Sisäministeriö E-KIRJE SM2014-00248 KVY Similä Ville(SM) 16.06.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ulkorajarahaston kauden 2007 2010 jälkiarvioinnista päätöksen 574/2007/EY art. 52.3.c mukaisesti. U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission kertomuksesta ulkorajarahaston kauden 2007 2010 jälkiarvioinnista. Ylitarkastaja Ville Similä LIITTEET Viite COM (2014) 235 final
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ulkorajarahasto, ulkorajat SM, UM EUE, TULLI, VM, VNK
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2014-00257 KVY Similä Ville(SM) 16.06.2014 JULKINEN Asia Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ulkorajarahaston kauden 2007 2010 jälkiarvioinnista päätöksen 574/2007/EY art. 52.3.c mukaisesti. Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission kertomus julkistettiin 23.4.2014. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden lokakuussa 2012 komissiolle toimittamiin väliarviointeihin. Suomi toimitti oman ulkorajarahastoa koskevan väliarviointinsa lokakuussa 2012. Arvioinnin toteutti ulkoinen toimija. Komission kertomus on toimitettu Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaaliasioiden sekä alueiden komitealle. Komission kertomus esittelee arviointiin osallistuneiden maiden keskeiset päätelmät ulkorajarahaston toimeenpanosta vuosina 2007 2010. Kertomus on yhteenveto kansallisista arvioinneista eikä siinä juurikaan esitellä komission omaa arvioita rahaston täytäntöönpanosta. Kertomuksen loppuhuomautuksissa komissio toteaa, että ulkorajarahaston tavoitteet saavutetaan muutamista täytäntöönpanon viiveistä huolimatta. Rahaston keskimääräinen täytäntöönpanoaste oli 87,6 prosenttia, joten rahasto täyttää tarkoituksensa EU:n välineenä, josta yhteisrahoitetaan ulkorajoihin ja osallistujamaiden konsulaatteihin liittyviä investointeja. Samalla se palvelee koko Schengen-alueen etua sekä auttaa saavuttamaan näkyviä ja pysyviä tuloksia. Suomi yhtyy komission näkemykseen rahaston täytäntöönpanon onnistumisesta. Suomen täytäntöönpanoaste tarkastelujaksolla on keskimääräistä täytäntöönpanoastetta jonkin verran korkeampi, yli 90 %. Suomen toimittama väliarviointi Suomen toteuttaman väliarvioinnin ensimmäinen osa kuvasi kansallista toimintaympäristöä, jossa rahastoa toimeenpanevat vuosiohjelmat pantiin täytäntöön; toinen osa kuvasi täytäntöönpanoa; kolmas osa saavutettuja tuloksia; ja neljäs osa pyrkii
antamaan kokonaisarvion vuosiohjelmien 2007 2010 täytäntöönpanosta ja hahmottelemaan tulevia haasteita. 2(7) Suomessa keskeisimpänä toimintaympäristön muutoksena vuosina 2007 2010 todetaan lisääntynyt matkustaja- ja tavaraliikenne erityisesti itärajalla. Niin ikään Venäjältä saapuvien viisumihakemusten määrä on noussut koko tarkastelujakson ajan voimakkaasti. Vuosiohjelmien täytäntöönpanoa kuvataan arvosanalla hyvä (asteikko ei-tyydyttävä, tyydyttävä, hyvä ja erittäin hyvä). Arvion mukaan valtaosa suunnitelluista toimista on toteutettu ja niille asetetut tavoitteet saavutettu. Rahaston tuella on hankittu mm. maa- ja merirajojen valvontateknologiaa, kehitetty rajatarkastuksia ja niissä käytettäviä laitteita sekä hankittu kulkuneuvoja maalle, merelle ja ilmaan. Hankittu välineistö on parantanut työn tuottavuutta ja sen laatua. Viisumipolitiikassa rahastolla on tuettu konsuliyhteistyön kehittämistä sekä hankittu viisuminkäsittelyssä tarvittavaa välineistöä. Viisuminkäsittelyprosessien kehittäminen on nähty erittäin tärkeäksi, ja sillä on pystytty vastaamaan kasvaviin viisumihakemusmääriin. Kokonaisuudessaan rahaston tulokset on arvioitu positiivisiksi (arvosteluasteikko neutraali, positiivinen, erittäin positiivinen ja erinomainen). Arvion perusteluissa todetaan, että tuloksia on vaikea mitata. Niin ikään ulkorajarahaston avulla toteutettujen toimien tuloksellisuus on riippunut paljolti muista, kansallisin varoin toteutettavista kehitystoimista. Niin ikään todetaan vuosiohjelmien tavoitteenasettelun olleen relevanttia. Komission kertomus Komission kertomuksessa tarkastellaan ulkorajarahaston kauden 2007 2010 aiheellisuutta, täydentävyyttä, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa jäsenvaltioissa ja Schengen-alueella. Aiheellisuus Ulkorajarahasto on osa poliittista välineistöä, johon kuuluvat Frontex, Schengenin rajasäännöstö ja Schengenin arviointimekanismi. Ulkorajarahasto on ensimmäinen EU:n rahoitusväline, jonka päätarkoituksena on rahoittaa ulkorajojen valvontaa. Rahaston avulla jaetaan ulkorajojen valvontaan liittyvää taakkaa ja vahvistetaan jäsenvaltioiden valmiuksia täyttää Schengenin säännöstön mukaiset vaatimukset. Rahoituksen jakautumisessa jäsenvaltioiden kesken huomioidaan mm. valtion valvoman ulkorajan pituus sekä rajanylitysten, myönnettyjen viisumien ja rajalla tehtävien käännytysten määrä. Komission varojen jakamista jäsenvaltioiden kesken koskevien perusteiden soveltamisesta antaman tiedonannon (KOM (2011) 448) mukaan rahanjakoperusteiden soveltamista on yleisesti pidetty tyydyttävinä. Rahastosta myönnetään tukea kansallisiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät viiteen painopistealueeseen: 1. Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän käyttöönotto EU:n ulkorajoilla tehtävissä henkilötarkastuksissa ja rajavalvonnassa. 2. EU:n ulkorajojen valvontajärjestelmän ja eteläisiä merirajoja varten perustettavan pysyvän eurooppalaisen valvontajärjestelmän kansallisten osien kehittäminen ja täytäntöönpano. 3. Viisumien antaminen ja laittoman maahanmuuton torjuminen.
3(7) 4. Sellaisten tietotekniikkajärjestelmien perustaminen, joita ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen EU:n säädösten täytäntöönpano edellyttää. 5. Ulkorajojen ja viisumien aloilla annettujen EU:n säädösten tosiasiallinen ja tehokas soveltaminen. Näiden painopistealueiden lisäksi enintään 6 % rahaston varoista voidaan kohdistaa Schengen-alueen laajuisiin yhteisön toimiin. Yhteisön toimilla tuetaan pääasiassa valtioidenvälisiä toimia ja hätätilanteita. Lisäksi vuosittain on varattu enintään 10 miljoonaa euroa erityistoimiin, joita on kohdistettu Frontexin tietyissä rajanylityspaikoissa havaitsemien puutteiden korjaamiseen. Niin ikään rahastosta on rahoitettu vuosittain noin 15 miljoonalla eurolla erityistä kauttakulkujärjestelyä Venäjän federaation kansalaisille, jotka kulkevat EU:n alueen poikki matkalla Kaliningradiin tai pois sieltä. Talouskriisi osui samaan ajankohtaan ulkorajarahaston kauden 2007 2010 kanssa, jonka täytäntöönpano jatkui aina vuoden 2012 puoliväliin saakka. Vuonna 2011 Pohjois- Afrikassa tapahtuneet kansannousut niin ikään ajoittuivat rahastokauden täytäntöönpanokaudelle. Talouskriisin vähentäessä EU:n alueelle tapahtuvien muuttovirtojen kokonaismäärää mainitut kansannousut kuitenkin lisäsivät muuttovirtoja erityisesti Välimeren maihin. Vuosina 2009 2011 rajalla käännyttämisten määrä kasvoi 12 jäsenvaltiossa. Noin 80 % koko Schengen-alueen rajalla käännyttämisistä tehtiin Espanjassa. Maailmanpoliittisten tapahtumien lisäksi rahastokaudella 2007 2010 perustettiin Schengen-alueen laajuisia hankkeita, joilla tuettiin jäsenvaltioita viisumien käsittelyssä ja rajat ylittävän muuttoliikkeen hallinnassa. Keskeisimmät hankkeet koskivat Schengenalueen laajuisia tietojärjestelmiä, kuten Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja viisumitietojärjestelmä (VIS). Täydentävyys Kysyttäessä ulkorajarahaston tavoitteiden merkityksellisyyttä kansallisiin tarpeisiin nähden seitsemän jäsenvaltiota ilmoitti rahaston tavoitteiden olleen hyvin merkityksellisiä ja 14 melko merkityksellisiä. Jäljelle jäävien jäsenvaltioiden ilmoittamaa kantaa ei komission kertomuksessa todeta. Suomi kuuluu mainittuun 14 jäsenvaltion joukkoon. Ulkorajarahaston rooli kansallisten talousarvioiden ja muiden rahoitusvälineiden täydentäjänä vaihtelee jäsenmaittain. Esimerkiksi Portugalissa rahastosta rahoitettiin yli 50 % ja Kyproksessa 29 % kansallisista kokonaisinvestoinneista, kun taas esimerkiksi Tanskassa, Virossa, Ruotsissa ja Sloveniassa alle 10 %. Suomi ei väliarvioinnissaan ilmoittanut tarkkaa prosenttilukua, mutta väliarvioinnissa todettujen arvioiden mukaan Suomi kuuluu pikemminkin jälkimmäiseen kuin edelliseen joukkoon. Tehokkuus Ulkorajarahastosta osoitettiin jäsenvaltioille kaudella 2007 2010 noin 630 miljoonaa euroa. Tästä noin 48 % osoitettiin Espanjalle, Italialle ja Kreikalle. Myös Liettua sai merkittävästi varoja, noin 74 miljoonaa euroa, pääasiassa Kaliningradin erityisen kauttakulkujärjestelyn vuoksi. Suomen osuus oli noin 22 miljoonaa euroa. Rahaston keskimääräinen täytäntöönpanoaste kaudella 2007 2010 oli 86,7 %. Täytäntöönpanoaste vaihteli Tshekin 46 prosentista muutamien jäsenvaltioiden 100
4(7) prosenttiin. Kaiken kaikkiaan 17 jäsenvaltiossa täytäntöönpanoaste oli yli 80 % ja näistä 13 jäsenvaltiossa yli 90 %. Suomi kuuluu viimeksi mainittuun joukkoon. Jäsenvaltiot toteuttivat lukumääräisesti eniten toimia painopisteessä 1, joskin euromääräisesti painopisteeseen 2 panostettiin enemmän. Myös painopisteessä 4 toteutettiin merkittävästi hankkeita sekä luku- että euromääräisesti. Rahastojen hallinnointiin osoitettua teknistä apua käytettiin tarkastelujaksolla 18,1 miljoonaa euroa, joka oli 3,31 % rahaston kaikista menoista. Suurin kustannuserä oli rahastojen hallinnointiin liittyvät henkilöstökustannukset, mutta jonkun verran rahoitusta on käytetty myös teknisten järjestelmien kehittämiseen. Useimmat jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, katsoivat teknisestä avusta olleen huomattavaa hyötyä ohjelmien täytäntöönpanossa. Vaikuttavuus ja lisäarvo Komission kertomuksessa ulkorajarahaston vaikuttavuutta on arvioitu edellä mainittujen viiden painopistealueen kautta. Rahastolla saavutettuja tuotoksia ja tuloksia on kertomuksessa kuvattu kattavasti, mutta vertailuarvoja rahastoa edeltäneeseen tilanteeseen ei komission kertomuksessa esitetä, joten vaikuttavuuden arviointi kertomuksen perusteella on lopulta aika vaikeaa. Rahastosta tuettujen toimien volyymi sen sijaan käy kertomuksesta jokseenkin hyvin ilmi. Ulkorajojen yhdennetyn valvonnan ja kansallisen rajavalvonnan vahvistamisen (painopisteet 1 ja 2) aloilla saavutetut tuotokset ja tulokset ulottuivat ajoneuvojen, ilmaalusten, ja alusten hankkimisesta ja parantamisesta laaja-alaisten valvontajärjestelmien ja rajatarkastusinfrastruktuurin uudistamiseen ja käyttöönottoon. Määrällisistä tuotoksista komission kertomuksessa mainitaan esimerkiksi 3 153 hankittua ajoneuvoa, 212 881 hankittua tai paranneltua laitetta ja 108 rajanylityspaikkaa, joita on kehitetty tai parannettu rahaston tuella. Tuloksissa mainitaan esimerkiksi 3,6 miljoonaa suoritettua partiotehtävää ja 8 279 km ulkorajaa teknisten rajavalvontajärjestelmien piirissä. Useimmat jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, ilmoittivat väliarvioinneissaan, että painopisteisiin 1 ja 2 liittyvät toimet ovat tehokkaasti auttaneet saavuttamaan niiden monivuotisten ja vuosiohjelmien tavoitteet. Viisumien käsittelyn ja laittoman maahanmuuton torjunnan (painopiste 3) aloilla keskeisimmät saavutetut tavoitteet liittyivät konsulaattien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien päivittämiseen, maahanmuuttoyhdyshenkilöiden (Immigration Liaison Officer, ILO) lähettämiseen, uusien viisuminmyöntövälineiden asentamiseen tai konsuliviranomaisten viisumiosastojen kunnostamiseen. Määrällisissä tuotoksissa mainitaan mm. 210 rakennettua tai kunnostettua viisumiosastoa ja 4 905 hankittua tai paranneltua laitetta. Tuloksissa mainitaan esimerkiksi yli 1,8 miljoonaa uusissa tai kunnostetuissa tiloissa myönnettyä viisumia. Viisumihakemusten keskimääräiseksi käsittelyajaksi mainitaan 15 30 minuuttia. EU:n ulkoraja- ja viisumilainsäädäntöä tukevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien (painopiste 4) alalla keskeisimmät toimet liittyivät edellä mainittujen SIS II- ja VISjärjestelmien kehittämiseen sekä muiden tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen ja parantamiseen. SIS II -järjestelmään liittyviä tuloksia tarkastellaan kertomuksessa mm. yhteys- ja yhteensopivuustestien onnistumisen kautta. VIS-järjestelmän osalta kertomuksessa todetaan esimerkiksi 378 konsulaatin ja 407 rajanylityspaikan liittyminen keskusviisumitietojärjestelmään.
Tähän painopisteeseen liittyen Suomi mainitaan erikseen Ranskan kanssa ainoina jäsenvaltioina, joissa SIS II -yhteystestit eivät onnistuneet sataprosenttisesti. Ranskan onnistumisprosentti oli 99,2 ja Suomen onnistumisprosentin ilmoitetaan olleen 81 93 %. Ulkorajoja ja viisumeita koskevan EU:n lainsäädännön tehokkaan soveltamisen (painopiste 5) alalla useimmat jäsenvaltiot, Suomi mukaan luettuna, pitivät toteutettuja toimia vaikuttavina. Pääasiassa toimet olivat erilaisia koulutuksia rajavartijoiden peruskoulutuksesta konsulaattien käytäntöjen yhtenäistämiseen tähtääviin koulutuksiin. Toteutetut koulutustoimenpiteet kohdistuivat kertomuksen mukaan 32 594 henkilöön. väliarvioinnin toimittaneet jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, arvioivat ulkorajarahaston kauden 2007 2010 ohjelmien saavutukset joko myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi. Rahaston avulla jäsenvaltiot pystyivät korjaamaan ulkorajoihin liittyviä erityisiä kansallisia heikkouksia ja puutteita. Lisäksi rahasto auttoi parantamaan kansallisia rajavalvontavalmiuksia sekä edisti innovatiivisen ja huipputason tekniikan tutkimista, kehittämistä, testaamista ja käyttöönottoa sekä rajoilla että konsulaateissa. 5(7) Komission kertomuksessa ulkorajarahaston todetaan tehostaneen kansallisten, alueellisten ja paikallisten ohjelmien ja poliittisten toimintalinjojen vaikutusta. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat, että monet toimet olisivat olleet mahdottomia tai niiden vaikutus olisi ollut vähäisempi ilman rahastoa. Viisi jäsenvaltiota, Suomi mukaan luettuna, uskoi, että olisi saavuttanut samat tulokset myös ilman rahastoa. Komission kertomuksen mukaan rahaston vaikutus on ollut suurin niissä maissa, joissa rajavalvontaan oli käytettävissä vähän kansallisia varoja. Muuttovirtojen hallinnointiin rahastosta katsottiin olleen hyötyä, joskaan rahaston ei katsottu vaikuttaneen itse muuttovirtoihin. Parhaista käytänteistä ja saaduista kokemuksista kertomuksessa todetaan, että useiden jäsenvaltioiden näkemyksen mukaan toteuttamalla harvempia ja laaja-alaisempia hankkeita pystytään pienentämään hallinnollista taakkaa ja varmistamaan oikea-aikainen täytäntöönpano. Jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä on pidetty erityisen hyvänä käytänteenä ja kertomuksessa todetaan, että rahaston puitteissa tehty yhteistyö saattaa poikia lisää yhteistyötä. Loppuhuomautukset Loppuhuomiona komissio toteaa, että ulkorajarahaston tavoitteet saavutetaan muutamista täytäntöönpanoviiveistä huolimatta. Keskimääräinen täytäntöönpanoaste, 86,7 %, on komission mukaan erittäin tyydyttävä. Ulkorajarahaston menestyksen komissio uskoo johtuvan rahaston erikoistuneisuudesta: rahasto keskittyy ulkorajojen valvontaan ja viisumien myöntämiseen, eikä sen varoja hajauteta. Rahastojen jaetusta hallinnosta komission ja jäsenvaltioiden kesken johtui joitakin rajoitteita, joista keskeisin oli rahoituksen laskeminen ja myöntäminen vuosittain. Nämä ongelmat on pääosin saatu ratkottua jäsenvaltioiden tehokkuuden ja kekseliäisyyden ansioista. Komissio osaltaan yksinkertaisti täytäntöönpanosääntöjä tarkastelujakson aikana saatujen kokemusten perusteella. Saatuja kokemuksia hyödynnetään rahoituskauden 2014 2020 valmistelussa. Yleisenä tavoitteena on laajentaa sisäistä turvallisuutta ja sen ulkoista ulottuvuutta tukevaa unionin rahoitusta sekä yksinkertaistaa toteutusmekanismia ja lisätä joustavuutta. Joustavuutta tulee lisätä erityisesti hätätilanteisiin reagoimisessa. Niin ikään unionin alaan liittyviä
6(7) virastoja, kuten Europolia ja Frontexia voidaan komission mukaan hyödyntää paremmin. Vuosittaisesta ohjelmasuunnittelusta siirrytään monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 574/2007/EY, art 52(3) mukaisesti laadittu kertomus. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille rahaston perustamispäätöksen mukaisesti. EU6-jaosto 17.6.-23.6.2014 (kirjallinen menettely) EU7-jaosto 17.6.-23.6.2014 (kirjallinen menettely) Kertomuksen tulokset huomioidaan uuden rahoituskauden 2014 2020 valmistelussa. U 49/2005 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiksi (Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat 2007-2013). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ei ole. COM(2014) 235 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ville Similä, SM/KVY, ville.simila@intermin.fi, 050 456 3054 EUTORI-tunnus Liitteet Viite COM (2014) 235 final
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ulkorajarahasto, ulkorajat SM, UM EUE, TULLI, VM, VNK
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final 2014/0151 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden aikana FI FI
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Nämä ehdotukset koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti hyväksyttäviä neuvoston päätöksiä siitä, että allekirjoitetaan ja tehdään unionin, jäsenvaltioiden ja Islamin välinen sopimus Islannin osallistumisesta unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan 192 osapuolta hyväksyivät Dohassa joulukuussa 2012 pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa muutoksen Kioton pöytäkirjaan (Dohan muutoksen) 1. Dohan muutoksella vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1. tammikuuta 2013 ja päättyy 31. joulukuuta 2020, ja asetetaan Kioton pöytäkirjan liitteessä B mainituille osapuolille oikeudellisesti sitovia päästövähennysvelvoitteita. Osapuolten joukossa ovat unioni, jäsenvaltiot ja Islanti. Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaan osapuolet voivat täyttää velvoitteensa yhteisesti. Unioni ja ne 15 osapuolta, jotka olivat EU:n jäsenvaltioita Kioton pöytäkirjan allekirjoittamishetkellä vuonna 1997, päättivät täyttää velvoitteensa yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella (2008 2012) ja sopivat ja vahvistivat ratifioidessaan pöytäkirjan vuonna 2002 ehdot, jotka koskevat velvoitteiden täyttämistä yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella 2. Dohan muutoksessa 3 ja sen hyväksymisen yhteydessä annetussa Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin lausumassa 4 todetaan, että nämä osapuolet aikovat saavuttaa vähennystavoitteensa yhteisesti myös toisella velvoitekaudella. Komissio ehdotti marraskuussa 2013 neuvoston päätöstä Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti 5. Ehdotusta käsitellään parhaillaan. Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin aikomus täyttää velvoitteet yhteisesti Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella on peräisin vuodelta 2009. Kesäkuun 3. päivänä 2009 päivätyssä, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle osoitetussa kirjeessään Islanti ehdotti virallisia neuvotteluja siitä, että ilmoitettaisiin niiden velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella. Joulukuun 15. päivänä 2009 pitämässään kokouksessa neuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen tähän pyyntöön ja pyysi komissiota esittämään tarvittavien 1 2 3 4 5 Päätös 1/CMP.8, hyväksytty Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineessa osapuolten konferenssissa, ks. asiakirja FCCC/KP/CMP/2012/13/add.1. Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti, EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1. Katso alaviitteet 4, 6 ja 8, jotka on liitetty unionille, jäsenvaltioille, Kroatialle ja Islannille asetettuihin päästöjen määrällisiin rajoitus- tai vähennysvelvoitteisiin liitteen B kolmannessa sarakkeessa (Dohan muutoksen 1 artikla), jossa todetaan, että nämä velvoitteet "perustuvat sopimukseen siitä, että ne täytetään yhteisesti". Lausuma on otettu kokonaisuudessaan huomioon Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineen osapuolten konferenssin kahdeksannen istunnon raportissa (kohta 45). Kahdeksas istunto pidettiin Dohassa 26.11. 8.12.2012, FCCC/KP/CMP/2012/13. KOM(2013)768, 6. marraskuuta 2013. FI 2 FI
neuvotteluiden aloittamiseksi Islannin kanssa suosituksen, joka vastaa EU:n ilmasto- ja energiapaketissa esitettyjä periaatteita ja perusteita. 6 Komissio esitti kesäkuussa 2013 neuvostolle suosituksensa neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Islannin kanssa. Joulukuussa 2013 neuvosto antoi komissiolle valtuudet aloittaa unionin puolesta neuvottelut Islannin kanssa sopimuksesta, jossa vahvistetaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevat ehdot Islannin osallistumiselle unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen. Lisäksi jäsenvaltioiden edustajat neuvostossa antoivat komissiolle valtuudet neuvotella jäsenvaltioiden puolesta tästä sopimuksesta jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta. Nämä neuvottelut on käyty neuvotteluohjeiden mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan perusteella ja niiden tuloksena on tähän ehdotettuun päätökseen liitetty sopimus. 2. ISLANNIN KANSSA TEHTY SOPIMUS Tähän päätökseen liitetyssä Islannin kanssa tehtävässä sopimuksessa vahvistetaan ehdot, jotka määrittävät Islannin osallistumista unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen. Siinä ei vahvisteta velvoitteita unionille tai sen jäsenvaltioille. Islannin osallistuminen velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Islanti osallistuu velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen samalla perusteella kuin jäsenvaltiot. Islannin päästöjen taso vastaa sen sallittua päästömäärää. Mukana ovat Islannin päästöt niiden alojen ja kaasujen osalta, jotka kuuluvat Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan toisella velvoitekaudella mutta jotka eivät kuulu EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (direktiivi 2003/87/EY 7 ). [insert text on Iceland's assigned amount, once determined] Islannin kanssa tehtävän sopimuksen liite II sisältää velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevat ehdot, jotka ovat samat kuin ne, jotka on liitetty neuvoston päätökseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen tekemisestä sekä velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä. Asiaa koskevan EU:n lainsäädännön soveltaminen Islannissa Kioton pöytäkirjan osapuolina unioniin ja sen jäsenvaltioihin sovelletaan useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia seuranta-, raportointi- ja todentamisvelvoitteita. Niiden osapuolten, jotka ovat sopineet täyttävänsä velvoitteensa yhteisesti, on toimitettava joitakin näistä tiedoista yhteisesti. Tämän vuoksi komissio pyytää Islannilta tietoja, jotka mahdollistavat sen, että unioni täyttää raportointivelvoitteensa. Lisäksi Islannin on osallistuttava unionin ja sen jäsenvaltioiden rekisterijärjestelmiin, jotka ovat tarpeen Kioton pöytäkirjaan perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Tämä edellyttää sitä, että Islanti soveltaa unionin lainsäädäntöä, jota ei sovelleta kolmansissa maissa (mukaan lukien Euroopan talousalueen (ETA) osapuolet). Tämä koskee erityisesti lainsäädäntöä päästöjen seurannasta, raportoinnista ja todentamisesta sekä rekisterin toiminnasta ja tapahtumia koskevasta kirjanpidosta sikäli kun kyse on unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämisestä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen sekä kansainvälisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. 6 7 Neuvoston päätelmät, annettu 15 päivänä joulukuuta 2009, EU:n ja Islannin välisestä yhteisestä täytäntöönpanosopimuksesta tulevaa kansainvälistä ilmastosopimusta varten. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta. FI 3 FI
Sopimuksen liite I sisältää luettelon unionin lainsäädännöstä, jonka tulisi olla Islantia sitovaa. Siinä esitetään myös luettelon muuttamiseen käytettävä menettely sen varmistamiseksi, että Islanti noudattaa osallistumisessaan velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen samoja sääntöjä kuin jäsenvaltiot ja sillä on samat vastuut kuin jäsenvaltioilla kansainvälisesti sovittujen vaatimusten mukaisesti. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea Islannin kanssa tehtävässä sopimuksessa säädetään velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevästä komiteasta, joka varmistaa sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja toiminnan. Tämä komitea koostuu unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin edustajista ja tekee päätöksensä yksimielisesti. Se voi tehdä päätöksiä asiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamisesta Islantiin, ja se vaihtaa näkemyksiä ja tietoja velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen täytäntöönpanosta. Sen kokoukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan asetuksen 525/2013 8 26 artiklan mukaisesti perustetun ilmastonmuutoskomitean kokousten yhteydessä. Islannin kanssa tehtävän sopimuksen kesto ja päättyminen Sopimus Islannin kanssa tehdään määräajaksi siihen saakka, kun kaikki toisen velvoitekauden täytäntöönpanoon liittyvät seikat on saatu päätökseen. Tämä vastaa Kioton pöytäkirjan 4 artiklaa, jonka mukaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan osapuolten sopimuksen on oltava voimassa kyseisen velvoitekauden ajan. Mikäli Islanti rikkoo sopimusta tai Islanti vastustaa muutoksia luetteloon säädöksistä, joita sopimuksen mukaan sovelletaan Islannissa, Islanti on yksinään vastuussa kaikista sen Kioton pöytäkirjan kattamista kasvihuonekaasupäästöistään, myös niistä, jotka kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan. Tällä ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta. FI 4 FI
2014/0151 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden aikana EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 9, sekä katsoo seuraavaa: (1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, jäljempänä 'pöytäkirja', tuli voimaan 16 päivänä helmikuuta 2005, ja se sisältää sitovat päästöjen vähennyssitoumukset ensimmäiselle velvoitekaudelle (2008 2012) liitteessä B lueteltuja osapuolia varten. Unioni ja sen jäsenvaltiot ratifioivat pöytäkirjan 31 päivänä toukokuuta 2002 ja sopivat täyttävänsä siihen perustuvat velvoitteet yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella 10. Islanti ratifioi pöytäkirjan 23 päivänä toukokuuta 2002. (2) Dohan ilmastokokouksessa joulukuussa 2012 kaikki pöytäkirjan osapuolet sopivat Dohan muutoksesta, jolla vahvistetaan pöytäkirjan toinen velvoitekausi (1 päivästä tammikuuta 2013 31 päivään joulukuuta 2020). Dohan muutoksella muutetaan Kioton pöytäkirjan liitettä B siten, että kyseisessä liitteessä luetelluille osapuolille asetetaan uusia oikeudellisesti sitovia päästöjen hillitsemisvelvoitteita toista velvoitekautta varten, sekä siten, että määräyksiä, jotka koskevat osapuolten velvoitteiden täytäntöönpanoa toisella velvoitekaudella, muutetaan ja täsmennetään. (3) Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin tavoitteet on lueteltu Dohan muutoksen alaviitteessä, jossa todetaan, että kyseiset tavoitteet perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että nämä velvoitteet täytetään yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. 11 Dohan muutoksen 12 hyväksymisen yhteydessä unioni, sen 9 10 11 12 EUVL C,, s.. Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti, EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1. Pöytäkirjan, sellaisena kuin se on muutettuna Dohan muutoksella, liitteessä B oleva alaviite 4. Otettu huomioon Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineen, Dohassa 26.11. 8.12.2012 pidetyn osapuolten konferenssin kahdeksannen istunnon raportissa (Part One: Proceedings, Document FCCC/KP/CMP/2012/13, paragraph 45). FI 5 FI
jäsenvaltiot ja Islanti antoivat lisäksi yhteisen lausuman aikomuksestaan täyttää velvoitteensa toisella velvoitekaudella yhteisesti. Lausumasta sovittiin EU:n jäsenvaltioiden ministerien erillisessä kokouksessa Dohassa, ja neuvosto vahvisti sen 17 päivänä joulukuuta 2012 13. (4) Samassa lausumassa unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti myös totesivat, että kuten Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdassa todetaan, osapuolet voivat täyttää pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti ja että pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään eikä jäsenvaltioihin, Kroatiaan tai Islantiin erikseen. (5) Neuvosto piti 15 päivänä joulukuuta 2009 pitämässään istunnossa myönteisenä Islannin pyyntöä velvoitteidensa täyttämisestä toisella velvoitekaudella yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa ja pyysi komissiota antamaan suosituksen tarvittavien neuvottelujen aloittamisesta Islannin kanssa sopimuksesta, joka on linjassa unionin ilmasto- ja energiapaketissa 14 vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden kanssa. (6) Pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdassa edellytetään osapuolten, jotka ovat sopineet 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä, määrittävän kullekin tällaisen sopimuksen osapuolelle sallittu päästötaso kyseisessä sopimuksessa. Pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolet ilmoittavat pöytäkirjan sihteeristölle sopimuksensa ehdoista pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä. (7) Kioton pöytäkirjan 3 artiklan mukaista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdot määritetään liitteessä neuvoston päätökseen Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti. 15 Nämä samat ehdot ovat myös Islannin kanssa tehdyn sopimuksen liitteessä. (8) Sen varmistamiseksi, että velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen liittyvät Islannin velvoitteet vahvistetaan, velvoitteita sovelletaan syrjimättömästi ja Islantia ja jäsenvaltioita kohdellaan samalla lailla, Islannin päästötaso on määritetty tavalla, joka vastaa sekä Kioton pöytäkirjan liitteen B kolmannessa sarakkeessa esitettyä määrällistä päästövähennystavoitetta (sellaisena kuin pöytäkirja on muutettuna Dohan muutoksella) sekä EU:n lainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2009 ilmasto- ja energiapaketti, sekä periaatteita ja perusteita, joille kyseisen lainsäädännön tavoitteet perustuvat. (9) Sopimus allekirjoitettiin [ ] päätöksen [reference of the decision on signature] mukaisesti. (10) Jotta voidaan edistää Dohan muutoksen nopeaa voimaantuloa ennen vuoden 2015 lopussa Pariisissa pidettävää Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokousta, jossa on tarkoitus hyväksyä uusi oikeudellisesti sitova sopimus vuoden 2020 jälkeistä aikaa 13 14 15 17 päivänä joulukuuta 2012 pidetyssä neuvostossa vahvistettiin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhdessä Kroatian ja Islannin kanssa Dohan ilmastokokouksessa esittämä lausuma. Neuvoston päätelmät, annettu 15 päivänä joulukuuta 2009, EU:n ja Islannin välisestä yhteisestä täytäntöönpanosopimuksesta tulevaa kansainvälistä ilmastosopimusta varten. [complete reference]. FI 6 FI
varten, sekä korostaa unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin sitoumusta mahdollistaa toisen velvoitekauden lainvoimaisuus nopeasti, unioni, jäsenvaltiot ja Islanti pyrkivät ratifioimaan sekä Dohan muutoksen että sopimuksen Islannin osallistumisesta unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella viimeistään helmikuussa 2015. (11) Olisi tehtävä Euroopan unionin puolesta sopimus, joka koskee Islannin osallistumista unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Tehdään unionin puolesta sopimus, joka koskee Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella. Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä. 2 artikla Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla on valtuudet tallettaa Euroopan unionin puolesta sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu ratifioimiskirja Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan osoitukseksi siitä, että Euroopan unioni suostuu tulemaan pöytäkirjan sitomaksi. 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 7 FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final ANNEX 1 LIITE Sopimus Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden aikana FI FI
Sopimus Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella Euroopan unioni, Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Kroatian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkarin tasavalta, Malta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä 'osapuolet', palauttavat mieleen seuraavaa: Dohassa 8 päivänä joulukuuta 2012 annetussa yhteisessä lausumassa todetaan, että Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteet Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että ne täytetään yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti; Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään eikä jäsenvaltioihin, Kroatiaan tai Islantiin erikseen; Kyseisessä yhteisessä lausumassa Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti totesivat, että ne tallettavat hyväksymiskirjansa samanaikaisesti, kuten tehtiin Kioton pöytäkirjankin tapauksessa, jotta voidaan varmistaa sen samanaikainen voimaantulo Euroopan unionissa, sen 27 jäsenvaltiossa, Kroatiassa ja Islannissa; Islanti osallistuu Euroopan unionin ilmastonmuutoskomiteaan, joka on perustettu asetuksen (EU) N:o 525/2013 26 artiklan mukaisesti, sekä ilmastonmuutoskomitean yhteydessä toimivaan työryhmään I; ovat päättäneet tehdä seuraavan sopimuksen: 1 artikla (sopimuksen tavoite) Tämän sopimuksen tavoitteena on vahvistaa ehdot, jotka määrittelevät Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella, sekä mahdollistaa tämän osallistumisen tehokas täytäntöönpano, mukaan lukien Islannin osallistuminen unionin raportointivelvoitteiden täyttämiseen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden osalta. 2 artikla (määritelmät) Tässä sopimuksessa tarkoitetaan a) 'Kioton pöytäkirjalla' ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) Kioton pöytäkirjaa, sellaisena kuin se on muutettuna kyseiseen pöytäkirjaan tehdyllä Dohan muutoksella, josta sovittiin 8 päivänä joulukuuta 2012 Dohassa; b) ''Dohan muutoksella' Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) Kioton pöytäkirjaan tehtyä Dohan muutosta, josta sovittiin 8 päivänä joulukuuta 2012 Dohassa ja jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi 1 päivästä 2013 31 päivään joulukuuta 2020; FI 2 FI
c) 'velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdoilla' tämän sopimuksen liitteessä 2 esitettyjä ehtoja; d) 'päästökauppadirektiivillä' kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna. 3 artikla (velvoitteiden yhteiden täyttäminen) 1) Osapuolet sopivat täyttävänsä Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa mainitut päästöjen määrälliset rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteensa toista velvoitekautta varten yhteisesti velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen mukaisesti. 2) Tätä varten Islannin on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainittujen päästökauppadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä lähteistä peräisin olevien ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nieluista aiheutuvien poistumien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä ei ylitä yhteistä sallittua päästömäärää, joka esitetään niiden velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdoissa. 3) Rajoittamatta tämän sopimuksen 8 artiklan soveltamista, Islannin on toisen velvoitekauden lopussa ja päätöksen 1/CMP.8 sekä muiden ilmastonmuutoksta koskevan puitesopimuksen tai Kioton pöytäkirjan elinten asiaan liittyvien päätösten sekä velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen mukaisesti poistettava kansallisesta rekisteristään päästömääräyksiköitä (AAU), sertifioituja päästövähennyksiä (CER), päästövähennysyksiköitä (ERU), poistoyksiköitä (RMU), väliaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (tcer) tai pitkäaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (lcer) määrä, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin niiden sallittujen päästömäärien kattamista lähteistä ja nielujen aikaansaamista poistumista. 4 artikla (asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltaminen) 1) Liitteessä 1 luetellut säädökset ovat Islantia sitovia ja niitä on sovellettava Islannissa. Kun liitteeseen 1 sisältyvät säädökset sisältävät viitteitä Euroopan unionin jäsenvaltioihin, viittausten katsotaan tätä sopimusta sovellettaessa koskevan myös Islantia. 2) Liitettä 1 voidaan muuttaa tämän sopimuksen 6 artiklalla perustetun velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean päätöksellä. 3) Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea voi päättää uusista teknisistä yksityiskohdista, jotka koskevat liitteessä I lueteltujen säädösten soveltamista Islantiin. 4) Mikäli liitteeseen I tehdään muutoksia, jotka edellyttävät muutoksia Islannin primaarilainsäädäntöön, kyseisten muutosten voimaantulossa on otettava huomioon aika, joka tarvitaan muutosten vahvistamiseen Islannissa, sekä tarve varmistaa, että noudatetaan Kioton pöytäkirjan ja päätösten vaatimuksia. 5) On erityisen tärkeää, että komissio noudattaa tavanomaista käytäntöään ja kuulee asiantuntijoita, myös Islannin asiantuntijoita, ennen kuin se hyväksyy delegoituja säädöksiä, jotka lisätään tai joita ei lisätä liitteeseen I. 5 artikla (raportointi) 1) Islannin on viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 toimitettava puitesopimuksen sihteeristölle kertomus, jolla helpotetaan sen sallitun päästömäärän laskemista, tämän sopimuksen, Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti. FI 3 FI
2) Euroopan unionin on laadittava kertomus, jolla helpotetaan unionin sallitun päästömäärän laskemista, ja kertomus, jolla helpotetaan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän laskemista, tämän sopimuksen, Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen perusteella hyväksyttyjen päätösten mukaisesti. Unionin on toimitettava tämä kertomus puitesopimuksen sihteeristölle 15 päivään huhtikuuta 2015 mennessä. 6 artikla (velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea) 1) Perustetaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea, joka koostuu osapuolten edustajista. 2) Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean on varmistettava tämän sopimuksen tehokas täytäntöönpano ja toiminta. Tätä varten sen on tehtävä tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetut päätökset ja vaihdettava näkemyksiä ja tietoja velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen täytäntöönpanosta. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean on tehtävä päätöksensä yksimielisesti. 3) Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea kokoontuu, kun yksi tai useampi osapuoli esitettää Euroopan unionille tätä koskevan pyynnön, tai Euroopan unionin aloitteesta. 4) Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita edustavat velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean jäsenet ovat alustavasti komission ja jäsenvaltioiden edustajia, jotka osallistuvat myös asetuksen 525/2013 1 26 artiklan mukaisesti perustettuun Euroopan unionin ilmastonmuutoskomiteaan. Islannin edustajan nimittää sen ympäristö- ja luonnonvaraministeriö. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean kokoukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan ilmastonmuutoskomitean kokousten yhteydessä. 5) Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea vahvistaa työjärjestyksensä yksimielisesti. 7 artikla (ei varaumia) Tähän sopimukseen ei voida tehdä varaumia. 8 artikla (kesto ja määräysten noudattaminen) 1) Tämä sopimus on voimassa Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi myönnetyn lisäajan päättymiseen saakka tai siihen saakka, kun on ratkaistu osapuolten osalta Kioton pöytäkirjan mukaiset, kyseiseen velvoitekauteen tai velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen liittyvät mahdolliset täytäntöönpanokysymykset, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Sopimusta ei voida irtisanoa aikaisemmin. 2) Islannin on ilmoitettava velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevälle komitealle kaikista tapauksista, joissa tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta tai niiden soveltamatta jättäminen on todennäköistä. Kaikki määräysten noudattamatta jättäminen on perusteltava komitean jäsenten riittäväksi katsomalla tavalla 30 päivän kuluessa ilmoittamisesta. Muutoin tämän sopimuksen määräysten noudattamatta jättäminen katsotaan tämän sopimuksen rikkomiseksi. 3) Mikäli tätä sopimusta rikotaan tai Islanti vastustaa sen liitteen I muuttamista 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, Islannin on vastattava Kioton pöytäkirjan kattamista lähteistä olevien, ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nieluista aiheutuvien poistojen 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta FI 4 FI
yhteenlasketusta määrästä Islannissa toisella velvoitekaudella, mukaan lukien Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat lähteet, Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa mainittujen, päästöjen määrällisten rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteidensa mukaisesti ja poistettava toisen velvoitekauden lopussa kansallisesta rekisteristään päästöjään vastaava määrä päästömääräyksiköitä (AAU), sertifioituja päästövähennyksiä (CER), päästövähennysyksiköitä (ERU), poistoyksiköitä (RMU), väliaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (tcer) tai pitkäaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (lcer). 9 artikla (tallettaja) Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, joka on yhtä todistusvoimainen kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä sekä islannin kielellä, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan. 10 artikla (ratifioimiskirjojen tallettaminen) 1) Sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen kansallisten vaatimustensa mukaisesti. Kunkin osapuolen on talletettava ratifioimiskirjansa Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön huostaan joko ennen, kun se tallettaa Dohan muutoksen hyväksymiskirjansa Yhdistyneen kansakunnan pääsihteerin huostaan, tai tämän kanssa samanaikaisesti. 2) Islannin on talletettava Dohan muutosta koskeva hyväksymiskirjansa Yhdistyneen kansakunnan pääsihteerin huostaan Kioton pöytäkirjan 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti viimeistään sinä päivänä, jona Euroopan unioni tai sen jäsenvaltiot tallettavat viimeisen hyväksymiskirjansa. 3) Tallettaessaan Dohan muutosta koskevan hyväksymiskirjansa Islannin on myös ilmoitettava velvoitteiden yhteisen täyttämisen ehdot omasta puolestaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 11 artikla (voimaantulo) Tämä sopimus tulee voimaan [yhdeksäntenäkymmenentenä] päivänä siitä päivästä, jona kaikki osapuolet ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa. Tehty, FI 5 FI
Liite 1 (4 artiklassa tarkoitettu luettelo) 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (asetus 525/2013), lukuun ottamatta sen 4 artiklan 7 kohdan f alakohtaa, 15 20 kohtaa ja 22 kohtaa. 21 artiklaa sovelletaan tapauksen mukaan. 2. Asetukseen 525/2013 perustuvat voimassa olevat ja tulevat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset. FI 6 FI
Liite 2 (velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevat ehdot, jotka on liitetty ratifiointipäätökseen, jolla tehdään Dohan muutos Euroopan unionin puolesta mukaan lukien Islannin päästöjen määrä / sallittu päästömäärä (tco2eq) ennen Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan soveltamista) FI 7 FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden aikana FI FI
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Nämä ehdotukset koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti hyväksyttäviä neuvoston päätöksiä siitä, että allekirjoitetaan ja tehdään unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin välinen sopimus Islannin osallistumisesta unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan 192 osapuolta hyväksyivät Dohassa joulukuussa 2012 pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa muutoksen Kioton pöytäkirjaan (Dohan muutoksen) 1. Dohan muutoksella vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1. tammikuuta 2013 ja päättyy 31. joulukuuta 2020, ja asetetaan Kioton pöytäkirjan liitteessä B mainituille osapuolille oikeudellisesti sitovia päästövähennysvelvoitteita. Osapuolten joukossa ovat unioni, jäsenvaltiot ja Islanti. Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaan osapuolet voivat täyttää velvoitteensa yhteisesti. Unioni ja ne 15 osapuolta, jotka olivat EU:n jäsenvaltioita Kioton pöytäkirjan allekirjoittamishetkellä vuonna 1997, päättivät täyttää velvoitteensa yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella (2008 2012) ja sopivat ja vahvistivat ratifioidessaan pöytäkirjan vuonna 2002 ehdot, jotka koskevat velvoitteiden täyttämistä yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella. 2. Dohan muutoksessa 3 ja sen hyväksymisen yhteydessä annetussa Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin lausumassa 4 todetaan, että nämä osapuolet aikovat saavuttaa vähennystavoitteensa yhteisesti myös toisella velvoitekaudella. Komissio ehdotti marraskuussa 2013 neuvoston päätöstä Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti 5. Ehdotusta käsitellään parhaillaan. Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin aikomus täyttää velvoitteet yhteisesti Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella on peräisin vuodelta 2009. Kesäkuun 3. päivänä 2009 päivätyssä, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiolle osoitetussa kirjeessään Islanti ehdotti virallisia neuvotteluja siitä, että ilmoitettaisiin niiden velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella. Joulukuun 15. päivänä 2009 pitämässään kokouksessa neuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen tähän pyyntöön ja pyysi komissiota esittämään tarvittavien 1 2 3 4 5 Päätös 1/CMP.8, hyväksytty Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineessa osapuolten konferenssissa, ks. asiakirja FCCC/KP/CMP/2012/13/add.1. Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti, EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1. Katso alaviitteet 4, 6 ja 8, jotka on liitetty unionille, jäsenvaltioille, Kroatialle ja Islannille asetettuihin päästöjen määrällisiin rajoitus- tai vähennysvelvoitteisiin liitteen B kolmannessa sarakkeessa (Dohan muutoksen 1 artikla), jossa todetaan, että nämä velvoitteet "perustuvat sopimukseen siitä, että ne täytetään yhteisesti". Lausuma on otettu kokonaisuudessaan huomioon Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineen osapuolten konferenssin kahdeksannen istunnon raportissa (kohta 45). Kahdeksas istunto pidettiin Dohassa 26.11. 8.12.2012, FCCC/KP/CMP/2012/13. KOM(2013)768, 6. marraskuuta 2013. FI 2 FI