Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset reaktiot ovat periaatteessa samanlaisia prosesseja riippumatta elimestä. 27.8.2012 1 Patologia selvittää Miten diagnoosiin päästään? 1. Etiologiaa 2. Patogeneesia 3. Epidemiologiaa 4. Diagnoosia Kliininen informaatio (anamneesi) RTG PAD = Patologis-anatominen diagnoosi Veritutkimukset Virtsatutkimukset Selkäydineste SYLKI 5. Seurauksia Elektronimikroskopia TEM SEM IMMUNOEM Histokemiallinen diagnoosi markkeri Histologinen diagnoosi biopsia valomikroskooppi Sytologinen diagnoosi Miten tauti määritellään? Patologian jaotteluita 1. Ruumiinavaus Makroskooppinen tutkimus Mikroskooppinen tutkimus 2. Biopsia Neulabiopsia Ohutneulabiopsia Kirurginen biopsia 3. Sytologinen näyte 1. Kliininen patologia antaa tietoja kliinikolle 2. Kokeellinen patologia esim. kemoterapeuttiset keinot TAI 1. Yleispatologia yleisprinsiippi 2. Elinpatologia esim. silmä, gynekologia, lapset, suupatologia 1
Muutamia käsitteitä Miksi kuolemansyyt on selvitettävä? 1. Patologinen tila = pysyvä tila 2. Patologinen prosessi = dynaaminen tila Suomi liittyi kuolemansyyn selvittämistä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen v. 1936. Kuolemansyyt tuottavat merkittävää tietoa sekä yhteiskunnalle että yksityisille ihmisille. Niitä tarvitaan terveydenhuollon, sairaanhoidon, tieteellisen tutkimuksen ja monien yhteisten toimintojen suunnittelun pohjaksi. Hoitoresursseja ei voida jakaa pelkästään hoidossa olevien määriä tarkkailemalla, vaan kuolleisuudellakin on tärkeä merkitys. Noin kolmasosa vainajista pääsee tai joutuu ruumiinavaukseen; lääketieteelliseen tai oikeuslääketieteelliseen. Yksilötasolla kuolemansyynselvitys vastaa lähiomaisten tiedontarpeeseen. Jos vainajan omaisella on epäilyksiä tutkimusten tai hoidon laadusta, heillä on oikeus saada luotettava, mieluummin puolueeton arviointi kuolemantapauksessa. Kuolemansyyn asiallinen selvitys on asioitten hoidon kannalta ratkaisevan tärkeää tilanteessa, jossa voi syntyä epäilyjä esim. tutkimusten tai hoidon laiminlyönnistä. Onneksi ollaan jo kaukana ajoista, jolloin voitiin jopa aiheellisesti epäillä hoitovirheitä peitettävän mullalla! Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 mukaan poliisin on suoritettava tutkinta seuraavissa tapauksissa: 1. Kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa. 2. Kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä. 3. Kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi. Näissä äkillisissä tapauksissa ns. ei luonnollisissa kuolemissa poliisi vastaa tutkinnasta käyttäen lääkäriä apunaan ja useimmiten näissä tapauksissa suoritetaan siis oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. 2
Lääketieteellisten ja oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrät Lääketieteellisten ruumiinavausten määrä on vähentynyt jatkuvasti. Vuonna 1975 se tehtiin 9044 vainajalle (21 %:lle kuolleista). Vuonna 2010 määrä oli 3345 (n. 6,5 %:lle kuolleista). Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on lisääntynyt. Vuonna 1975 se tehtiin 6418 vainajalle (15 %:lle kuolleista). Vuonna 2010 se tehtiin 11 819 vainajalle (n. 23 %:lle kuolleista). Elävänä syntyneet sukupuolen mukaan Vuosi Pojat Tytöt 2005 29 400 28 345 2006 30 005 28 835 2007 30 136 28 593 2008 30 415 29 115 2009 30 795 29 635 2010 31 309 29 671 2011 30 546 29 415 Lähde: Valvira/Tilastokeskus Suomalaisten yleisimmät kuolemansyyt 2010 15 64-vuotiaiden miesten yleisimmät kuolemansyyt 2010 Yhteensä Miehet Naiset Verenkiertoelinten sairaudet 20 475 9 900 10 575 Kasvaimet 11 879 6 239 5 640 Dementia, Alzheimerin tauti 6 057 1 890 4 167 Tapaturmat 2 466 1 575 891 Hengityselinten sairaudet 1 988 1 221 767 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 962 1 536 426 Itsemurhat 954 718 236 Muut kuolemansyyt 5 129 2 468 2 661 Kuolleita yhteensä 50 910 25 547 25 363 15 64-vuotiaiden naisten yleisimmät kuolemansyyt 2010 Liikennetapaturmat vuonna 2010 Miehet Naiset Ikäluokat yhteensä 187 67 0-14 2 5 15-24 44 8 25-34 23 9 35-44 30 3 45-54 29 14 55-64 15 5 65-74 26 10 75-18 13 3
Itsemurhat vuonna 2010 (koko maa) Uusien syöpätapausten määrät yleisimmissä syöpämuodoissa vuosina 1960 ja 2004 Vuonna 2010 tehtiin itsemurhia 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sukupuolet yhteensä 954 Miehet 718 Naiset 236 LLähde: Syöpä Suomessa 2006-julkaisu Syöpään sairastuu joka neljäs suomalainen Yleisimmät syövät vuonna 2010, MIEHET Syöpä on yleinen sairaus, sillä joka neljäs suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Sairastumisvaara kasvaa iän myötä. Vuosittain sairastuu noin 26 000 suomalaista, joista yli puolet paranee. Paranemismahdollisuus riippuu syövänlaadusta ja sen levinneisyysasteesta. Väestön keskuudessa elää noin 200 000 syövän jossain elämänsä vaiheessa sairastunutta ihmistä. Primaaripaikka Tapausten määrä Prosenttijakauma Ilmaantuvuus 100.000 kohti 1 Eturauhanen 4709 31.8 89.3 Keuhkot, henkitorvi 1609 10.9 30.0 Paksusuoli 825 5.6 15.5 Iho, ei-melanooma 2 783 5.3 13.5 Rakko, ureter, urethra 701 4.7 12.6 Non-Hodgkin-lymfooma 624 4.2 13.4 Peräsuoli, peräaukko 592 4.0 11.3 Ihomelanooma 583 3.9 12.9 Munuainen 527 3.6 10.8 Haima 501 3.4 9.5 Aivot, keskushermosto 413 2.8 11.7 Maha 367 2.5 6.9 Leukemia 314 2.1 7.9 Maksa 273 1.8 5.0 Ruokatorvi 193 1.3 3.9 Myelooma 188 1.3 3.5 Kives 120 0.8 4.6 Nielu 111 0.8 2.4 Kurkunpää 109 0.7 2.2 Kokonaissyöpä 2 14795 100.0 294.5 1 Ikävakioitu "maailman standardiväestöön". 2 Ihon basalioomat eivät sisälly lukuihin Lähde: Suomen Syöpärekisteri Yleisimmät syövät vuonna 2010, NAISET Hyvänlaatuiset ja pahanlaatuiset kasvaimet niiden kudostyyppien mukaan: Primaaripaikka Tapausten määrä Prosenttijakauma Ilmaantuvuus100.000 kohti 1 Rinta 4678 32.5 94.6 Paksusuoli 910 6.3 12.7 Kohdunrunko 804 5.6 13.5 Keuhkot, henkitorvi 749 5.2 11.5 Iho, ei-melanooma 2 697 4.8 7.2 Ihomelanooma 633 4.4 13.0 Aivot, keskushermosto 599 4.2 14.0 Non-Hodgkin-lymfooma 578 4.0 9.9 Haima 503 3.5 6.6 Munasarjat 462 3.2 8.8 Peräsuoli, peräaukko 415 2.9 6.4 Munuainen 409 2.8 6.5 Kilpirauhanen 309 2.1 8.1 Leukemia 259 1.8 5.6 Maha 259 1.8 3.7 Rakko, ureter, urethra 197 1.4 2.7 Myelooma 185 1.3 2.5 Maksa 151 1.0 2.0 Sappirakko, sappitiet 147 1.0 1.7 Kohdunkaula 139 1.0 3.6 Sidekudokset 102 0.7 2.2 Kokonaissyöpä 2 14402 100.0 257.2 1 Ikävakioitu "maailman standardiväestöön". 2 Ihon basalioomat eivät sisälly lukuihin. Lähde: Suomen Syöpärekisteri 4
Hyvänlaatuinen kasvain Pahanlaatuinen kasvain Kapseloitunut Ei tunkeudu lähikudoksiin Hyvin erilaistunut Vähän solunjakautumisia eli mitooseja Hidaskasvuinen Ei lähetä etäpesäkkeitä Kapseloitumaton Tunkeutuu lähikudoksiin Vähemmän erilaistunut Solunjakautumiset eli mitoosit usein yleisiä Kasvaa yleensä nopeasti Saattaa lähettää etäpesäkkeitä Esimerkkejä syöpää aiheuttavista tekijöistä eli karsinogeeneista: 1. Elintapoihin liittyvät tupakansavu alkoholi auringonvalo (ihon polttaminen) jotkut ravintotekijät 2. Työ- ja elinympäristöön liittyvät asbestikuidut (kivihiili) terva ja piki monirenkaiset hiilivedyt (esim. bentsopyreeni) eräät metalliyhdisteet eräät muovikemikaalit (esim. vinyylikloridi) 3. Bakteerit ja virukset Helicobacter pylori (bakteeri, joka aiheuttaa mahakatarria) HBV, HCV (viruksia, jotka aiheuttavat maksatulehdusta) HPV (human papilloma virus, aiheuttaa muutoksia esim. kohdunkaulan soluissa) EBV (Epstein-Barrin virus, herpesryhmän virus, joka aiheuttaa nielun imukudoksen tulehduksen) 4. Säteily ionisoiva (esim. röntgensäteily, maaperän radon) ionisoitumaton (auringon ultraviolettisäteily) 5. Eräät lääkeaineet jotkut solunsalpaajat jotkut hormonit immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet 5