Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2014 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 2014 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 700 t, typen oksidien päästöt noin 2 400 t, hiilimonoksidipäästöt noin 6 000 t, hiilivetypäästöt noin 1 600 t ja hiukkaspäästöt noin 1 000 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Kokonaisuutena vuosi 2014 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 14-48 μg/m 3, vuorokausiarvot 4-17 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2,7 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 2014 olivat hieman kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 2013. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 23-75 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 9-45 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa oli 10 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 15,2 μg/m 3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 37-84 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 15-42 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Maaherrankadulla oli 15 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 27,3 μg/m 3. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvot olivat 42-76 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 23-40 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Tasavallankadulla oli 16 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 45,3 μg/m 3. Vuonna 2014 typpidioksidin pitoisuudet Kuopiossa olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2013. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,4-2,6 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot 0,3-1,7 mg/m 3. Syys-joulukuulta tuloksia ei ole käytettävissä mittalaitteen rikkoutumisen vuoksi. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun lopulla. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 63-137 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 60-129 μg/m 3. Kahdeksan tunnin tavoitearvo ylittyi toukokuussa. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi

annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin 1/4 pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2014 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2013. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 16-40 μg/m 3, Maaherrankadulla 17-63 μg/m 3, Tasavallankadulla 21-82 μg/m 3 ja Sorsasalossa 22-110 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Maaherrankadulla 8 vuorokautena, Tasavallankadulla 14 vuorokautena ja Sorsasalossa 32 vuorokautena. Kasarmipuistossa ylityksiä ei mitattu. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 12 μg/m 3, Maaherrankadulla 16 μg/m 3, Tasavallankadulla 19 μg/m 3 ja Sorsasalossa 24 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskustassa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla jonkin verran korkeampia kuin vuonna 2013 Tasavallankadulla ja Sorsasalossa pitoisuudet keskimäärin jäivät puolestaan hieman alhaisemmiksi kuina vuonna 2013. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Tasavallankadulla katupölyjakson aikaan maaliskuussa ja myös syksyllä marraskuussa, jolloin ylityksen syynä niin ikään oli katupöly. Sorsasalossa ohjearvo puolestaan ylittyi maalistoukokuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 7,0-17,4 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 5,9 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuudet Kasarmipuiston tausta-asemalla olivat vuonna 2014 samaa tasoa kuin vuonna 2013. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,4-1,4 μg/m 3 ja Haminalahdessa 0,9-18,0 μg/m 3. Pelkistynedien rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi Haminalahdessa tammikuussa. Pitoisuudet Haminalahdessa ja Sorsasalossa olivat vuonna 2014 keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2013. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjaksi. Sorsasalossa valtatie 5:n rakennustöistä johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua ajoittain paljonkin keväällä ja kesällä. Haminalahdessa kaatopaikan hajuhaitat heikensivät ilmanlaatu ensisijaisesti talvella ja keväällä.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 3 3. MITTAUSPISTEET... 6 4. PÄÄSTÖLÄHTEET......7 5. SÄÄOLOSUHTEET... 8 6. RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 10 6.1 Päästöt.... 10 6.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 11 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 11 6.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.... 12 6.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 14 7. TYPEN OKSIDIT (NOX)... 15 7.1 Päästöt... 15 7.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 16 7.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 16 7.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.... 18 7.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 20 8. HIILIMONOKSIDI (CO)... 22 8.1 Päästöt...... 22 8.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 23 8.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 23 8.2.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 25 8.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin. 25 9. OTSONI (O3). 26 9.1 Muodostuminen.. 26 9.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 26 9.2.1 Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.....26 10. HIUKKASET....29 10.1. Yleistä... 28 10.2 Päästöt... 29 10.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Kuopiossa....30 10.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.....30 10.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin....32 10.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin..... 35

10.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 36 10.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.36 10.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin....37 10.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.....38 11. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 39 11.1 Päästöt... 39 11.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 39 11.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 39 12. ILMANLAATUINDEKSI... 41 12.1 Yleistä... 41 12.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 42 13. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPIOSSA 45 13.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) 45 13.2 Kasvihuonekaasut 47 13.3 Metallit 49 14. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 50 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset. 52 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 59 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2014. 61 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2014. 62 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2014. 63 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2014. 64 LIITE 7 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2014.. 65 LIITE 8 LIITE 9 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2012. 66 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2014. 67 LIITE 10 Tunnusluvut vuosien 2010-2014 mittauksista 68 LIITE 11 Pitoisuustuuliruusut Haminalahden, Tasavallankadun

ja Sorsasalon mittausasemilta.. 80 LIITE 12 Hiukkasmittaukset Tehdaskatu 8-10 kiinteistöllä 22.8.-10.9.2014 84

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2014 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualuieilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. 2. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille.

4 (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä.

5 Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi vaikuttaa maksaan, keuhkoihin, haimaan ja verenkuvaan. Voi edistää keuhkosairauksia aiheuttaen hengityselinoireita ja altistaa hengitystieinfektioille. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja eutrofikaatiota muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää, Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Bentseeni on kasvihuonekaasu lämmittäen siis ilmakehää. Edistää hapen ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. 3. MITTAUSPISTEET Vuonna 2014 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi käytettävissä on ollut säätiedot Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilta.

7 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 4. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia: Heikki Hiltusen kivenlouhimo- ja murskaamo, Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi 5 kpl kaukolämpökeskuksia Nilsiän taajamassa. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 6-13 ja liitteissä 3-9. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin.

8 Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta 2012). Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 5. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2014 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun 10. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 6-8 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa 4-5 astetta tavanomaista lauhempana.. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Syyskuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas.

Sademäärä (mm) mm 9 Ilman lämpötilat Kuopion mittausasemilla vuonna 2014 40 30 20 10 0-10 -20-30 Sorsasalo Tasavallankatu Keskiarvo Sademäärä Kuopion Maaningalla vuonna 2014 140 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä Kuopion mittausasemilla vuosina 2014 12 10 8 6 4 2 0 Sorsasalo Tasavallankatu

10 Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 2014 olivat etelä-kaakosta ja lounaasta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina. 6. RIKKIDIOKSIDI (SO2) 6.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2014 olivat noin 720 tonnia, mikä on vähemmän kuin koko sinä aikana, miltä tilastoituja päästötietoja on käytettävissä. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat noin 160 t pienemmät kuin vuonna 2013. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidin puoliintumisaika ilmakehässä on muutamia päiviä.

1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 t / a 11 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2014 KUOPION ENERGIA OY YHT. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. MUUT LAITOKSET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT* Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2014 2 % 1 % ATRIA OYJ 3 % 2 % 10 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY SAVON VOIMA OYJ YHT. 82 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS MUUT 6.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 6.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 250 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa SO 2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 12 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 14-48 250 Vuorokausiarvot 4-17 80 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja alkukesästä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2014 300 250 Pitoisuus (ug/m3) 200 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

13 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 78 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 18 125 0 3 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat SO2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 2,7 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2013-31.3.2014) 2,3 20 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on mitattu muutamina vuosina 1990-luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3. 25 SO2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2014 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 0 Sorsasalo Raja-arvo

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 14 6.2.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen 2000- luvulla vuosina 2004-2005, 2007, 2010 ja 2012. Lisäksi alempi arviointikynnys on ylittynyt 2000-luvulla vuosina 2000-2003, 2008-2009 ja 2014. Sen sijaan talvikauden keskiarvo on selvästi alittanut molemmat arviointikynnykset 2000-luvulla. SO 2 vuoden 4. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 1991-2014 350 Sorsasalo 300 SO 2 µg/m 3 250 200 150 100 50 0 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 t / a 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 2001-2014 12 Sorsasalo SO 2 µg/m 3 10 8 6 4 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 2 0 7. TYPEN OKSIDIT (NOX) 7.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2014 olivat Kuopiossa noin 2 400 tonnia. Päästöt olivat samaa tasoa kuin vuonna 2013, mutta pienimmät mitä on tilastoitu koko sinä aikana, kun päästöistä on luotettavia tietoja. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien puoliintumisaika alailmakehässä on muutamia tunteja, koska ne ovat varsin reaktiivisia yhdisteitä. 6000 5000 4000 3000 2000 Typenoksidipäästöt Kuopiossa v. 1988-2014 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 1000 0 RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

16 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2014 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset, tieliikenne ja Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Typenoksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2014 7 % 14 % 28 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY 6 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 24 % 21 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET MUUT 7.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 7.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 17 Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO 2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 23-75 37-84 42-76 150 Vuorokausiarvot 9-45 15-42 23-40 70 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan tammi- ja maaliskuussa, jolloin esiintyi pakkasjaksoja. Vuonna 2014 pitoisuustasoissa ei eri mittausasemien välillä ollut kovin suuria eroja. Hieman muita alhaisempia pitoisuuksia mitattiin Kasarmipuistossa, mikä on ns. kaupunkitausta-asema ja kuvaa siten keskimääräisiä pitoisuuksia kaupunkialueella. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2014 160 140 Pitoisuus (ug/m3) 120 100 80 60 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) 40 20 Tuntiohjearvo 0 Vuorokausiaohjearvo

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 18 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2014 Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2014 Pitoisuus (ug/m3) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

19 Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo max vuosikeskiarvo 97 125 97 200 0 18 10 15 16 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NOX Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO2) 15,2 27,3 45,3 30 Typenoksidien (NO + NO2) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2014 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli kaikilla mittausasemilla hieman alhaisempi kuin vuonna 2013. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

20 µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2014 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo 6.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuod essa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvo on ylittänyt alemman arviointikynnyksen 2000- luvulla Tasavallankadulla vuosina 2010 ja 2011, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää raja-arvon 18 kertaa kalenterivuodessa. Maaherrankadulla alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosina 2008 ja 2010 ja sitä on sivuttu vuosina 2011 ja 2013. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt vuonna 2004.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 21 160 NO 2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 1984-2014 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 140 120 NO 2 µg/m 3 100 80 60 40 20 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuonna 2010. Muutoin vuosikeskiarvo on jäänyt alle alemman arviointikynnyksen kaikilla mittausasemilla viime vuosina. NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2014 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla joka vuosi vuoden 2010 jälkeen. Kasarmipuistossa alempi arviointikynnys on ylittynyt viimeksi vuonna 2010. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 22 µg/m 3 60 50 40 30 20 10 0 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1997-2014 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ylempi arviointi-kynnys Alempi arviointi-kynnys 8. HIILIMONOKSIDI (CO) 8.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2014 olivat noin 6 000 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980- luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu hiilidioksidiksi. Puoliintumisaika on noin kolme kuukautta, minkä vuoksi se ehtii osallistua myös otsonin muodostumisreaktioihin ilmakehässä. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2014 TEOLLISUUS KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

23 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2014 4 % 4 % 0 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 23 % 35 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE TEOLLISUUS 34 % MUUT 8.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 8.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hiilimonoksidille ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. CO, Suomi tunti 20 mg/m 3 CO, Suomi 8 tunnin liukuva 8 mg/m 3 keskiarvo CO, WHO tunti 30 mg/m 3 CO, WHO 8 tunnin liukuva keskiarvo 10 mg/m 3 Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,4-2,6 20 8 tunnin keskiarvot 0,3-1,7 8

Pitoisuus (mg/m3) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 24 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin tammikuussa. maaliskuussa vuoden kylmimpänä kuukautena. Syys-joulukuulta mittaustuloksia ei ole käytettävissä mittalaitteen rikkoutumisen vuoksi. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2014 25,0 Pitoisuus (mg/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1990-luvun alusta 2000- luvulle. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia 2000-luvulla. Vuonna 2014 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 2008-2012. 0,25 CO vuosikeskiarvot Maaherrankadulla v. 2004-2014 0,2 0,15 0,1 Maaherran katu, vuosikeskiarvo 0,05 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pitoisuus (mg/m3) 25 7.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoon Ilmanlaatuasetuksen mukainen hiilimonoksidin raja-arvo on seuraava CO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 10 mg/m 3 Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoon olivat CO 8 tunnin keskiarvot Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Raja-arvo (mg/m 3 ) 0,3-1,7 10 Pitoisuudet alittivat 8 tunnin raja-arvon hyvin selvästi. 7.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hiilimonoksidille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy 8 h 7 mg/m 3 5 mg/m 3 Huom. Hiilimonoksidin 8 tunnin keskiarvot ovat koko mittuashistorian ajan selvästi alle alemman ja ylemmän arviointikynnyksen. CO suurimmat 8 h keskiarvot Maaherrankadulla v. 2004-2014 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Maaherrankatu, suurin 8h arvo Ylempi arviontikynnys Alempi arviointikynnys

26 9. OTSONI (O3) 9.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. 9.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 9.2.1 Pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 100 µg/m 3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 000 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 180 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 240 µg/m 3 Huom. 120 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 000 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 120 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 60-129 120 1 25 O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 1 769 6 000/18 000 Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 63-137 180 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-syyskuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä ja alkukesästä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta. Pitoisuus (ug/m3) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2014 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 28 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 2014 otsonin vuosikeskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuonna 2013. 60 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 1998-2014 50 40 Keskiarvo 30 20 10 0 10. HIUKKASET 10.1 Yleistä Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta.

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 29 (Kuva EPA, 2014) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM10:stä noin 1/3 ja PM2,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM10:stä noin 1/5 ja PM2,5:stä noin 1/3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. 10.2 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2014 olivat noin 1 000 tonnia. Vuonna 2014 päästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna 2013 teollisuuden päästöjen pienentymisen vuoksi. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 1990-luvun alun tasosta. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2014 KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin

30 vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5). 2 % Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2014 4 % 9 % 3 % KUOPION ENERGIA OY YHT. SAVON SELLU OY 41 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 39 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT MUUT 2 % 10.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 10.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 31 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) 16-40 70 17-63 70 21-82 70 22-110 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa katupölyjakson aikaan, jolloin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla. Kevään lisäksi toinen lievempi katupölyjakso ajoittui marraskuulle ennen lumien tuloa. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Sorsasalossa kevään katupölyjakso jatkui maaliskuulta aina toukokuulle ja Sorsasalossa ohjearvo ylittyikin maaliskuun lisäksi myös huhti- ja toukokuussa. Sorsasalossa pölyämistä aiheutti Savon Sellu Oy:n tehtaille ja Ekokem-Palvelut Oy:n jätekeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Osa näille laitoksille johtavasta Sellun tiestä on päällystämätöntä, mikä lisää pölyhaittaa. Lisäksi mittausaseman lähistölle Selluntielle varisee puutavara-autoista kiintoainesta, joka kuivalla säällä kohoaa ilmaan autoliikenteen myötävaikutuksella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2014 120 100 Pitoisuus (ug/m3) 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo

32 10.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 50 50 0 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - - PM10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 81 50 8 35 Vuosikeskiarvo 16 40 - - PM10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 102 50 14 35 Vuosikeskiarvo 19 40 - - PM10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 189 50 32 35 Vuosikeskiarvo 24 40 - -

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 33 Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin 8 vuorokautena. Näistä 6 mitattiin Maaherrankadulla maalishuhtikuussa katupölyaikaan ja yksi marraskuussa syksyisen katupölyjakson aikana ja yksi tammikuun pakkaskaudella. Tasavallankadun mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä mitattiin 14 kpl. Näistä 6 kpl mitattiin maalis-huhtikuussa katupölyjakson, 5 kpl loka-marraskuussa syksyisen katupölyjakson aikaan ja 3 kpl tammikuussa pakkasjakson aikana. Sorsasalossa ylityksiä oli 32 kpl, joista 20 kpl mitattiin ns. kevätpölykauden (maalis-toukokuu) ulkopuolella. Sorsasaloa lukuun ottamatta hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityksiä oli vuonna 2014 hieman enemmän kuin vuonna 2013. 100 80 60 40 20 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2014 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kasarmipuisto Tasavallankatu Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Maaherankatu Sorsasalo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausasemalla mittaukset aloitettiin vuonna 1994. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Pitoisuustaso Kasarmipuistossa on pysynyt varsin samana koko 2000-luvun ajan. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Maaherrankadulla kohosi takaisin tasolle, jossa oltiin vuosina 2008-2011. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 34 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt (ks. liite 11). Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet noin kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksin nähden. Vuosikeskiarvo vuonna 2014 Tasavallankadulla oli alhaisin, mitä alueella on mitattu sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina 2010-2011 olivat erittäin korkeita. Vuosina 2012 ja 2013 hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Sorsasalossa laskivat selvästi. 2010-luvun alkuvuosien pitoisuudet Sorsasalossa kuvastivat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Vuosina 2013 ja 2104 mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut eniten katupöly, jota Selluntiellä on runsaasti raskaan liikenteen ja osin päällystämättömän Selluntien vuoksi. On kuitenkin ilmeistä, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Savon Sellu Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt (ks. liite 11). Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2014 45 40 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo 35 30 25 20 15 10 5 0

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 PM10 µg/m3 35 10.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) on ylittänyt ylemmän arviointikynnyksen Tasavallankadulla vuosina 2010-2012 ja Sorsasalossa vuosina 2010-2014. Alempi arviointikynnys on lisäksi ylittynyt Maaherrankadulla vuosina 2006-2007, 2009-2012 ja vuonna 2014. 100 80 PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2014 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 60 40 20 0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet ylemmän arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 2010 ja 2011 ja alemman arviointikynnyksen Sorsasalossa vuosina 2012-2014 ja Tasavallankadulla vuosina 2010-2013.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pitoisuus (ug/m3) 36 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2014 40 35 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 30 25 20 15 10 5 0 10.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Kuopiossa 10.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmi-, kesä- ja syyskuussa. Pitoisuusvaihteluun vaikuttanee paljon kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. Helmikuussa pitoisuuksiin on voinut vaikuttaa lämmityksen ja liikenteen päästöt. Kesä- ja syyskuussa kohonneiden pitoisuuksien alkuperä voi olla kaukokulkeuma.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 37 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2014 Pitoisuus (ug/m3) 30 25 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi 10.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 pitoisuuskatto PM 2,5, altistumisen vähennystavoite mennessä 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 2014 oli hieman korkeampi kuin vuonna 2013. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 38 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2014 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kasarmipuisto Altistumisen vähennystavoite 10.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet vuosina 2007-2014 selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2014 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kasarmipuisto Altistumisen vähennystavoite

11. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 11.1 Päästöt 39 Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Savon Sellu Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 2014 olivat 3 tonnia laskettuna rikkinä. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. 11.2 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa 11.2.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Haminalahdessa ja Sorsasalossa mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus Haminalahdessa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Sorsasalossa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,9 18,0 0,4 1,4 10 Sorsasalossa pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason, mutta Haminalahdessa ohjearvo 10 ug/m 3 ylittyi tammikuussa. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammikuussa, jolloin esiintyi pakkasjaksoja. Myös keväällä sekä loppukesästä ja alkusyksystä pitoisuudet olivat koholla. Sorsasalossa pitoisuudet olivat alhaisempia ja pitoisuusvaihtelu vähäisempää kuin Haminalahdessa.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 40 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2014 Pitoisuus ug/m3 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2000-luvulla vaihdelleet välillä 0,2-0,6 ug/m 3. Vuonna 2014 vuosikeskiarvo sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa oli sama kuin vuonna 2013. 1,4 1,2 1 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2004-2014 Pitoisuus (ug/m3) 0,8 0,6 0,4 0,2 Sorsasalo Haminalahti 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3,0 ug/m 3, on Sorsasalossa kahtena viime vuonna selvästi pienentynyt. Haminalahdessa hajutunteja on ollut huomattavasti enemmän vuosina 2013 ja 2014.

Hajutuntien määrä (kpl) 41 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 2009-2014 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Haminalahti Sorsasalo 12. ILMANLAATUINDEKSI 12.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia.

Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen 42 Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 12.2 Indeksiarvot Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Kasarmipuistossa, joka kuvaa keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaadun vaihtelu vuoden mittaan oli suhteellisen vähäistä. Kasarmipuistossa ilmanlaadussa ei vuonna 2014 ollut suurta vaihtelua. Jossain määrin huonompi ilman laatu oli tammikuun pakkasjaksoilla sekä maaliskuussa katupölyjakson aikaan.

43 Kuopion Kasarmipuiston ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Liikenneympäristössä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikana. Molemmilla mittausasemilla oli havaittavissa toinen heikomman ilmanlaadun jakso loka-marraskuun lopulla. Tällöinkin ilmanlaatua heikensivät hengitettävät hiukkaset eli katupöly. Kuopion Maaherrankadun ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

44 Kuopion Tasavallankadun ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Sorsasalossa ilmanlaatua heikensivät ajoittain erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet maalis-toukokuussa. Sorsasalossa ilmanlaatu kuitenkin vaihteli erittäin paljon päivästä toiseen. Huonon ilmanlaadun jaksot olivat varsin lyhytaikaisia. Kuopion Sorsasalon ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

45 Haminalahdessa esiintyi etenkin tammikuussa sekä loppukesästä jaksoja, jolloin hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua huomattavasti. Kuopion Haminalahden ilmanlaatuindeksi v. 2014 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Vuonna 2014 tunteja, jolloin ilmanlaatu luokittua eri mittausasemilla huonoksi oli seuraavasti: Haminalahti 83 tuntia Kasarmipuisto 26 tuntia Maaherrankatu 37 tuntia Sorsasalo 296 tuntia Tasavallankatu 109 tuntia 13. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 13.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 46 ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2014 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1600 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 2009-2013 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi. 3500 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2014 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Kuopiossa VOC-päästöistä noin 65 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet. Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2014 3 % TIELIIKENNE 6 % 13 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 35 % 33 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 10 % TEOLLISUUS VESI- JA RAIDELIIKENNE

47 13.2 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä KASVENERlaskentamallilla että ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENER-laskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Viimeisimmät kasvihuonekaasupäästölaskelmat ovat vuodelta 2012. Vuosina 2011 ja 2012 Kuopion kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskussa johtuen lähinnä siitä, että kaukolämmön ja sähkön tuotannossa turvetta on korvattu puupohjaisilla polttoaineilla.

1000 t CO2-ekv 48 1200 Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä 1000 t CO2-ekv (CO2, CH4, N2O) (CO2- raportin mukaan) 1000 800 1990 CO2- raportti 600 2006 CO2- raportti 2008 CO2- raportti 400 2009 CO2- raportti 200 2010 CO2- raportti 0 Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö (1998 & 1999: Muu sähkö ja Sähkölämmitys yhdistetty) Muu polttoaine (teollisuus ja työkoneet) Päästölähde Liikenne Jätehuolto Maatalous Yhteensä 2011 CO2- raportti 2012 CO2- raportti

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg / a 49 13.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Eri metallien päästöt ovat tilastojen mukaan kasvaneet selvästi 2000- luvulla, mutta täytyy huomata, että päästöarvioihin sisältyy huomattavasti epävarmuuksia. 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Metallipäästöt Kuopiossa v. 2000-2014 Vanadiini (V) Sinkki (Zn) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Kupari (Cu) Kromi (Cr) Kadmium (Cd) Elohopea (Hg) Arseeni (As)

50 14. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen kokonaispäästöt ovat Kuopiossa pienentyneet selvästi 1990-luvun tasosta. Sen sijaan kokonaishiukkaspäästöt ovat pysyneet samalla tasolla aina 1990-luvun alusta saakka. Erityisesti ovat pienentyneet päästöt tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Teollisuuden päästöjä on vähentänyt merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 1990- ja 2000- luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 1990-luvun alun tasosta erityisesti Savon Sellu Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Kuopiossa mitattavat typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 1990-luuvun tasosta. Merkittävin pudotus pitoisuuksissa tapahtui 1990-luvun alussa. Myös hiilimonoksidipitoisuudet ovat peräisin lähes yksinomaan tieliikenteestä kaupunkialueella. Pitoisuudet ovat Kuopion keskustassa olleet koko 2000-luvun hyvin alhaisia. Tästä syystä hiilimonoksidimittaukset lopetettiin vuoden 2014 lopussa. Otsonin pitoisuudet ovat olleet varsin tasaisia koko 2000-luvun. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman laskeneet Kuopion keskustassa 1990-luvun puolivälin tasosta. Pitoisuuksissa on kuitenkin suurta vaihtelua eri mittausasemien välillä. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 2012 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut ja vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat taas hieman korkeampia kuin vuonna 2013. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2000-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti myös puun pienpoltolla on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2000-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on mitattu Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella.

51 Kokonaisuutena Kuopion ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Haminalahdessa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä johtuvat hajuhaitat ovat ajoittain olleet varsin vakavia, näin etenkin talvella pakkasilla sekä kesäaikaan tyyninä öinä.

52 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

53 HAMINALAHTI Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 42A + TRS-konvertteri / UV-fluoresenssi Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012.

54 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

55 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

56 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

57 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM10: TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

58 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM10, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.