Kokemuksia metsätien kuntokartoituksesta ja perusparannuksen tulevaisuus?

Samankaltaiset tiedostot
Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne

Metsätien rakentamisnormi päivitetään mikä muuttuu?

Kestävän metsätalouden rahoitus metsäteille. Kati Kontinen, Tapio Oy

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsäteiden ajankohtaisasiat. Ilppo Greis Tieisännöitsijät

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä


Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Kainuun metsäbiotalous

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

SÄÄNNÖLLISTEN HOITOTOIMIEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS METSÄHALLITUKSEN YLLÄPITÄMILLÄ METSÄTEILLÄ

Missä kunnossa metsätie on?

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Yksityistiet Maaseudun elinkeinojen turvaamisessa Suomen yhteismetsäpäivät

Yksityisteiden rakentaminen ja ylläpito. Tiina Walin-Jatkola tieisännöitsijä Lapin 57. Metsätalouspäivät Levi

Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat Tarmo Myllymäki

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

KIEKU ja valtionhallinnon kokonaisuus - KIEKU-info Helena Tarkka, budjettineuvos, valtiovarainministeriö

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Ylä-Karjalan Koneraivaus Oy

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Vuoden 2015 hoitokuluista laskutettu yhteisöosakkaiden maksuosuus oli ,86, alv 0 %.

Yksityistien kunnostuksen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Urakoitsijaseminaarin avaus

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Metsäteiden kunnossapidon urakointi, asiakirjamallit

Näin pidät yksityistiesi

Metsä-ja yksityisteiden kunnossapito. Koneyrittäjienmaanrakennus-ja metsänparannuspäivä Ilppo Greis Tapio Oy

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Korjuuyritykset

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Toiminta-ajatus. Päämäärä. Toiminnan painopistealueet Toimintaympäristön muutos

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

KAUKOKULJETUSTILASTO 2004

Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Ajankohtaista POS-ELYstä

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Metsähallitus Metsätalous Oy MH 309/2017. Istutus- ja taimikonhoitopalveluiden hankinta alkaen 2017 keväthankinta

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI , Oulu

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Etelä-Savon metsäbiotalous

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Kaukokuljetustilasto 2005

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Osatyökykyisille tie työelämään

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Tieavustushakemus Lappeenrannan kaupungille v. 2015

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh

Väliarvioinnin aineisto

Pirkanmaan metsäbiotalous

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Tulevaisuuden metsäalan yrittäjien yhteistyö ja palvelut. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Odotukset maakuntauudistukselta

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

Liikennehallinnon virastouudistus

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen

Kaicell Fibers Tulevaisuuden biojalostamo Paltamoon Vesa Mikkonen Metsätalouspäivät Rovaniemi

Lapin metsäpäivät: Tulevaisuuden metsäalan koneyrittäjä. Asko Piirainen Puheenjohtaja

Tukien pääperiaatteita

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Valtion avustukset yksityisteillä

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA Samuli Hujo

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

Transkriptio:

Kokemuksia metsätien kuntokartoituksesta ja perusparannuksen tulevaisuus? Koneyrittäjien Metsänparannuspäivä, Oulu Tarmo Myllymäki Metsänhoitopäällikkö, Pohjanmaa-Kainuu 16.2.2017

Metsähallitus-konserni

Muutamia määrätietoja Myyntimäärä noin 6 milj. m 3 / vuosi ja noin 600 Gwh/vuosi. Kuitupuun osuus myynnistä on noin 65 %. Asiakkaina pääasiassa suomalaiset metsäteollisuus-yritykset, itsenäiset sahat ja kotimaiset energiayhtiöt. Metsähallituksella omia teitä n. 37 000 km Osakkaana Metsähallitus on n. 24 000 km:ssä

Käytän tienpito termiä seuraavassa merkityksessä: Tienpito termillä tarkoitetaan yleisesti uuden tien rakentamista ja tien peruskorjausta, kunnossapitoa sekä sen hoitoa

Tierahojen optimaalinen kohdentaminen - projektin lopputulokset ja tavoitteet Määritetään ja koulutetaan periaatteet tienpidosta metsäteillä sekä yhtenäinen toimintatapa tieinvestointilaskentaan. Alueelliset tieverkkosuunnitelmat (kolme aluetta) on laadittu yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Lähtökohtana ajantasainen ja totuudenmukainen lähtötieto Sovittu kriteeristö, minkä perusteella tierahat ohjataan koko maassa ja alueilla asetettuun tavoitetilaan pääsemiseksi. Tierahat kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti suhteessa puunkorjuu- ja toimitusmahdollisuuksiin. Tiestön toimivuus mahdollistaa strategisten tavoitteiden toteuttamista.

Kantavuusmittaukset On kohdennettu kriittisimmille teille tiimeistä ja alueista saadun tiedon perusteella. Etelä-Suomi 435 km Pohjanmaa Kainuu 440 km Lappi 664 km Mittauksia on tehty yhteensä1400 km:n matkalla. Tulokset ovat taulukkona ja kartoilla ja ne voidaan hyödyntää heti tiimien ja prosessien työssä. Tehty myös vertailu omaan paikkatietoon 6

Tienpidon periaatteet -yleistä Tienpito perustuu alueellisiin tieverkkosuunnitelmiin. Keskeiset ohjaavat mittarit: Mikä osuus hakkuumahdosta on ympärivuotisesti liikennöitävän tiestön piirissä Mikä osuus hakkuumahdosta on hyvälaatuisen kesätiestön (vain kevätkelirikko) piirissä Mikä osuus hakkuumahdosta on ylipäätään kesätiestön piirissä Metsähallituksen teille asetetaan tavoitekantavuus. Metsätien kantavuus ja palvelukyky pyritään ylläpitämään kunnossapidon toimenpiteillä Keskeinen periaate on, että peruskorjausten väli pitenee huomattavasti.

Tienpidon alueurakoinnin historiaa Tienpidon alueurakointia on tehty Metsähallituksen tiestöllä pilottihankkeena Puolangan ja Utajärven kuntien alueella vuosina 2013-15. Pilotin kokemusten rohkaisemana järjestettiin kevättalvella ja syksyllä 2015 tienpidon alueurakoinnista kilpailutukset, joissa valittiin tienpidon alueyrittäjät Lieksan, Koillismaan metsätiimin itäosien ja Puolanka-Utajärvi- Vaalan alueille. Vuoden 2016 loka-marraskuun vaihteessa järjestetyn kilpailutuksen tuloksena valittiin kolme uutta tienpidon alueyrittäjää: Ylä-Lapin ja Kuhmon metsätiimien sekä Nurmes-Valtimon alueelle.

Yleiskuvaus toimintatavasta (1) Tienpidon alueurakoinnissa yrittäjä ottaa aikaisempaa laajemman vastuun Metsähallituksen tienpidosta. Tienrakentamisen ja peruskorjauksen osalta yrittäjän vastuulle kuuluu ketju; tien tekninen suunnittelu, runkotyöt ja sorastus. Päätiestön (runko- ja alueteiden) osalta yrittäjä määrittää tarvittavat kunnossapito- ja hoitotoimenpiteet annettujen tasokriteerien pohjalta ja toteuttaa ne itsenäisesti. Metsähallitus puolestaan tilaa erikseen varsiteiden hoitotoimenpiteet, talvikunnossapidon ja erilaiset pikakorjaukset alueyrittäjältä. Metsähallituksen roolina on edelleenkin määritellä minne tarvitaan uusi tie, mikä tie peruskorjataan ja minkä tasoisessa kunnossa mikin tie pidetään.

Yleiskuvaus toimintatavasta (2) Tiestön nostaminen tavoitetasolle jaksotetaan useammalle vuodelle ja suunnitellaan yhdessä Metsähallitus myös huolehtii tienpidossa tarvittavista maa-aineksista. Metsähallitus (suunnittelija) suunnittelee talvitiet ja alueurakoitsija toteuttaa Siltojen suunnittelu ja rakentaminen kuuluu myös edelleen Metsähallitukselle

Kokonaisuuden hoitaminen on kuvattu palvelukuvauksissa ja niiden liitteissä Palvelukuvaukset 1. Tienpito Prosessikuvaukset 1. Tienrakennus ja peruskorjaus 2. Tienhoito ja korjaus Metsätienrakennus Metsätien peruskorjaus Sorastus Tienkunnostus Tienvarsivesakoiden raivaus Talviteiden perustaminen 3. Metsätien suunnittelu Metsähallituksen tienpidon laatutavoitteet 4. Teiden talvihoito

Metsähallituksen tienpidon laatutavoitteet Esimerkkinä luokituksesta: kuivatus PALUU

Metsätehon raportti 202, esimerkkinä kuivatus Luokka 2 PALUU

Metsätehon raportti 202, esimerkkinä kuivatus Luokka 1 PALUU

Metsätehon raportti 202, esimerkkinä kuivatus PALUU

Yhteenvetoa Tienrakentamisesta painopiste on siirtynyt peruskorjauksiin Painopisteen siirtyminen jatkuu peruskorjauksista edelleen kunnossapidon ja hoidon puolelle Toteutustavassa Metsähallitus Metsätalous Oy siirtynee tienpidon alueurakointiin

Kiitokset!