tavaraliikenteen vaunut kuuluvat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse liikkuvan kaluston osajärjestelmän eritelmistä ja yhteensopivuudesta rataverkon kanssa (4.2 kohta), sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu (4.2 ja 4.3 kohta), sekä direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa vaadittavista alkuperäisistä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä (4.4 ja 4.5 kohta). Direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä VI (4.8 kohta) mainituissa teknisissä asiakirjoissa on esitettävä erityisesti suunnitteluun liittyvät arvot, jotka koskevat yhteensopivuutta rataverkon kanssa. WAG YTE koskee kaikkien sellaisten osajärjestelmiin liittyvien perusparametrien yhdenmukaistamista, jotka ovat välttämättömiä yhteentoimivuuden ja turvallisen yhdistämisen saavuttamiseksi ja jotka käsittävät perusparametrit, jotka rautatieyritys tarvitsee voidakseen määrittää yhdessä infrastruktuurin haltijan kanssa, onko yksikkö yhteensopiva rataverkon kanssa. WAG YTE:ssä määritetään lisäksi se, miten yhteentoimivuuden kannalta olennaisten perusparametrien arvot on määritettävä (laskentamenetelmä, testit, simulaatiot). Turvallisen yhdistämisen osalta hakijan on koottava alustavat asiakirjat, jotka käsittävät erityisesti kaikki seikat, jotka liittyvät käyttöolosuhteisiin ja -rajoituksiin sekä kunnossapitoa, jatkuvaa tai määräaikaista tarkkailua, säätöjä ja huoltoa koskeviin ohjeisiin. Näiden asiakirjojen on kuljettava yksikön mukana, ja niiden avulla rautatieyritykset voivat hoitaa käytön turvallisuutta koskevat velvoitteensa turvallisuusdirektiivin 4 artiklan 3 kohdan ja OPE YTE:n mukaisesti. Yhteensopivuuden määrittäminen infrastruktuurin kanssa voidaan keskittää, niin että se suoritetaan kerran ja sen tuloksena asetetaan rataosakohtaisia käyttörajoituksia tai että se suoritetaan infrastruktuurin haltijan myöntämän kunkin määräajan osalta. Riippumatta siitä, kumpi vaihtoehto tulee valituksi, rautatieyrityksen on tarkastettava, että sen junakokoonpanon kaikki vaunut kykenevät ja soveltuvat kulkemaan rataosalla, joka junalle on varattu, kuormituksen (akselipaino), kuormaulottuman, jarrutustehon (jarrupaino) yms. osalta. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 9/42

Kohta 4.2.2.1.1: Päätykytkin ja Kohta 4.2.2.1.2: Välikytkin Päätykytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset. Välikytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset. Samaa pyörästöä käyttävien elementtien välistä niveltä käsitellään 4.2.2.2 kohdassa. Välikytkim(i)en pitkittäissuuntaisen lujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin yksikön päätykytkim(i)en pitkittäissuuntainen lujuus. Vaunun käyttötarkoitukseen perustuvat syöttöparametrit (esimerkiksi junan paino, junan kiihdytys/hidastaminen jne.) ratkaisevat sen, millainen kuormitus (dynaamiset vetovoimat ja puristusvoimat jne.) kytkimen on kestettävä. Pitkittäissuunta katsotaan junan kulkusuunnaksi. Kohta 4.2.2.3: Yksikön eheys Yksikkö on suunniteltava siten, että kaikki liikuteltavat osat, jotka on tarkoitettu aukon sulkemiseen (ovet, suojapeitteet, kannet, luukut jne.), on suojattu näiden osien tahattomalta liikkumiselta. Tahattomaksi liikkumiseksi ei katsota suojapeitteiden luontaista liikettä esimerkiksi kohtalaisen tuulen vaikutuksesta. Kohta 4.2.3.1: Ulottumat Yksikön yhdenmukaisuus aiotun vertailuprofiilin kanssa, alaosan vertailuprofiili mukaan luettuna, osoitetaan jollakin standardissa EN 15273-2:2009 määritellyllä menetelmällä. Standardissa EN 15273-2:2009 määriteltyä kinemaattista menetelmää käytetään, kun halutaan selvittää, vastaako yksikölle vahvistettu vertailuprofiili G1-, GA-, GBja GC-vertailuprofiileja, alaosaa varten käytettävät GIC1- ja GIC2-vertailuprofiilit mukaan luettuina. Vaatimustenmukaisuuden avulla rautatieyritys määrittää yhteensopivuuden infrastruktuurin kanssa. Vaatimustenmukaisuus on todistettava kaikissa tapauksissa, ei ainoastaan yhteentoimivien ulottumien osalta. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 10/42

Kohta 4.2.3.3: Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa Jos yksikön on tarkoitus olla yhteensopiva jonkin tai joidenkin seuraavien junanilmaisinjärjestelmien kanssa, tämä yhteensopivuus osoitetaan komission päätöksen 2012/88/EU määräysten mukaisesti. a) Raidevirtapiireihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät. Jos jarrutusjärjestelmä edellyttää pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtejä, ERAn verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ERA/TD/2013-02/INT 7 lukua noudattamalla voidaan osoittaa komission päätöksessä 2012/88/EU komposiittimateriaaleista valmistettujen jarruanturoiden käytölle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Kohdat 4.2.3.5.1 ja 6.2.2.2: Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella Vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla joko standardin EN 14363:2005 4.1 kohdassa määriteltyä menettelyä tai standardin EN15839:2012 4.2 kohdassa esitettyä menetelmää käyttämällä ennakkolaskelmia standardoituja ratkaisuja varten. Standardissa EN 15839:2012 esitetty menetelmä vapauttaa sekä testaamisesta että laskelmista, ja sitä voidaan käyttää tiettyjen telin parametreja ja telityyppiä sekä pyörän laipan kulmaa koskevien ehtojen täyttyessä. Kohdat 4.2.3.5.2 ja 6.2.2.3: Dynaamiset kulkuominaisuudet Yksikön dynaamiset kulkuominaisuudet todistetaan joko noudattamalla standardin EN 14363:2005 5 luvussa määriteltyjä menettelyjä tai tekemällä simulaatioita, joissa käytetään validoitua mallia. Edellä mainitut radalla tehtävät testit voidaan vaihtoehtoisesti korvata simulaatiolla standardin EN 15827:2011 9.3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti. YTE:ssä vahvistetaan useita keinoja varmistaa vaunun kulkukelpoisuus, kuten kuvassa 5 esitetään. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 11/42

Kuva 5: Vuokaavio kaikista YTE:n keinoista osoittaa kulun turvallisuus. Running safety (cl 4.2 of the TSI) Kulun turvallisuus (YTE:n kohta 4.2) Assessment of subsystem (cl 6.2.2.3 if the TSI) Osajärjestelmän arviointi (YTE:n kohta 6.2.2.3) Assessment of IC running gear (cl 6.1.2.1 of the TSI) Yhteentoimivuuden osatekijäksi katsottavan pyörästön arviointi (YTE:n kohta 6.1.2.1) Tests (EN 14363) Testit (EN 14363) Simulations (EN 15827) Simulaatiot (EN 15827) Qualification of a running gear (App B.2) Pyörästön hyväksyntä (liite B.2) Established running gear (list in 6.1.2.1) EB 16235 Vakiintuneen tyyppinen pyörästö (luettelo kohdassa 6.1.2.1) EB 16235 Lisäksi käytössä on menettely, jolla pyörästö hyväksytään vakiintuneen tyyppiseksi pyörästöksi. Simulaatiot on tarkoitus suorittaa käyttäen validoituja malleja. Mallin validoinnissa oletetaan, että alun perin on suoritettu testi radalla ja että tietoja on verrattu tuloksiin, jotka on saatu simulaatiomallista sekä mallista, jota on muutettu tämän jälkeen validoidun simulointimallin vahvistamiseksi (katso kuva 6). Kuva 6: Simulaatiot Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 12/42

Validated model Validoitu malli For modified vehicle designs Muutetut kalustoyksikkörakenteet Assumes EN 14363 tests with instrumented wheelsets Oletuksena EN 14363 -testit instrumentoiduilla pyöräkerroilla (mittapyöräkerroilla) Under condition that certain vehicle technical parameters are in range Sillä edellytyksellä, että kalustoyksikön tietyt tekniset parametrit ovat hyväksytyissä rajoissa Kuvassa 7 esitetään periaatteet, joita sovelletaan menettelyssä, jolla pyörästö hyväksytään vakiintuneen tyyppiseksi pyörästöksi. Menettelyssä validoidaan vaunun ominaisuuksien vaihteluväli tietyntyyppiselle pyörästölle (josta tulee näin vakiintuneen tyyppinen). Validointi tarkoittaa sitä, että radalla suoritettavissa testeissä käytetään pyörästöä, joka on määrä hyväksyä vakiintuneen tyyppiseksi, kahdessa vaunussa, joilla on eri ominaisuudet tai parametrit. Näin vakiintuneen tyyppistä pyörästöä voidaan käyttää vaunuissa, jotka vastaavat niitä ominaisuuksia, joita varten pyörästö on validoitu (käyttöalue). Kuva 7: Laajemman käyttöalueen validointi testauksen jälkeen Parametrin vaihtelun hyväksytty vaihteluväli, kun l 1,1 EN14363 Testattu parametritila Nykyinen satandardi Parametrin sallittu vaihteluväli, kun l 1,0 Testattu parametritila, ensimmäinen testi Testattu parametritila, toinen testi Vaunun, jonka pyörästöt kuuluvat vakiintuneen tyyppisten pyörästöjen luetteloon ja jonka pyörästöt kuvataan yksityiskohtaisesti standardissa EN 16235, katsotaan täyttävän kulun turvallisuutta koskevat vaatimukset, kunhan vaunun ominaisuudet pysyvät pyörästön validoidun vaihteluvälin/käyttöalueen sisällä. Raporttiin kirjataan suurimman ekvivalenttisen kartiokkuuden ja nopeuden yhdistelmä, jolla yksikkö täyttää standardin EN 14363:2005 5 kohdan mukaisen vakauskriteerin. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 13/42

Lisäyksessä B.1 vaadittu suurimman ekvivalenttisen kartiokkuuden ja nopeuden yhdistelmän kirjaaminen tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tarvittaessa infrastruktuurin ominaisuuksien perusteella operatiivisia toimenpiteitä. Kohdat 4.2.3.6.2 ja 6.1.2.2: Pyöräkertojen ominaisuudet Kootun pyöräkerran mekaanisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla standardin EN13260:2009 + A1:2010 3.2.1 kohtaa, jossa määritellään akselin suuntaisten voimien raja-arvot pyöräkertakokoonpanolle ja siihen liittyvät tarkastustestit. YTE:ssä kuvatun, kootun pyöräkerran mekaanisia ominaisuuksia koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa kyky välittää vääntömomentti asennettujen elementtien välillä standardin EN 13260 3.2.1 kohdan mukaisesti. Kokoonpanovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselin kiinteiden osien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Vaatimuksena on, että akselin suunnittelussa standardien EN 13260 ja EN 13261 mukaisesti oletuksena käytetyt sallitut väsymisrajat verifioidaan kokoonpanovaiheessa, jos kokoonpanoprosessin aikana on tehty muutoksia. Kohdat 4.2.3.6.3 ja 6.1.2.3: Pyörien ominaisuudet Pyörien mekaanisten ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen sekä tarvittaessa lämpökuormituksen kestävyys käyttöalueen mukaisesti. a) Jos pyörää jarrutetaan niin, että jarruanturat vaikuttavat pyörän kulkupintaan, pyörän riittävät lämpömekaaniset ominaisuudet on osoitettava ottaen huomioon suurin odotettavissa oleva jarrutusenergia. Mainittujen kohtien mukaan pyörän pitäisi kestää lämpövaikutukset yhteentoimivuuden osatekijän pyörä lämmönkestävyyteen liittyvät vaatimukset on näin määritelty ja ne arvioidaan kohdan 6.1.2.3 mukaisesti. Lisäksi kohdassa 4.2.4.3.3 todetaan, että jarrulaitteiston on kestettävä yksi hätäjarrutus ilman, että kuumeneminen heikentää lainkaan jarrutuskykyä jarrun lämmönkestävyyteen liittyvät vaatimukset on näin määritelty osajärjestelmän tasolla ja ne arvioidaan kohdan 6.2.2.6 mukaisesti. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 14/42

ERAn teknisen asiakirjan ERA/TD/2013-02/INT 9 luvussa kuvaillaan vielä vapaaehtoinen lukkiutuneiden jarrujen testi, joka voidaan tehdä pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementeille (standardin FprEN 16452:2014 mukaisesti). Testin avulla on tarkoitus määritellä pyörän kulkupinnan lämmöstä mitattuna tietyllä jarrutusvoimalla tehdyn tietyn kestoisen jarrutuksen jälkeen, onko kitkaelementti vaatimustenmukainen. Testi tarjoaa kitkaelementin valmistajalle mahdollisuuden testata kitkaelementin lämmönkestävyyden sen lisäksi, mitä edellisessä kohdassa on määrätty (pyörien valmistajalle) pyörien ja (hakijalle) vaunun jarrujärjestelmän lämmönkestävyyden pakollisesta tarkastuksesta. Jos kitkaelementin valmistaja päättää suorittaa tämän ylimääräisen testin, sen on kirjattava testin tulos teknisiin asiakirjoihin osana käyttöaluetta. a) Taotut ja valssatut pyörät: mekaaniset ominaisuudet tarkastetaan standardin EN 13979-1:2003 + A1:2009 + A2:2011 7 kohdassa määritellyn menettelyn mukaisesti. Vaatimuksena on, että pyörän suunnittelussa on noudatettava standardin EN 13979-1 7 kohdan mukaista menetelmää, joka edellyttää laskelmien tekemistä ja tämän jälkeistä testaamista, elleivät suunnittelukriteerit täyty. Tönkkäjarruilla jarrutettavien pyörien osalta standardin EN 13979-1:2003+A1:2009 kohdan 6.2.1 vaatimukset voidaan täyttää vain käyttämällä taulukon C.2 arvoja. Valssatuille ja taotuille pyörille määritetään suunnittelukriteerit ja dynaamisen kuormituksen sallittu vaihteluväli. Kriteerien ylittyessä suoritettava testi on testipenkkitesti, jossa vaatimuksena on, ettei testin jälkeen saa ilmetä väsymismurtumista. a) Taottujen ja valssattujen pyörien jäännösjännitystä koskevat hyväksymiskriteerit esitetään standardissa EN 13979-1:2003 + A1:2009 + A2:2011. Muista materiaaleista kuin standardissa 13979-1 käsitellyistä ER6:sta ja ER7:sta valmistettujen pyörien termomekaanisia ominaisuuksia koskevat päätöksentekokriteerit on johdettava olemassa olevien tietojen pohjalta. Lisäksi kansallisessa käytössä voi olla myös muunlaisia pyöriä kuin YTE:n mukaisia pyöriä (tällaisten pyörien käyttöä myös rajoitetaan kansalliseen käyttöön). Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu pyörien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Pyörän katsotaan olevan turvallisuuden kannalta olennainen osa, jolle on tehtävä tarkastuksia paitsi suunnittelukriteerien osalta myös tuotteen lopullisen laadun Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 15/42

turvaamiseksi. Standardissa EN 13262 vahvistetaan tarkastusmenettely, jota on sovellettava YTE:ssä mainittuihin parametreihin, materiaalin ominaisuudet ja tuotannossa tarkastettavien näytteiden määrä, akselin suunnittelussa tapahtuvien muutosten tai akselin valmistusmateriaalimuutosten tapauksessa noudatettava menettely jne. Pyörämateriaalin väsymisominaisuudet on määrä tarkistaa YTE:n mukaisesti vain, jos pyörän raaka-ainetoimittaja vaihtuu, jos pyörän valmistusprosessia muutetaan tai jos pyörän mallissa tapahtuu huomattava muutos. Kohdat 4.2.3.6.4 ja 6.1.2.4: Akselien ominaisuudet Edellä esitetyn kokoonpanoa koskevan vaatimuksen lisäksi akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on osoitettava standardin EN13103:2009 + A1:2012 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti. Sallitun jännityksen hyväksymiskriteerit on määritelty standardin EN 13103:2009 + A1:2012 7 kohdassa. Akseli on tarkoitus tarkastaa standardin EN 13103 mukaisilla laskelmilla. Standardissa vahvistetaan huomioon otettavat kuormitustapaukset, akselin suunnittelussa käytettävät erityiset laskentatavat, päätöksentekokriteerit ja sallittu jännitys teräslaadun EA1N osalta sekä menetelmä, jonka avulla muilla materiaaleilla päästään sallittuun jännitykseen. Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Akselimateriaalin vetolujuus, iskunkestävyys, pinnan eheys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta. Akselin katsotaan olevan turvallisuuden kannalta olennainen osa, jolle on tehtävä tarkastuksia paitsi suunnittelukriteerien osalta myös tuotteen lopullisen laadun turvaamiseksi. Standardissa EN 13261 vahvistetaan tarkastusmenettely, jota on sovellettava YTE:ssä mainittuihin parametreihin, tuotannossa tarkastettavien näytteiden määrä, akselin suunnittelussa tapahtuvien muutosten tai akselin valmistusmateriaalimuutosten tapauksessa noudatettava menettely jne. Kohdat 4.2.3.6.7 ja 6.2.2.5: Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön Raideleveyden muuttaminen 1435 mm:n ja 1668 mm:n välillä Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 16/42

Seuraavissa UIC-määrelehden 430-1:2012 kuvissa kuvailtujen teknisten ratkaisujen katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset: akseliyksiköt: UIC-määrelehden 430-1:2012 liitteen B.4 kuvat 9 ja 10 sekä liitteen H kuva 18, teliyksiköt: UIC-määrelehden 430-1:2012 liitteen H kuva 18. Raideleveyden muuttaminen 1435 mm:n ja 1524 mm:n välillä UIC-määrelehden 430-3:1995 lisäyksessä 7 kuvaillun teknisen ratkaisun katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimuksen. Tällä hetkellä on vain yksi tapa vaihtaa pyöräkerrat manuaalisesti. Vaatimukset, jotka koskevat liityntäkohtaa yksikön sekä pyöräkertojen manuaalisen vaihdon nykyisten suorittajien välillä, esitetään UIC-määrelehdessä 430-1:2012(1435 mm / 1668 mm) ja UIC-määrelehdessä 430-3:1995 (1435 mm/1524 mm). Jos käyttöön saadaan vaihtoehtoja, ne otetaan huomioon, kun tätä soveltamisopasta tarkistetaan. Kohta 4.2.4.2: Jarrut Turvallisuusvaatimukset Jarrutusjärjestelmä vaikuttaa rautatiejärjestelmän turvallisuustasoon. Tästä syystä yksikön jarrutusjärjestelmästä on tehtävä komission asetuksen (EY) N:o 352/2009 ( 1 ) mukainen riskien arviointi, jossa otetaan huomioon yksikön jarrutuskyvyn täydellisen menetyksen vaara. Vakavuusasteen katsotaan olevan katastrofaalinen, kun vaara vaikuttaa ainoastaan yksikköön (vikayhdistelmä) tai vaikuttaa jarrutuskykyyn yksikköä laajemmin (yksittäinen vika). Lisäyksessä C olevien vaatimusten C.9 ja C.14 täyttymisen katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen. Jarrutusjärjestelmä vaikuttaa merkittävästi rautatiejärjestelmän turvallisuustasoon. Siksi YTE:n kohdassa 4.2.4.2 vaaditaan riskien arviointiin liittyvän komission asetuksen (EY) N:o 352/2009 (ns. CSM-asetus) mukaista riskien arviointia. Riskien arviointi perustuu seuraaviin yleisesti hyväksyttyihin riskin hyväksymisen periaatteisiin: käytännesääntöjen soveltaminen ja/tai jarrutusjärjestelmän vertaaminen arvioinnissa vastaavaan jarrutusjärjestelmään ja/tai suora riskinarviointi. Hakija tai ehdottaja voi päättää, mitä periaatetta hän haluaa käyttää. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 17/42

Tällä riskien arvioinnilla otetaan huomioon yksikön jarrutuskyvyn täydellisen menetyksen vaara. Seuraavat kaksi tilannetta on huomioitava: 1. Vika tai vikojen yhdistelmä vaikuttaa vain itse yksikön jarrutuskykyyn. 2. Yksi yksittäinen vika johtaa junan toisen yksikön tai muiden yksiköiden jarrutuskyvyn menettämiseen. Kummankin tilanteen vakavuustasoksi on määritetty katastrofaalinen. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaan liittyvää riskiä ei tarvitse pienentää edelleen, jos kyseisen vian tai vikayhdistelmän taajuus on enintään 10-9 käyttötuntia kohti. Kaikki viat ja syyt, jotka voivat johtaa jompaankumpaan näistä tilanteista, on analysoitava ja määritettävä. CSM-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että arviointilaitoksen on toimitettava hakijalle tai ehdottajalle turvallisuuden arviointikertomus. Arviointikertomuksen on sisällettävä esimerkiksi kaikki tehdyt olettamukset. Hakijan on kirjattava teknisiin asiakirjoihin kaikki vastaavat käyttö- ja kunnossapitovaatimukset, jotka on täytettävä (katso YTE:n kohdat 4.4. ja 4.5) määriteltyjen tapausten hallitsemiseksi. Näiden tietojen pohjalta rautatieyritykset ja kunnossapidosta vastaavat yksiköt voivat hoitaa velvoitteensa direktiivin 2004/49/EY 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Yksi mahdollinen keino suorittaa riskien arviointi on noudattaa käytännesääntöjä, kuten CENELEC-standardeja EN50126, EN50128 ja EN50129, tai muita standardeja, myös niiden mukaisia sovellettavia luotettavuuteen, käytettävyyteen, ylläpidettävyyteen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia (RAMS-vaatimuksia). Tällöin myös RAMS-arvioinnin tulos on kirjattava teknisiin asiakirjoihin. Jarruantura Jarruantura (ts. pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementti) on osa jarrujärjestelmää, ja niitä arvioidaan yhdessä. Siksi ehdottajan tai hakijan on noudatettava CSM-menettelyä myös jarruanturan osalta. On katsottava, että vastaavaa käytännesääntöä on sovellettu, jos jarruanturat on lueteltu YTE:n lisäyksessä G, tai täyttävät kohdassa 4.2.4.3.5 asetetut vaatimukset ja niitä arvioidaan YTE:n kohdassa 6.1.2.5 määritellyn menettelyn mukaisesti. Kohta 4.2.4.3.2: Jarrut Jarrutuskyky Yksikön jarrutuskyky lasketaan jommankumman seuraavan asiakirjan mukaisesti: EN 14531-6:2009 tai Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 18/42

UIC-määrelehti 544-1:2013. Laskelma on validoitava testeillä. Asiakirjan UIC 544 1 mukaisesti laskettu jarrutuskyky on validoitava asiakirjassa UIC 544 1:2013 esitetyllä tavalla. UIC-määrelehden 544-1 mukaisesti tehty jarrutuskykylaskelma on validoitava UICmäärelehdessä esitetyllä tavalla. UIC-määrelehdessä mainitaan muutamia poikkeuksia, joten testit eivät ole aina välttämättömiä. Kohta 4.2.4.3.3: Jarrut Lämpökapasiteetti Jarrulaitteiston on kestettävä yksi hätäjarrutus ilman, että kuumeneminen tai mekaaniset vaikutukset heikentävät lainkaan jarrutuskykyä. Olennainen vaatimus täyttyy heti, kun vaunu täyttää tämän vaatimuksen. Vaunun mallista riippuen liikennöintisäännöissä on määritettävä, miten hätäjarrutuksen jälkeisen pysähtymisen jälkeen jatketaan. Jarrulaitteiden tarkastaminen tai aikarajoitusten huomioon ottaminen saattaa olla tarpeen, ennen kuin juna saa jatkaa matkaansa (riskinä toinen välitön hätäjarrutus). Tämä jarrulaitteiston lämmönkestävyyttä koskeva vaatimus on määritelty osajärjestelmän tasolla. Se tarkoittaa, että jos jarrujärjestelmä edellyttää pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtejä, kitkaelementtien on täytettävä vaatimus, koska ne ovat osa jarrua. Yksikkö kulkee 40 km:n matkan nopeudella 70 km/h mäessä, jonka pituuskaltevuus on 21, jolloin kunkin pyörän jarrutustehona säilyy 34 minuutin ajan 45 kw, kun pyörien nimellishalkaisija on 920 mm ja akselipaino on 22,5 t. Vaatimuksen nojalla jarrulaitteiden kaikki lämpökapasiteetit ovat mahdollisia. Vertailutapauksessa määritetään arvojen yhdistelmä, jonka katsotaan edustavan suurta osaa Euroopan verkostoa. Se, ovatko jarrukomponentit vertailutapauksen mukaisia, on kirjattava teknisiin asiakirjoihin ja ERATV:hen. Kohta 4.2.4.3.4: Jarrut Luistonestojärjestelmä Seuraavat yksikkötyypit on varustettava luistonestojärjestelmällä: yksikkötyypit, joissa on minkälaiset tahansa jarruanturat, komposiittimateriaaleista valmistettuja lukuun ottamatta, joilla saavutettava suurin keskimääräinen pitokyvyn hyödynnettävyys on suurempi kuin 0,12. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 19/42

Suurin keskimääräinen pitokyvyn hyödynnettävyys (kiskon ja pyörän välinen kitkakerroin) tarkoittaa suurinta keskimääräistä pitokyvyn hyödynnettävyyttä vasteajan jälkeen (standardin EN 14478 4.4.5 kohdan mukaisesti) 30 km:n/h ja vaunulle tarkoitetun suurimman liikennöintinopeuden välisellä nopeusalueella. Kohdat 4.2.4.3.5 ja 6.1.2.5: Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien vaatimustenmukaisuus osoitetaan määrittämällä seuraavat kitkaelementtien ominaisuudet noudattamalla ERAn verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistua teknistä asiakirjaa ERA/TD/2013-02/INT versio 2.0, 15.12.2014 : liikekitka (4 luku), lepokitkan kerroin (5 luku), mekaaniset ominaisuudet, mukaan luettuina leikkauslujuustestiin ja taivutuslujuustestiin liittyvät tekijät (6 luku). Mikäli kitkaelementti on tarkoitettu soveltumaan seuraaviin tekijöihin, soveltuvuus osoitetaan noudattamalla ERAn verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ERA/TD/2013-02/INT versio 2.0, 15.12.2014 7 ja/tai 8 lukua: raidevirtapiireihin perustuvat junanilmaisinjärjestelmät, ja/tai erityiset ympäristöolot. ERAn teknisen asiakirjan ERA/TD/2013-02/INT 4, 5 ja 6 luvussa kuvatut testit ovat pakollisia. Näiden testien tulokset on kirjattava teknisiin asiakirjoihin pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementin käyttöalueen määrittelemiseksi. Teknisen asiakirjan 7 luvussa (soveltuvuus raidevirtapiireihin perustuviin junanilmaisinjärjestelmiin) ja 8 luvussa (soveltuvuus vaikeisiin ympäristöoloihin) kuvatut testit eivät ole pakollisia. Kitkaelementin valmistaja voi itse päättää, onko tuotteen tarkoitus soveltua raidevirtapiireihin perustuviin junanilmaisinjärjestelmiin ja/tai vaikeisiin ympäristöoloihin, ja suorittaa testit sen mukaisesti. Jos näitä testejä ei suoriteta, katsotaan, että kitkaelementti ei sovellu mainittuihin järjestelmiin ja oloihin. Tämän soveltamisoppaan kohdassa 2.11 annetaan tarkempaa tietoa ERAn teknisestä asiakirjasta ERA/TD/2013-02/INT. Jos pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien valmistajalla ei ole (oman arvionsa mukaan) riittävästi kokemusta ehdotetusta rakenteesta, käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn on sisällettävä myös käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (moduuli CV). Ennen käytönaikaisten testien Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 20/42

aloittamista yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu on tarkastettava soveltuvan moduulin mukaisesti (CB tai CH1). Valmistaja on viime kädessä vastuussa kaikkien kitkaelementtiin sovellettavien olennaisten vaatimusten täyttymisestä. WAG YTE:ssä tarkennetaan, että valmistajalta vaaditaan käytönaikaista testausta, jos kitkaelementin ehdotetusta rakenteesta ei ole riittävästi kokemusta. Kokemuksen käsitettä on syytä täsmentää tässä yhteydessä. Valmistaja on itse parhaassa asemassa arvioimaan (omalla vastuullaan) kokeneisuutensa ottaen huomioon sekä kitkaelementin käyttöalueen että aiemmat kokemukset samantyyppisistä kitkaelementeistä. Valmistaja voi käyttää tässä apunaan CSM-asetusta. Päätöksen 2010/713/EU mukaan valmistaja määrittelee moduulia CV noudattaen kitkaelementin käytönaikaisten kokemusten perusteella tehtävän hyväksynnän ohjelman. Tässä voidaan käyttää viitteenä standardin FprEN 16452:2014 liitettä V. Valmistaja voi muokata liitteen määräyksiä ottaen huomioon kitkaelementin käyttöalueen ja oman kokemuksensa rakenteeltaan samantyyppisistä kitkaelementeistä. Käytönaikaisen testauksen on tarkoitus noudattaa todellisia olosuhteita ja vastata kitkaelementin käyttöaluetta. Kohta 4.2.5: Ympäristöolot Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon ympäristöolot, joissa liikkuva kalusto tulee toimimaan. Ympäristöparametrit kuvataan seuraavissa kohdissa. Jokaiselle ympäristöparametrille määritellään nimellisarvoalue sen mukaan, millaiset ympäristöolot Euroopassa useimmiten vallitsevat, ja tätä käytetään yhteentoimivan yksikön perustana. Tietyille ympäristöparametreille määritellään muitakin kuin nimellisarvoalue. Näissä tapauksissa on valittava tietty alue yksikön suunnittelun perustaksi. Seuraavissa kohdissa mainittuja toimintoja koskevat suunnittelu- ja/tai testitoimet, joilla varmistetaan YTE:n vaatimustenmukaisuus tällä alueella, on kuvattava teknisissä asiakirjoissa. Valittujen alueiden ja tehtyjen toimien (jotka on kuvattu teknisissä asiakirjoissa) mukaan saatetaan tarvita liikennöintisääntöjä, kun nimellisarvoalueelle suunniteltua yksikköä liikennöidään jollakin radalla, jolla nimellisarvot ylittyvät tiettyinä aikoina vuodesta. Jäsenvaltiot ovat määritelleet ne nimellisarvoista poikkeavat arvoalueet, jotka on valittava haluttaessa välttää tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai ilmasto-oloihin liittyvät rajoittavat liikennöintisäännöt, ja ne luetellaan 7.4 kohdassa. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 21/42

Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon jokin tai joitakin seuraavista ulkolämpötilan vaihteluväleistä: T1: 25 C +40 C (nimellislämpötila-alue), T2: 40 C +35 C ja T3: 25 C +45 C. Yksikön on täytettävä toimintakyvyn heikentymättä tämän YTE:n vaatimukset standardin EN 50125-1:1999 4.7 kohdassa määritellyissä lumi-, jää- ja raesadeoloissa, jotka vastaavat nimellisarvoaluetta. Jos valitaan standardissa käsiteltyjä oloja vaikeammat lumi-, jää- ja raesadeolot, yksikkö ja sen osatekijät on suunniteltava täyttämään YTE:n vaatimukset ottaen huomioon yhteisvaikutus valitun lämpötilavyöhykkeen mukaisen alhaisen lämpötilan kanssa. Toimet, jotka toteutetaan YTE:n vaatimusten täyttämiseksi lämpötila-alueella T2 ja vaikeissa lumi-, jää- ja raesadeoloissa, on yksilöitävä ja todennettava, erityisesti seuraavia toimintoja koskevat suunnitteluun ja/tai testaukseen liittyvät toimet: kytkemistoiminto yksinomaan kytkimien kestävyyden osalta, jarrutoiminto, jarrulaitteet mukaan luettuina. YTE:n mukaan vaunun suunnittelussa on otettava huomioon ympäristöoloista lämpötila sekä lumi-/jää-/raesadeolot. Siksi standardissa EN 50125-1 määritetään nimellisolot (lämpötila-alue T1 sekä lumi-/jää-/raesadeolot). Muutamat jäsenvaltiot ovat kuitenkin huolissaan siitä, että niiden olot ovat tiettyinä aikoina vuodesta ankarammat. Tämän kattamiseksi on määritetty ankarat olot lämpötilaa sekä lumi-/jää-/raesadetilannetta koskevien parametrien osalta. Lämpötilan osalta käyttöön on otettu lämpötila-alueet T2 ( 40 C:stä +35 C:een) ja T3 ( 25 C:stä +45 C:een), ja lumi-/jää-/raesadeolojen osalta WAG YTE:ssä viitataan kohtaan 7.4, sikäli kuin olosuhteet ovat standardissa EN 50125-1 määriteltyä ankarammat. Vaunun suunnittelu ja arviointi voidaan tehdä kokonaan nimellisoloissa tai ottaen huomioon ankarista oloista toinen tai molemmat. Suunnittelu- ja/tai testitoimista, joilla tähdätään valittuja oloja koskevien vaatimusten täyttämiseen, on raportoitava teknisissä asiakirjoissa, ja niiden avulla voidaan vahvistaa liikennöintisääntöjä esimerkiksi siten, että liikennöintisäännöissä on otettava huomioon ankarammat olot tiettyinä aikoina vuodesta tietyissä jäsenvaltioissa. Kyseisten jäsenvaltioiden ympäristöolojen vuoksi rajoittamaton pääsy edellyttää WAG YTE:n kohdassa 7.4 vahvistettujen ehtojen täyttämistä. YTE:n tekstissä käytetyllä termillä kytkemistoiminto tarkoitetaan veto- ja puskinlaitteiden toimintaa. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 22/42

Kohta 4.2.6.1.1: Paloturvallisuus Yleistä Kaikki yksikön mahdolliset palonsyttymislähteet (riskialttiit komponentit) on yksilöitävä. Yksikön suunnittelussa huomioitavilla paloturvallisuusnäkökohdilla on pyrittävä ehkäisemään palon syttyminen, rajoittamaan vaikutuksia, jos palo syttyy. Yksikössä kuljetettavat tavarat eivät ole osa yksikköä eikä niitä tarvitse ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa. Mahdollisia palonsyttymislähteitä ja riskialttiita komponentteja ovat jarruanturoiden kontaktipinnat, syttyviä nesteistä sisältävät säiliöt, sähkölaitteet (myös johtimet), polttomoottorit sekä lämmönvaihdinlaitteistot, kuten ilmastointijärjestelmät. Tämän YTE:n paloturvallisuusvaatimukset eivät koske vaarallisten aineiden kuljettamista. Jos tavaravaunuissa kuljetetaan vaarallisia aineita, niihin on sovellettava kaikkia RID-liitteen paloturvallisuusohjeita. Kohta 4.2.6.1.2.1: Paloturvallisuus Palo-osastointi Palon vaikutusten rajoittamiseksi on yksilöityjen mahdollisten palonsyttymislähteiden (riskialttiiden komponenttien) ja kuorman välille asennettava palo-osastoinnit, joiden palokestoisuus on vähintään 15 minuuttia. 2 mm paksun teräslevyn ja 5 mm paksun alumiinilevyn katsotaan täyttävän 15 minuutin eheysvaatimuksen ilman testausta. Vaunuissa ensisijaisia palonsyttymislähteitä ovat jarruanturat. Siksi UIC-määrelehtien 430-1 ja 543 mukaiset rakenteet, jotka kokoavat asennettavat elementit pyörien yläpuolelle, vastaavat oletusarvoisesti kohdassa 4.2.6.1.2.1 Palo-osastointi asetettua vaatimusta jarruanturoiden yläpuolisen alueen osalta. Kohdat 4.2.6.1.2.2 ja 6.2.2.8.2: Paloturvallisuus Materiaalit Kaikkien yksikössä käytettävien pysyvien materiaalien on oltava sellaisia, että ne syttyvät huonosti ja hidastavat palon leviämistä, paitsi jos materiaali on erotettu yksikön mahdollisista palonsyttymisriskeistä paloosastoinnilla ja riskien arviointi tukee sen turvallista käyttöä tai komponentin massa on < 400g ja sen etäisyys muista testaamattomista komponenteista on vaakasuunnassa 40 mm ja pystysuunnassa 400mm. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 23/42

Kohdassa 4.2.6.1.2.2 oleva ilmaisu komponentin massa on < 400 g viittaa sellaisen materiaalin massaan, jonka huonoa syttyvyyttä ei ole todistettu, mitä ei katsota kohdan 6.2.2.8.2 luettelon perusteella vaatimuksen täyttymiseksi. Kohta 4.5.3: Kunnossapidon kuvaus Kunnossapidon kuvausasiakirjoihin kuuluvat seuraavat: Osaluettelo, jossa esitetään varaosien (vaihdettavien yksiköiden) tekninen ja toiminnallinen kuvaus. Luettelossa on mainittava kaikki kunnon perusteella vaihdettavat osat, joita mahdollisesti on vaihdettava sähköisen tai mekaanisen vian seurauksena tai jotka saatetaan joutua vaihtamaan niiden vaurioiduttua onnettomuuden seurauksena. Yhteentoimivuuden osatekijät on ilmoitettava ja niitä vastaavista vaatimustenmukaisuusvakuutuksista on annettava viitetiedot. Varaosaluettelo on suositeltavaa lisätä myös varaosan toimittajan ja valmistajan viiteasiakirjoihin oikeiden varaosien määrittämistä ja hankintaa varten. Kunnossapidon kuvausasiakirjoihin kuuluvat seuraavat: Huoltosuunnitelma (1) eli jäsennelty luettelo kunnossapitoa varten toteutettavista tehtävistä, mukaan lukien toimet, menettelyt ja keinot. Näiden tehtävien kuvaus kattaa seuraavat: (a) purku- ja kokoonpano-ohjeet ja piirustukset vaihdettavien osien oikein tapahtuvaa asentamista varten, (b) kunnossapitokriteerit, (c) tarkastukset ja testit, erityisesti turvallisuuden kannalta merkityksellisiä osia varten; näihin kuuluvat silmämääräinen tarkastus ja ainetta rikkomattomat testit (tarvittaessa esimerkiksi sellaisten vikojen havaitsemiseksi, jotka voivat heikentää turvallisuutta), (d) tehtävän toteuttamiseen tarvittavat työkalut ja materiaalit, (e) tehtävän toteuttamiseen tarvittavat kulutustavarat, (f) suoja- ja turvamääräykset ja -laitteet. Tavaravanujen kunnossapitoa käsittelevän ERA:n työryhmän seuraavat tulokset on suositeltavaa sisällyttää kunnossapidon kuvausasiakirjoihin, sillä niitä pidetään hyvinä käytäntöinä: Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 24/42

Akselien tarkastuksen yhtenäistetty kunnossapito-ohjelma; EVIC, jolla vähennetään korroosioon liittyviä riskejä mutta joka ei riitä niiden poistamiseen täysin (katso [1], liite III). Pyöräkertojen jäljitettävyyttä koskevaan eurooppalaiseen luetteloon (European Wheelset Traceability Catalogue, EWT) kerättävien tietojen määritys (katso [1], liite IV). tavaravaunujen akselien yhteiset eurooppalaiset kunnossapitokriteerit (European Common Criteria for Maintenance, ECCM) (katso [1], liite V). Hakijan pitäisi ottaa huomioon nämä kolme rautatiealan laatimaa asiakirjaa rautateiden kunnossapidosta kunnossapidon kuvausasiakirjoissa seuraavilta osin: akselien silmämääräisten tarkastusten kehitys ja päivitys (EVIC) kokoonpanoasiakirjojen pyöräkertoja koskevan osan sisällön määrittely (EWT) kunnossapitosuunnitelmien (ECCM) yhdenmukaistaminen tarvittaessa. Käsitykset siitä, kuuluvatko silmämääräiset tarkastukset toimintakentällä kunnossapitokonepajan ulkopuolella tehtäviin silmämääräisiin tarkastuksiin, saattavat erota toisistaan (katso 1. elokuuta 2008 päivätyn loppuraportin Certification of maintenance workshops (Kunnossapitokonepajojen sertifiointi) kohta 5.1 First steps of maintenance (Huollon ensivaiheet)). Silmämääräisen tarkastuksen tekeminen on rautatieyrityksen ja haltijan / kunnossapidosta vastaavan yksikön tehtävä, kuten esimerkiksi yleisessä käyttöoikeussopimuksessa (GCU) on sovittu. Silmämääräisiä tarkastuksia voidaan tehdä konepajoissa tai toimintakentällä, ja niitä voivat tehdä esimerkiksi tarkastajat. Jos hakija voi osoittaa kokemuksen ja riskinarvioinnin perusteella, että sen kunnossapitosäännöt ovat edellä suositeltuja hyviä käytäntöjä tehokkaammat, sen on hyvä esitellä ne kunnossapidon kuvausasiakirjoissa. Kohta 4.7: Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset Jos yksikkö on varustettu käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä, vaihtovetureita varten on jätettävä vapaa tila kytkemisen ja irrottamisen ajaksi. ERA:n teknisen asiakirjan 4 (ERA/TD/2012-04/INT, versio 1.0, 4.6.2012) kohdassa 3 määritellyn vaihtotyöhenkilöstölle tarkoitetun vapaan tilan (ns. Bernin suorakulmio) katsotaan täyttävän tämän YTE:n vaatimuksen. Kaikki henkilökunnalle vaaralliset ulos työntyvät osat on merkittävä selkeästi ja/tai varustettava suojalaitteilla. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 25/42

UIC-määrelehden 535-2:2006 kohdassa 1.3 kuvattujen suojalaitteiden katsotaan täyttävän tämän YTE:n vaatimuksen. Yksikkö on varustettava askelmilla ja kädensijoilla paitsi, jos junamiehistön ei ole tarkoitus osallistua esimerkiksi vaunun vaihtoon. ERA:n teknisen asiakirjan (ERA/TD/2012-04/INT, versio 1.0, 4.6.2012) kohdan 4 mukaisten askelmien ja kädensijojen katsotaan täyttävän tämän YTE:n vaatimuksen lujuuden, koon ja vaihtotyötä tekevän henkilöstön vapaan tilan osalta. Kohta 4.8: Teknisiin asiakirjoihin ja hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin kirjattavat parametrit Teknisissä asiakirjoissa on esitettävä vähintään seuraavat parametrit: akselien sijainti yksikössä ja akselien määrä Akselin sijainti yksikössä ja akselien määrä viittaa akselien geometriseen sijaintiin yksikössä standardin EN 15528:2008 mukaisesti. 2.5 Kohta 5: Yhteentoimivuuden osatekijät Yhteentoimivuuden osatekijä voidaan määrittää, jos sen vaatimuksia YTE:ssä voidaan arvioida osajärjestelmästä erillään osatekijätasolla ja jos sen käyttöalue voidaan määrittää. Käyttöalue kattaa kaikki olosuhteet, joissa YTE:n kohdassa 7.2 määritettyjä osatekijöitä on tarkoitus käyttää, sekä niiden tekniset rajoitukset. Kohta 5.3.1: Pyörästö Pyörästö suunnitellaan tietylle käyttöalueelle, joka määritellään seuraavilla parametreilla: raiteen kallistus. Raiteen (kiskon) kallistuksen katsotaan olevan pyörästön käyttöalueen määrittävä parametri. Tämä johtuu siitä, että standardin EN 14363 mukaan dynaamisen kulun testit on suoritettava raiteilla, joiden kiskon kallistus on 1:20 ja 1:40, rajoittamatonta kansainvälistä liikennöintiä varten. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 26/42

YTE:n liitteessä B.1 tarjotaan mahdollisuus kiertää vaatimus käyttämällä pyöräkerran suurta ekvivalenttista kartiokkuutta sen osoittamiseen, että kalusto soveltuu käytettäväksi kaikenlaisilla raiteilla niiden kiskon kallistukseen katsomatta. Kuitenkin tunnustetaan, että tällä keinolla ei aina saavuteta raja-arvoja eikä kullekin kalustolle ole operatiivisista syistä aina tarpeen suorittaa kahta erillistä testiä eri kiskon kallistuksilla, sillä osa kalustosta liikennöi vain tietyissä rataverkoissa. Ottamalla raiteen kallistus parametriksi testejä voidaan siksi suorittaa käyttämällä vain yhtä raiteen kallistusta ja kaluston käyttöä voidaan rajoittaa niihin rataverkkoihin, joilla kiskon kallistus vastaa kaluston testauksessa käytettyä kallistusta. Kohta 5.3.3: Pyörä Pyörä suunnitellaan ja arvioidaan tietylle käyttöalueelle, jonka määrittelevät kulkupinnan nimellishalkaisija, suurin pystysuuntainen staattinen voima, suurin nopeus ja käyttöikä sekä suurin jarrutusenergia. Viimeinen luetelmakohta viittaa myös mahdollisuuteen yhdistää parametri tiettyyn jarrutusperiaatteeseen. Kun esimerkiksi jarrutusvoima ei kohdistu suoraan kulkupintaan, tämän parametrin kohdalla jarrutusenergia on hyvin alhainen tai nolla. 2.6 Kohta 6: Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja EY-tarkastus Selitykset, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden arviointia WAG YTE:n kohdissa 6.1 ja 6.2, sisältyvät tämän soveltamisoppaan kohtaan 2.4. Kohta 6.3: Sellaisia osia sisältävä osajärjestelmä, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta Ilmoitettu laitos saa seuraavissa tapauksissa myöntää osajärjestelmälle EYtarkastustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijää vastaavat osat eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista EYvaatimustenmukaisuusvakuutusta Kun osatekijä katsotaan yhteentoimivuuden osatekijäksi, on käytettävä osatekijää, jolla on EY-vakuutus, jotta RST-osajärjestelmälle voidaan saada EY-tarkastustodistus, paitsi jos WAG YTE:n kohdan 6.3 ehtoja sovelletaan. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 27/42

Osajärjestelmään saa sisällyttää vain komponentteja, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijää, jolla ei ole EY-todistusta (sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät, jotka määritetään YTE:n kohdassa 7.2), ja jotka valmistetaan ennen kohdassa 6.3 tai komission asetuksen 8 artiklassa tarkoitettua siirtymäaikaa tai sen aikana. Tämän jakson aikana valmistajan on hankittava EYtodistus, tai muutoin valmistus on lopetettava. Poikkeuksena on kalusto, jonka osalta hakija voi YTE:n kohdan 4.2.3.5.2 mukaan aina valita arvioinnin tekemisen osajärjestelmän tasolla kohdan 6.2.2.3 mukaisesti tai yhteentoimivuuden osatekijän tasolla kohdan 6.1.2.1 mukaisesti. Komponentti ja yhteentoimivuuden osatekijä oli erotettava toisistaan, koska komponentti tarkoittaa osajärjestelmän konkreettista osaa ja yhteentoimivuuden osatekijän määrittää toiminto. 2.7 Kohta 7: Täytäntöönpano Kohta 7.1: Käyttöönottolupa Tätä YTE:ää sovelletaan sen 1.1 ja 1.2 kohdassa sekä 2 kohdassa määritellyllä soveltamisalalla osajärjestelmään liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut kuuluviin yksiköihin, jotka otetaan käyttöön tämän YTE:n soveltamisen alkamispäivän jälkeen. Direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan nojalla tätä YTE:tä voidaan soveltaa vaunuihin, jotka ovat jo saaneet luvan WAG YTE:tä koskevan komission päätöksen 2006/861/EY:n nojalla, sellaisena kuin sitä on muutettu komission päätöksellä 2009/107/EY, jotta lupa esimerkiksi hyväksytään vastavuoroisesti kohdan 7.1.2 mukaisesti tai vaunulle voidaan antaa lisämerkintä GE tai CW lisäyksen C.5 mukaisesti. Uuden käyttöönottoluvan hankkimiseen voidaan joka tapauksessa soveltaa direktiivin 2008/57/EY 22 artiklaa, ja tämä lupa käsittää esimerkiksi vastavuoroisen hyväksymisen kohdan 7.1.2 mukaisesti tai luvan antaa vaunulle lisämerkintä GE tai CW lisäyksen C.5 mukaisesti. Kohta 7.1.2: Ensimmäisen käyttöönottoluvan vastavuoroinen tunnustaminen Seuraavassa luettelossa esitetään direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti edellytykset, joilla yhdessä jäsenvaltiossa käyttöönottoluvan saanut yksikkö ei tarvitse mitään muuta käyttöönottolupaa. Nämä edellytykset täydentävät 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Seuraavat edellytykset on täytettävä kokonaisuudessaan: Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 28/42

Yksikölle, joka täyttää YTE:n keskeiset vaatimukset sekä avoimia kohtia ja erityistapauksia koskevat, jäsenvaltiokohtaiset ilmoitetut kansalliset tekniset säännöt, voidaan myöntää lupa käyttöönottoon siinä jäsenvaltiossa, jossa luvan myöntävä kansallinen turvallisuusviranomainen toimii. Jos hakija haluaa yksikölle luvan myös muissa jäsenvaltioissa, sen on pyydettävä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilta kansallisilta turvallisuusviranomaisilta ylimääräistä lupaa ja kunkin jäsenvaltion nimetyn elimen on arvioitava asiaa uudelleen vastaavien ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen perusteella. Jotta tältä hitaalta ja kalliilta prosessilta vältyttäisiin, direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kaikilta osin WAG YTE:n kohdan 4 mukaiset kalustoyksiköt voivat määrittää YTE:n ehdot, joiden nojalla yksiköltä ei saa käyttöönottoluvan lisäksi vaatia mitään muuta käyttöönottolupaa. Nämä ensimmäisen luvan vastavuoroisen tunnustamisen ehdot vahvistetaan WAG YTE:n kohdassa 7.1.2. Edellytyksenä on se, että yksikkö täyttää kaikki YTE:n kohdan 4 vaatimukset. Kohdan 7.1.2 neljässä ensimmäisessä luetelmakohdassa a d vahvistetaan ehdot, jotka täsmentävät WAG YTE:n avoimet kohdat. Luetelmakohtien e ja f ehdoissa määritetään, miten Ruotsin ja Portugalin erityistapauksia käsitellään. Kaikki WAG YTE:n kohdan 7.3 muut erityistapaukset ovat lievennyksiä, joita sovelletaan vain kotimaan liikenteeseen, eivätkä ne koske siten yhteentoimivuutta eivätkä ole näin ollen vastavuoroisen tunnustamisen näkökulmasta olennaisia. Jotkin jäsenvaltiot / kansalliset turvallisuusviranomaiset ovat kuitenkin pyytäneet ensiluvan vastavuoroista tunnustamista koskevia lisäehtoja, jotka koskevat uuden menettelyn soveltamiseen liittyviä huolenaiheita. Luetelmakohdissa g ja h on kaksi ehtoa, jotka liittyvät yhteensopivuuteen rataverkoston kanssa, ja luetelmakohdat i k koskevat teknisiä ratkaisuja, jotka ovat peräisin aiemmasta RIV-maailmasta. Kohta 7.2: Vaihtaminen, uudistaminen ja parantaminen Taulukossa maininta on mahdollista tarkoittaa, että kunnossapidosta vastaava yksikkö voi omalla vastuullaan vaihtaa osan toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaavaan osaan asiaa koskevien YTE:n vaatimusten mukaisesti sillä edellytyksellä, että osat. WAG YTE:n kohdassa 7.2 vahvistetaan ehdot, jotka koskevat YTE:n kohdassa 5 yhteentoimivuuden osatekijäksi (IC) katsottavan komponentin käyttöä vaihtamiseen, uudistamiseen ja parantamiseen liittyvissä tilanteissa. Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 29/42

YTE:ssä oleva selvennys yhteentoimivuuden osatekijöistä vaihtamiseen, uudistamiseen ja parantamiseen liittyvissä tilanteissa oli tarpeen, sillä työryhmän (WP) jäsenet tarvitsevat näitä sääntöjä arvioidakseen, pitäisikö osatekijä katsoa yhteentoimivuuden osatekijäksi. Ne perustuvat tiukasti ECM:ää koskevaan asetukseen. Vaihtamiseen saa käyttää vain komponentteja, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijää, jolla ei ole EY-todistusta (sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät, jotka määritetään YTE:n kohdassa 7.2), ja jotka valmistetaan ennen kohdassa 6.3 tarkoitettua ja komission päätöksessä ilmoitettua siirtymäaikaa tai sen aikana. Komponentti ja yhteentoimivuuden osatekijä oli erotettava toisistaan, koska komponentti tarkoittaa osajärjestelmän konkreettista osaa ja yhteentoimivuuden osatekijän määrittävät toiminnot. WAG YTE:n taulukon 11 perässä olevassa tekstissä selitetään, milloin ECM:llä on merkitystä ja mistä tarkastukset muodostuvat. 2.8 WAG YTE:n lisäykset Lisäys C: Ylimääräiset valinnaiset edellytykset Lisäys C sisältää yksityiskohtaisia ehtoja ja teknisiä ratkaisuja, jotka on optimoitu pitäen silmällä vaunujen vapaata vaihtoa sekä siihen liittyvää rautatieyritysten toimintajärjestelmää ja kunnossapitokonseptia. YTE:n kohdan 4 keskeisten vaatimusten ja kohdan 7.1.2 kaikkien ehtojen täyttämisen lisäksi vaunu voi myös täyttää lisäyksen C ehdot. Lisäyksen C ehtojen täyttäminen on vapaaehtoista, eikä YTE:n noudattaminen edellytä sitä. Jos hakija päättää soveltaa lisäystä C, kaikki ehdot on täytettävä ja ilmoitettu laitos arvioi niiden täyttymistä. Lisäyksen C kohdassa 5 hyväksytään ehtojen täyttäminen suppeammin sulkemalla pois lisäyksen C kohtien 3 ja/tai 6 ja/tai 7 ehdot. Vastuu turvallisesta liikennöinnistä ja erityisesti siitä, missä olosuhteissa tietyllä vaunulla voidaan liikennöidä, säilyy aina kuljetustoimintaa harjoittavilla rautatieyrityksillä. Nämä rautatieyritykset voivat päättää, että niiden kaluston tiettyjä vaunuja voidaan käyttää liikennöintiin kuten TEN GE- tai TEN CW -merkittyjä vaunuja. Tällöin rautatieyritykset voivat vapaasti ilmoittaa asiasta asianmukaisella tavalla. WAG YTE:n säädösosan 3 artiklan mukaan vaunut, jotka on hyväksytty osajärjestelmää liikkuva kalusto tavaraliikenteen vaunut koskevan aiemman YTE:n (päätös 2006/861/EY sellaisena kuin se on muutettuna) mukaisesti ja jotka täyttävät kyseisen YTE:n kohdan 7.6.4 edellytykset, voivat saada GE-merkinnän ilman lisäarviointia ja uutta käyttöönottolupaa. Vaikka aiemman WAG YTE:n kohdassa 7.6.4 määritellyt edellytykset eivät ole samat kuin ne, jotka on määritelty tämän WAG YTE:n kohdassa 7.1.2 ja lisäyksessä C, rautatieyritykset voivat käyttää GE-merkintää molempien Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 30/42

YTE:ien mukaisesti hyväksytyissä tavaravaunuissa. Rautatieyrityksen tulisi tarkistaa vaunun teknisistä asiakirjoista GE-merkinnän soveltuvuus vaunun suunnitellut käyttöolot huomioon ottaen. Rautatieyritys vastaa joka tapauksessa merkinnän käyttämisestä. 2.9 Käytännön tapauksia Esimerkki kuorma-autojen kuljetuksiin käytettävästä yksiköstä ( Rollende Landstrasse ). Yleensä useampi kuorma-autojen kuljetuksiin käytettävä yksikkö muodostaa kokojunan. Kokojunan kummassakin päässä ovat kalustoyksikön liikkuvat päätyosat, joissa on kädensijat ja askelmat (katso kuva 8). Kuva 8: Esimerkki kuorma-autojen kuljetuksiin käytettävästä yksiköstä ( Rollende Landstrasse ). End vehicle Handrail Coupling Appendix C Shunter s stand Shunter handrail Reserved spaces Buffer Appendix C Kalustoyksikön päätyosa Kaide Kytkin, lisäys C Vaihtotyöhenkilöstön askelma Vaihtotyöhenkilöstön kädensija Varatut tilat Puskin, lisäys C Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 31/42

Intermediate vehicles (loaded with lorries) Siirtovaunuja (lastattu kuorma-autoilla) 2.10 Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtejä koskevat siirtymäkaudet WAG YTE:ssä säädetään siirtymäajoista pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtejä varten. Ennen komission asetuksen (EU) 2015/924 soveltamisen alkamispäivää asianmukaisesti hyväksytyt komposiittimateriaaleista valmistetut jarruanturat on lueteltu lisäyksessä G (linkki ERAn verkkosivustolla olevaan luetteloon komposiittimateriaaleista valmistetuista jarruanturoista, jotka on hyväksytty kansainväliseen liikenteeseen), ja niitä on tarkoitettu, kun WAG YTE:n tekstissä on viitattu tähän lisäykseen. Komission asetuksen (EU) 2015/924 soveltamisen myötä on luotu uusi yhteentoimivuuden osatekijä pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit. Tämä yhteentoimivuuden osatekijä kattaa kaikki kitkaelementit, jotka vaikuttavat pyörien kulkupintoihin, mukaan lukien komposiittimateriaaleista valmistetut jarruanturat ja valurautaiset jarruanturat. ERA hallinnoi lisäystä G niin kauan, kuin siinä luettelut kitkaelementit eivät tarvitse EYvaatimustenmukaisuusvakuutusta (ks. 10 artikla). Asetuksen 8 b artiklassa tarkoitettu Viite: ERA/GUI/RST WAG/IU Versio 2.0 Sivu 32/42