Tulevaisuusfoorumin skenaariot ja AMO-työ Anssi Niskanen Metsäalan tulevaisuusfoorumi Oulun seudun AMK, Luonnonvara-alan yksikkö 14.3.2008
Sisältö - Metsäalan globaali toimintaympäristö 2006-2020: 4 skenaariota - Metsäalan tulevaisuus eri skenaarioissa - Näkökulmia AMO-työhön
Skenaariomenetelmä Laaditaan skenaarioita / tulevaisuuskuvia Skenaariot keino hahmottaa mahdollisia tulevaisuuksia, joita vasten omaa toimintaa kehitetään Yleisesti käytetty menetelmä strategisessa johtamisessa Yksi keino välttää trendiajattelun riskejä - totutut tulevaisuuskäsitykset - me-henkiset päätöksentekotilanteet
Finland s National Forest Programme 2010 THE ROLE OF FILTERS IN TRANSFERRING SIGNALS OF CHANGE INTO ACTION* Signals of change. Environment Data Only part of the signals are more closely considered. Surveillance filter Cognitivity/ mentality filter Perception Power filter Information Action Is the signal relevant for the process in question? Risk that only those signals supporting existing views survive. The role of power in deciding which signals are finally accepted. Change of action. * Ansoff (1984)
Muuttujaluokat (asiantuntija) maailmantalous (Prof. Kari Lilja, HKK) kansainvälinen politiikka (Donner-Amnell, Häyrynen, Niskanen) ympäristöpolitiikka (Prof. Marja Järvelä, Jyy) energiakehitys (Dos. Jyrki Luukkanen, TuKKK) teknologinen kehitys (Prof. Juha Laurila, HKK) kulttuurinen aspekti (Prof. Seppo Knuuttila, Joy) Päämuuttujat maailmantalouden avoimuus (suljettu - avoin) maailmantalouden kasvunopeus (hidas nopea) kv. sääntelyn voimakkuus (heikko voimakas) kriisinratkaisumalli (voimapoliittinen rauhanomainen) ympäristönormeihin sitoutuminen (löyhä tiukka) ilmastonmuutoksen hallittavuus (hallittavissa hallitsematon) energialähde (uusiutumattomat uusiutuvat) energian hinta (halpa kallis) teknologinen diffuusio (suppea laaja) teknologisen kehityksen nopeus (hidas nopea) kulttuurisen vuorovaikutuksen tiheys (harva tiheä) kulttuurisen kontrollin malli (normatiivinen salliva)
1) Nykytilan kuvaus 2) Tulevaisuusnelikenttä, esim: Kulttuuriyhteydet tiheitä A) Hierarkkinen universalismi: kulttuuriset muutokset määräytyvät globaaleissa valtakeskuksissa B) Kulttuurirelativismi: demokraattisen maailmankylän ihanne Normatiivinen kontrolli C) Partikularismi: protektionismi hegemonisena mallina Salliva asenne D) Kulttuurievoluutio (konvergenssi): kulttuurisia eroja korostava ja ymmärtävä asenne 3) Polut nykytilasta tulevaisuuteen Kulttuuriyhteydet harvoja
Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)
McWorld (uusliberaali talouden avoimuus) - taustalla on markkinaehtoinen uusliberalistinen kehitys ja yksiarvoinen markkinakulttuuriuniversalismi - yritykset tavoittelevat globaalien markkinoiden hallintaa - ei tarjoa merkittäviä kilpailuetuja metsäteollisuudelle Suomessa (korkeat kustannukset, kasvu muualla, uusiin tuotteisiin ei panosteta) - ei äkkikuolemaa, mutta johtaa nykyisen metsäteollisuuden hitaaseen kuihtumiseen ja/tai teollisuuskonsernien pilkkomiseen - keskitytään tuottavuuden lisäämiseen ja kustannustehokkuuteen - puuntuotannon, hallinnon ja palvelutoiminnan tehokkuus sekä puun saatavuus korostuvat - metsäpolitiikka on elinkeinopolitiikkaa ja metsäkeskukset osa TE-keskuksia - jännite: kustannustehokkuus ei enää riitä eikä metsäpolitiikka pysty ratkaisemaan metsien käytön yhteensovittamishaastetta
Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) - vastavoima kriiseille, katastrofeille tai uusliberaalille globalisaatiolle - vahvat kansainväliset tasa-arvoa ja kestävää kehitystä edistävät sopimukset ja normit (kuten EU ilmastopolitiikka), ja esim. globaalit turvallisuus/energia/ympäristö ohjelmat - vahva julkinen sektori (tarve normiohjaukselle kasvaa) - yllättäen Suomen metsäsektorin uudistumiselle myönteinen vaihtoehto - protestointeja sääntelyä vastaan perinteisiltä organisaatioilta - metsien monipuoliset elinkeinomahdollisuudet (mm. energia ja puutuote) - metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kehittynyttä - ympäristöpolitiikan merkitys korostuu, kiertoajat pitenevät ja peitteinen metsänkasvatus yleistyy - jännite: toivotaan paluuta selkeään puuntuotantokeskeisyyteen
Kotipesä (eristäytyminen) - vastareaktio epävakaudelle - kansallinen eristäytyminen ja pysyvyyden tavoittelu - protektionistiset (Venäjän puutullit) ja pragmaattiset (OPEC) järjestelmät - kulttuuriin (espanjan kieli) tai uskontoon (islam) perustuvat verkostot - kansallispohjainen julkinen sektori vahva - panostus kotimaisiin tuotantoratkaisuihin ( MERA ) - puuntuotannon kasvattaminen ja ennustettavuus keskeistä - kansallinen eristäytyminen tuhoaisi kansainvälisen metsäteollisuuden - jännite: paluu MERA ajatteluun olisi vierasta modernissa yhteiskunnassa
Zapatista (tempoilevuus) - taustalla on valtioiden kyvyttömyys hallita kehitystä - epävakaus voi olla myös markkinakulttuuriuniversalismin aiheuttama - luottamus kohdistuu vain lähipiiriin ja omaan viiteryhmään - kauppasodat ovat yleisiä ja paikallisten suhteiden merkitys kasvaa - monikansallisten yritysten riskinhallintakustannukset kasvavat - maailmanpoliiseja, terrorismi eskaloituu - luonnonvaroja riistetään piittaamatta globaaleista vaikutuksista - ryöstöhakkuita; metsälakia ja valvontaa vahvistetaan (metsänvartijat) - jännite: turbulenttisuutta ei siedetä, ohjausta ja valvontaa lisätään
2005 2010 2015 2020 2025 I M c W o r l d M a a i l m a n p a r l a m e n t t i Z a p a t i s t a K o t i p e s ä II M c W o r l d M a a i l m a n p a r l a m e n t t i Z a p a t i s t a K o t i p e s ä III M c W o r l d M a a i l m a n p a r l a m e n t t i Z a p a t i s t a K o t i p e s ä
ONKO UUSLIBERAALIN GLOBALISAATION VAIHTOEHTO VAIN IDEOLOGIAA? Käytännön esimerkkejä: venäjän puutullit, EU ilmasto- ja energiapolitiikka, Etelä- Amerikan levottomuudet eivät sovi uusliberaaliin globalisaatiokäsitykseen. HS 9.3.2008 Maailmanjärjestysteoreetikko Immanuel Wallstein: puolen vuosituhannen menestystarinan jälkeen kapitalistinen maailmanjärjestys on tulossa tiensä päähän. HS 10.3.2008 UPI johtaja Raimo Väyrynen: kansainvälisesti vertaileva mielipidekysely osoittaa, että yleinen mielipide on kääntynyt johtavissa maissa voimallisesti talouden globalisaatiota vastaan. HS 10.3.2008 Professori (emer.) Pekka Pihlanto TuKKK: on odotettavissa, että internetin ja kansalaisliikkeiden maailmassa ei loputtomiin hyväksytä näin [uusliberalistisen] yksipuolista ajattelua ja toimintaa.
TESTI: Tempoilevan globalisaation skenaario - kauppa melko vapaata, mutta monet maat asettavat sille esteitä taloudellisten ja poliittisten intressien mukaan - paljon ennakoimattomuutta taloudessa ja politiikassa; energian ja muiden strategisten tuotantotekijöiden hinta nousee - ei globaalia sääntelyä poikkeuksena laiha sopu ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutustoimista - metsätuotteiden kysyntä kasvaa lähinnä uusilla markkinoilla - läntiset metsäyhtiöt painottavat investointeja nopean kasvun maihin - sekä tuottoisia että epäonnistuneita investointeja maailmalla; jokunen läntinen tehdas kansallistetaan (asiantuntijakysely 2/2007, 41 vastaajaa) Onko tempoileva globalisaatio: 1 = todennäköinen 34 % 2 = mahdollinen 61 % 3 = epätodennäköinen 5 % 4 = mahdoton 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Skenaarioiden tulkinta - Globalisaatio ei ole vaihtoehdoton (McWorld ~ Status Quo) - Maailmanparlamentti (EU energia- ja ilmastopolitiikka), Zapatista (Etelä-Amerikka), Kotipesä (vientitullit) - Eri skenaariot ovat mahdollisia samanaikaisesti (painotukset voivat vaihdella ajallisesti ja maantieteellisesti) - McWorld tarjoaa vähän menestymisen edellytyksiä Suomen metsäsektorille - Kotipesää ja Zapatistaa tuskin halutaan - Maailmanparlamentin sopimuksellisuus tarjoaisi mahdollisuuksia mm. energia- ja puutuoteteollisuudelle
AMO:t eri skenaarioissa McWorld: AMO:jen merkitys pienenee, koska kaikissa metsäkeskuksissa on sama tavoite lisätä kustannustehokkuutta ja puun saatavuutta. AMO:t ovat samasisältöisiä. Eri toimijoiden hyötyjä on korostettava. Maailmanparlamentti: AMO:jen merkitys korostuu, koska metsäpolitiikka eriytyy maan eri osissa. Etsitään paikallisia elinkeino- ja hyvinvointimahdollisuuksia. Metsien käytön yhteensovittamisen ja aidon ryhmäpäätöksenteon tarve kasvaa. Sidosryhmien osallistuminen korostuu. Kotipesä: AMO:jen käytössä korostuu julkisten varojen ohjaaminen puuntuotantoon. AMO:ja ohjaavat metsäneuvostot ovat puuntuotannon sidosryhmistä. Zapatista: AMO:ja ei käytetä. Metsäkeskuksille ohjataan resursseja metsälain valvontaan.
AMO:jen kehittäminen: pari kiperää kysymystä AMO:jen laadinnassa kannattaa korostaa alueellisia vahvuuksia, koska jos niitä ei ole tai korosteta, tarvitaanko AMO:ja muuhun kuin osallistamiseen ja sitouttamiseen ( McWorld )? AMO:t ovat erityisen tärkeitä jos metsien käytön monet tavoitteet ja uudet elinkeinomahdollisuudet korostuvat tulevaisuudessa ( Maailmanparlamentti ). Onko nykyisellä AMO-rakenteella tähän edellytyksiä? Jos AMO:t ovat Kotipesämäisen puuntuotantopolitiikan jatke, onko niille todellista tarvetta?
Metsäalalla on Suomessa mahdollisuuksia tartutaanko niihin? Viestintä Liikenne Rakentaminen Matkailu [paperi] [hybridimedia] [uusi teknologia] [pakkaaminen] [kokemuksellisuus] [politiikkaympäristön pysyvä muutos]? [biopolttonesteet] [energialiiketoiminta?] Energia [politiikkaympäristön pysyvä muutos] [lämpö, sähkö, pelletit, hake, pilke, ym.] [eri tyyppiset rakentamisen kohteet] -? [kerrostalorakentaminen]? [ilmastonmuutos] [eri tyyppiset matkailun asiakasryhmät]
Metsäalalla on Suomessa mahdollisuuksia tartutaanko niihin? Viestintä Liikenne Rakentaminen Matkailu [paperi] McWorld [hybridimedia] [uusi teknologia] [pakkaaminen] [kokemuksellisuus] [politiikkaympäristön pysyvä muutos]? [biopolttonesteet] [energialiiketoiminta?] Energia [politiikkaympäristön pysyvä muutos] [lämpö, sähkö, pelletit, hake, pilke, ym.] [eri tyyppiset rakentamisen kohteet] -? [kerrostalorakentaminen]? [ilmastonmuutos] Maailmanparlamentti [eri tyyppiset matkailun asiakasryhmät]