Varallisuussuhteet perhe ja jäämistöoikeudellisessa valossa Keskeinen lainsäädäntö Avioliittolaki (234/1929). Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001). Laki avopuolisoiden yhteystalouden purkamisesta (26/2001, avoerolaki), astuu voimaan 1.4.2010. Perintökaari (40/1965, PK). Avioliittolain peruslähtökohdat Aviopuolisoiden normaalikohtelun periaate. Avioliitto ei olennaisesti vaikuta puolisoiden keskinäiseen varallisuusasemaan eikä asemaan suhteessa kolmansiin avioliiton kestäessä. Erillisomistus Kumpikin puolisoista omistaa itse sen omaisuuden, joka hänellä avioliittoa solmittaessa on ja jonka hän avioliiton aikana saa tai hankkii. Poikkeuksena esim. yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja asuinirtaimistoon kohdistuvat vallinnanrajoitussäännökset. Erilliset velkavastuut Puolisot ovat vastuussa vain omista veloistaan. Poikkeuksena kuitenkin elatusvelka, josta aviopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti. Puolisoiden keskinäinen sopimusvapaus Puolisot voivat tehdä keskenään vapaasti päteviä oikeustoimia. 1
Avio oikeusjärjestelmä Lähtökohtaisesti aviopuolisoilla on avio oikeus toistensa omaisuuteen. Avio oikeus konkretisoituu kuitenkin vasta avioliiton purkautuessa. Avio oikeus on arvomääräisesti puolet aviooikeuden alaisesta nettovarallisuudesta. Avio oikeus voidaan kuitenkin pois sulkea avioehtosopimuksella tai lahjanantajan tai perinnönjättäjän määräyksellä. Ositus Toimitus, jossa selvitetään puolisoiden varat ja velat sekä avio oikeuden mukainen omaisuuden tasauksen tarve. Edellytyksenä ositusperusteen käsilläolo. Vaihtoehtoina sopimusositus tai toimitusositus. Ositusta voidaan tuomioistuimessa sovitella, toimitusosituksesta on myös mahdollista nostaa 6kk sisällä moitekanne käräjäoikeudessa. Osituksen suorittaminen Puolisoiden avio oikeuden alainen netto omaisuus lasketaan yhteen ja summa jaetaan arvomääräisesti tasan kahteen yhtä suureen avio osaan. Avio osaansa enemmän omistava osituspuoli luovuttaa toiselle osapuolelle tasinkoa niin paljon, että avio osuuksista tulee yhtä suuret. Lesken tasinkoprivilegin nojalla, leski ei ole velvollinen suorittamaan perillisille tasinkoa mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. 2
Esimerkki osituksesta Avioeroa hakeneet A ja B on päättäneet jakaa omaisuutensa avioliitolain säädösten mukaisesti. A:lla on avio oikeuden alaista omaisuutta 180 000 ja velkoja 50 000. B:n omaisuuden arvo on 70 000, minkä lisäksi hän omistaa 20 000 arvoisen purjeveneen, joka ei lahjakirjan mukaisesti kuulu avio oikeuden piiriin. A:lla ja B:llä on myös yhteistä asuntolainaa 40 000. Kuinka ositus toimitetaan? Avoliiton purkautuminen Avoliiton perusteella suhteen osapuolille ei pääsääntöisesti synny oikeuksia ja velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Avoliiton määritelmä, Avoerolaki 3 : Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan katsota sellaista henkilöä joka on avioliitossa. Omaisuuden erottelu Avoliiton päättyessä suoritetaan omaisuuden erottelu, mikäli toinen avopuolisoista tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii. Omaisuuden erottelussa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla määrämuotoinen omaisuuden erottelukirja tai tuomioistuimelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Myös avioehdon solmineiden aviopuolisoiden välillä suoritetaan avioliiton päättyessä omaisuuden erottelu. 3
Hyvitys Edellytykset: Yhteistalouden hyväksi annettu panos, josta toinen avopuoliso on hyötynyt taloudellisesti niin, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen vaan se siirtyy kuolleen avopuolison perillisille. Vastaavasti hyvitystä voidaan myös vaatia kuolleen avopuolison perillisiltä. Hyvityksestä voidaan aina sopia. Hyvitystä koskeva vaatimus voidaan esittää myös omaisuuden erottelua toimittavalle pesänjakajalle tai hyvitystä koskeva erilliskanne nostaa tuomioistuimessa 6kk kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluessa avoerosta. Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin Lähtökohtana oikeussuhteiden jatkuvuus > Kuolleen henkilön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kuolinpesälle. Poikkeuksena korostetun henkilökohtaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten oikeus tai velvollisuus elatukseen, lesken asumisoikeus yms. Perimysjärjestys Perintöoikeus kuuluu muodollisten olosuhteiden nojalla vainajan lähimmille sukulaisille. 1. parenteeli: rintaperilliset. 2. parenteeli: vanhemmat ja heidän jälkeläisensä. 3. parenteeli: isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Rajoitettu sijaantulooikeus. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii koko edesmenneen puolisonsa jäämistön. Lesken perintö ei mene kokonaisuudessaan lesken omille perillisille vaan aikaisemmin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat puolet lesken perinnön nettovarallisuudesta. Leskeä suojataan myös elinikäisellä asumissuojalla. Jollei perillisiä ole eikä vainaja ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, menee perintö valtiolle. 4
Kuolinpesä Kuolinpesän osakkaita ovat perillisasemassa olevat perilliset ja yleisjälkisäännöksen saajat. Myös leski voi olla kuolinpesän osakas avio oikeuden, perillisaseman tai yleisjälkisäännöksen seurauksena. Kuolinpesässä noudatetaan yhteishallintoa. Kuolinpesän velvollisuutena pesänselvityksen ja perunkirjoituksen toimittaminen. Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk kuluessa vainajan kuolemasta. Pesänselvityksen toimittaminen Pesän varat ja velat selvitetään ja luetteloidaan perunkirjaan, joka vahvistetaan perunkirjoitusmenettelyssä. Pesän velat maksetaan ja pesää koskevat sopimussuhteet saatetaan päätökseen. Legaatin saajien oikeudet toteutetaan. Tuomioistuimelta voidaan hakea myös ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämistä. Pesänselvitystä tehtäessä tulee aina huomioida velkojien etusijan periaate. Prekluusio menettelyn avulla voidaan suojautua tuntemattomien velkojien myöhempiä vaateita vastaan. Kuolinpesän osakkaiden velkavastuu Kuolinpesän osakkuus ei pääsääntöisesti synnytä henkilökohtaista velkavastuuta pesän osakkaille. Kuitenkin korvausvastuu velkojille aiheutetusta vahingosta. Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä vain perunkirjoituksen oikea aikaisen laiminlyönnin tai tahallisen väärien tietojen antamisen seurauksena perunkirjoituksessa. Osakkaiden maksuvelvollisuus rajoittuu kuitenkin vain tosiasiallisesti aiheutettuun vahinkoon. Todistustaakka pesän osakkaalla. 5
Perinnönjako Perinnönjaossa yksilöidään mitä kukakin oikeudenomistajista on perintöoikeuden tai yleisjälkisäädöksen nojalla oikeutettu saamaan. Sopimusjaossa pesän osakkaat toimittavat perinnönjaon haluamallaan tavalla, toimitusjaossa pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Perinnönjakokirja tulee laatia perintökaaren muotomääräyksiä noudattaen. Mikäli perinnönsaajia tai yleisjälkisäännöksen saajia on vain yksi perinnönjakoa ei tarvitse toimittaa. Perinnönjaon toimittaminen Jako suhteelliseen, arvomääräiseen ja esinekohtaiseen perintöosaan. Suhteellisten perintöosien suuruus määräytyy perillispiirin laajuuden ja jaossa mukana olevien perillisten sukulaisuusaseman mukaan, niin että samassa polvessa olevat perilliset perivät keskenään yhtä paljon. Arvomääräinen perintöosa muodostuu perillisen suhteellisen osuuden suuruisesta osuudesta jäämistön nettovarallisuudesta. Esinekohtaista perintöosaa koskevan pääsäännön mukaan jokaisen perillisen tulee saada osa perinnönjättäjän kaikenlaisesta omaisuudesta. Esimerkki perinnönjaosta A:lla on kuollessaan omaisuutta 180 000 ja velkoja 40 000. A:ta jäävät kaipaamaan leski L, äiti Ä, isosisko IS, pikkussisko PS veli V, tytär T ja edesmenneen pojan lapset PT ja PP. Kuinka A:n perintö perintökaaren mukaan jaetaan? Kuinka perinnönjako toimitettaisiin jos A olisi ollut lapseton poikamies? 6
Testamentti Testamentti voi olla yleisjälkisäännös, mutta se vois sisältää myös erilaisia erityisjälkisäännöksiä, legaatteja. Luonteeltaan testamentti on mortis causa oikeustoimi, jonka tunnusmerkkinä on kuolemanvaraisuus. Testamenttia on tulkittava sen tekijän tahdon ja tarkoituksen mukaisesti. Testamentti on korostuneen henkilökohtainen oikeustoimi, joka voidaan aina myös peruuttaa. Testamentinsaaja ei saa vilpittömän mielen suojaa saannolleen. Testamentin pätemättömyysperusteet Keskeinen sääntely perintökaaren (40/1965) 13 luvussa. Muotomääräysten noudattamatta jättäminen: testamentti on laadittava kirjallisesti ja allekirjoitettava laatijan ja kahden esteettömän todistajan toimesta. Testamentintekijän alaikäisyys. Testamentintekijän psyykkisestä sairaudesta, tilapäisestä mielenhäiriöstä tai muusta käsityskyvyn puuttumisesta johtuva pätemättömyys. Testamentintekijän pakottaminen, sopimaton painostus tai petollinen viettely. Testamentintekijän olennainen erehtyminen. Pätemättömyys korjautuu, mikäli moitekannetta ei nosteta tuomioistuimessa 6 kk sisällä testamentin tiedoksisaannista. Rintaperillisen lakiosa 1. parenteelin rintaperillisten lakiosaoikeus rajoittaa testamentinantajan testamenttivapautta. Lakiosan nojalla rintaperilliset ovat oikeutettuja puoleen lainmukaisesta perintöosastaan (PK 7:1:2.). Lakiosaa tulee vaatia tekemällä testamentin saajalle lakiosailmoitus 6 kk kuluessa testamentin tiedoksisaannista. 7
Esimerkki perinnönjaosta A ja B ovat onnellisesti naimisissa ja heillä on kolme yhteistä lasta C,D ja E. A:n omaisuus on 90 000 ja B:n omaisuus 100 000 euroa. A kuolee ja hänen kassakaapistaan löydetään testamentti, jolla hän jättää kaiken omaisuutensa pojalleen Y:lle, josta kukaan perheenjäsenistä ei ole koskaan kuullutkaan. Y vaatii testamentin toimeenpanoa ja muut lapset heille kuuluvaa lakiosaan. Kuinka A:n omaisuus jaetaan eri oikeudenomistajien kesken? Perittävän antamat lahjat Perittävän perittävälle antamat merkittävät lahjat ja lahjanluonteiset suoritukset voidaan katsoa perinnönjaossa ennakkoperinnöksi, mikäli lahjanantaja on näin tarkoittanut. Perintökaaren ennakkoperintöolettama. Perinnönjaossa ennakkoperinnön arvo lisätään jäämistön arvoon. Perillisten arvomääräiset perintöosat määräytyvät saadun laskennallisen jäämistöarvon perusteella. Mikäli perilliselle annetun lahjan arvo ylittää hänen perintöosansa jää ennakkoperintönä annettu liian suuri suoritus pääsääntöisesti saajansa eduksi ja toisten perillisten vahingoksi ellei lahjan antaja ole nimenomaisesti toisin määrännyt. Lahjat ja rintaperillisen lakiosa Rintaperillistä suojataan tietyin edellytyksin perinnönjättäjän lahjoituksia vastaan. Esim. lakiosan suuruutta määritettäessä perittävän antamien ennakkoperintöjen, suosiolahjojen ja testamenttiin rinnastuvien lahjojen arvo lisätään jäämistön säästöön. Mikäli kuolinpesän nettovarallisuus ei riitä kattamaan lakiosan määrää, voi rintaperillinen vaatia lahjansaajalta lakiosan täydennystä. Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen sai tietää lahjan loukkaavan hänen lakiosaoikeuttaan, kuitenkin viimeistään 10 vuode kuluessa perittävän kuolemasta. 8