EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUS- ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio 4.5.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUS- ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetus annetaan osana ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lainsäädännön uudistamista. Uudet säännökset koskevat hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä osana kaavoitusmenettelyä. Lisäksi asetuksessa säädetään sähköisestä tiedottamisesta rakennuslupa-asioissa silloin, kun lupa liittyy ympäristövaikutusten arviointia edellyttävään hankkeeseen. Asetuksella pantaisiin osaltaan täytäntöön ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin säännökset ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan samana päivänä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen kanssa. YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Maankäyttö- ja rakennusasetukseen (895/1999) on tarpeen lisätä kolme uutta pykälää ja kahta olemassa olevaa pykälää on muutettava. Uudet säännökset koskevat hankkeita, joissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) kaavoituksen yhteydessä (yhteismenettely). Asetuksella on myös pantava täytäntöön osa tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, 2011/92/EU (YVA-direktiivi), uudistamisen (2014/52/EU) edellyttämistä säädösmuutoksista. Asetus annetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) useiden valtuussäännösten nojalla. Lain 9 :n nojalla annetaan säännökset ympäristövaikutusten selvittämisestä ja hankkeesta vastaavan velvollisuudesta toimittaa tietoja viranomaisille sekä viranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä (asetuksen 30 a ja 30 b ). Lain 62, 63 ja 65 :n nojalla säädetään vuorovaikutusmenettelystä ja tiedottamisesta kaavoituksen yhteydessä (edellisten lisäksi asetuksen 32 a ). Lain 132 :n nojalla annetaan säännös sähköisestä tiedottamisesta lupamenettelyssä (asetuksen 66 ) ja lain 133 :n perusteella säädetään rakennuslupamenettelyyn liittyvästä tiedottamisesta (asetuksen 65 ). 2 Nykytila ja sen arviointi 2.1 Lainsäädäntö

2 Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa on säädetty kaavan laatimisessa noudatettavasta menettelystä. Myös ehdotettavassa yhteismenettelyssä noudatettaisiin pohjana näitä kaavoituksen perussäännöksiä. Kaavoitusmenettelyn runko ei siten muutu, vaikka kaavan yhteydessä tehtäisiin hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Ennen nyt voimaan tulevaa uudistusta maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole sisältänyt säännöksiä yhteismenettelystä. Näin ollen voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennusasetuksessa ei ole tällä hetkellä tarkentavia säännöksiä siitä, miten kaavoituksessa menetellään, kun sen osana tehdään myös hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Vielä ennen tämän uudistuksen voimaantulemista noudatettavassa laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (vanha YVA-laki, 468/1999) on säännös, jonka mukaan erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely on voitu jättää tekemättä, jos hankkeen vaikutukset on selvitetty muun lain mukaisessa menettelyssä. Tämä vanhan YVA-lain 5 :n mukainen menettely kumotaan uudella YVA-lailla (HE 259/2016 vp), jossa ei ole enää vastaavaa säännöstä. Käyttöön otettava yhteismenettely korvaa osaltaan tämän poistuvan menettelyn. 2.2 YVA-direktiivin vaatimukset YVA-direktiivin vaatimukset pannaan Suomessa toimeen ensisijaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetulla lailla ja asetuksella. Yhteismenettelyn osalta direktiivi pannaan toimeen lisäksi osittain myös maankäyttö- ja rakennuslailla ja -asetuksella. Kun YVA tehdään yhteismenettelyssä osana kaavoitusta, ei erillistä uuden YVA-lain 3 luvun mukaista YVA-menettelyä tehdä lainkaan. Tästä YVA-menettelyn poissulkemisesta säädetään uuden YVA-lain 5 :ssä. Poissuljenta tarkoittaa käytännössä sitä, että myös yhteismenettelyn on täytettävä YVA-direktiivin vaatimukset, muuten lainsäädäntömme ei olisi direktiivin mukainen. YVA-direktiivissä sallitaan se, että YVA tehdään joko erillisessä menettelyssä tai että se liitetään jäsenvaltiossa voimassa oleviin muihin menettelyihin. Näin ollen tällainen ratkaisu, jossa direktiivin mukainen YVA voidaan valinnaisesti tehdä joko erillisessä menettelyssä tai kaavoituksen yhteydessä, on sinänsä EU-lainsäädännön mukainen. 3 Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset Asetuksen säätämisen tavoitteet ovat samat kuin yhteismenettelyä koskevat tavoitteet YVA-lainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 259/2016 vp). Tavoitteena on, että ympäristövaikutusten arviointi otetaan entistä paremmin ja yhtenäisemmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Uudistuksessa halutaan myös lisätä tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia ja sujuvoittaa menettelyitä. Esityksen tavoitteena on myös panna kansallisesti täytäntöön YVA-direktiivin muutos. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n 3 momentin (HE 259/2016 vp) toimeenpanemiseksi tarpeelliset säännökset YVAn laatimisesta osana kaavoitusmenettelyä. Hankkeesta vastaava toimittaisi kaavoittajalle arvioin-

3 tiselostuksen ja muut sen laadintavastuulle kuuluvat YVA-asiakirjat, joiden nähtävilläpito ja viranomaisarviointi tehtäisiin osana kaavaprosessia. YVA-asioiden asiantuntijaviranomaisena toimisi YVA-yhteysviranomainen, kaavoittajalla olisi menettelyssä vastuu prosessin johtamisesta ja kaavoitukseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan YVA-direktiivin uusien sähköisten tiedotusvelvollisuuksien vuoksi tarpeellisia muutoksia tiedottamiseen kaava- ja lupa-asioissa. 4 Esityksen vaikutukset 5 Asian valmistelu Yhteismenettelyn vaikutuksia on käsitelty YVA-lainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 259/2016 vp). Mahdollisuus yhdistää osa hankkeen YVAn ja kaavoituksen vaikutusselvityksiä saattaa vähentää sekä hankkeesta vastaavan että kaavoittajan kustannuksia ja säästää aikaa suhteessa erikseen laadittaviin selvityksiin. Samoin säästöä syntyy siitä, että hanketta koskevat prosessinjohto, kuulutukset, ilmoitukset ja yleisötilaisuudet hoidetaan yhdessä prosessissa sen sijaan, että samaa hanketta koskien olisi erikseen kaksi menettelyä, hankkeen YVA-menettely ja kaavoitusmenettely. Vuonna 2015 tuli vireille kaikkiaan 31 YVA-menettelyä, joista noin 65-70 % vaati myös hankekaavan, joten uuden menettelyn käyttömahdollisuudet ovat suhteellisen isot. Viranomaisista kaavoitusviranomaisen prosessinjohtokustannukset ja prosessin johtamisen työläys kasvaisivat jonkin verran, kun sen olisi huolehdittava myös YVAasiakirjojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta yhteysviranomaiselle sekä koordinoitava viranomaisten välistä yhteistyötä ja aikatauluja. Alkuvaiheessa uusi menettely pitää ajaa sisään ja siitä aiheutuu siirtymävaiheen kustannuksia. Yhteysviranomaisen prosesseihin ehdotus vaikuttaisi siten, että sen olisi sopeutettava oma aikataulunsa prosessia johtavan kaavoitusviranomaisen aikatauluun. Käytännössä viranomaiset sopinevat aikatauluista, joko uuden YVA-lain 8 :n mukaisessa ennakkoneuvottelussa tai itse menettelyn kuluessa vapaamuotoisesti. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet voivat parantua ja aikaa säästyä osallistumisen yksinkertaistumisen vuoksi. On helpompi hahmottaa kokonaisuus ja osallistua hankkeeseen yhden menettelyn välityksellä. Samalla riski siitä, että vaikuttaa väärään aikaan tai että ei huomaa vaikuttaa kaikissa relevanteissa menettelyissä, pienenee. Toisaalta niille, jotka tuntevat hyvin lainsäädäntöä, erillisten kuulemisten järjestelmä saattaa olla selkeämpi. Silloin kaavoituksen kuulemisessa voi keskittyä pelkästään kaavapäätökseen tähtäävien selvitysten läpikäyntiin tuon päätöksen luonteen ja laillisuuden näkökulmasta. YVAn osallistumismenettelyissä painopiste on usein hieman erilainen, koska YVAssa ei selvitetä ympäristövaikutuksia tietyn nimenomaisen hallintopäätöksen tekemistä varten vaan se palvelee yleisemmin kaikkia hankkeen tulevia lupamenettelyitä. Lisäksi selvitettävät ympäristövaikutukset voivat olla sisällöltään ja painopisteiltaan hieman erilaisia YVA- ja kaava-asioissa. Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä. Sen kanssa samanaikaisesti valmisteltiin luonnos valtioneuvoston asetukseksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Asetusluonnokset olivat lausunnolla 8.3. 3.4.2017 ja niihin annettiin yhteensä 45

4 vastausta, joista seitsemässä todettiin, että asiaan ei ole lausuttavaa. Lausunnot ovat saatavilla hankenumerolla YM009:00/2017 valtioneuvoston hankkeet -sivuilla (http://valtioneuvosto.fi/hankkeet). Suurimmaksi osaksi lausunnoissa suhtauduttiin neutraalisti tai myönteisesti uuteen järjestelmään, jossa YVA voidaan tehdä kaavoituksen yhteydessä silloin kuin se on tarkoituksenmukaista mutta jossa pakkoa yhteismenettelyn käyttöön ei ole. Muutamassa lausunnossa tuotiin esille, että uusi menettely tarvitsee tuekseen ohjeistusta. Lisäksi lausunnoissa esitettiin yksittäisiä huomioita ja toiveita käytetyistä sanamuodoista ja menettelyn yksityiskohdista ja tuotiin esille, millaisia käyttömahdollisuuksia ja vaikutuksia uudella menettelyllä voisi tulevaisuudessa olla. Yhdessä lausunnossa ehdotettua yhteismenettelyä pidettiin niin hankalana, että asetusta ei esitetyssä muodossa kannatettu. Lausuntojen perusteella luonnosta maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutokseksi täydennettiin vähäisesti muun muassa tarkentamalla sähköisen tiedottamisen tapaa ja tuomalla esille, että asiakirjoja on toimitettava niitä tarvitseville viranomaisille viipymättä, jotta menettelyssä ei ole turhia odotusvaiheita. Lisäksi asetuksen muistiota täydennettiin selventämällä jotain lausunnoissa esiin tuotuja epävarmuuksia siitä, miten säännöksiä on ajateltu sovellettavan erilaisissa käytännön tilanteissa. Asetusluonnos on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 6 luku Yhteiset säännökset vuorovaikutuksesta kaavoituksessa MRA 30 a Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä kaavan aloitusvaiheen vuorovaikutus Säännös koskee hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä kaavoituksen yhteydessä. Se koskee kaavan aloitusvaihetta ja se muodostaa kokonaisuuden seuraavan 30 b :n kanssa, joka koskee kaavan valmisteluvaihetta. Säännöksiä sovelletaan vain, jos hankkeen YVA tehdään tehdä kaavoituksen yhteydessä. Niitä ei sovelleta, jos YVA tehdään uuden YVA-lain 3 luvun mukaisessa menettelyssä. Ensimmäisessä momentissa säädetään hankkeesta vastaavan velvollisuudesta toimittaa kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (jäljempänä YVA-suunnitelma). Suunnitelman sisällön osalta säännöksessä viitataan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :ään. Viittauksella varmistetaan, että tässä menettelyssä esitetään samat tiedot, jotka hankkeesta vastaava esittäisi YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Hankkeesta vastaava toimittaa suunnitelmansa vain yhdelle viranomaiselle, joka huolehtii tietojen siirtämisestä eteenpäin yhteysviranomaiselle ja muille menettelyyn mahdollisesti osallistuville viranomaisille tämän asetuksen mukaisesti.

5 Pykälän 2 momentissa säädetään kaavoittajan tehtävistä yhteismenettelyssä. Kaavoittaja liittää vastaanottamansa YVA-suunnitelman kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (jäljempänä OAS) aineistoihin ja kerää siitä osallisten mielipiteet OASin nähtävillä pidon yhteydessä. Poiketen normaalista kaavamenettelystä OASin nähtävilläpito on tässä menettelyssä aina pakollista ja nähtävilläololle on säädetty myös määräaika. Pykälässä säädetty normaali 30 päivän määräaika voidaan erityisestä syystä pidentää 60 päiväksi. Erityinen syy voisi olla esimerkiksi valtioiden välisen Espoon sopimuksen soveltaminen, jossa kuullaan toista sopimuspuolta. Pykälän 3 momentissa säädetään yhteysviranomaisen tehtävistä. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan uuden YVA-lain 10 :n mukaista viranomaista, eli yleensä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY). Yhteysviranomaisen arviointitehtävät ovat yhteismenettelyssä samat kuin YVA-lain 3 luvun mukaisessa menettelyssä. Se arvioi asiantuntijaviranomaisena, mitä tietoja hankkeesta vastaavan on sisällytettävä YVAselostukseen ja antaa lausuntonsa asiasta suoraan hankkeesta vastaavalle. Se myös kuulee muita viranomaisia ennen oman lausuntonsa antamista, jollei näitä ole kuultu jo osana kaavoituksen vuorovaikutusmenettelyä. Yhteysviranomainen ja kaavoittaja voivat sopia kuulemisen järjestämisen tavasta ja yksityiskohdista keskenään, kunhan muiden viranomaisten kuuleminen tulee asianmukaisesti hoidetuksi prosessin kuluessa. Muiden viranomaisten kuuleminen voi tapahtua joko erillisin lausuntopyynnöin tai kaavaa koskevassa MRL 66 2 momentin mukaisessa viranomaisneuvottelussa tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilaisuudessa. Usein kaavoitusmenettelyssä järjestetään matkan varrella useampiakin tilaisuuksia, joissa viranomaiset kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan hankkeesta yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi ja eri viranomaisten näkemysten valottamiseksi. Viranomaisen kanta voidaan kirjata ylös neuvottelussa tai muussa tilaisuudessa tai se voidaan antaa kirjallisena tapaamisen jälkeen. Tällaiseen YVA-hanketta koskevaan kaavaneuvotteluun tai muuhun tilaisuuteen on usein tarpeen kutsua mukaan myös hankkeesta vastaava. Yhteysviranomaisella on aikaa lausunnon antamiseen säännöksen mukaan kuukausi siitä, kun OASin nähtävilläpidon määräaika on kulunut loppuun. Jotta yhteysviranomainen voi antaa lausuntonsa ajoissa, sen pitää saada ajoissa käyttöönsä sekä hankkeesta vastaavan tekemä YVA-suunnitelma että siitä OASin nähtävilläpitoaikana jätetyt mielipiteet. Kaavoittajan olisi tämän vuoksi lähetettävä YVA-suunnitelma yhteysviranomaiselle tiedoksi mahdollisimman pian sen saatuaan ja mielipiteet heti, kun OASin nähtävilläpitoaika on kulunut loppuun. Tällöin yhteysviranomaiselle jää aikaa selvittää asiaa ja valmistella omaa lausuntoaan ajan kanssa. Pykälässä oleva määräaika vastaa uuden YVA-lain 18 :ää, jonka mukaan yhteysviranomainen antaa lausuntonsa kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Tulevaisuudessa kaavoittajan hallussa olevat YVA-asiakirjat lienevät sähköisesti kaikkien viranomaisten saatavilla ajantasaisesti tietojärjestelmien kautta. Ennen kuin nämä hallinnon digitalisaation myötä tulevat uudet mahdollisuudet ovat toteutuneet, on viranomaisten edelleen huolehdittava asiakirjojen lähettämisestä toisilleen esimerkiksi sähköpostitse.

6 Pykälän 4 momentissa säädetään yhteysviranomaisen lausunnosta viittaamalla YVAlain 18 :ään. Asiakkaiden näkökulmasta on hyödyllistä, että kaikki yhteysviranomaisten lausunnot ovat saman mallin mukaisia ja löytyvät samasta paikasta yhteysviranomaisen internetsivuilta siitä riippumatta, missä menettelyssä ne ovat syntyneet. Säännöksellä pannaan osaltaan täytäntöön YVA-direktiivin 5 artiklan 2 kohta YVAselostuksen tarkemman sisällön suunnittelemisesta, sekä 6 artiklan kohdat suunnitelmaa koskevasta tiedottamisesta ja kuulemisesta sekä 9 artiklan 1 kohta tietojen saatavilla olosta. MRA 30 b Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus Pykälässä säädetään hankkeen YVAn kytkemisestä kaavoitusmenettelyyn kaavan valmisteluvaiheessa. Pykälän 1 momentin mukaan hankkeesta vastaavan on toimitettava tekemänsä YVA-selostus kaavoittajalle, joka liittää sen osaksi nähtävillä pidettävää kaavan valmisteluaineistoa. Käytännössä kaavoittajan on yhteismenettelyssä odotettava YVA-selostuksen valmistumista ennen kuin kaava pannaan nähtäville. Pykälän toisessa momentissa säädetään nähtävilläpidosta. Kun kaavan valmisteluaineisto sisältää myös YVA-selostuksen, se on pidettävä aina nähtävillä. Aikaa nähtävilläpidolle ja mielipiteiden jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää. Muilta osin menettelystä on voimassa, mitä kaavan valmistelusta ja mielipiteiden esittämisestä säädetään tämän asetuksen 30 :ssä. Menettelyssä noudatetaan siten muilta osin normaalia kaavoitusmenettelyä. Perustellusta syystä YVA-selostuksen nähtävilläpito voidaan jättää edellä lausutusta poiketen kaavaehdotusvaiheeseen. Tämä mahdollisuus lisää menettelyn aikataulullista joustoa. Perustellun syyn olemassaolo olisi todettava tapauskohtaisesti. Yleensä sen esittäminen olisi hankkeesta vastaavan tehtävä mutta myös viranomainen voisi olla asiassa aloitteellinen. Perusteltu syy voi liittyä esimerkiksi YVA-selostuksen taustaselvitysten tekemisen aikataulutukseen vuodenaikojen tai muun tekijän mukaan. Tämä aiheuttaa joskus sellaista ajallista jäykkyyttä, joka on voitava ottaa huomioon koko hankkeen tarkoituksenmukaista kulkua mietittäessä. Kaavoittaja vastaa tarpeellisten viranomaiskannanottojen hankkimisesta YVAselostuksesta, asiasta säädetään pykälän 3 momentissa. Myös tässä vaiheessa kannat voitaisiin hankkia joko erillisin lausuntopyynnöin tai MRL 66 2 momentin mukaisessa viranomaisneuvottelussa tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilaisuudessa. Viranomaiselle on säännöksen mukaan varattava vähintään 30 päivää aikaa tutustua YVA-selostukseen ennen kannan muodostamista. Jos yhteysviranomainen tai kaavoittaja julkaisee YVA-selostuksen tai linkin siihen internetsivuillaan, voivat muut viranomaiset käydä tutustumassa siihen ilman erillistä aineiston toimittamista. Muussa tapauksessa kaavoittajan on toimitettava aineisto viranomaisille tiedoksi joko sähköisesti tai paperisena. Tulevaisuudessa aineistot liene-

7 vät ajantasaisina ao. viranomaisten käytettävissä sähköisessä tietopalvelussa, eikä erillistä lähettämistä tarvita. Pykälän 4 momentissa säädetään yhteysviranomaisen tehtävästä laatia ns. perusteltu päätelmä YVA-selostuksen ja siitä saatujen mielipiteiden, kannanottojen, lausuntojen ja sen omien lisäselvitysten perusteella. Perustellun päätelmän määritelmän osalta viitataan YVA-lakiin. Päätelmällä tarkoitetaan siten samaa kuin YVA-laissa, yhteysviranomainen tekee samanlaisen päätelmäasiakirjan molemmissa menettelyissä. Aikaa perustellun päätelmän tekemiselle on kaksi kuukautta siitä, kun kaavan valmisteluaineiston nähtävilläpitoaika on kulunut loppuun. Määräaika vastaa YVA-lain 23 :ssä säädettyä määräaikaa, jonka mukaan perusteltu päätelmä on annettava hankkeesta vastaavalle kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä. Pykälän 5 momentissa on tuotu esille yhteysviranomaisen mahdollisuus pyytää hankkeesta vastaavalta lisäselvityksiä, jos niitä tarvitaan perustellun päätelmän tekemiseksi. Tämä lause liittyy YVA-direktiivin 5 artiklan 3 kohdan c alakohdan toimeenpanoon. Sen mukaan viranomainen voi pyytää hankkeen toteuttajalta tarvittaessa sellaisia direktiivissä tarkemmin määriteltyjä lisätietoja, joita se tarvitsee päätelmän tekemiseksi. Jos lisäselvityksiä saadaan, niistä on tarpeen kuulla yleisöä ja viranomaisia YVAdirektiivin 6 artiklan edellyttämällä tavalla. Kuuleminen voidaan tehdä kaavoitusmenettelyssä. Yhteysviranomaisen on toimitettava tällaiset täydentävät selvitykset eteenpäin kaavoittajalle nopeasti, jotta tämä ehtii liittämään asiakirjat kaavan valmisteluvaiheen nähtävillä pidettävään aineistoon. Jos tämä ei onnistu, voidaan lisätiedoista kuulla erikseen tai ne voidaan liittää kaavoituksen muuhun vuorovaikutusmenettelyyn, esimerkiksi ehdotusvaiheessa nähtävillä pidettävään aineistoon. Yhteysviranomaisen ja kaavoittajan on tärkeää keskustella etukäteen, miten lisäselvitysten hankkiminen ja kaavoituksen aikataulut voidaan parhaiten sovittaa yhteen. Aikataulun sitominen kaavoituksen vuorovaikutusmenettelyyn edellyttää käytännössä, että kaavoittaja toimittaa YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle heti sen saatuaan. Samoin kaavoitusmenettelyssä saadut mielipiteet ja viranomaiskannanotot selostuksesta on toimitettava yhteysviranomaisen tiedoksi heti kun ne on saatu tai kun niiden jättämiselle varatut määräajat ovat kuluneet umpeen. Tulevaisuudessa yhteysviranomainen päässee tarkastelemaan näitäkin asiakirjoja tietojärjestelmien kautta ajantasaisesti, mutta ennen tätä hallinnon digitalisaation tuomaa mahdollisuutta viranomaisten on huolehdittava asiakirjojen lähettämisestä toisilleen esimerkiksi sähköpostitse. Aikatauluja suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä sekin, että selvityksiä kerätään kahden eri lain harkinnan ja päätöksenteon tueksi ja että tarvittavat selvitykset voivat tästä syystä sisällöllisesti poiketa toisistaan. Jos esimerkiksi YVA yhdistetään maakuntakaavoitukseen, voivat maakuntakaavan selvitystarpeet olla joissain asioissa yleispiirteisempiä kuin hankkeen YVAn selvitystarpeet. Näissä tilanteissa kaavoittaja voi edetä kaavapäätöksen tekemiseen saatuaan kaavoituksen näkökulmasta riittävät selvitykset. Kaavoittajan ei tarvitse odottaa kaikkien YVA-selvitysten saapumista ja

8 perustellun päätelmän tekemistä. Tällainen menettelyjärjestys lienee käytännössä poikkeuksellinen, mutta se on siis kuitenkin lain mukainen ja käytettävissä niissä tapauksissa, joissa se on tarkoituksenmukainen. Tällaisissa tilanteissa viestintä on erityisen tärkeää, jotta menettelyn osalliset hahmottavat, miksi kaavapäätös voidaan tehdä vaikka menettelyä jatketaan vielä hankkeen YVAn loppuun saattamiseksi. Pykälän 6 momentissa säädetään yhteysviranomaisen velvollisuudesta julkaista peruteltu päätelmä internetsivuillaan. Tämä tehdään viittaamalla YVA-lain 23 :ään. Asiakkaiden näkökulmasta on hyödyllistä, että kaikki yhteysviranomaisten tekemät perustellut päätelmät löytyvät samasta paikasta internetissä siitä riippumatta, missä menettelyssä ne ovat syntyneet. Säännöksellä pannaan osaltaan täytäntöön YVA-direktiivin 5 artiklan 1 ja 3 kohta arviointiselostuksen tekemisestä ja siihen liittyvistä lisätiedoista sekä 6 artiklan kohdat YVA-selostuksesta kuulemisesta sekä 9 artiklan velvollisuudet YVAn aikana kerättyjen tietojen yleisestä saatavilla olosta. MRA 32 a Sähköinen tiedottaminen Asetuksen 32 a koskee sähköistä julkista tiedottamista kaava-asioissa. Siihen ehdotetaan uutta 3 momenttia, jossa säädettäisiin YVA-direktiivin edellytysten mukaisesti pakollisista sähköisistä yleisöilmoituksista, joilla tiedotetaan asian vireilläolosta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista. Ilmoitusten on sisällettävä direktiivissä säädetyt minimitiedot, jotka koskevat muun muassa sitä, miten ja minne omat mielipiteet jätetään ja keneltä asiasta saa lisätietoja. Ilmoitettavista tiedoista säädetään tarkemmin viittaamalla vastaavaan YVA-asetuksen pykälään. Koska ilmoitukset koskevat sekä YVAa että kaavoitusta, ilmoituksessa on lisäksi oltavana ne tyypilliset tiedot, joita on kaavoituksen etenemisestä ja vuorovaikutuksesta koskevissa ilmoituksissa. Käytännössä ilmoitukset voidaan tehdä esimerkiksi niin, että vanhoihin kaavamenettelyn ilmoituspohjiin lisätään tarvittavat tiedot YVAsta siltä osin kuin ne eivät jo sisälly ilmoituspohjiin. Uusi 32 a :n 3 momentti voi koskea mitä tahansa kaavoituksen vuorovaikutusvaihetta, eli aloitus-, valmistelu- tai ehdotusvaihetta. Sitä sovelletaan, jos kyseisessä vaiheessa pidetään nähtävillä hankkeen YVA-asiakirjoja, joita ovat YVAsuunnitelma, YVA-selostus ja hakijan toimittamat 30 b:ssä tarkoitetut lisätiedot. Säännöksellä pannaan osaltaan täytäntöön YVA-direktiivin 6 artiklan 2 ja 5 kohdan vaatimukset sähköisestä tiedottamisesta yleisölle YVA-hankkeista. 11 luku Rakentamisen luvanvaraisuus ja lupamenettely 65 Naapurien kuuleminen Pykälän 1 momentissa on numeroviittaus vanhaan YVA-lakiin. Se ehdotetaan poistettavaksi, koska vastaava ajantasainen viittaus on tehty uudessa 30 a :ssä. Muilta osin säännöstä ei muuteta.

9 On huomattava, että 1 momentissa säädetty 14 päivän pidennetty määräaika koskee sekä sellaisia YVA-hankkeita, joiden ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain 3 luvussa säädetyn mukaisesti erillisessä YVA-menettelyssä että niitä, jotka on tehty kaavoituksen yhteydessä. Lupavaiheessa ei ole merkitystä, kummassa menettelyssä YVA on aikanaan tehty. 66 Tiedottaminen ympäristövaikutusten arviointia edellyttävästä hankkeesta Pykälässä ovat tarkemmat säännökset sähköisestä tiedottamisesta lupa-asioissa. Sillä tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain 132 :ää, joka koskee rakennuslupaa ja muita lupamenettelyitä hankkeissa, joissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Säännöstä sovelletaan sekä silloin, kun YVA on tehty YVA-lain 3 luvun mukaisessa erillisessä menettelyssä että silloin kun se on tehty MRL:n 9 :n mukaisesti kaavoituksen yhteydessä. Säännös täydentää lupamenettelyiden tiedottamisen perussäännöstä, eli maankäyttö- ja rakennuslain 133 :ää ja sen nojalla annettua tämän asetuksen 65 :ää. Pykälässä säädetään velvollisuudesta tiedottaa asian vireilletulosta internetissä. Tiedottamisessa hyödynnetään uuden kuntalain (410/2015) mukaista ilmoitusten sähköistä julkaisemista (kuntalain 108 ). Ilmoituksen on oltava kuntalain 108 :n 2 momentin mukaan yleisessä tietoverkossa 14 vuorokautta, jollei asian luonteesta muuta johdu. Säännöksessä on kerrottu myös ne minimitiedot, jotka ilmoituksessa on mainittava. On huomattava, että internet-tiedottaminen palvelee yleisön tiedon saamista hankkeesta, mutta ei johda kuultavien piirin laajenemiseen siitä, mitä MRL 133 :ssä on säädetty. Säännöksellä toimeenpannaan osaltaan YVA-direktiivin 6 artiklan 2 ja 5 kohdan mukaiset lupamenettelyitä koskevat tiedotusvelvollisuudet.