Salon kaupungin työllisyysohjelma 2017-2018
2(11) Nykytila ja taustaa Salon kaupungin perustehtävä on kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon strategiset tavoitteet vuosille 2017 2020 ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat, 2. Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi, 3. Vakavarainen talous ja 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta olennaisena tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja työttömyyden laskeminen mm. Invest-in toiminnalla ja rakennemuutoshankkeilla. Uuden työllisyyspalveluyksikön toiminnan keskiössä on saada kokonaisprosessi sujuvasti toimimaan. Kehittämistyötä asian parissa tehdään samalla, kun normaalit prosessit pyörivät. Salon kaupungin talouden sopeuttamisohjelmassa asetettiin vuosille 2016 2018 tavoitteeksi vähentää kunnan työmarkkinatukimaksuja 1 M. Huolimatta merkittävästä panostuksesta työllisyydenhoitoon tilanne on saatu jotenkuten pidettyä samalla tasolla. Salon vaikea tilanne aiheuttaa edelleen (tilanne 3/2017) valumaa työmarkkinatukilistalle, johon tulee kuukausittain 30-50 uutta työnhakijaa. Mikäli mittavia toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi ei olisi tehty, tilanne niin kaupungin työmarkkinatukimaksujen kuin työnhakijoiden osalta olisi merkittävästi huonompi. Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden välillä tehdään tarpeellisin osin yhteistyötä. Salon elinkeinopoliittisessa ohjelmassa 2014-2020 on työllisyysasteen nostamiseksi asetettu yhdeksi alatavoitteeksi aktiiviset työllistämistoimenpiteet. Tämän alatavoitteen toteutuksen vastuu on pääosin kaupunkikehityspalveluilla. Muita alatavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi ovat toimivien yritysten kasvu ja menestyminen, uuden yritystoiminnan syntyminen sekä uusien yritysten sijoittuminen paikkakunnalle. Näiden alatavoitteiden suhteen kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Yrityssalo Oy:n kanssa. Salon työllisyystilanne on ollut jo usean vuoden ajan haasteellinen talouden taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen takia. Elektroniikkateollisuuden hiipuminen Nokian Oyj ja sittemmin Microsoftin myötä on osaltaan merkittävällä tavalla ja pysyvästi muuttanut Salon työelämää, jopa Salon identiteettiä. Tunnettu kännykkäkaupunki hakee parhaillaan uutta suuntaa Invest-in toiminnan ja avattavan Salo Iot Parkin kautta. Nopeaa ratkaisua työttömyyteen ei ole odotettavissa etenkään pitkäaikaistyöttömyyden osalta, mutta tilanne näyttää keväällä 2017 aiempia vuosia paremmalta talouden yleisen piristymisen sekä muun Varsinais-Suomen hyvän työpaikkatilanteen johdosta. Salossa oli 2017 helmikuussa 3 945 työtöntä ja Salon työttömyysaste oli 16 %.
3(11) Kuvio 1. Työttömyysasteen % kehitys Salossa 2006-2017. (lähde: Toimiala Online.) Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa 2017 438 (11 %) eli nuorisotyöttömyys näkyy edelleen, mutta tilanne on helpottanut jonkin verran aiempaan nähden. Työttömyysjaksot ovat Salossa edelleen pitkiä, 2/2017 oli 1 364 pitkäaikaistyötöntä eli 35 % kaikista työttömistä. Miesten osuus työttömistä oli 56 %. Kuvio 2. Työttömyyden rakenne ja kehitys Salossa vuosina 2008-2017. (lähde: Toimiala Online.) Salon kaupunki maksoi vuonna 2016 työmarkkinatukimaksuja yhteensä 5,2 M. Vuonna 2015 vastaava summa oli 5,0 M. Työmarkkinatukilistan analyysi ja sen säännöllinen päivittäminen yhdessä TE-palveluiden kanssa syksystä 2015 lähtien ovat auttaneet niin kokonaistilanteen hallinnassa kuin yksilöllisessä asiakastyössä.
4(11) Seurannan avulla on voitu kehittää uusia palveluja, lisätä palvelutarjontaa tai suunnata palveluja määrätyille kohderyhmille. Esimerkiksi vaikeaan nuorisotyöttömyyteen sekä hyvin pitkän työttömyysjakson (1000 pv tmt) omaaviin työttömiin on panostettu erityisesti. Työllisyydenhoidon säännöllisellä SWOT-analyysillä (VOITTO-hanke) on myös saatu oleellista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Myös tämän tyyppistä tutkimuksellista kehittämistoimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen. Kuvio 3. Salon osarahoittaman työmarkkinatuen (yli 300 päivää) piirissä olevien työttömien työnhakijoiden määrät 1/2015-2/2017 työttömyyden perusteella maksettujen työmarkkinatukipäivien mukaan. (lähde: Kelasto.) Salon työllisyyspalveluiden perustehtävä ja visio Kunnallisten työllisyyspalvelujen perustehtävä on jonkin verran muuttunut viime vuosina. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos, vaikea työllisyystilanne ja TE-palveluissa tapahtuneet muutokset ovat osaltaan lisänneet työllisyyspalvelujen tehtäviä etenkin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten työllistymisen edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Kunnan tulee huolehtia alueensa elinvoimaisuudesta ja kuntalaistensa hyvinvoinnista. Kunnan lakisääteisiä työllisyystehtäviä on osallistua TYPtoimintaan, osallistua aktivointisuunnitelmiin ja järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, osallistua työmarkkinatuen rahoitukseen, hoitaa kunnan työllistämisvelvoite sekä järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia työttömille. Lisäksi nuorisolaissa on säädetty etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta yhteistyöstä. Salon kaupungin työllisyyspalvelujen tehtävänä voidaankin nähdä nykyisessä tilanteessa lakisääteisten tehtävien lisäksi laajasti kaikenlainen työllisyyden ja työkyvyn edistäminen niiden henkilöiden osalta, joita uhkaa työttömyyden pitkittyminen. Kunnan työllisyydenhoidon ensisijaista kohderyhmää ovat monialaista tukea työllistymiseensä tarvitsevat asiakkaat (TYP), kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat (aktivointiehto), pitkään työttömänä olleet (erityisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, osatyökykyiset, terveysongelmaiset ja maahanmuuttajat) sekä nuorisotakuun piirissä olevat nuoret työttömät työnhakijat, joiden on vaikea löytää ratkaisua työllistymiseensä. Lisäksi
5(11) erilaisilla toiminnoilla voidaan edistää myös muiden työttömien kuntalaisten aktiivisuutta, hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä. Työllisyyspalvelut palvelevat osaltaan myös työnantaja-asiakkaita ja työnantajien kanssa tehdäänkin monipuolista yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Tulevaisuuden tavoitteena on saada lisää työtä Saloon ja salolaisille, mikä toteutuu yleisen talouden kohenemisen ja uusien työpaikkojen myötä. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen vaikutukset työllisyydessä auto- ja telkkateollisuuden kohentuessa tulevat vääjäämättä vaikuttamaan myös salolaisten työnhakijoiden tilanteeseen, mutta myös Saloon kaivataan lisää työpaikkoja. Työllisyystilanteen parantuessa tulee edelleen huolehtia vaikeimmin työllistyvien työllistymisen edistämisestä koska pitkään työttömänä olleiden työllistyminen on edelleen vaikeaa. Salon kaupungin työllisyyspalveluiden visiona on löytää jokaiselle asiakkaallemme hänen henkilökohtaista tavoitettaan palveleva ratkaisu, mikä vie pois työttömyydestä. Oikean ratkaisun löytäminen voi myös vaatia palveluidemme muokkaamista tai kehittämistä asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Työllisyyspalveluissa pyritään joustavaan ja innovatiiviseen työotteeseen, jossa rohkeasti ja asiakasta kuullen haetaan oikein ratkaisu jokaisessa tilanteessa kun palvelemme asiakasta. Oikeiden ratkaisujen löytäminen edellyttää usein myös hyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Salon kaupungin työllisyyspalvelut Salon kaupungin työllisyyspalvelut ovat osa kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalveluja. Päätöksenteossa palvelualue on suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa. Vuoden vaihteessa 2017 työllisyyspalveluissa tapahtui yhdistyminen, kun Waltin toimintoja siirrettiin aikuissosiaalityöstä osaksi työllisyyspalveluja. Muutoksessa kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, Waltin työpajatoiminta ja työllisyyshankkeet siirtyivät työllisyyspalveluihin. Myös työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Party-toiminta ovat työllisyyspalveluiden yhteydessä vaikka ovatkin hallinnollisesti edelleen hyvinvointipalveluissa. Työllisyyspalvelut sijaitsevat suurimmaksi osaksi Salorankadulla Waltissa. Waltin toimintoihin kuuluvat 1) kaupungin työllistäminen, 2) TYP-toiminta, 3) kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, 4) Waltin työpajatoiminta sekä 4) työllisyyshankkeet VOITTO, PARTY ja Kaira. Waltissa työskentelee kokoaikaisesti 41 työntekijää, joista 28 on määräaikaisessa työsuhteessa. Työllisyyspalveluiden alaisuudessa työskentelee yhteensä 31 työntekijää ja sote-palveluiden henkilöstöä on 10 kokoaikaista sekä 2 osa-aikaista työntekijää. Lisäksi Waltissa/TYP työskentelee säännöllisesti osa-aikaisesti te-palveluista ja Kelasta 5 henkilöä. Saman katon alla työskenteleminen luo hyvät edellytykset asiakaslähtöiselle yhteistyölle sekä toiminnan kehittämiselle. Salon työllistämislisähakemukset ja muut työllisyysavustukset käsitellään Halikon virastotalolla. Uutena toimintana aloittaa keväällä 2017 kirjaston kahvilatilassa työnhakijoiden palvelupiste Voimala 2.0. Voimalan toiminnan tavoitteena on auttaa salolaisia työnhakijoita työhön tai koulutukseen hakeutumisessa sekä lisätä monella tapaa kohderyhmän aktiivisuutta ja antaa keinoja työkyvyn parantamiseksi.
6(11) Kuvio 4. Salon kaupungin työllisyyspalvelut, Waltti 2017. Salon kaupunki on panostanut vahvasti työllistämiseen palkkatuella. Taustana työllistämiselle on työhön suuntaavien työttömien työnhakijoiden kasvava määrä pitkässä työttömyydessä, mikä on tullut esille työmarkkinatukilistaa analysoitaessa. Työllistämisellä on pystytty katkaisemaan työttömyyden pitkittyminen ja palauttamaan henkilö takaisin työelämään. Työllistämisessä on painotettu edelleensijoituksia alueen yrityksiin. Vuonna 2016 Salon kaupunki työllisti 289 työtöntä, joista 120 henkilöä edelleensijoitettiin yrityksiin. Vaikka budjetissa on varauduttu vuonna 2017 samalla summalla työllistämiseen, on paikkamäärää jouduttu laskemaan koska työssäoloehdon kertymiseen tuli heikennys koskien palkkatuella työllistettyjä vuoden 2017 alusta lähtien. Muutoksen myötä työllistämisjaksoja on pidennetty kuudesta kuukaudesta kahdeksaan, jolla varmistetaan ehdon täyttyminen. TE-toimisto on myöntänyt alkuvuonna 2017 palkkatukea pääasiassa vain 6 kuukaudeksi, joten omarahoituksen osuus on aiempaa isompi. Vuodelle 2017 on näin ollen budjetin puitteissa varattu alustavasti noin 209 työllistämispaikkaa, painotus 300 pv työmarkkinatukea saaneissa. Kunnan lakisääteinen tehtävä on järjestää kuntalaisille kuntouttavaa työtoimintaa aktivointisuunnitelmien puitteissa. Kuntouttavaan työtoimintaan on myös panostettu ja määrää kasvatettiin vuonna 2016 merkittävästi niin omana toimintana kuin ostopalveluina. PARTY-hanke on osaltaan kehittänyt kuntouttavaa työtoimintaa osana sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Kuntouttavaa työtoimintaa organisoi Waltissa neljä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa. Helmikuussa 2017 kuntouttavassa työtoiminnassa oli 253 henkilöä. Työtoiminnasta 63 % järjestettiin kaupungin omissa yksiköissä (Waltissa 100 henkilöä eli 40 %) ja ostopalveluina 37 % joista Salon alueen Työttömät ry. oli suurin yksittäinen palveluntuottaja.
7(11) Kuvio 5. Kuntouttavan työtoiminnan osallistujamäärät Salossa vuonna 2016. Varsinais-Suomen monialaisen työllistymistä edistävän yhteispalvelun (TYP, ent. työvoiman palvelukeskus) Salon toimipiste on jatkanut vuodesta 2007 alkanutta palveluaan ja samalla ollut aktiivisesti kehittämässä koko maakunnan uutta TYP-toimintaa valtakunnallisen TYP-lain astuttua voimaan vuonna 2015. TYP palvelee niitä työttömiä, jotka tarvitsevat työllistymiseensä erityistä ja monialaista tukea. TYP-toiminnassa asiakastyötä tehdään yhdessä TE-hallinnon, Kelan sekä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kesken. Lisäksi Waltin sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit ovat asiakkaan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä mukana. Tammikuussa 2017 TYP-palveluissa oli 145 asiakasta. TYP:n asiakkailla ja pisimpään työttömänä olleilla työnhakijoilla on varsin usein työllistymistä hankaloittavia terveysongelmia. Niin TYP:n kuin pitkään työttömänä olleiden työttömien terveystarkastuksia tehdään Waltissa kahden terveyskeskuksen terveydenhoitajan toimesta. TYP-toiminnan yhteydessä työskentelee myös osa-aikainen lääkäri. Muiden työttömien terveystarkastuksia tehdään terveysasemilla. Waltin työpajatoiminta palvelee TYP:n asiakaskuntaa heidän erityistarpeensa huomioiden talon neljällä työpajalla: Tekstiili, Halli, Catering ja Komppi. Työpajatoiminnassa kuntouttavan työtoiminnan osallistujat saavat monipuolista valmennusta työ- ja työelämätaitoihinsa. Lisäksi Waltissa järjestetään kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä PARTY-hankkeen toimesta sekä uutena vuonna 2016 alkanutta Iskuryhmä-toimintaa, jossa työkohteina ovat mm. kunnostustyöt eri puolilla Saloa. Työllisyyshankkeiden avulla pystytään kehittämään ja järjestämään monipuolista toimintaa työttömien työllistymisen tukemiseksi. PARTY-hanke (STM, ESR 2015-2018) kehittää sosiaalisen kuntoutuksen muotoja työttömille työnhakijoille, joilla on erilaisia sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia tai jotka hyötyvät työkyvyn ylläpitämiseen liittyvästä toiminnasta pitkän työttömyyden takia. VOITTO-hanke (ESR, ELY 2015-2018) kehittää kaupungin työllisyydenhoidon kokonaiskoordinaatiota, etsii uusia keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yhdessä työnhakijoiden ja työnantajien kanssa sekä kehittää työllistymis- ja koulutuspalveluja yhteistyössä hankkeessa mukana olevien alueen oppilaitosten kanssa. TE-toimiston työllisyyspoliittisella avustuksella osin rahoitettu
8(11) Kaira-hanke (2017-2018) tarjoaa työhönvalmennusta pitkään työttömänä olleille Salolaisille ja Somerolaisille. Salon kaupunki tukee työnantajia taloudellisesti työllistämistuella mikäli he palkkaavat pitkäaikaistyöttömän, nuorisotakuun piirissä olevan nuoren työttömän tai ilman työkokemusta olevan nuoren salolaisen työttömän työnhakijan palkkatyöhön. Työllistämistukea nostettiin loppuvuodesta 2016 ja se on nyt enimmillään 600 e/kk kuuden kuukauden ajan. Lisäksi työnantajalle voidaan maksaa 1800 euron rekrytointipalkkio, mikäli kaupungin työllistämistuella aikaan saatu työsuhde kestää yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Tällä pyritään varmistamaan ettei henkilö jää 6 kk:n työn jälkeen uudestaan työttömäksi. Sen lisäksi että Salon kaupunki järjestää vuosittain nuorille kesätyötä omassa organisaatiossa, voidaan yrityksille ja yhteisöille maksaa nuorten kesätyöllistämistukea, millä kannustetaan ottamaan alle 25-vuotiaita salolaisia nuoria kesätyöhön. Nuorten kesätyöt ja siihen liittyvät tuet on tarkoitettu kaikille salolaisille nuorille. Vuoden 2017 talous työllisyyspalvelut Nuorten 460 nuorta 167 500 kesätyöllistäminen Palkkatukityöpaikat kaupunki, ed.sij. 2,09 M yrityksiin, (omarahoitusta) velvoitetyöllitettävät Työllisyysavustukset Työllisyyslisä 70 000, avustukset 85 000 155 000 Työllisyysyksikkö palkka- ja 120 500 toimintakuluja TYP-palvelut palkka- ja 240 000 toimintakuluja Kuntouttava palkka-, toiminta- ja 350 000 työtoiminta järjestämiskuluja Waltin palkka- ja 540 000 työpajatoiminta toimintakuluja Työllisyyshankkeet Voitto, Kaira 180 000 Työmarkkinatuen kuntaosuus Kela-maksut 5 M Taulukko 1. Työllisyyspalveluiden budjetti vuodelle 2017.
9(11) Työllisyyspalvelujen tavoitteet vuosille 2017-2018 Tavoite 1: Kehitetään poikkihallinnollista työllisyydenhoitoa ja kokonaiskoordinaatiota 1.1 Työllisyyspalveluiden keskittämisellä 1.1.2017 alkaen samalle palvelualueelle luodaan uusia mahdollisuuksia kokonaiskoordinaation kehittämiseksi sekä yhteistyön ja toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi. 1.2 Palveluiden tuotteistamisen avulla selkiytetään toimintaa ja tiedotusta 1.3 Perustetaan kaikille työnhakijoille avoin palvelupiste. Hallintokuntien ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä kehitetään uudenlainen toimintamalli palvelemaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä, aktiivisuutta, osallisuutta, työkykyä ja hyvinvointia. 1.4 Jatketaan kunnan työmarkkinatukilistan analyysiin pohjautuvaa ja kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa palvelujen kehittämistoimintaa. 1.5 Työllisyystilanteen ja toimenpiteiden säännöllinen työllisyyseuranta; tiedotus mm. henkilöstölle ja johdolle. 1.6 Julkisissa hankinnoissa varmistetaan sosiaalisten kriteerien toteutuminen. Salon hankintapoliittinen ohjelma 2016 2019. 1.7 Yritysyhteistyötä syvennetään. Työllisyyspalvelujen sisäisen yritysyhteistyön koordinaatiota, yhteistyötä ja tiedonkulkua parannetaan. 1.8 Edistetään paikallisten välityömarkkinoiden sujuvuutta ja vaikuttavuutta monipuolisella yhteistyöllä yhdistysten ja muiden oleellisten toimijoiden kanssa. 1.9 Uusien avausten ja kokeilujen kautta haetaan innovatiivisia toimintamalleja työllisyyden edistämiseksi. Tavoite 2: Pitkäaikaistyöttömyys vähenee 2.1 Työmarkkinatukilistan kasvun hillitsemiseen tähtäävät asiakaslähtöiset toimenpiteet eli pyritään kääntämään passiivitukeen käytetyt kustannukset aktivoiviin ja työllisyyttä edistäviin toimiin. 2.2 Kaupungin palkkatuettu työ on edelleen isossa roolissa työllisyydenhoidossa. Palkkatuetussa työssä kehitetään vaikuttavuutta oikeanlaisen paikan valinnalla ja työsuhteen aikana tehtävällä yksilö- ja pienryhmävalmennuksella. Jatketaan edelleensijoitusta yrityksiin. Opinnollistamisen hyödyntäminen palkkatuetussa työssä. Parannetaan polutusta kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön. 2.3 Jatketaan aktiivista yritysyhteistyötä ja haetaan uusia keinoja työllisyyden edistämiseen. Salolisä ja rekrytointipalkkio. Yritysyhteistyön uudet muodot; Voimala 2.0 ja Duuniruukki. 2.4 Selvitetään keinoja joilla voidaan kannustaa pitkäaikaistyöttömiä hakemaan työtä kauempaakin. 2.5 Pitkään työttömänä olleiden työkykyä tuetaan: Terveydenhuollon palveluissa varmistetaan työttömien terveystarkastuksiin pääseminen ja lääkäriresurssi. Panostetaan työttömien terveyspalvelun markkinoimiseen kohderyhmälle. Tarjotaan mahdollisuuksia omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen. Palvelupiste tulee olemaan avainasemassa ja sieltä käsin voidaan tarjota erilaisia palveluja aktiivisen työnhaun ja kuntalaisuuden tueksi. Työnhakijan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tehdään yksilöllistä ohjaustyötä sekä tiivistä yhteistyötä Salon seudun ammattiopiston kanssa.
10(11) 2.6 Hyödynnetään toimenpiteiden ja tapahtumien suunnittelussa Kelasta 2017 alkaen saatavaa ns. 200 pv työmarkkinatuella olleiden ennakointitietoa. 2.7 Kolmituotteen (Salon Seudun Työkeskus Oy) kanssa tehtävällä yhteistyöllä haetaan uusia keinoja työttömien työllistämiseksi. Tavoite 3: Panostetaan nuorisotyöttömyyden pienentämiseen 3.1 Nuorten työttömyyteen pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, ennen työttömyyden pitkittymistä tukemalla nuoren omia voimavaroja, kannustamalla koulutukseen ja tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia työelämätaitojen harjoittelemiseen. Nuorisotakuun toteuttaminen. 3.2 Etenkin vaikeimmin työllistyvien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan jatkossa nykyistä paremmin. Asiaa ratkotaan asiantuntijatyöryhmän toimesta, jossa on edustettuina oleelliset toimijatahot. Työryhmä käsittelee asiakastyössä esille nousseet kehittämisen tarpeessa olevat tai puuttuvat palvelut, antaa konkreettisen ratkaisuehdotuksensa niihin, vie käytäntöön ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Kokeilukulttuurin tuominen osaksi toimintaa. 3.3 Työnhakijoiden uudessa palvelupisteessä Voimala 2.0 huomioidaan nuoret asiakkaat toiminnan sisällöissä. Nuoria otetaan mukaan kehittämään palveluja työllistymisen edistämiseksi. 3.4 Työhön suuntaavien pitkään työttömänä olleiden nuorten työmahdollisuuksia lisätään; yritysyhteistyö, tapahtumat, kampanjat. 3.5 Nuoriso- ja työllisyyspalvelujen yhteistyötä lisätään nuorten kesätyöhaussa ja työnhakijoiden palvelupisteessä Voimalassa 2.0 järjestettävällä toiminnalla. Tavoite 4: Erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden palvelut 4.1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) kehittää Salossa asiakkaiden sisäänottoa ja asiakkaiden kartoitusjakson sisältöjä. 4.2 Waltin työpajatoiminnan sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta kehitetään edelleen mm. opinnollistamisen avulla monialaisen tuen tarpeessa olevien työnhakijoiden jatkotyöllistymistä tukien. 4.3 Työllisyys-, sosiaali- ja vammaispalveluiden välimaastossa olevien asiakkaiden palvelupolkuja ja vastuita selvitetään TYP:n, sosiaalipalvelun ja vammaispalvelun yhteistyössä. 4.4 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa tehtävälle yhteistyölle työttömien työkyvyn parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on myös tarvetta, erityiskohderyhmänä nuoret työnhakijat. 4.5 Kuntouttavan työtoiminnan määrä ja laatu pidetään riittävänä kohderyhmän tarpeisiin nähden. Kehitetään kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä asiakaskunnan tarpeita vastaaviksi ja jatkotyöllistymistä edistäväksi. Lisätään kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta ja virtaustehokkuutta sekä samalla jatkopolkuja mm. työhön ja koulutukseen. Lisätään kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden osallisuutta. Maahanmuuttajille kehitetään kieli- ja kirjoitustaitoon painottuvaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkaohjaajien ohjausosaamista kehitetään ja yhteistoimintaa lisätään koulutuksilla ja yhteisillä tapaamisilla.
11(11) 4.6 Kuntouttavan työtoiminnan ohessa tehtävää opinnollistamista lisätään ja juurrutetaan VOITTO-hankkeessa aloitettu toiminta osaksi käytäntöä. Etenkin ammattikouluttamattomille nuorille tarjotaan opinnollistamista osana kuntouttavaa työtoimintaa. 4.7 PARTY-hankkeen kehittämää ja järjestämää ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan ja soveltuvin osin juurrutetaan osaksi käytäntöä. Myös työ- ja toimintakyvyn arviointien jatkuminen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa pyritään turvaamaan hankkeen päättyessä 3/2018. 4.8 Kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluryhmiä jatketaan, kilpailutus tehdään sosiaalipalvelujen Party-hankkeen ja työllisyyspalvelujen yhteistyössä. Tavoite 5: Huomioidaan tulevat muutokset toiminnassa 5.1 Maakuntauudistukseen ja tuleviin sote- ja kasvupalveluihin valmistautumiseen liittyvät toimet 5.2 Reagointiherkkyys työllisyyden kentässä tapahtuviin positiivisiin ja negatiivisiin muutoksiin, vastataan nopeasti konkreettisilla toimenpiteillä 5.3 Huomioidaan 5/2018 voimaantuleva EU-tietosuoja toiminnassa. Työllisyysohjelman toteutus ja seuranta Työllisyysohjelman toteutusvastuut jaetaan osatavoitteiden mukaisesti eri toteuttajien kesken ja laaditaan toimenpiteille aikataulutus. Toteutusta ja seurantaa tehdään suurimmaksi osaksi työllisyys- ja sosiaalipalveluiden henkilöistä koostuvan kuukausittain kokoontuvan seurantaryhmän toimesta. Osittain tavoitteiden toteutumista seurataan työllisyystyöryhmän puitteissa, etenkin maakuntauudistukseen liittyvissä asioissa. Työllisyysohjelman toteutuminen raportoidaan kaupungin raportointien mukaisesti kolmesti vuodessa kaupungin johdolle.