SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 1. KEMINMAAN HYVINVOINTIPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT... 2 1.1. Hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet... 2 1.2. Hyvinvointikertomus ja seurantaindikaattorit... 2 1.3. Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat... 4 2. KEMINMAAN VÄESTÖN HYVINVOINNIN TAUSTAA... 6 2.1 Väestörakenne ja muuttoliike... 6 2.2 Perherakenne... 8 2.3 Koulutustaso... 9 2.4 Työvoima ja työpaikat... 9 2.5 Asuminen, asuinympäristö ja turvallisuus... 10 2.6 Kunnan talous... 11 3. KEMINMAALAISTEN HYVINVOINTI... 13 3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi... 14 3.2 Työikäisten hyvinvointi... 15 3.3 Ikäihmisten hyvinvointi... 17 4. KEMINMAAN HYVINVOINTIPALVELUIDEN TOIMIVUUS... 20 4.1 Lasten ja nuorten palvelut... 21 4.2 Työikäisten palvelut... 24 4.3 Ikäihmisten palvelut... 25 5. YHTEENVETO KEMINMAAN HYVINVOINNISTA... 28 LÄHTEET... 29 LIITTEET... 30
JOHDANTO Kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan kuntalain mukaan. Kunnalla on velvollisuus edistää alueellaan terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Päätösten terveysvaikutusten ja sosiaalisten seurauksien huomiointi kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla edistää parhaiten väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee ongelmia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää yhteistyötä valtion, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin kesken. Hyvinvointia ja terveyttä koskettavia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveys2015 kansanterveysohjelmasta tehty Valtioneuvoston periaatepäätös linjaa Suomen terveyspolitiikkaa 15 vuoden tähtäimellä. Strategia on jatkoa Terveyttä kaikille vuoteen 2000 ohjelmalle ja sen pohjalla on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma. Strategia painottaa kaikkea terveyden edistämistä yhteiskunnassa. Terveydenhuollon lisäksi kansanterveyttä määrittävät elämäntavat, elinympäristö, tuotteiden laatu sekä terveyttä tukevat ja sitä vaarantavat tekijät. Ohjelmassa painottuu jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku. Tavoitteena on lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia sekä pienentää terveyseroja väestöryhmien välillä. Terveys2015 kansanterveysohjelman kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta (Liite 1) edellyttävät eri tahojen yhdensuuntaista toimintaa keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kansalaisten terveyden ottamista valintoja ohjaavaksi periaatteeksi julkisen vallan sektoreilla, yksityissektorilla ja kansalaisten omassa toiminnassa. Pitkän tähtäimen politiikkaan, ohjelmiin ja toimintalinjoihin sisällytetään sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2008 2011 on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline lähivuosien sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen ja se on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä 31.1.2008. KASTE -ohjelman päätavoitteita ovat kuntalaisten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen, alueellisten erojen vähentyminen. Päätavoitteet perustuvat keskeisiin strategisiin tavoitteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteet voidaan saavuttaa ehkäisemällä ongelmia ja varhaisella puuttumisella, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja vahvistamalla osaamista sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheitä palvelukokonaisuuksia ja vaikuttavia toimintamalleja. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan seurantaindikaattorien avulla (Liite 2). Terveyden edistämisen laatusuositus jäsentää terveyden edistämisen toimintakenttää sekä tukee kuntien omaa laadunhallintatyötä. Tavoite on nostaa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Terveyden edistämisen laatusuositus on työväline eri hallinnonaloille, päättäjille ja työntekijöille. Laatusuositukset koskevat johtamista, yhteistyötä, työnjakoa, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kunnat voivat kehittää, suunnitella ja arvioida tehokkaita toimintakäytäntöjä laatusuositusten avulla. Ne toimivat kuntajohdon terveyden edistämisen suunnittelun ja arvioinnin perusteina strategisella tasolla. Hyvinvointikertomus on tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointikertomuksen tarkoitus on täsmentää kuntalaisten hyvinvointitarpeita, arvioida toteutunutta toimintaa ja voimavaroja. Hyvinvointikertomus on apuväline päätöksentekoon ja hyvinvointistrategian valmisteluun ja seurantaan kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus antaa kokonaiskuvan väestön hyvinvoinnista ja on eri hallintoalojen asiantuntijoiden yhteinen näkemys kuntalaisten hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
1. KEMINMAAN HYVINVOINTIPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristön ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden, toimintakyvyn ja toimijuuden lisäksi asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, mielekäs tekeminen, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita eri ihmisille elämänkaaren eri aikoina. (Liikanen 2010, 37.) Hyvinvointipolitiikkaa on toimintaa, joka vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja sen kokemiseen asuntopolitiikasta elinkeino- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hyvinvointia voidaan lisätä sekä ehkäistä ja vähentää ongelmia tunnistamalla hyvinvoinnin osatekijät. Hyvinvointikunta kehittää pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. (Kunnat.net.) Keminmaan visio on olla ihmisten hyvinvoinnin, viihtyisän ja turvallisen ympäristön, vireiden elinkeinojen ja yhteistyön kunta. Strategiassa kunnan vision yhtenä elementtinä on ihmisten hyvinvointi. 1.1. Hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnanhallitus ja valtuusto panostavat hyvään asuinympäristöön ja turvallisuuteen. Tavoite on edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Kylien omaehtoista toimintaa ja kehittämistä tuetaan ja aktivoidaan suunnittelukaudella. Hyvinvointia lisätään turvallisuussuunnittelutyöllä ja työllistämispalveluilla. Terveystoimi tuo terveyden edistämisen näkökulman esille kunnan eri toimielimissä. Sosiaalitoimessa hyvinvointia edistetään tukemalla vanhusten kotona asumista ennalta ehkäisevillä ja kuntouttavilla toimenpiteillä, osallistumalla ikääntyvien terveysliikuntaa ja toimintakykyä edistävään toimintaan, huomioimalla lasten ja nuorten hyvinvointi sekä työskentelemällä ehkäisevällä ja kuntouttavalla työotteella. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään sivistystoimessa kehittämällä kouluruokailua, erityisnuorisotyötä sekä lasten ja nuorten liikunnanohjausta. Sivistystoimessa panostetaan koululaisten päihdetyöhön. Tekninen toimi lisää kuntalaisten hyvinvointia parantamalla pitkäjänteisesti ympäristön viihtyvyyttä. 1.2. Hyvinvointikertomus ja seurantaindikaattorit Ensimmäinen päätös hyvinvointikertomuksen laatimisesta Keminmaan kunnassa tehtiin jo vuonna 2000, mutta se jäi silloin toteuttamatta. Uudelleen asiasta päätettiin vuonna 2008. Tämän hyvinvointikertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet Terveyden edistämisen työryhmä (Liite 3), Terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja, johtava hoitaja Eila Metsävainio ja kunnan eri vastuualueiden viranhaltijat. Tietojen keruun ja hyvinvointikertomuksen kokoamisen suoritti projektityöntekijä Marjaana Väärälä PaKaste-hankkeen rahoituksella syys-marraskuussa 2010. Tämän hyvinvointikertomuksen tarkoitus on antaa tietoa keminmaalaisten hyvinvoinnista ja luoda puitteet systemaattiseen seurantaan. Tavoite on antaa uusille valtuutetuille ajantasaista tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun perustaksi. Hyvinvointikertomus päivitetään aina valtuustokauden alussa. Terveyden edistämisen työryhmä pohti kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa kuvaavia tavoitekohtaisia indikaattoreita. Päätöksen seurantaindikaattoreista teki kunnanhallitus. Seurantaindikaattorit jaettiin yleisindikaattoreihin, lapsia ja nuoria, työikäisiä sekä ikääntyviä koskeviin indikaattoreihin. YLEISINDIKAATTORIT (Lähde) 1. Väestömäärä (Tilastokeskus) 2. Väestöennuste (Tilastokeskus) 2
3. Kuolleisuus/ 100 000 asukasta (SOTKAnet186) 4. Syntyvyys (elävänä syntyneistä) (SOTKAnet1315) 5. Lapsiperheet % perheistä (SOTKAnet179) 6. Yksinhuoltajaperheet % lapsiperheistä (SOTKAnet74) 7. 75 vuotta täyttäneet % väestöstä (SOTKAnet171) 8. Sairastavuusindeksi (SOTKAnet184, Kelan terveyspuntari) 9. Sepelvaltimotauti-indeksi (Kelan terveyspuntari) 10. Verenpainetauti-indeksi (Kelan terveyspuntari) 11. Astmaindeksi (Kelan terveyspuntari) 12. Diabetesindeksi (Kelan terveyspuntari) 13. Vähintään keskiasteen koulutus (Tilastokeskus) 14. Työttömät % työvoimasta (SOTKAnet181) 15. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas (SOTKAnet1073) 16. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset / asukas (SOTKAnet1072) 17. Erikoissairaanhoito /asukas (SOTKAnet1071) 18. Demografinen huoltosuhde (SOTKAnet761) 19. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset / 1000 asukasta vuonna (SOTKAnet3113 ) 20. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa (SOTKAnet714) LAPSIA JA NUORIA KOSKEVAT INDIKAATTORIT (Lähde) 21. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet191) 22. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet3219) 23. Toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet405) 24. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24-vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä (SOTKAnet231) 25. Lasten pienituloisuusaste (SOTKAnet228) 26. Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (SOTKAnet1279) 27. Koulutapaturma lukuvuoden aikana (Kouluterveyskysely) 28. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus (Kouluterveyskysely) 29. Ylipainoa (Kouluterveyskysely) 30. Ei syö koululounasta päivittäin (Kouluterveyskysely) 31. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa (Kouluterveyskysely) 32. Tupakoi päivittäin (Kouluterveyskysely) 3
33. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (Kouluterveyskysely) 34. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Kouluterveyskysely) TYÖIKÄISIÄ KOSKEVAT INDIKAATTORIT (Lähde) 35. Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (SOTKAnet305) 36. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 24 64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet306) 37. Avioeroja 25 64 -vuotiailla (SOTKAnet304) 38. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä (SOTKAnet683) 39. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä (SOTKAnet687) 40. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä (SOTKAnet688) 41. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 64 vuotiaat (SOTKAnet2356) 42. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (SOTKAnet326) IKÄÄNTYVIÄ KOSKEVAT INDIKAATTORIT (Lähde) 43. Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet313) 44. Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (SOTKAnet237) 45. Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidontuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet317) 46. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet709) 47. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet1252) 48. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet6) 49. Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä väestöä (SOTKAnet322) 50. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä / 1000 vastaavanikäistä väestöä (SOTKAnet408) 1.3. Hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat Keminmaan kunnan turvallisuussuunnitelman 2009 2012 painopistealueita ovat lasten ja nuorten elämänhallintakasvatus, vanhempien kasvatustyön tukeminen, koulujen työrauha ja turvallisuus, nuorten päihteiden ja huumeiden käyttö ja nuoriin rikoksentekijöihin vaikuttaminen. Yleisten alueiden turvallisuus ja omaisuusrikokset, perheväkivalta, onnettomuuksien määrän vähentäminen ja ennaltaehkäisevän työn tehostaminen sekä maankäyttö, yhdyskuntasuunnittelu ja liikenneturvallisuus ovat keskeisiä painopistealueita turvallisuussuunnitelmassa. Keminmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on tehty Keminmaan kunnan ja Lapin tiepiirin yhteistyönä. Suunnitelmassa on kartoitettu Keminmaan liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmalliset kohteet sekä esitetty parannustoimenpiteet. 4
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2009 2012 tärkeimmiksi kehittämisen alueiksi nousivat ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Lasten ja nuorten ongelmien kasaantumista ja rankkojen lastensuojelutoimenpiteiden käyttöä voidaan ehkäistä perhetyöllä, lisäämällä lapsiperheiden kotipalvelua ja nuorten päihdetyöllä. Terveydenhuollon palvelujen ja lasten päivähoidon lisääminen ja monipuolistaminen, erityislastentarhanopettajan palvelut sekä aikaresurssit oppilashuollolle moniammatillisen yhteistyön mahdollistamiseksi nousivat tärkeiksi kehittämisen painopistealueiksi suunnitelmassa. Yhteisiä toimintamalleja eri hallintokuntien välillä lasten ja nuorten asioiden hoitamiseksi tulee kehittää. Tervein mielin Länsi-Pohjassa hanke on osa Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanketta. Sen tarkoitus on kehittää hyvinvointia ja terveyttä edistävää mielenterveys- ja päihdetyötä. Hanke painottuu peruspalvelujen kehittämiseen, terveyden edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tavoitteena on saada alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi, joustavaksi ja helposti saavutettavaksi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa kehitetään kuntoutuksen asemaa ja kuntoutusprosessin määrittelyä palvelujärjestelmässä. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä pyritään edistämään ja ongelmia ehkäisemään. Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hanke (PaKaste) 2009 2011. Osahanke Lapin KASTE kehittää perusterveydenhuoltoa, sosiaalityötä ja edistää terveyttä. Perusterveydenhuollon kehittäminen kohdennetaan vastaanotto-, päivystys- ja neuvolaprosessien ja rakenteiden kehittämiseen. Sosiaalityön kehittäminen kohdistuu lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, sosiaalityön johtamiseen ja työn vaikuttavuuden arviointiin. Terveyden edistämisen osion (Terve Lappi) tavoite on kehittää pysyvät maakunnalliset ja kunnalliset rakenteet ja yhteiset toimintatavat terveyden edistämiseen Lapissa. VASPA - Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa 2010 2012 on Euroopan sosiaalirahaston hanke, jota alueella hallinnoi Kemi-Tornion Amk. Sen tarkoitus on luoda vammaispalveluiden verkostomainen asiantuntijayksikkö julkisten palvelutuottajien, järjestöjen ja hoiva-alan yritysten yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään seutukunnallisia asumisen erityispalveluja vammaisille henkilöille ja luodaan vammaispalveluiden laadun arviointi ja kehittämismallia. Esitys Ikääntyvien hyvinvointiohjelmasta ja ikäihmisten palvelustrategiasta vuosille 2010 2025 on menossa kunnanhallitukseen. Ikääntyvien hyvinvointistrategiassa keskeistä on painopistealueen siirtäminen laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon. Tavoitteena on tukea itsenäistä kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kotona selviytymistä tuetaan avopalveluiden laatua, määrää ja saatavuutta kehittämällä ja tukemalla omaishoitajien työtä. Palveluita tarjotaan tasavertaisesti ja asiakaslähtöisesti ikäihmisten tarpeiden mukaisesti. Erilaisia asumispalveluiden muotoja kehitetään tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön määrä ja osaaminen saatetaan suositusten mukaiselle tasolle. Alkamassa oleva Tukeva 2 (Tukea Kehitystä Vastuuta) hanke 2011 2013 on laaja pohjoissuomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus. Tukeva 2 on jatkoa Tukeva 2008 2010 hankkeelle, joka toteutettiin Oulun seudulla, Kainuun maakunnassa sekä Oulunkaaren kuntayhtymässä. Hankkeen tavoite on hyvinvointiarviojärjestelmän kehittäminen ja ohjelmatyö. Hankkeen tavoitteita ovat myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessien kehittäminen sekä Lapsiperheiden palvelujen saatavuuden edistäminen. Kallin kehittäminen 2009 2010 -hankkeen tavoitteena on tarjota Kallinkankaan luontopolun palvelut kuntalaisille, naapurikuntalaisille ja alan harrastajille. Hanke pyrkii kehittämän alueesta opiskelukohteen oppilaitoksille ja tukemaan alueen matkailua. 5
2. KEMINMAAN VÄESTÖN HYVINVOINNIN TAUSTAA Keminmaan kunnan pinta-ala on 645,8 km². Maapinta-alaa Keminmaassa on 625,0 km² ja vesipinta-alaa 20,8 km². Asukastiheys on 13,8 asukasta/ maa km². (Kuntaliitto 1.1.2010). Taajama-aste oli Keminmaassa v.2009 85,0 (Lapissa 76,1). Sivukyliä ovat Hirmula, Ilmola, Itäkoski, Jokisuu, Laurila, Lautiosaari, Liedakkala, Maula, Pörhölä, Pikkuruottala, Sompujärvi, Törmä, Viitakoski, Länsikoski ja Hyypiö. Etäisyyttä kylän keskustaan on enimmillään 30 km. Keminmaan naapurikuntia ovat Kemi, Simo, Tervola ja Tornio. 2.1 Väestörakenne ja muuttoliike Keminmaan väestömäärä 31.12.2009 oli 8606 henkilöä (Taulukko 1). Ulkomaan kansalaisia (asunut maassa alle vuoden) oli kunnassa 51 henkilöä vuonna 2009. Väestön määrä Keminmaassa on vähentynyt. Väkiluku 30.9.2010 oli 8568, joista miehiä 4296 ja naisia 4272 (Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus). Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2020 Keminmaan väestömäärä on 8595, jonka jälkeen väestömäärän ennustetaan kasvavan 8672 henkilöön vuoteen 2030 mennessä (Kuvio 1). Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuodesta 2009 (1373 henkilöä) 84,7 %:lla vuoteen 2030 (2536 henkilöä) mennessä. Taulukko 1. Keminmaan väestömäärä vuosina 2005 2009 ikäryhmittäin. Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 Väestö 31.12. 8926 8829 8712 8636 8606 0-14 vuotiaat, % väestöstä 19,6 18,9 19 18,9 18,8 15 64 vuotiaat, % väestöstä 66,2 66,3 66 65,6 65,1 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 14,2 14,8 15,1 15,5 16,1 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 6,5 6,8 7,1 7,3 7,6 Lähde: Tilastokeskus, SOTKAnet Väestöennuste 2009 iän mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2015 2020 2025 2030 2035 2040 75-752 881 1193 1429 1574 1636 65-74 1103 1280 1185 1107 991 865 15-64 5114 4793 4616 4509 4502 4540-14 1590 1641 1654 1627 1599 1593 Kuvio 1. Keminmaan väestöennuste v.2015 2040 (Tilastokeskus). 6
Uusia keminmaalaisia syntyi 112 vuonna 2000 ja 92 vuonna 2009 (Kuvio 2). Viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyvyys oli matalin vuonna 2003, jolloin syntyi 83 lasta. Nettomuutto 1000 asukasta kohden (Taulukko 2) oli 17,9 vuonna 2007. Muutto pois kunnasta on kuitenkin sen jälkeen hidastunut. Elävänä syntyneet 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 2. Syntyvyys Keminmaassa v.2000 2009 (SOTKAnet). Taulukko 2. Väestön muutokset v.2008 2009. Indikaattori Keminmaa Lappi Koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Elävänä syntyneet 91 92 1872 1917 59530 60430 Kuolleisuus / 100 000 asukasta 818,5 1039,2 923,9 Nettomuutto* / 1000 asukasta -10,6-7,1-2 -1,4 2,9 2,7 Lähde: SOTKAnet *Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrä sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio Lappi Koko maa 2005 51 50,1 56,3 70,6 50,2 51,2 49,8 2006 50,7 50,3 59,2 73,3 50,8 51,9 50,5 2007 51,6 49,8 60,6 74,3 51 51,6 50,1 2008 52,4 50,4 63,3 73,4 50,5 51,8 50,3 2009 53,5 50,9 63,4 73,6 50,2 51,8 50,6 Kuvio 3. Demografinen huoltosuhde (SOTKAnet). Huoltosuhde: Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 - vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 7
Huoltosuhde (Kuvio 3) ei ole poikennut juurikaan Lapin ja koko maan luvusta. Huoltosuhde on kasvanut vuodesta 2005. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde tulee kasvamaan (Kuvio 4). Demografisen huoltosuhteen ennuste 100 90 80 79,3 87,3 92,3 92,5 90,2 70 60 67,4 50 40 30 20 10 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuvio 4. Huoltosuhteen ennuste vuoteen 2040 Keminmaassa (Tilastokeskus). 2.2 Perherakenne Lapsiperheiden määrä kunnassa on suurempi kuin Lapissa (Taulukko 3). Lapsiperheiden osuus (49,5 %) oli vuonna 1999 seutukunnan korkein. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli seutukunnassa eniten Torniossa (42,5 %) ja vähiten Simossa (34,3 %). Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on alempi kuin muualla Lapissa tai koko maassa. Yhden hengen asuntokuntien määrä on pienempi kuin Lapissa ja koko maassa. Taulukko 3. Keminmaan perherakenne. Indikaattori Keminmaa Lappi Koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Lapsiperheet, % perheistä 41,3 40,6 38,8 38,2 40,5 40,3 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,1 16,4 20,3 20,6 20 20,1 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 31,6 32,1 39,9 40,3 40,6 40,7 Lähde: SOTKAnet 8
2.3 Koulutustaso Koulutustaso Keminmaassa on korkea (Kuvio 5). Koulutustaso on noussut. 15 -vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamien tutkintojen määrä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2009 10,3 %:lla (Tilastokeskus). Vuonna 2008 korkea-asteen tutkintoja oli naapurikuntiin ja Lappiin nähden eniten. Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa omaavien määrä oli alueen pienin. Vuonna 2008 vähintään keskiasteen koulutuksen saaneita kuntalaisista oli Keminmaassa (67,4 %) eniten (Kemi 64,1 %, Simo 58,7 %, Tervola 58,2 % ja Tornio 65,3 %). Peruskoulun jälkeinen tutkinto, % 15 vuotta täyttäneistä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio Korkea-asteen koulutus 25,8 21,3 17,7 15,3 21,9 Keskiasteen koulutus 41,6 42,8 41 42,9 43,4 Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa 32,6 35,9 41,3 41,8 34,7 Kuvio 5. Vähintään keskiasteen koulutuksen saaneet v.2008 Keminmaassa ja naapurikunnissa (SOTKAnet, Tilastokeskus). 2.4 Työvoima ja työpaikat Suurin osa kuntalaisista (32 %) työskenteli julkisten tai muiden palveluiden parissa vuonna 2007. Alueen teollisuus työllisti vuonna 2007 neljäsosan kaikista työssäkäyvistä. Työttömyys Keminmaassa on viime vuosina pienentynyt ja oli alueen matalin vuonna 2008 (Kuvio 6). Työttömyysaste lokakuun lopussa 2010 oli 11,1 % (445 henkilöä), Lapissa 12,9 % ja koko maassa 9,3 %. (ELY -keskus). Suhteellisesti eniten työttömyys oli vähentynyt vuoden aikana Tervolassa (-21,0 %), jossa työttömyys oli lokakuun lopussa 2010 alueen matalin (10,6 %). Korkein työttömyysaste Kemi-Tornion seutukunnassa oli Kemissä (14,8 %) lokakuun lopussa 2010. Suunnitelmakaudella 2010 2012 tavoite on vahvistaa työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta, ylläpitää nuorten kesätyömahdollisuuksia ja tukea kolmannen sektorin työllistämistä (Talous- ja toimintasuunnitelma 2010 2012). 9
20 18 16 14 12 10 8 6 4 Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio Lappi 2 0 2005 2006 2007 2008 Kuvio 6. Työttömien osuus työvoimasta vuosina 2005 2008 (SOTKAnet). 2.5 Asuminen, asuinympäristö ja turvallisuus Keminmaa sijaitsee Kaikkien väylien varrella. Matkaa Kemiin on 7 km, Tornioon 19 km, Ruotsiin 21 km ja Ouluun 120 km. Matkaa kuntakeskuksesta lähimmälle rautatieasemalle, linja-autoasemalle ja lentoasemalle on vajaa 10 km. Keminmaan asutus tukeutuu pääosin Suomen pisimmän joen, Kemijoen varteen. Keminmaassa ja Kemi-Tornion alueella asutaan väljemmin kuin koko maassa. Lapsiperheet asuvat väljemmin kuin naapurikunnissa. Asuntokuntien määrä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 oli 3720, joista 2 516 asui pientaloissa, 684 rivitaloissa ja 489 asuinkerrostaloissa. Vuonna 2008 Keminmaassa ei ollut pitkäaikaisasunnottomia. Alkoholijuomien myynti on suurempi kuin naapurikunnissa ja koko maassa (Taulukko 4). KASTE ohjelman seurantaindikaattori on, että alkoholin kulutus laskee vuoden 2003 tasolle. Vuonna 2003 alkoholijuomien myynti asukasta kohti oli 10,5 litraa 100 %:n alkoholia. Henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuvat rikokset ovat alhaisempia kuin seutukunnassa yhteensä ja koko maassa. Omaisuusrikokset Keminmaassa ovat nousseet 25,9 % vuodesta 2008 vuoteen 2009. Liikennerikkomusten ja rattijuopumustapauksien määrä on koko maata korkeampi. Keminmaassa tapahtuneita liikennerikoksia oli vuonna 2008 29,3 % enemmän kuin Kemi-Tornion alueella ja 42,3 % enemmän kuin koko maassa. Liikennerikoksia tekopaikan mukaan oli vuonna 2008 eniten Tervolassa (445,1/1000 asukasta). Huumausainerikoksien määrä laski vuodesta 2008 vuoteen 2009, kun Kemi-Tornion alueella ja koko maassa ne vastaavasti nousivat. Taulukko 4. Keminmaa asuinympäristönä. Indikaattori Keminmaa Kemi Tornio Koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Alkoholijuomien myynti* asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 8,4 8,2 8,4 8,4 9,1 9,0 24,8 25,3 29,0 29,8 29,3 29,5 12,6 11,8 10,7 9,2 8,5 8,3 10
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset **/ 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1000 asukasta 2,3 3,5 6,4 6,9 7,1 6,7 32,1 40,4 47,9 51,2 48,2 47,5 125,2 96,8 88,0 5,2 5,0 6,7 6,7 4,8 4,3 4,2 3,3 3,9 5,2 2,9 3,3 Lähde: SOTKAnet *Tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä pelkästään kuntalaisten omia ostoja * *Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Liikennerikokset eivät sisällä rattijuopumustapauksia. 2.6 Kunnan talous Vuodesta 2007 on kunnan taloutta saatu paranemaan toteuttamalla valtuuston hyväksymiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Taseessa olevat vanhat alijäämät pystyttiin kattamaan vuoden 2008 ylijäämäisellä tilinpäätöksellä. Vuoden 2009 tilinpäätöksestä on arvioitu ennusteen mukaan ylijäämäistä. Suunnitelmat tulevina vuosina ovat alijäämäisiä. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 9 :n mukaiset selvitykset tehtiin kunnassa vuonna 2007. Puitelain mukainen yhteistoimintavelvoite ei täyty. Kuntajakoselvitys alueella on käynnissä. Taulukko 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnittain vuosina 2008 ja 2009. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Keminmaa 2 766 2 884 576 561 942 932 Kemi 3 076 3 225 652 665 1 134 1 173 Simo 2 946 3 101 777 850 1 076 1 036 Tervola 3 326 3 456 865 889 1 257 1 253 Tornio 2 689 2 783 487 541 1 009 966 Lappi 3 030 3 174 682 711 964 983 Manner-Suomi 2 892 3 066 598 603 924 959 Lähde: SOTKAnet 11
Taulukko 6. Sosiaalitoimen kustannukset kunnittain vuonna 2009. Sosiaalitoimen nettokustannukset Siitä Suojatyö ja YHT. 2009 Lasten päivähoito Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Kotipalvelu Toimeentulotuki muut vanhusten ja vammaisten palvelut /as /as /as /as /as /as Keminmaa 1 396 374 101 201 98 393 Kemi 1 390 336 87 126 184 417 Simo 1 189 180 60 186 27 555 Tervola 1 249 262 5 181 36 303 Tornio 1 296 331 89 149 132 352 Lappi 1 466 365 79 141 121 462 Manner-Suomi 1 487 418 103 106 115 357 Lähde: Tilastokeskus, SOTKAnet Taulukko 7. Muita kustannuksia kunnittain vuonna 2009. Nettokustannuksia vuonna 2009 Opetus- ja kulttuuritoimi Perusopetus Lukiokoulutus Liikunta ja ulkoilu Nuorisotoimi /as /as /as /as /as Keminmaa 1 313 908 140 61 24 Kemi 1 037 546 105 88 36 Simo 1 342 907 200 65 41 Tervola 1 495 1 096 144 59 6 Tornio 1 100 790 109 58 15 Lappi 1 249 799 131 71 26 Manner-Suomi 1 273 751 115 86 28 Lähde: Tilastokeskus 12
3. KEMINMAALAISTEN HYVINVOINTI Kunnassa sairastavuus (Taulukko 8) oli vuonna 2009 seutukunnassa alhaisinta ja alle koko maan keskiarvon. Kansantauteja alueella on vähemmän koko Lappiin verrattuna, mutta enemmän suhteessa koko Suomeen. Keminmaassa on eniten sepelvaltimotautia ja vähiten nivelreumaa seutukunnassa. Verenpainetautia ja diabetesta on myös kuntalaisilla runsaasti. Vuodesta 2000 kansantaudit ovat seutukunnassa lisääntyneet. Ainoastaan Simossa diabetes (116,5 v.2000) ja Tervolassa (147,9 v.2000) sekä Torniossa (140,8 v.2000) sepelvaltimotauti oli vähentynyt kymmenen vuoden aikana. Alemmissa sosiaaliluokissa tupakointi, alkoholin käyttö ja lihavuus ovat yleisempiä. Niillä on myös keskeinen merkitys kansansairauksien synnyssä. Taulukko 8. Keminmaalaisten ja naapurikuntien terveys tunnuslukuina v.2009. Indikaattori Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio Lappi Sairastavuusindeksi * (ikävakioitu**) Sairastavuusindeksi (vakioimaton) Kansantauti-indeksi *** (ikävakioitu) Kansantauti-indeksi (vakioimaton) 98,0 133,4 117,2 115,1 104,8 112,7 101,3 144,2 136,7 144,0 103,9 119,1 113,9 117,4 112,9 121,6 114,0 120,3 112,6 128,8 131,9 156,6 107,8 126,8 Diabetes (vakioitu) 113,9 99,5 115,6 97,9 98,5 104,6 Nivelreuma (vakioitu) 100,4 107,4 117,7 111,1 103,5 107,0 Astma (vakioitu) 97,4 99,8 93,9 102,3 92,3 123,0 Verenpainetauti (vakioitu) 120,1 110,8 121,9 106,7 108,7 110,9 Sepelvaltimotauti (vakioitu) 147,0 124,3 119,5 146,1 134,1 128,8 Lähde: Kela terveyspuntari *sairastavuusindeksi: kertoo yleistilanteen kunnan sairastavuudesta (koko maan keskiarvo = 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrän. **ikävakioitu: Luvusta eliminoitu ikärakenteen vaikutus *** kansantauti-indeksi: seitsemän suurimman erityiskorvattavaan lääke-hoitoon oikeuttavan sairausindeksin keskiarvo (koko maa on 100) (astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti). Taulukko 9. Keminmaalaisten päihteidenkäyttöä kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori Keminmaa Lappi Koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 5,2 4,6 10,1 10,2 10 9,7 4,5 4,1 5,2 4,9 4 3,9 13
Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1000 asukasta 20,5 25,7 24,2 0,6 1,9 4,1 3,6 4 3,5 Lähde: SOTKAnet 3.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten syrjäytymistä aiheuttaa lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle, opintojen päättäminen peruskouluun ja pitkäaikainen eläminen viimesijaisella toimeentulotuella. Lapsiperheiden köyhyyttä vähentämällä voidaan parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia. Pyrkimys on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kääntyminen laskuun suhteessa ikäryhmään. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 1-6 kk ajaksi 13 lasta ja huostaanotettuna oli 11 lasta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta oli 8,4 % (Taulukko 10). KASTE ohjelman indikaattori on, että osuus jää alle 10 prosentin. Ohjelma pyrkii toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden nuorten osuuden puolittumiseen vastaavasta ikäluokasta ja lapsiperheiden pienituloisuusasteen vähenemiseen alle 10 prosenttiin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 16 24 vuotiaiden määrä vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut vuonna 2009 Kemi-Tornio alueen kunnissa lukuun ottamatta Simoa. Taulukko 10. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tunnuslukuja vuosina 2008 ja 2009. Indikaattori Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio 2008/2009 2008/2009 2008/2009 2008/2009 2008/2009 Lasten pienituloisuusaste, % 12,5/ - 22,6/- 18,9/- 18,2/- 17,6/- Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 - vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdesairauksien hoitojaksot 15 24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 1,2/1,1 2,3/2,1 1,3/1,6 0/0 1/1,4 8,4/- 11,7/- 11,2/- 10/- 9,4/- 14,5/- 28,9/- 7,6/- 7,7/- 19,8/- 5,6/6,2 4,8/5,2 8,1/7,6 3,7/5,0 5/5,4 0/2,2 3/4,4 0/6,3 0/2,7 2,3/3,6 Lähde: SOTKAnet Kouluterveyskyselyn 2010 perusteella yläkoululaisten tapaturmat vähenivät verrattuna edelliseen kyselyvuoteen. (Taulukko 11). Koulutapaturmia oli kuitenkin Keminmaassa enemmän kuin Lapissa (yläkoulu 24 %, lukio 8 %) ja koko maassa (yläkoulu 24 %, lukio 9 %). Keskivaikea tai vaikeaa masentuneisuus oli yläkoulussa yleisempää tytöillä (23 %) kuin pojilla (3 %). Lukiossa keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokivat enemmän pojat (7 %) kuin tytöt (6 %). Masentuneisuutta kokevien lukiolaisten määrä oli pienempi kuin Lapissa (11 %) ja koko maassa (10 %). Ylipainoisten koululaisten osuus on laskenut vuodesta 2006. Keminmaalaisten koululaisten osuus, jotka eivät syöneet koululounasta päivittäin, oli pienempi kuin Lapissa (yläkoulu 30 %, lukio 27 %) ja koko maassa (yläkoulu 38 %, lukio 32 %). Koululounaan päivittäin söivät yleisemmin pojat. Liikuntaa harrastavien osuus kasvoi molemmissa ryhmissä verrattuna edelliseen kyselyvuoteen. Päivittäinen tupakointi väheni varsinkin lukiolaisilla (Lappi 11 %, koko maa 12 %) kahdessa vuodessa. Tupakointi oli yleisempää tytöillä kuin pojilla (yläkoulu: tytöt 16 %, pojat 14 %, lukio: tytöt 11 %, pojat 3 %). KASTE 14
ohjelman tavoite on, että tupakoivien 16 18-vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. Humalajuominen lukiolaisilla oli vähäisempää kuin Lapin läänissä (22 %) ja koko maassa (26 %). Tosi humalassa vähintään kerran kuussa olevien nuorten osuus on laskenut molemmissa ryhmissä vuodesta 2006. Laittomia huumeita kokeilleiden yläkoululaisten osuus pieneni. Huumeiden kokeilu on Keminmaan koululaisten keskuudessa vähäisempää kuin Lapissa (yläkoulu 6 %, lukio 10 %) ja koko maassa (yläkoulu 9 %, lukio 17 % ). Taulukko 11. Yläkoululaisten ja lukiolaisten hyvinvointia kuvaavia lukuja 2006 2010. Indikaattori (luokka-aste ja sukupuolivakioitu) % Peruskoulu 8. ja 9.luokkien oppilaat % Keminmaa Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat % Keminmaa 2006 2008 2010 2006 2008 2010 Koulutapaturma lukuvuoden aikana 25 34 29 10 10 12 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus * 9 13 13 6 7 6 Ylipainoa (BMI) 19 16 15 21 16 13 Ei syö koululounasta päivittäin ** 17 14 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa 39 38 31 26 45 33 Tupakoi päivittäin 17 17 15 13 12 7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 20 15 16 36 18 18 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran *** 8 4 3 7 6 6 Lähde: Kouluterveyskysely 2010. * Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. ** Nuori ei syö koululounasta jokaisena koulupäivänä. (Tieto saatavilla vuodesta 2010). *** Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. 3.2 Työikäisten hyvinvointi Sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen 25 64 vuotiaiden saajien määrä oli Keminmaassa koko maan (sairaspäiväraha 106,2/1000, työkyvyttömyyseläke 8,9 %) tasoa korkeampi vuonna 2009 (Taulukko 12). Tornion luvut olivat hiukan pienemmät, mutta Simon, Tervolan ja Tornion luvut suuremmat kuin Keminmaan. Simossa oli eniten diabeteksen (7,9 %) ja verenpainetaudin (22,6 %) vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä vuonna 2009. Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40 vuotta täyttäneistä suurin määrä oli tervolalaisia (12,3 %). Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä oli vähiten Torniossa diabeteksen (6,6 %) ja verenpainetaudin (19,1 %) vuoksi ja Simossa sepelvaltimotaudin (8,7) vuoksi. 15
Taulukko 12. Keminmaalaisten työikäisten terveyttä kuvaavia tunnuslukuja. Indikaattori 2005 2006 2007 2008 2009 Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 128,9 127,8 134,2 121,4 113,6 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25 64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,4 9,2 10,0 10,3 10,3 5,9 6 6,2 6,7 7,6 9,7 9,7 9,6 9,6 9,4 19,6 20,1 19,9 20,3 20,8 5,5 5,7 7,1 7,1 7,2 Lähde: SOTKAnet Avioerojen määrä on kunnassa noussut (Kuvio 7). Avioerojen määrä vuonna 2009 oli koko maassa (16,4/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa) ja Kemi-Tornion seutukunnassa (13,2/1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa) Keminmaata korkeampi. Avioeroja 25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa 13 12,8 12,3 12 11,5 11,6 11 10,7 10 9 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 7. Avioerojen määrä vuosina 2005 2009 (SOTKAnet). KASTE-ohjelman tavoite on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä pitkäaikaistyöttömillä ja pitkäaikaisasunnottomilla. Pitkäaikaistyöttömien määrän laskeminen alle 30 000 henkilöön on yksi KASTE ohjelman tavoitteista. Koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli 43 649 henkilöä ja Keminmaassa 65 henkilöä vuonna 2008 (Taulukko 13). 16
Taulukko 13. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuosina 2006 2009, % työttömistä. % työttömistä Keminmaa Kemi Simo Tervola Tornio Lappi Koko maa 2009 12,4 8,6 7,6 4,8 8,4 11,8 15,7 2008 15,7 13,5 14,9 11,3 19,2 15,7 21,4 2007 18,4 15,6 12,6 14,8 20,3 17,7 24 2006 19,8 20,4 18,5 20,8 21,9 20,3 26 Lähde:SOTKAnet 3.3 Ikäihmisten hyvinvointi Täyttä kansaneläkettä saavia 65 vuotta täyttäneitä oli seutukunnassa vähiten Keminmaassa (Taulukko 14) ja eniten Tervolassa (4,1 % vastaavanikäisestä väestöstä) vuonna 2009. Yksinasuvia, 75 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2009 eniten Kemissä (48,7 %) ja vähiten Tervolassa (37,2 %). KASTE ohjelman indikaattori on, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään 3 prosenttia. Keminmaassa luku oli 4,3 % vuonna 2009. Määrä on tavoitetasoa korkeampi, mutta matalampi verrattuna koko maan vastaavaan lukuun. Taulukko 14. Ikäihmisten asuminen ja tuen tarve v. 2008 2009. Indikaattori Keminmaa Kemi-Tornion seutukunta Lappi Koko maa 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2,1 3,1 2,8 3,2 2,9 4,1 3,8 43,9 42,6 43,2 43,9 42,1 42,3 45,4 45,3 26,2 29,2 26,5 28,6 26,9 26,2 26,5 26,7 4,3 4,3 4,3 4,1 4,4 3,6 5,7 5,1 2,8 2,7 2,7 3,7 3,2 3,5 2,5 2,7 Lähde: SOTKAnet 17
Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä (Kuvio 8) oli seutukunnassa eniten kemiläisillä (3427,4) vuonna 2009. Vastaava luku Lapissa oli 2564,9 ja koko maassa 2584,3. 4000 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 3000 2000 2782,7 2466,8 3005,8 3209,9 2357,5 2005 2006 2007 1000 2008 2009 0 Kuvio 8. 75 vuotta täyttäneiden somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät v.2005 2009 (SOTKAnet). Somaattinen erikoissairaanhoito: Mukana eivät ole psykiatriset sairaalat, eikä terveyskeskusten vuodeosastot. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän ja tulopäivän erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Erityiskorvattava psykoosilääkitys yli 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisistä 3,5 2,5 3 1,5 2 0,5 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Keminmaa 2,8 2,5 2,6 2,2 2,2 Lappi 3 3 3,1 3,1 3 Koko maa 3 3 2,9 2,9 2,9 Kuvio 9. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja yli 65-vuotiaita v. 2005 2009 (SOTKAnet). Hyvää toimintakykyä ylläpitämällä voidaan parantaa vanhusten hyvinvointia. Kodin ja ympäristön esteettömyys, toimivuus ja turvallisuus tukevat ihmisten omatoimisuutta sekä estävät tapaturmia. 75 vuotta täyttäneillä vammat ja myrkytykset lisääntyvät lähes kolminkertaiseksi (Kuvio 10). KASTE-ohjelma pyrkii koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemien ja vakavien tapaturmien vähenemiseen 10 %:lla ja vanhusten ikävakioidun toimintakyvyn paranemiseen. 18
Kuvio 10. Keminmaalaisten sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat ikäryhmittäin (SOTKAnet). Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä/100 000 vastaavanikäistä (Kuvio 11) oli matalampi kuin koko seutukunnassa (4469,6) ja korkeampi kuin koko maassa (4295,9) vuonna 2008. 5000 4000 Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä 3431,8 3968,9 3515,5 4367,5 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 Kuvio 11. Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä Keminmaassa vuosina 2005 2008 (SOTKAnet). 19
4. KEMINMAAN HYVINVOINTIPALVELUIDEN TOIMIVUUS Terveyspalveluita kuntalaisille järjestetään suurimmaksi osin Keminmaan terveyskeskuksessa, lisäksi Pölhön koululla on terveydenhoitajan vastaanotto. Päivystystoimintaa on arkisin virka-aikana, muuna aikana päivystys on järjestetty kuntien yhteispäivystyksenä Länsi-Pohjan keskussairaalassa, josta myös ostetaan erikoissairaanhoidon palvelut. Kunta ostaa lääkärin- ja vastaanottopalvelut Mediverkko Oy:ltä. Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut kunta ostaa HES sairaankuljetus Oy:ltä. Suun terveydenhuollossa työskentelee 5 hammaslääkäriä, joista yksi on vastaava hammaslääkäri ja 7 hammashoitajaa, joista yksi on vastaava hammashoitaja/suuhygienisti. Palveluja tarjotaan kuntalaisille sekä alueella opiskeleville. Kutsujärjestelmän piirissä ovat kaikki alle 18-vuotiaat kuntalaiset. Kiireellinen särky- tai tapaturmahoito pyritään hoitamaan päivittäin arkipäivisin. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin ja arkipyhinä järjestetään Lapin läänin kuntien yhteistyönä vuorollaan kunkin kunnan terveyskeskushammashoitolassa. Suun terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa tehokkaasti laadukkaat suun terveydenhuollon palvelut kuntalaisille. Palveluja annettaessa huomioidaan suun sairauksien yleisterveydelle aiheuttamat riskit sekä lasten, nuorten ja vammaisten ennaltaehkäisevän hoidon tarkoituksenmukaisuus. Suun terveyden osalta ongelmat keskittyvät valtakunnallisen tilaston mukaan 20 25 %:lle ikäryhmästä ja heidän löytäminen ja voimavarojen keskittäminen lapsille ja nuorille, on edelleenkin haaste suun terveydenhuollon henkilöstölle. Hoitotakuun myötä terveyskeskuksen suun terveydenhoitoon on hakeutunut paljon työikäisiä kuntalaisia, joilla on runsaasti hoidon tarvetta. Osalla heistä on ollut pitkäaikainen hoitosuhde yksityissektorille, mutta osa on hoidattanut hampaansa vain särkytapauksissa. Panostus ikäihmisten suun terveyteen katsotaan tarpeelliseksi. 70-vuotis terveystarkastuksen yhteydessä kerrotaan myös suun terveystarkastuksen mahdollisuudesta. Laitoksissa olevien kuntalaisten suun terveydenhuollosta huolehditaan säännöllisesti. Suun terveydenhuollon vahvuutena on pieni ja hyvin hallittavissa oleva työyhteisö, joka koostuu osaavasta ja kokeneesta henkilöstöstä. Käytössä on ajanmukaiset tilat ja laitteet. Hoitotakuu on toteutunut suun terveydenhuollossa. Mielenterveysneuvolassa työskentelee osa-aikainen (0,6) psykologi ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa. Mielenterveysneuvolan palveluita ovat neuvonta, vastaanotto, päivystys, lääkehoito, terapia ja kuntoutus. Toiminnassa pyritään yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämiseen sekä psykiatristen sairauksien ja muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemiseen, parantamiseen ja lievittämiseen. Terveyskeskuspsykologi (1) työskentelee mielenterveys- ja ihmissuhdeasioiden huomioimiseksi terveyspalveluissa yhdessä muun henkilökunnan kanssa ja kuntalaisten henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Psykologin palvelua ovat psyykkisten selviytymistaitojen edistäminen, psykologiset tutkimukset (lapsilla liittyvät kehitykseen ja kouluvalmiuksiin), ohjaus sekä neuvonta. Asiakkaista kolmasosa on alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Työskentelyssä korostuu moniammatillinen yhteistyö. Terveyskeskuksessa on lisäksi astmahoitajan (1) ja diabeteshoitajan (1) vastaanotto, puheterapeutti (1) ja toimintaterapeutti (0,6, yhteinen Simon kunnan kanssa). Täydentäviä terveyspalveluita ovat röntgen (1 röntgenhoitaja), laboratorio (2 laboratoriohoitajaa, 0,5 terveydenhoitaja/sairaanhoitaja), välinehuolto (0,6 välinehuoltaja) ja kuntoutus (2,5 fysioterapeuttia). Taulukko 15. Perus- ja suun terveydenhuollon käynnit / 1000 asukasta vuonna 2009. Indikaattori Keminmaa Lappi Koko maa Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit 1573 1615 1538 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit 3122 3409 3344 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit 28,4 38,2 17,7 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) 176 193,2 107,7 20
Suun terveydenhuollon käynnit terveyskeskuksissa yhteensä 1123 910 930 Lähde: SOTKAnet Sosiaalitoimistossa työskenteli marraskuussa 2010 sosiaalijohtaja, 4 sosiaalityöntekijää, kuntouttavan työn ohjaaja, 2,5 toimistotyöntekijää/etuuskäsittelijää ja 2 perhetyöntekijää. Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tukea kuntalaisten selviytymistä elämän eri tilanteissa oikein mitoitetulla ja laadukkaalla sosiaalipalvelujärjestelmällä. Kaikille kuntalaisille tarkoitettu kotipalvelu on osa sosiaalihuoltoa. Sosiaalipalveluihin kuuluu sosiaalityö, toimeentuloturva ja vanhusten sekä vammaisten palvelut. Vanhus- ja vammaispuolella on noin 200 asiakasta/vuosi (mukaan laskettu myös kuljetuspalvelun saajat). Vanhusten ja vammaisten palvelujen tavoite on tukea ja edistää asiakkaan omatoimisuutta, tasavertaisuutta ja itsenäisyyttä sovittamalla yhteen sekä kohdentamalla avo- ja laitoshuollon resursseja. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyslautakunta yhdistyvät hyvinvointilautakunnaksi 1.1.2011 alkaen. Hyvinvointipalveluiden johtavana viranhaltijana toimii perusturvajohtaja. Ympäristöterveysvalvonta pyrkii ennaltaehkäisemään elinympäristöstä ja elintarvikkeista ihmiseen kohdistuvia haittoja ja vaarojen syntymistä. Sen tehtävä on valvoa lakien noudattamista, elintarvikkeiden turvallisuutta ja terveyttä, työ- ja kokoontumishuoneistojen, oppi- ja hoitolaitoksien sekä kuluttajapalveluiden terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä talous- ja uimavesien niille annettujen määräysten täyttymistä. Ympäristöterveysvalvonnan tehtäviin kuuluu elintarvikevalvonta, terveydensuojelun valvonta, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuuden valvonta, tupakan myyntiluvat ja tupakkalain mukainen valvonta sekä nikotiinikorvausvalmisteiden myyntiluvat. Eläinlääkäripalvelut ostetaan Tervolan kunnalta. Ympäristönsuojelu huolehtii ilmansuojelusta, jätehuollon järjestämisestä, meluselvityksistä, vesistöjen kunnostamisesta ja kemikaalilain mukaisesta valvonnasta. Ruokapalvelut kunta ostaa liikelaitoskuntayhtymä Meri-Lapin kuntapalvelulta. Keminmaan kunnan kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi kirjastoauto. Harrastustoimintaa Keminmaassa järjestetään kaikenikäisille. Kulttuuritarjontaa on musiikin, elokuvien, teatterin ja näyttelyiden muodossa. Harrastusmahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi Kivalojen seutuopisto, 4-H, seurakunta, liikunta- ja urheiluseurat ja partio. Koulutusta tarjotaan Kivalojen seutuopistossa ja Pohjantähti-opistossa. Kivalojen seutuopistossa toteutui 16365 oppituntia vuonna 2008 (Lapin aluehallintovirasto). Keminmaassa toimii useita järjestöjä: Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, ammatti-, eläkeläis- ja muita järjestöjä. Toimintaa järjestävät myös kylätoimikunnat. 4.1 Lasten ja nuorten palvelut Lastenneuvolan tavoite on turvata lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä koko perheen hyvinvointi perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta tukemalla. Lastenneuvola toimintaa ovat terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto, kotikäynnit, puhelinneuvonta ja moniammatillinen yhteistyö. Päivähoitoa on tarjolla päiväkoti Kerttulissa ja ryhmäperhepäiväkoti Iivarissa. Päivähoitoa ja esiopetusta tarjotaan Pirpalan, Lautiosaaren ja Jokisuun päiväkodeissa. Vuoropäiväkoteja ovat Matintalo ja Pikku-Maija. Koko kunnan alueella on tarjolla ohjattua perhepäivähoitoa. Esiopetusta ja mahdollinen 6-vuotiaiden päivähoito tapahtuu Kirkonmäen, Pölhön ja Myötätuulen esiopetuksessa sekä Reppueskarissa. Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa, joissa hoidetaan alle 3-vuotiaita lapsia, on 4 lasta/hoitaja. Yli 3-vuotiaiden päiväkodeissa 7 lasta/hoitaja. Perhepäivähoidossa, joka tapahtuu hoitajan tai lasten kotona, on 4 lasta/hoitaja. Lasten varhaiskasvatuksen palveluajatus on tarjota mahdollisuus kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä. Lasten ja perheiden muuttuvat tarpeet ohjaavat varhaiskasvatuksen sisältöä. Toiminta-ajatuksena on tukea lapsen huoltajia kasvatustehtävissä ja puuttua lapsen kehitysvaikeuksiin varhaisessa vaiheessa. Haasteena on lisääntyvä lasten vuorohoidon tarve, koska ryhmäkoot ylittyvät usein 1-2 lapsella. Uusia päivähoitopaikkoja tarvitaan perhepäivähoitajien ikääntyessä. 5-10 %:lla hoidossa olevista lapsista on erityisen tuen tarpeessa, joten erityislastentarhanopettajan palveluille olisi suuri tarve. Päiväkotipaikkoja ei pystytä tarjoamaan kaikille halukkaille. Suunnitelmakaudelle 2010 2012 tavoitteet ovat päivähoitopalvelujen riittävyyden turvaaminen, päiväkotien kunnossapito, varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien päivitys sekä henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen. 21