UUDISTUNUT PERINTÄLAINSÄÄDÄNTÖ Vaikutukset kuntien toimintaan Mikko Puhakka, Intrum Justitia Oy, Lakiasiat Kuntamarkkinat 11.9.2013
Sisältö Johdanto: mistä on kysymys? EU:n maksuviivästysdirektiivin voimaansaattaminen Uuden maksuehtolain soveltamisala ja pääasiallinen sisältö Velkojan oikeus vakiokorvaukseen perintäkuluista Muutokset lakisääteiseen viivästyskorkoon Maksuviivästysdirektiivistä riippumattomat lakimuutokset Hyvän perintätavan täsmentäminen Oikeus pyytää kuluttajasaatavan perinnän keskeyttämistä Perintäkulujen korvausvelvollisuus Suoritusten kohdentamisjärjestys kuluttajasaatavan perinnässä Tratan käyttöedellytysten määrittäminen Muutokset velkojan vahingonkorvausvastuuseen Muutosten vaikutukset käytännössä Muutosten arvioidut vaikutukset hallituksen esityksen mukaan Muutosten vaikutukset Suomen Perimistoimistojen Liiton ja Finanssialan Keskusliiton arvioiden mukaan Keskeisimmät vaikutukset kuntien toimintaan 2(36)
Johdanto: mistä on kysymys? 1 (3) EU:n uudistettu direktiivi kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (jäljempänä maksuviivästysdirektiivi ) annettu 16.2.2011. Tavoitteena maksuviivästysten torjuminen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Sovelletaan yritystenvälisissä sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisissä suhteissa, mutta ei kuluttajiin. Täytäntöönpanon määräaika 16.3.2013. 3(36)
Johdanto: mistä on kysymys? 2 (3) Oikeusministeriö asetti 28.3.2011 työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Maksuviivästysdirektiivin edellyttämien lakimuutosten valmistelu. Tehtävänä lisäksi selvittää myös muista syistä kuin maksuviivästysdirektiivistä johtuvat muutostarpeet saatavien perinnästä annettuun lakiin (PerintäL) ja valmistella muutosehdotukset. Työryhmän loppumietintö julkaistiin 21.12.2011. HE 57/2012 (jäljempänä hallituksen esitys ) annettiin eduskunnalle 7.6.2012. 4(36)
Johdanto: mistä on kysymys? 3 (3) Hallituksen esityksessä ehdotettiin direktiivin voimaansaattamista: Säätämällä laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista. (jäljempänä maksuehtolaki ). Lisäämällä PerintäL:iin ja korkolakiin direktiivin edellyttämät muutokset. Tekemällä vähäisiä muutoksia yhteensä 13:een muuhun lakiin. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetiin merkittäviä, direktiivistä johtumattomia muutoksia nykyiseen PerintäL:iin. Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2012 julkaistiin 20.11.2012 ja eduskunta hyväksyi uudet lait 27.11.2012. Muutokset tulleet voimaan 16.3.2013 (kohdentamisjärjestys kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen 16.12.2013). 5(36)
EU:N MAKSUVIIVÄSTYSDIREKTIIVIN VOIMAANSAATTAMINEN
Maksuehtolaki: soveltamisala ja pääasiallinen sisältö 1 (2) Kokonaan uusi laki. Sovelletaan maksuihin, jotka: 1) elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava 2) elinkeinonharjoittajalle 3) vastikkeena 4) tavarasta tai palvelusta. Ei sovelleta: Yrityksen ja hankintayksikön väliseen sopimukseen jossa maksunsaajana on hankintayksikkö. Kuluttajasopimuksiin. Luottosopimuksen (rahalainat) perusteella tehtäviin maksuihin. 7(36)
Maksuehtolaki: soveltamisala ja pääasiallinen sisältö 2 (2) Velkojan hyväksi pakottavaa oikeutta. Laki sisältää maksuviivästysdirektiiviä vastaavat säännökset: Maksuajan enimmäiskestosta. Maksuerissä maksamisesta. Hyväksymis- tai tarkastusmenettelyn enimmäiskestosta. Viivästyskoron ja perintäkulujen maksuvelvollisuutta rajoittavien sopimusehtojen ja -käytäntöjen tehottomuudesta. Vaikutukset kuntien toimintaan: Ei sovelleta kunnan ollessa velkojana Sovelletaan, kun velkojana on elinkeinonharjoittaja ja velallisena kunta 8(36)
Maksuajan enimmäiskesto elinkeinonharjoittajan velkoessa kuntaa Maksuajan enimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö (maksuehtolaki 4 ): Pääsäännön mukaan maksuaika saa olla enintään 30 päivää laskun vastaanottamisesta. Poikkeus: maksuaika voi olla enintään 60 päivää, jos siitä on nimenomaisesti sovittu ja se on perusteltua sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi. Saa sopia, että maksu maksetaan useassa erässä (maksuehtolaki 7 ). 9(36)
Hyväksymis- ja tarkastusmenettelyn enimmäiskesto Hyväksymis- ja tarkastusmenettelyn enimmäiskesto (maksuehtolaki 6 ): Yli 30 päivän pituisesta hyväksymis- ja tarkastusmenettelystä tulee sopia nimenomaisesti, jos tarkoitus on, että velallinen saa lykätä maksun suorittamista kunnes hyväksyminen tai tarkastus on suoritettu. Pykälää sovelletaan riippumatta siitä, onko velallinen elinkeinonharjoittaja vai hankintayksikkö. SOVELLETAAN SIIS, KUN KUNTA ON VELALLISENA. Hyväksymis- tai tarkastusmenettelyn kestoa ei saa sopia velkojan kannalta kohtuuttoman pitkäksi. Saa sopia, että maksu maksetaan useassa erässä (maksuehtolaki 7 ). 10(36)
Tietynlaisten sopimusehtojen tehottomuus Maksuehtolaki 8 : tehottomia ovat: Ehto, jonka mukaan velkojalla ei ole lainkaan oikeutta viivästyskorkoon. Velallisen ollessa hankintayksikkö, ehto, jonka mukaan velalle on maksettava alempaa kuin lakisääteistä viivästyskorkoa. Ehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta korvaukseen perintäkuluista PerintäL:n mukaisesti, jollei ehdon käyttämiseen ole perusteltua syytä. Kaikki ym. säännökset soveltuvat, kun velallisena on kunta. 11(36)
Perintäkulujen vakiokorvaus PerintäL 10 e : jos maksuehtolain soveltamisalaan kuuluva maksu viivästyy siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista. Kokonaan uusi säännös. Vakiokorvaus ei edellytä mitään perintätoimia, ei edes maksumuistutusta. Jos saatava erääntyy useassa erässä, vakiokorvaus on maksettava erikseen jokaiselta viivästyneeltä maksuerältä. Jos velkojalle aiheutuu todellisia PerintäL 10 :n mukaisia perintäkuluja enemmän kuin 40 euroa, näistä on oikeus saada korvaus vain vakiokorvauksen ylittävältä osin. Jos kunta myöhästyy suorituksessaan elinkeinonharjoittajalle, elinkeinonharjoittajalla on oikeus vakiokorvaukseen. 12(36)
Viivästyskorko maksuehtolain soveltamisalaan kuuluville maksuille 1 (2) Maksuviivästysdirektiivin 2 artikla 6 kohta: viivästyskorko on viitekorko + 8 %. Voimassaolevan lain mukaan lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko + 7 % (korkolaki 4.1 ). Uusi korkolain 4 a : maksuehtolain soveltamisalaan kuuluvissa maksuissa lakisääteinen viivästyskorko on viitekorko + 8 %. 13(36)
Viivästyskorko maksuehtolain soveltamisalaan kuuluville maksuille 2 (2) Nykyisin lakisääteisen viivästyskoron korkokanta riippuu siis siitä, onko kysymys maksuehtolain soveltamisalaan kuuluvasta maksusta vai ei. Muut kuin maksuehtolain mukaiset maksut: viitekorko + 7 % Maksuehtolain mukaiset maksut: viitekorko + 8 %. Jos kunta myöhästyy suorituksessaan elinkeinonharjoittajalle, elinkeinonharjoittajalla on oikeus periä viivästyskorkona viitekorko + 8 % Kuten tähänkin asti, velkoja ja velallinen voivat muiden kuin kuluttajasaatavien osalta sopia lakisääteistä viivästyskorkoa korkeammasta viivästyskorosta. 14(36)
MAKSUVIIVÄSTYSDIREKTIIVISTÄ RIIPPUMATTOMAT LAKIMUUTOKSET
Maksuviivästysdirektiivistä riippumattomat PerintäL:n muutokset Keskeisimmät direktiivistä riippumattomat muutokset PerintäL:iin: Hyvän perintätavan sisällön täsmentäminen ja noudattamisen tehostaminen. Velalliselle oikeus saada kuluttajasaatavan vapaaehtoinen perintä keskeytettyä. Kuluttajasaatavan perintäkulujen tarkistaminen. Suoraan ulosottokelpoisten yrityssaatavien perintäkulut tulevat tietyin edellytyksin suoraan ulosottokelpoisiksi. Suoritusten kohdentamisjärjestyksen määrääminen kuluttajasaatavien osalta. Tratan käyttöedellytysten määritteleminen. 16(36)
Hyvän perintätavan sisällön täsmentäminen Täsmennykset hyvän perintätavan sisältöön, muutettu PerintäL 4 ja uusi PerintäL 4 b : Perinnässä suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin. Totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antaminen kielletty mistä tahansa velallisen kannalta merkityksellisestä seikasta. Vanhentuneen tai muusta syystä lakanneen velan perintä kielletty. Riitautetun saatavan perintä kielletty, paitsi jos riitautus on perustelematon tai selvästi perusteeton, eli jos velallisen väite ei estäisi tuomioistuinta ratkaisemasta asiaa yksipuolisella tuomiolla. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan perintää saa kuitenkin kiistämisestä huolimatta jatkaa, jollei velallinen ole tehnyt perustevalitusta. 17(36)
PerintäL 4 c : velallisen oikeus saada kuluttajasaatavan vapaaehtoinen perintä keskeytettyä 1 (2) Uuden PerintäL 4 c :n mukaan velallisella on kuluttajasaatavaa perittäessä oikeus pyytää, että vapaaehtoinen perintä keskeytetään ja asia siirretään oikeudelliseen perintään. Jos kysymys on useassa erässä erääntyvästä saatavasta (esim. vuokra, useassa erässä erääntyvä luotto jne.), keskeytyspyynnön voi tehdä voi tehdä vasta viimeisen maksuerän eräännyttyä maksettavaksi. Velallisen on tehtävä keskeytyspyyntö kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla (esim. sähköpostilla). Ammattimaisen perinnänharjoittajan on informoitava velallista keskeytysoikeudesta maksuvaatimuksessa (PerintäL 5 a ). Velallinen voi esittää keskeytyspyynnön myös velkojalle tiedonkulku kunnan ja perimistoimiston välillä tärkeää! 18(36)
PerintäL 4 c : velallisen oikeus saada kuluttajasaatavan vapaaehtoinen perintä keskeytettyä 2 (2) Pääsääntöisesti keskeytyspyyntö estää vapaaehtoisen perinnän jatkamisen velkojan vaihtoehtoina ovat oikeudellinen perintä tai saatavan kirjaaminen luottotappioksi. Perintää saa kuitenkin jatkaa, jos jatkamisesta aiheutuvista perintäkuluista ei vaadita korvausta velalliselta, ja velalliselle ilmoitetaan samalla nimenomaisesti, että kuluja ei vaadita. Kuittaus ja esinevakuusoikeuksien käyttäminen (esim. pantin realisoiminen) sallittua. Sallittua purkaa tai irtisanoa sopimus maksulaiminlyöntien perusteella. Sallittua lähettää vanhentumisen katkaisemiseksi tai luottotietomerkinnän rekisteröimiseksi tai muun velkojan oikeuden säilyttämiseksi tarvittava ilmoitus. 19(36)
Kuluttajasaatavan perintäkulujen tarkistaminen Useita muutoksia kuluttajasaatavan perintäkulujen korvaamista koskeviin säännöksiin: PerintäL 10 a : kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärien tarkistaminen. PerintäL 10 c : kulukorvaukseen oikeuttavien maksuvaatimusten ja maksusuunnitelmien enimmäismäärien määrittäminen. PerintäL 10 d : kokonaiskuluvastuuta kuluttajasaatavan perinnässä koskevien säännösten tarkistaminen. Tavoitteena estää perintäkulujen muodostuminen kohtuuttoman suuriksi. 20(36)
PerintäL 10 a : kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät 1 (3) Kirjallinen maksumuistutus: Enimmäiskulu 5 euroa / muistutus kuten nykyisinkin. Muistutusten määrää ei rajoitettu. PerintäL 10 b :n mukaiset aikarajat (nk. 14 päivän sääntö kuitenkin huomioitava). Velallisen pyynnöstä tehty maksuajan pidennys: Enimmäiskulu 5 euroa / maksuajan pidennys. Kuluja saa vaatia vain, jos maksuaikaa pidennetään vähintään 14 päivällä (PerintäL 10 b ). Maksuajanpidennysten määrää ei ole rajoitettu. 21(36)
PerintäL 10 a : kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät 2 (3) Ammattimaisen perinnänharjoittajan lähettämä maksuvaatimus: Muut kuin suoraan ulosottokelpoiset saatavat: enimmäiskulun määrä määräytyy perittävän saatavan pääoman perusteella kolmiportaisen asteikon mukaisesti. Suoraan ulosottokelpoista saatavaa koskevasta 1. maksuvaatimuksesta saa vaatia kuluja 14 euroa. Samaa saatavaa koskeva uusi maksuvaatimus: kuluja saa periä enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kuluja koskevasta enimmäismäärästä. 22(36)
PerintäL 10 a : kuluttajasaatavan perintäkulujen enimmäismäärät 3 (3) Yhdessä velallisen kanssa laaditusta koko jäännössaatavan kattavasta maksusuunnitelmasta, joka on tehty kirjallisesti tai vahvistettu muulla pysyvällä tavalla saa vaati kuluja enintään: 20 euroa, jos saatavan pääoma on enintään 100 euroa tai maksusuunnitelma käsittää enintään 4 maksuerää. 30 euroa, jos saatavan pääoma on yli 100 euroa, mutta enintään 1 000 euroa ja maksusuunnitelma käsittää enemmän kuin neljä maksuerää. 50 euroa, jos saatavan pääoma on yli 1 000 euroa ja maksusuunnitelma käsittää enemmän kuin neljä maksuerää. 20 euroa, jos saatava on suoraan ulosottokelpoinen 23(36)
PerintäL 10 c : kuluttajasaatavan maksuvaatimusten ja maksusuunnitelmien enimmäismäärät Saman kuluttajasaatavan perinnässä velalliselta saa vaatia perintäkuluja enintään: Kahdesta maksuvaatimuksesta. Yhdestä maksusuunnitelmasta, jos saatavan pääoma on 100 euroa tai alle, tai jos kyse on suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta. Kahdesta maksusuunnitelmasta, jos saatava ei ole suoraan ulosottokelpoinen ja saatavan pääoma on yli 100 euroa. Ym. enimmäismäärät voi poikkeustapauksissa ylittää. 24(36)
PerintäL 10 d : kokonaiskuluvastuu kuluttajasaatavan perinnässä Velallisen kokonaiskuluvastuuta kuluttajasaatavan perinnässä alennetaan: Uusi PerintäL 10 d : saman kuluttajasaatavan perinnästä saa vaatia perintäkuluja enintään: 60 euroa, jos saatavan pääoma on enintään 100 euroa. 120 euroa, jos saatavan pääoma on yli 100 euroa mutta enintään 1000 euroa. 210 euroa, jos saatavan pääoma on yli 1 000 euroa. Suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta 51 euroa. Sekä toimenpidekohtaiset enimmäismäärät (PerintäL 10 a ) että kokonaiskuluvastuun enimmäismäärät (PerintäL 10 d ) voi poikkeustapauksissa ylittää. 25(36)
Perintäkulujen suora ulosottokelpoisuus 1 (2) Vanha laki (PerintäL 10.3 ): Suoraan ulosottokelpoisen kuluttajasaatavan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Jos kysymyksessä on muu suoraan ulosottokelpoinen saatava kuin kuluttajasaatava (esim. yritystä koskeva kunnan jätemaksu), perintäkulut eivät ole suoraan ulosottokelpoisia. 26(36)
Perintäkulujen suora ulosottokelpoisuus 2 (2) Uusi PerintäL 10 f : Suoraan ulosottokelpoisen kuluttajasaatavan perintäkulut olisivat edelleenkin suoraan ulosottokelpoisia. Lisäksi muun suoraan ulosottokelpoisen saatavan kuin kuluttajasaatavan perintäkulut olisivat jatkossa suoraan ulosottokelpoisia tietyin rajoituksin. 27(36)
Suoritusten kohdentamisjärjestys kuluttajasaatavan perinnässä Vanhassa laissa ei ulosottoperintää lukuun ottamatta säädetty, miten velallisen suoritus on kohdennettava saatavan eri osille (pääoma, korko, kulut). Uuden PerintäL 11 a :n mukainen kohdentamisjärjestys (vastaa ulosottokaaren 6 luvun 4 :ää): 1) varsinaisen saatavan korko 2) varsinaisen saatavan pääoma 3) perintäkulujen korko 4) perintäkulujen pääoma Sovelletaan vain kuluttajasaataviin. Voidaan poiketa velallisen eduksi. Kohdentamisjärjestystä koskeva säännös tulee voimaan 9 kk siirtymäajan jälkeen eli 16.12.2013. 28(36)
Tratan käyttö Voimassaoleva laki kieltää tratan käytön kuluttajasaatavan perinnässä, mutta käyttöä yritysperinnässä ei ole säännelty. Muutettu PerintäL 7 : Trattaa saa käyttää vain selvän, riidattoman ja erääntyneen saatavan perintään. Trattaa ei saa edes lähettää velalliselle, jos velkoja tai perimistoimisto tietää, että saatavan oikeellisuudesta on epäselvyyttä tai erimielisyyttä. Ennen tratan lähettämistä velalliselle on lähetettävä maksumuistutus, jossa on vähintään 7 päivän määräaika saatavan maksamiselle tai huomautusten esittämiselle. Suoraan ulosottokelpoista saatavaa saa kuitenkin riitaisuudesta huolimatta periä tratalla, jollei velallinen ole tehnyt perustevalitusta. 29(36)
PerintäL 15 : Korvausvastuu PerintäL:n vastaisesta menettelystä 1 (2) Muutettu PerintäL 15 : VELKOJA on AINA velvollinen korvaamaan PerintäL:n vastaisesta tai muuten virheellisestä menettelystä velalliselle aiheutuneen vahingon. JOS velkojan käyttämä perimistoimisto on menetellyt virheellisesti, velkojan lisäksi myös perimistoimisto on korvausvelvollinen. Velallisella on perimistoimiston virheen tapauksessa oikeus valita, vaaditaanko korvausta velkojalta vai perimistoimistolta. Velkoja vastaa aina paitsi omistaan niin myös käyttämänsä perimistoimiston tekemistä virheistä. 30(36)
PerintäL 15 : Korvausvastuu PerintäL:n vastaisesta menettelystä 2 (2) Säännöksen perusteella korvattavaksi tulevia vahinkoja ovat esimerkiksi: Aiheettoman perinnän kohteeksi joutuneelle luonnolliselle tai juridiselle henkilölle aiheutuneet selvittelykulut (esim. puhelimen käytöstä ja tositteiden hankkimisesta aiheutuneet kulut). Lain vastaisesta tratan käytöstä aiheutunut taloudellinen vahinko. TÄRKEÄÄ: Velkojan on ilmoitettava saatavaa koskevasta epäselvyydestä tai erimielisyydestä perimistoimistolle heti toimeksiannon tekemisen yhteydessä. 31(36)
MUUTOSTEN VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ
Muutosten arvioidut vaikutukset hallituksen esityksen mukaan Hallituksen esityksessä arvioidaan, että toteutettavat muutokset: Turvaavat sen, että perintäkulujen määrä ei muodostu kohtuuttomaksi suhteessa perittävän saatavan määrään. Kannustavat yrityksiä ja hankintayksikköjä maksamaan velkansa ajoissa. Parantavat markkinoiden toimivuutta ja vaikuttavat myönteisesti kansantalouteen. Eivät vaikuta kielteisesti kuluttajavelallisten maksumoraaliin. Eivät merkittävästi lisää viranomaisten työtaakkaa ja kustannuksia. Vähentävät ylivelkaantumiseen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 33(36)
Muutosten vaikutukset SPL:n ja FK:n arvioiden mukaan Suomen Perimistoimistojen Liitto ja Finanssialan Keskusliitto vastustivat direktiiviin perustumattomia PerintäL:n muutoksia mm. seuraavin perustein: Direktiivin tavoite (velkojan etujen suojaaminen) ei toteudu. Uudet säännökset sisältävät lukuisia velkojan oikeuksia ja toimintaa heikentäviä kohtia. Perinnän painopisteen muuttuminen vapaaehtoisesta perinnästä oikeudelliseen perintään. Maksuhäiriöiden lisääntyminen. Perintä aiempaa kalliimpaa velkojille maksajiksi velvoitteensa hoitavat kuluttajat ja yritykset. Ulosottoperinnän lisääntyminen valtion menojen kasvu. 34(36)
Keskeisimmät vaikutukset kuntien toimintaan Yrityksillä oikeus periä vakiokorvausta ja 8 %:n viivästyskorkoa kuntien myöhästyneistä maksuista laskujen oikea-aikainen maksaminen tärkeää. Kuluttajavelallisten esittämät perinnän keskeytyspyynnöt otettava huomioon ja käsiteltävä asianmukaisesti. Saatavien riitautukset otettava huomioon ja käsiteltävä asianmukaisesti. Huomioitava kuluttajasaatavia koskeva suoritusten kohdentamisjärjestys ja tehtävä tarvittavat muutokset / päivitykset tietojärjestelmiin. Tiedon kulku kunnan ja perimistoimiston välillä entistäkin tärkeämpää! 35(36)