KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET SUUNNITTELUPERUSTEET Työ: E25870 Turku, 20.02.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PERUSSELVITYKSET... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.2.1. Pinta-ala... 2 2.2.2. Väestö... 3 2.2.3. Elinkeinorakenne... 3 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus... 4 2.2.5. Vesistöt... 5 2.2.6. Pohjavesialueet... 10 3. VESIHUOLLON NYKYTILA... 12 3.1 HONKAJOKI... 12 3.1.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 12 3.1.2. Vesihuollon järjestäminen... 12 3.1.3. Vedenhankinta... 13 3.1.4. Vedenjakelu... 13 3.1.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 14 3.1.6. Viemäröinti... 14 3.1.7. Jätevedenkäsittely... 15 3.1.8. Lietteen käsittely... 16 3.1.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 17 3.1.10. Kehittämistarpeet... 17 3.2 JÄMIJÄRVI... 17 3.2.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 17 3.2.2. Vesihuollon järjestäminen... 18 3.2.3. Vedenhankinta... 19 3.2.4. Vedenjakelu... 19 3.2.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 20 3.2.6. Viemäröinti... 20 3.2.7. Jätevedenkäsittely... 21 3.2.8. Lietteen käsittely... 22 3.2.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 23 3.2.10. Kehittämistarpeet... 23 3.3 KANKAANPÄÄ... 23 3.3.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 23 3.3.2. Vesihuollon järjestäminen... 24 3.3.3. Vedenhankinta... 25 3.3.4. Vedenjakelu... 26 3.3.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 27 3.3.6. Viemäröinti... 27 3.3.7. Jätevedenkäsittely... 28 3.3.8. Lietteen käsittely... 31 3.3.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 31 3.3.10. Kehittämistoimenpiteet... 32 3.4 KARVIA... 32 3.4.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 32 3.4.2. Vesihuollon järjestäminen... 33 3.4.3. Vedenhankinta... 33 3.4.4. Vedenjakelu... 34 3.4.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 35 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
3.4.6. Viemäröinti... 35 3.4.7. Jätevedenkäsittely... 36 3.4.8. Lietteen käsittely... 37 3.4.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 38 3.4.10. Kehittämistarpeet... 38 3.5 LAVIA... 38 3.5.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 38 3.5.2. Vesihuollon järjestäminen... 39 3.5.3. Vedenhankinta... 39 3.5.4. Vedenjakelu... 39 3.5.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 40 3.5.6. Viemäröinti... 41 3.5.7. Jätevedenkäsittely... 41 3.5.8. Lietteen käsittely... 43 3.5.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 43 3.5.10. Kehittämistarpeet... 43 3.6 MERIKARVIA... 43 3.6.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 43 3.6.2. Vesihuollon järjestäminen... 44 3.6.3. Vedenhankinta... 44 3.6.4. Vedenjakelu... 45 3.6.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 46 3.6.6. Viemäröinti... 46 3.6.7. Jätevedenkäsittely... 47 3.6.8. Lietteen käsittely... 48 3.6.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 49 3.6.10. Kehittämistarpeet... 49 3.7 POMARKKU... 49 3.7.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 49 3.7.2. Vesihuollon järjestäminen... 50 3.7.3. Vedenhankinta... 50 3.7.4. Vedenjakelu... 50 3.7.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 51 3.7.6. Viemäröinti... 51 3.7.7. Jätevedenkäsittely... 52 3.7.8. Lietteen käsittely... 54 3.7.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 54 3.7.10. Kehittämistarpeet... 54 3.8 SIIKAINEN... 54 3.8.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu... 54 3.8.2. Vesihuollon järjestäminen... 55 3.8.3. Vedenhankinta... 55 3.8.4. Vedenjakelu... 56 3.8.5. Poikkeusolojen vesihuolto... 56 3.8.6. Viemäröinti... 57 3.8.7. Jätevedenkäsittely... 57 3.8.8. Lietteen käsittely... 57 3.8.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 57 3.8.10. Kehittämistarpeet... 58 3.9 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLTO YHTEENSÄ... 58 3.10 VESIHUOLLON TALOUS... 60 3.10.1. Maksut... 60 3.10.2. Tulot ja menot... 60 4. VESIHUOLLON ENNUSTE... 63 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
4.1 VÄESTÖENNUSTE... 63 4.2 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 63 4.2.1. Liittyjämäärät... 63 4.2.2. Ominaisvedenkulutus... 64 4.2.3. Vedenkulutus... 65 4.3 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 65 4.3.1. Liittyjämäärät... 65 4.3.2. Jätevesimäärä asukasta kohti... 66 4.3.3. Jätevesimäärä... 66 4.3.4. Kuormitus... 67 4.3.5. Liete... 70 5. VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI... 71 5.1 VEDENHANKINTA... 71 5.1.1. Vedenhankintakapasiteetti... 71 5.1.2. Poikkeusolojen vedenhankinta... 71 5.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 72 6. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 74 6.1 VEDENHANKINTA... 74 6.2 JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY... 74 6.3 VESIHUOLLON TALOUS... 75 6.4 YMPÄRISTÖNSUOJELU... 75 7. VESIHUOLLON SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 76 7.1 SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 76 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Pohjavesialueet Vedenottamot Osuuskunnat Jätevedenpuhdistamot Suunnittelualueen vesihuolto Vesihuoltolaitosten tuloslaskelma KARTAT: Kartta 101 Kartta 102 Vedenhankinta Jätevedenkäsittely 20.02.2013 / ARY 20.02.2013 / ARY 20.02.2013 / MHAN VALMIS 25.01.2013 / ARY 25.01.2013 / ARY 25.01.2013 / MHAN LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
KUNNAT / V-S ELY-KESKUS / SATAKUNTALIITTO 20.02.2013 POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET SUUNNITTELUPERUSTEET TYÖ E25870 1. JOHDANTO Pohjois-Satakunnan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Aiempi Pohjois-Satakunnan alueen vesihuollon yleisselvitys on vuodelta 2004. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet sekä suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Perusselvityksiin sisältyy suunnittelualueen vesihuollon nykytilanteen kartoittaminen sekä maankäyttö-, väestö- ja ympäristötietojen esittäminen. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Anne Nummela, Satakuntaliitto - Jaakko Kallioniemi, Honkajoen ja Karvian kunnat - Pentti Virtanen, Jämijärven kunta - Olli Kahilaluoma, Palojoen Vesiosuuskunta - Kauko Alarotu, Jämijärven Vesiosuuskunta - Kalevi Salmijärvi, Kankaanpään kaupunki - Marja Vaajasaari, Kankaanpään kaupunki - Jorma Järvensivu, Lavian kunta - Tapio Peltoniemi, Lavian kunta - Veikko Kallio, Merikarvian kunta - Jouni Koskinen, Pomarkun kunta - Anne Järvenranta, Siikaisten kunta Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti I:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI, SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana ja koordinaattorina DI Antti Ryynänen ja suunnittelijana ins. AMK Maiju Hannuksela.
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/76 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnista, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Tilastokeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Satakuntaliitolta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Lähtötiedot perustuvat vuosien 1980-2011 aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2011 tilanne. Suunnittelu kattaa ajanjakson 2013-2035. Perustiedot ja vesihuollon nykytila (mm. väestömäärät, vedenhankinta ja -jakelu, jätevesien käsittely) on käsitelty kuntakohtaisesti kappaleissa 3.1-3.8. Yhteenveto suunnittelualueesta on esitetty kappaleessa 3.9. 2.2 SUUNNITTELUALUE 2.2.1. Pinta-ala Suunnittelualueena on Kankaanpään kaupunki sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Merikarvia ja Pomarkku kuuluvat Porin seutukuntaan ja muut kunnat kuuluvat Pohjois-Satakunnan seutukuntaan. Pohjois-Satakunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa. Naapuriseutukuntia ovat Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaan, Porin, Seinäjoen, Suupohjan ja Suupohjan rannikon seutukunnat. Kankaanpään kaupunki on Pohjois-Satakunnan seutukunnan keskus. Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelualueen kuntien maapinta-ala on yhteensä 3 269 km 2. Maapinta-alaltaan suurin kunta on Kankaanpää (689 km 2 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen kuntien maapinta-alat. Taulukko 2.1 Suunnittelualueen kuntien maapinta-alat (km 2 ) 1.1.2012. (Maanmittauslaitos) Kunta Maapinta-ala (km 2 ) Honkajoki 331 Jämijärvi 214 Karvia 502 Kankaanpää 689 Lavia 321 Merikarvia 446 Pomarkku 301 Siikainen 463 Yhteensä 3 269 2 Perusselvitykset 2.1 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/76 2.2.2. Väestö Suunnittelualueella asui 27 853 asukasta vuoden 2011 lopussa. Pohjois- Satakunnan seudun väestökehitystä on leimannut muuttotappio. 1980-luvun tasosta seutu on menettänyt n. 7 000 henkeä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Satakunnan seudun väestömäärän kehitys vuosina 1980-2011. Taulukko 2.2 Pohjois-Satakunnan väestömäärän kehitys 1980-2011 (Tilastokeskus). 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 Honkajoki 2 559 2 491 2 393 2 320 2 170 2 011 1 878 1 848 Jämijärvi 2 506 2 430 2 421 2 399 2 308 2 183 2 041 2 003 Kankaanpää 13 516 13 652 13 532 13 466 13 018 12 618 12 135 12 078 Karvia 3 728 3 559 3 342 3 272 3 008 2 825 2 643 2 599 Lavia 2 864 2 823 2 705 2 603 2 370 2 195 1 994 1 945 Merikarvia 4 150 4 189 4 187 4 088 3 811 3 582 3 347 3 304 Pomarkku 3 009 3 028 2 934 2 808 2 639 2 528 2 460 2 415 Siikainen 2 557 2 449 2 351 2 188 1 947 1 800 1 654 1 661 Yhteensä 34 889 34 621 33 865 33 144 31 271 29 742 28 152 27 853 2.2.3. Elinkeinorakenne Seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannon osuus on 13 % työpaikoista, jalostuksen osuus 27 % ja palvelujen osuus 57 %. Alkutuotannon osuus on vain 5 %. Yhteensä työpaikkoja oli alueella 10 400 vuonna 2010. Kankaanpää on seutukunnan keskus ja palvelee laajahkoa seutua. Kankaanpään kaupungissa on pientä ja keskisuurta teollista tuotantoa, sekä Niinisalon varuskunta. Pohjois- Satakunnan tärkeimmät tuotannon alat ovat tekstiili- ja nahkateollisuus, puutuotteiden valmistus ja kasvihuoneviljely. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa. Taulukko 2.3 Kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa (Tilastokeskus). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Honkajoki 32 % 22 % 44 % 2 % 829 Jämijärvi 24 % 29 % 45 % 2 % 653 Kankaanpää 5 % 26 % 67 % 2 % 5 384 Karvia 24 % 29 % 41 % 3 % 932 Lavia 22 % 24 % 52 % 3 % 576 Merikarvia 13 % 33 % 52 % 2 % 982 Pomarkku 12 % 25 % 59 % 4 % 547 Siikainen 22 % 38 % 37 % 2 % 514 Yhteensä 13 % 27 % 57 % 2 % 10 417 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/76 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Satakunnan maakuntakaavan on laatinut Satakuntaliitto vuosien 2003-2009 välisenä aikana. Satakunnassa maakuntakaava on laadittu koko maakuntaa koskevana kokonaismaakuntakaavana, käsittäen kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2012. Vahvistuessaan maakuntakaava korvasi Satakunnan seutukaavan 5. Vesihuollon osalta kaavassa on esitetty nykyiset ja suunnitellut vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot sekä taajamien väliset nykyiset ja ohjeelliset yhdysvesijohdot, siirtoviemärit sekä niiden yhteystarpeet. Pohjois-Satakunnan seutua koskevat uudet vedenottamot ja yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarpeet ovat seuraavat: Suunnitellut vedenottamot (voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus) : - Kuninkaanlähteen pohjavedenottamo, Kankaanpää Yhdysvesijohdon yhteystarpeet (maankäytön suunnittelulla turvattava yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus): - Karvia - Parkano -yhdysvesijohto - Karvia - Honkajoki -yhdysvesijohto - Honkajoki - Isojoki -yhdysvesijohto - Niinisalo (Kankaanpää) - Palojoki (Jämijärvi) -yhdysvesijohto - Kankaanpää - Jämijärvi -yhdysvesijohto - Venesjärvi (Kankaanpää) - Kotomäenkulma (Siikainen) -yhdysvesijohto - Venesjärvi (Kankaanpää) - Saarikoski (Siikainen) -yhdysvesijohto - Leväsjoki (Siikainen) - Pomarkku -yhdysvesijohto - Pomarkku - Noormarkku (Pori) -yhdysvesijohto Siirtoviemärin yhteystarpeet (maankäytön suunnittelulla turvattava yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus): - Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri - Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri - Kihniö - Kankaanpää -siirtoviemäri - Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri - Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri - Pomarkku - Noormarkku (Pori) -siirtoviemäri - (Kiikoinen - Lavia -siirtoviemäri) Maakuntakaava on nähtävillä Satakuntaliiton Internet -sivuilla osoitteessa www.satakuntaliitto.fi. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/76 2.2.5. Vesistöt Suunnittelualue sijoittuu Karvianjoen vesistöalueeseen lukuun ottamatta Jämijärveä, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Suunnittelualueen merialueet kuuluvat Eteläiseen Selkämeren alueeseen. Karvianjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalueen pinta-ala on 3 438 km 2 ja järvisyys 5 %. Vesistöalue purkautuu mereen kolmena jokena, jotka ovat Merikarvianjoki, Pohjajoki ja Etelänjoki. Vesistön keskusjärvi on Inhottujärvi Noormarkussa (Pori). Muita merkittäviä järviä ovat Karhijärvi (Lavia), Isojärvi (Pomarkku, Siikainen) ja Karvianjärvi (Karvia). Vesistöalue on hydrologialtaan monimuotoinen. Vesistöalueella on toteutettu erittäin laajoja vesistöjärjestelyitä. Niiden tavoitteina ovat olleet maatalousmaiden kuivattaminen, uuden peltoalan saaminen sekä tulvasuojelu. Suurin osa vesistöalueen joista ja puroista on perattu. Lähes kaikkien järvien pinnankorkeutta on laskettu ja kymmeniä lisäksi kuivattu. Vesistöalueella on kaksi säännöstelyhanketta, Isojärven säännöstely sekä Inhottu-, Kynäs-, ja Karhijärvien säännöstely. Vesistössä toimii viisi voimalaitosta. Suurin osa vesistöalueen pinta-alasta on metsää ja varsinkin pohjoisosissa soiden määrä on suuri (jopa 30-50 %). Pellot ovat keskittyneet vesistöjen varsille. Alueen runsas turvetuotanto näkyy vesien laadussa ja osaan järvistä on kerääntynyt paljon kiintoainesta. Vesistöaluetta kuormittavat merkittävästi maatalous, metsätalous ja turvetuotanto ja sen järvien ja jokien tila on pääosin vain välttävä tai tyydyttävä. Merialueen matalissa lahdissa rehevöitymistä ja umpeenkasvua kiihdyttävät laskujokien tuoma kiintoaines ja ravinnekuormitus sekä maankohoaminen. Vesistöalueen luontoarvoja on yleisesti menetetty ja se on myös kalataloudellisesti taantunut. Alueella on kuitenkin merkittäviä luonnonsuojeluarvoja jäljellä, muun muassa lukuisia eurooppalaisen Natura 2000 -verkoston kohteita. Seuraavassa kuvassa on esitetty Karvianjoen vesistöalueen ekologinen luokitus, jonka perusteella vesistöt luokiteltiin ensimmäisen kerran 2008. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/76 Kuva 2.1 Karvianjoen vesistöalueen ekologinen luokitus 2008 Karvianjoki saa alkunsa Karvianjärven eteläpäästä ja virtaa läpi Karvian, Honkajoen ja Kankaanpään laskien Kynäsjärveen. Kynäsjärvesta joki jatkaa matkaansa Kynäsjokena kohti Inhottujärveä, joka on toinen vesistön keskusjärvistä. Joen kokonaispituus on noin 110 km, ja siihen laskee useita sivu-uomia. Inhottujärveen tulee vesiä myös idästä Karhijärven suunnasta Lassilanjokea pitkin. Inhottujärvellä on kaksi lasku-uomaa, joista pohjoisempi on Isojärveen laskeva Pomarkunjoki ja eteläisempi Noormarkunjoki (alempana Eteläjoki ja Ahlaistenjoki). Myös Isojärvellä on kaksi lasku-uomaa mereen eli Merikarvianjoki ja Salmusoja, jota pitkin vesi virtaa järvien ja jokien kautta Pohjajokeen. Merikarvian joen kokonaispituus on 27 km. Jokivarren kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta, sillä Siikaisten kalkkilouhoksen aiheuttama kuormitus on vähäistä ja Merikarvian jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan merelle. Lassilanjoki kulkee pääosin viljelymaiden lävitse ja sen kuormitus on hajakuormitusta. Lassilanjoen yläpuolelle Karhijärveen lasketaan puhdistettuja jätevesiä (Lavia). Otamonjoki saa vetensä Siikaisjärven, Siikaisjoen ja useiden pienien järvien kautta kulkevista vesistä ja laskee Isojärven pohjoispäähän. Sen kuormitus on hajakuormitusta. Siikaisten jätevedet on johdettu vuoden 2010 alusta Merikarvialle, joten jätevesistä johtuva pistekuormitus on poistunut. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/76 Seuraavissa kuvissa on esitetty fosfori- ja typpimäärän jakautuminen Karvianjoen vesistön jokialueille tarkkailujaksolla 2000-2005. Kuva 2.2 Karvianjoen vesistön jokialueiden fosforikuormituksen jakautuminen 2000-2005 (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Kuva 2.3 Karvianjoen vesistön jokialueiden typpikuormituksen jakautuminen 2000-2005 (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Isojärvi (3882 ha) sijaitsee Pomarkun ja Siikaisten rajalla ja se on Pohjois- Satakunnan suurin järvi. Järven syvyys on 8 metriä, mutta suurin osa avovesialueesta on alle metrin syvyistä. Järvessä on runsaasti saaria. Lähivaluma-alueelta tuleva kuormitus on pääasiassa rantakiinteistöistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta ja metsäalueilta tulevaa hajakuormitusta. Ravinteita tulee järveen erityisesti Pomarkunjoen kautta. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/76 Karvianjärvi (920 ha) on matala ja rehevöitynyt. Järvivesi on usein sameaa ja sinilevien massaesiintymiset ovat tavallisia. Turvetuotannon ja maatalouden aiheuttamalla kuormituksella on merkittävä vaikutus järven tilaan. Karhijärvi (3335 ha) on matala ja runsasravinteinen järvi, joka on voimakkaan hajakuormituksen kohteena. Valuma-alueella on viljelymaita ja rannoilla runsaasti asutusta. Järveen lasketaan myös puhdistettuja jätevesiä järven itärannalla sijaitsevasta Lavian kunnan taajamasta. Seuraavissa kuvissa on esitetty Karvianjoen vesistön suurimpiin järviin kohdistuva fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen vuosina 1998-2002. Kuva 2.4 Iso-, Karhi- ja Karvianjärven fosforikuormituksen jakautuminen 1998-2002 (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/76 Kuva 2.5 Iso-, Karhi- ja Karvianjärven typpiikuormituksen jakautuminen 1998-2002 (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Karvianjoen vesistöalueelta tulevaa kuormitusta tulee Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan vähentää fosforin osalta 26 % ja typen osalta 18 %, jolloin vesistön ekologisen tilan tavoitteet rehevyydelle voidaan saavuttaa Karvianjoen vesistössä. Kuormituksen vähentämistarpeet vaihtelevat jokiosuuksien osalta merkittävästi. Merikarvianjoessa vähentämistarve on 26 % fosforin ja 18 % typen osalta, Karvianjoen pääuomassa 40 % fosforin ja 23 % typen osalta, Otamonjoessa 5-10 % fosforin osalta ja Lassilanjoessa 10-15 % fosforin ja 5-10 % typen osalta. Jämijärvi Jämijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen Ikaalisten reittiin. Suurin ja ainoa yli 100 ha:n järvi Jämijärvellä on Jämijärvi. Muita suurempia järviä Jämijärvellä ovat lisäksi Tykköönjärvi ja Mertiöjärvi. Ikaalisten reitti kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen pohjoisiin osa-alueisiin. Reitin latvat ulottuvat Kihniön seudulle saakka. Lännessä rajana on Karvianjoen vesistö. Vesistöalueen keskusjärvi on Kyrösjärvi, johon laskee vesiä Jämijärven lisäksi Parkanon ja Aurejärven suunnilta. Kyrösjärvestä reitti laskee jokimaisena Nokialle, jossa se yhtyy Siurukosken välityksellä Kuloveteen Suuria pistekuormittajia Ikaalisten reitillä ovat Jämijärven kunnan ohella Kihniön ja Hämeenkyrön kunta ja Parkanon ja Ikaalisten kaupungit. Ainoa teollinen kuormittaja on nykyisin Kyrön kartonkitehdas. Jämijärven taajaman yläpuolisella vesiosuudella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Hajakuormituksen vaihtelu aiheuttaa ajoin veden samenemista ja lisää rehevyyttä, jopa enemmän kuin pistekuormitus. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/76 Ikaalisten reitin lahtialueista rehevyys on lisääntynyt selvimmin Vatulanlahdella ja Kelminselällä, jonne laskevat Jämijärven vedet. Jämijärven vedenlaatu on vain välttävä. Tähän on syynä voimakkaasti kohonnut fosforipitoisuus, veden voimakas humusleimaisuus ja samentuneisuus. Jämijärven kunnan pistekuormituksella ei ole juurikaan vaikutusta rehevyystasoon. Myös turvetuotannon osuus jää kokonaisuutena vähäiseksi. Vesistöalueen tilassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Pistekuormituksen vaikutus on jo nykyisin niin vähäistä, ettei kuormituksen väheneminen tuo merkittävästi parannusta veden laatuun. Hallitsevassa asemassa onkin hajakuormitus. Jämijärvi pysynee rehevänä ja laadultaan välttävänä vielä pitkään hajakuormituksen vähentämisestä huolimatta. Merialueet Pohjois-Satakunnan merialue kuuluu Eteläiseen Selkämereen, joka kattaa Satakunnan rannikkovesialueet Raumalta Merikarvialle asti. Veden vaihtuvuus on heikkoa erityisesti suojaisissa ja irtikuroutuvissa lahdissa. Matalat rannikkovedet altistavat rannikkovesien rehevöitymiselle. Vesi on rehevöitynyttä erityisesti kaupunkien ja asutustaajamien läheisyydessä ja suurten jokien laskulahdissa ja lähialueilla. Selkämereen kohdistuvasta kuormituksesta melko suuren osan arvellaan tulevan pintavesivirtojen mukana Saaristomereltä. Suurin osa mereen kohdistuvasta kuormituksesta on hajakuormitusta, josta maatalouden osuus on suurin. Muita hajakuormituslähteitä ovat haja- ja loma-asutus sekä metsätalous. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet vaikuttavat erityisesti asutuskeskusten lähivesien tilaan. Vaikka suurin osa Selkämeren kuormituksesta on paikallista alkuperää, vaikuttavat veden laatuun oleellisesti myös muualta virtausten ja ilman mukana kulkeutuvat ravinteet. Suomenlahdelta ja etelämpää Itämereltä virtausten mukana tulevat ravinteet rehevöittävät Selkämeren eteläisintä osaa. Ilmalaskeuma, joka on pääosin peräisin muualta, on keskeinen erityisesti typpikuormituksen osalta. Paikallisesti vakavan ongelman Selkämeren eliöyhteisölle muodostavat haitalliset ja myrkylliset aineet. Selkämeren vesiliikenteellä ja sen ylläpidolla on myös merkitystä vesien tilaan. Selkämeren tila on säilynyt melko hyvänä vielä viime vuosikymmeninä, vaikka rehevöitymisen esimerkkejä on havaittavissa. Ravinnepitoisuudet, varsinkin fosforipitoisuus ja planktonlevien määrä on kasvanut. Matalien rantavesien rehevöityminen on näkynyt erityisesti kalastossa särkikalojen runsastumisena. Mikäli hajakuormitusta saadaan vähentyä huomattavasti, voi Selkämeren tila säilyä hyvänä ja osittain sisimpien rannikkovesien tila parantua. 2.2.6. Pohjavesialueet Pohjois-Satakunnan tärkein pohjaveden muodostumisalue on Hämeenkankaan - Pohjankankaan muodostumisalue, joka sijoittuu Jämijärven, Kankaanpään ja Karvian alueille. Alueelta otetaan pohjavettä viiden kunnan sekä Niinisalon varuskunnan tarpeisiin. Alueella sijaitsee lisäksi useita pieniä vesiosuuskuntien ja -yhtymien kaivoja. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/76 Suunnittelualueella on yhteensä 30 luokiteltua pohjavesialuetta. Luokkaan I kuuluvia eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita on 21 kappaletta ja luokkaan II eli vedenhankintaa soveltuvia pohjavesialueita on 9 kappaletta. Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 142 km 2, pohjavedenmuodostumisalueen pinta-ala 109 km 2 ja teoreettinen antoisuus yhteensä 84 840 m 3 /d. Luokan II pohjavesialueilla vastaavasti pinta-ala on 31 km 2, muodostumisalueen pintaala 22 km 2 ja antoisuus 17 740 m 3 /d. Alueen tärkein pohjavesialue on Hämeenkankaan pohjavesialue, jonka antoisuus on 25 000 m 3 /d. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelualueen pääsijaintikunnissa sijaitsevat pohjavesialueet. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto pohjavesialueista. Taulukko 2.4 Yhteenveto suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevista pohjavesialueista (Valtion ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) Luokka Kpl Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden määrä [m 3 /d] I 21 141,74 108,97 84 840 II 9 31,27 22,24 17 740 Yhteensä 30 173,01 131,21 102 580 Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/76 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 HONKAJOKI 3.1.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu Honkajoen kunnassa on voimassa seuraavat osayleiskaavat: - Karvianjokilaakson osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2003) - Honkajoen Keskustan osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2008) - Honkajoen Kirkkokallion tuulipuiston osayleiskaava ja keskustan osayleiskaavan muutos (hyväksytty vuonna 2011). Asemakaavoitettuja alueita löytyy Honkajoen keskustan alueelta yhteensä noin 190 ha: - Honkajoen keskusta-alueen rakennuskaava - Kirkkokallion asemakaava (hyväksytty vuonna 2004) - Leivonniemen asemakaava (hyväksytty vuonna 2005) - Peltosen asemakaava (hyväksytty vuonna 2008) - Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueen laajennus. Tällä hetkellä vireillä olevia hankkeita ovat ajantasakaavan päivitys ja korjausluontoiset muutokset. Vuosien 2012-2013 kaavoitusohjelmassa on esitetty seuraavat hankkeet: - Pesämäen monitoimialueen aluesuunnitelma / yleiskaavan laadinta - Keskustaajaman vanhojen rakennuskaavojen ajantasaistaminen tarpeen mukaan. Honkajoen alueella on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa aluetta, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi Honkajoen alueelle ulottuvat Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan Natura 2000-alueet, jotka pääosin sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella. Taulukko 3.1 Honkajoen Natura-alueet. Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala (ha) Haapakeidas Honkajoki, Siikainen, Isojoki 5 779 Karvianjoen kosket Honkajoki, Kauhajoki 80 3.1.2. Vesihuollon järjestäminen Honkajoen kunnan vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja puhdistuksesta vastaa Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos. Kunnassa toimii myös vesiosuuskuntia, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. 3.1 Honkajoki
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/76 3.1.3. Vedenhankinta 3.1.4. Vedenjakelu Taulukko 3.2 Honkajoella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät. Vedenhankinta Liittyneet asukkaat (v. 2003) Jyllin vy Ostaa kunnan vh-laitokselta 11 Katkon vy Oma ottamo 18 Latikan vok Oma ottamo 120 Lylyn vok Oma ottamo Kauhajoella Osittain Kauhajoella Pukaran vok Oma ottamo 30 Honkajoen kunnan vedenhankinnasta huolehditaan Hongon (Honkalanmäki) ja Ojalan vedenottamoilta. Ottamoiden välillä on yhdysputki, mutta vesi syötetään ottamoilta omiin piireihinsä. Hongon vedenottamon vesi pumpataan lähes kokonaan teollisuuden tarpeisiin. Kunnassa toimii myös vesiosuuskuntien pohjavedenottamoita, joista merkittävin on Latikan ottamo sekä Pukaran kuilukaivo pohjavesialueen lähteessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen kunnan ja suurimpien osuuskuntien vedenottamot. Taulukko 3.3. Honkajoen pohjavedenottamot. Kunta / laitos Vedenottamo Lupa Ottolupa (m 3 /d) Käyttö 2011 (m 3 /d) Käsittely Honkajoen kunta Honko L-S VEO 500 418 Alkalointi (lipeä) 1977 Honkajoen kunta Ojala L-S VEO 1983 500 532 Kalkkikivisuodatin, UVdesinfiointi Latikan vok Latikka - - 99 Ei käsittelyä Pukaran vok Pukara - - Ei käsittelyä L-S VEO = Länsi-Suomen vesioikeus Tällä hetkellä vedenottamoilla toimitaan luparajojen ylärajoilla. Esimerkiksi Ojalan ottamolta huippukulutuksen aikaan vettä saatetaan pumpata jopa 800 m 3 /d. Honkajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinta on tarkoitus aloittaa vuonna 2013. Honkajoen kunnan vesijohtoverkoston liittymisaste on n. 74 % eli n. 1 370 asukasta. Osuuskunnat huomioiden liittymisprosentti on n. 84 %. Kunnan vedenottamoilta pumpataan verkostoon vettä keskimäärin 950 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä on 920 m 3 /d. Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos myy Jyllin vesiyhtymälle vettä 10-200 m 3 vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen kunnan vesihuoltolaitoksen liittyjämäärien ja vedenkulutuksen kehitys vuosina 2000, 2005 ja 2010-2011. 3.1 Honkajoki
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/76 Taulukko 3.4. Honkajoen kunnan vesihuoltolaitoksen vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus. yksikkö 2000 2005 2010 2011 Asukasluku as 2 170 2 011 1 878 1 848 Liittyjämäärä as 1 484 1 347 1 359 1 367 Liittymis-% % 68 % 67 % 72 % 74 % Vedenkulutus Verkostoon pumpattu m 3 /d 605 855 1 077 950 Laskutettu vesimäärä m 3 /d 545-892 923 Ominaiskulutus l/as d 407 634 792 695 Laskuttamaton vesimäärä m 3 /d 60-184 27 Laskuttamaton % % 10 % - 17 % 3 % Teollisuuden vedenkulutuksen osuus on merkittävää, yli kolmasosa. Honkajoki Oy:n vedenkulutus tulee vuonna 2013 lisääntymään ainakin 100 m 3 /d ja vuonna 2014 mahdollisesti vielä lisää yhtiön laajentumisen takia. Honkajoen vedenkulutus tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kasvamaan, riippuen teollisuuden vedentarpeista. Kunnan keskitetty vedenjakelu kattaa Honkajoen keskustaajaman lisäksi Honkaluoman, Kuivakankaan, Rynkäisen ja Vatajankylän. Haja-asutusalueilla toimii osuuskuntia. Kunnan vesijohtoverkoston kokonaispituus on 103 km, joka on pääosin muovia. Vesijohtoverkosto on yhteydessä Kankaanpään vesijohtoverkostoon. Verkostossa on 100 m 3 alavesisäiliö Kirkkokallion teollisuusalueella. 3.1.5. Poikkeusolojen vesihuolto 3.1.6. Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Honkajoella poikkeustilanteessa, eli Hongon tai Ojalan ottamon ollessa poissa käytöstä, mahdollinen varavesilähde on jäljelle jäävä kunnan vedenottamo. Molemmista ottamoista voidaan ottaa vettä 500 m 3 /d eli 366 l/as d. Tämä riittää turvaamaan vedenhankinnan. Honkajoen veden tarve poikkeustilanteessa on 164 m 3 /d (120 l/as d). Honkajoelta on myös yhteys Kankaanpäähän, josta voidaan kriisitilanteessa toimittaa vettä. Honkajoella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan asemakaava-alueet sekä teollisuusalueen. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 730 asukasta eli liittymisprosentti on n. 40 %. Vuonna 2011 jätevettä johdettiin viemäriin keskimäärin 410 m 3 /d. Laskuttamattoman veden ja vuotovesien osuus oli 56 %. 3.1 Honkajoki
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/76 Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen viemäriin liittyjien sekä jätevesimäärien kehitys vuosina 2000, 2005 ja 2010-2011. Taulukko 3.5 Honkajoen jätevesimäärät ja laskuttamaton jätevesi. yksikkö 2000 2005 2010 2011 Asukasluku as 2 170 2 011 1 878 1 848 Liittyjämäärä as 762 735 732 732 Liittymis-% % 35 % 37 % 39 % 40 % Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d 569 594 369 411 Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 258 357 185 180 Jätevesimäärä / asukas l/as d 746 808 504 562 Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d 310 237 185 232 Laskuttamaton % % 55 % 40 % 50 % 56 % Viemäriverkoston kokonaispituus on 20 km. Suurin osa verkostosta on muoviputkea (97 %, v. 2005). 3.1.7. Jätevedenkäsittely Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamon mitoitustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.6 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot. q (m 3 /h) Q (m 3 BOD /d) AVL 7 -kuorma P (kg/d) (kg/d) N (kg/d) 85 - - 502 - - Puhdistamo on rakennettu 1974 ja sitä on saneerattu vuonna 1985 lisäämällä rengaskanava, vuonna 1993 lisäämällä jälkiselkeytys ja vuonna 2005 poistamalla Metoxy-yksikkö käytöstä. Käsitelty jätevesi johdetaan Karvianjokeen puhdistamon kohdalla. Puhdistamon prosessin vaiheet ovat: - tulopumppaus - rumpusiivilä - ferrosulfaatin syöttö - ilmastus rengaskanavassa - jälkiselkeytys. Puhdistamolle johdetaan keskustan asukkaiden jätevedet, sekä Korpelan Lihajaloste Oy:n jätevedet, jotka tulevat puhdistamolle rasvanerotuksen kautta (70-80 m 3 /d). Jätevedet tulevat lihajalostamolta puhdistamolle piikkeinä. Johtuen suuresta orgaanisen aineen määrästä, happiarvot ovat ajoittain romahtaneet puhdistamolla. Lisäksi puhdistamoa kuormittavat Honkajoen kunnan lietteenkäsittelyalueen suotoja pintavedet. Kompostialueella käsitellään myös Honkajoki Oy:n lietteitä. Honkajoki Oy:llä on oma puhdistamo, jossa yhtiön jätevedet käsitellään. 3.1 Honkajoki
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/76 Lounais-Suomen ympäristökeskus on puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa (8.9.2006) asettanut vaatimukset käsitellyn veden laadulle ja käsittelytehoille. Lisäksi tuloksia tarkastellaan yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 mukaan. Puhdistamoa tarkkaillaan kuusi kertaa vuodessa. Luvan saajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi 31.12.2015 mennessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon lupatiedot sekä kuormitus- ja puhdistustehotiedot vuosikeskiarvoina ilmoitettuna vuosilta 2000, 2005 ja 2010-2011. Taulukko 3.7 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja lupatiedot. Pitoisuus [mg/l] Lupa 2000 2005 2010 2011 LOS tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä [mg/l] BOD 7ATU 900 26 820 110 620 14 410 29 15 Kok. P 21 0,87 9,6 1,6 9,5 0,57 6,8 0,7 0,5 Kok. N 110 46 390 320 57 11 46 23 - COD Cr 170/56* 100 Kiintoaine 81/21* 20 Q (m 3 /d) 536 596 370 412 * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Taulukko 3.8 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistusteho- ja lupatiedot. Puhdistusteho [%] Lupa LOS 2000 2005 2010 2011 [%] BOD 7ATU 97 87 98 93 90 Kok. P 96 83 94 90 90 Kok. N 57 17 60 51 - COD Cr 78/92* 80 Kiintoaine 67/93* 90 Nitrifiointiteho 65 80 * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Vuonna 2011 Honkajoen puhdistamon käsittelytulos ei saavuttanut kaikkia lupaehtoja tarkkailujaksoilla eikä nitrifiointitehoa vuositasolla. Erityisen huono tulostaso oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin yksikään lupaehto ei täyttynyt. Honkajoen puhdistamon prosessi kärsi lukuisista erilaisista häiriöistä vuoden aikana. Häiriöiden lisäksi toimintaa hankaloittavat rasvapitoiset elintarvikejätevedet sekä ajoittain sakokaivolietteen vastaanotosta aiheutuvat kuormituspiikit. Lihajaloste Korpela Oy:n kuormituksen osuus orgaanisesta aineesta on tarkkailujen perusteella jopa yli puolet (70 %) ja ravinnekuormasta noin kolmannes. Myös kompostialueen vedet on koettu puhdistamon toimintaa haittaavana tekijänä sateilla. Jätevettä ohitettiin tapaninpäivän myrskyn aiheuttaman sähkökatkon takia noin 600 m 3. Muuten jätevettä ei olla jouduttu ohittamaan. 3.1.8. Lietteen käsittely Sako- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan puhdistamolle 43 m 3 tasausaltaaseen, joista se pumpataan pieninä erinä rumpusiivilälle ja siitä edelleen jätevedenkäsittelyprosessiin. 3.1 Honkajoki
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/76 Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla ja sen jälkeen aumakompostoidaan kompostointikentällä ja käytetään edelleen kaatopaikan maisemointiin. Puhdistamolla kuivatun lietteen määrä oli vuonna 2011 noin 360 m 3. 3.1.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 3.1.10. Kehittämistarpeet 3.2 JÄMIJÄRVI Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 26 % (n. 480 asukasta) ja viemäröintiverkoston ulkopuolelle n. 60 % (n. 1 120 asukasta) kunnan väestöstä. Honkajoen kunnan vesihuollon kehittämistarpeita ja mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ovat: - vedenhankinnan kapasiteetin lisääminen kunnan vesihuoltolaitoksen uudella vedenottamolla tai veden ostaminen Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta - jätevedenpuhdistamon saneeraus tai jätevesien johtaminen Honkajoki Oy:n puhdistamolle käsiteltäväksi tai siirtoviemärillä Kankaanpäähän käsiteltäväksi, lisäksi varautuminen mahdollisesti Karvialta tuleviin jätevesiin - lietteenkäsittely. 3.2.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu Jämijärvellä on valtuuston hyväksymä (vuonna 1985) rantayleiskaava. Kaavaa ei ole vahvistettu, mutta se on ohjannut rakentamista ja toiminut poikkeuslupakäytännön pohjana. Kaava kattaa Jämijärven, Ainajärven, Mertiönjärven ja Tykköönjärven. Asemakaavoitus kattaa kunnan keskustan lisäksi Jämin alueen. Voimassa olevat asemakaavat ovat: - Keskustaajaman kaavayhdistelmä Jämijärvi Kirkonkylä (hyväksytty vuonna 1999) - Jämin keskusalueen asemakaava (hyväksytty vuonna 2002) - Jämin asemakaava 2 (hyväksytty vuonna 2003). Jämijärvellä voimassa olevat rantakaavat ovat: - Kauppilan kylän alueen rantakaava (hyväksytty vuonna 1981) - Mielahden ranta-asemakaava (hyväksytty vuonna 2003) - Ainajärven rantakaava (hyväksytty vuonna 1985) - Mielahti-Pitkälahti ranta-asemakaava (hyväksytty vuonna 2010). Tällä hetkellä vireillä olevia hankkeita ovat: - Jämin osayleiskaava (hyväksytty 2012) - Ratiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Jämin keskusalueen asemakaavan tarkastus - Jämijärven kuntakeskuksen alue, Tuulenpesän pientaloalueen asemakaava. - Jämijärven kirkonseudun asemakaavamuutos 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/76 Vuosien 2013-2014 kaavoitusohjelmassa on lisäksi esitetty seuraavat lähiaikoina vireille tulevat kaavat: - Jämijärven rantaosayleiskaavan laadinta - Jämijärven keskustaajaman osayleiskaava - Jämin Fly-in alueen asemakaava - Laskettelurinteen johtavan tien alkupään lomamökkien asemakaava. Jämijärven alueella on yksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva alue. Hämeenkankaan Natura-alue sijaitsee myös kahden muun kunnan alueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven Natura-alueet ja niiden pinta-ala. Taulukko 3.9 Jämijärven Natura-alueet Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala (ha) Hämeenkangas Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen 4 369 3.2.2. Vesihuollon järjestäminen Jämijärvellä vedenhankinnasta ja -jakelusta vastaavat vesiosuuskunnat. Jämijärvellä toimii 10 vesiosuuskuntaa tai yhtymää, joiden verkostoihin on liittynyt käytännössä kaikki kunnan kiinteistöt. Verkostojen ulkopuolella on vain yksittäisiä kiinteistöjä. Jämijärvellä toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.10 Jämijärvellä toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät. Vedenhankinta Liittyneet asukkaat (v. 2011) Jussinperän vok Oma ottamo 20 Jämijärven vok Oma ottamo 950 Kierikan vy Oma ottamo 70 Mielahden vy Oma ottamo 250 Pajulahden vy Oma ottamo 15 Palojoen vok Oma ottamo 1255 Pirttikylän vok Oma ottamo 15 Rajakorven vok Oma ottamo 80 Ruupanperän vok Oma ottamo 80 Vihun vok Oma ottamo 185 Viemäröinnistä ja jätevedenkäsittelystä vastaa Jämijärven kunnan viemärilaitos. Jätevedenpuhdistamo hoidetaan ostopalveluna kiinteistöhuolto Jari Mannisen toimesta. Viemäriverkostosta ja jätevesilaskutuksesta vastaa kunta. 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/76 3.2.3. Vedenhankinta 3.2.4. Vedenjakelu Jämijärven vedenhankinnasta vastaavat vesiosuuskunnat ottavat vetensä omilta ottamoiltaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot osuuskuntien ottamoista. Taulukko 3.11. Jämijärven vesiosuuskuntien pohjavedenottamot. Kunta / Laitos Ottamo Lupa Ottolupa (m 3 /d) Käyttö 2011 (m 3 /d) Käsittely Jämijärven vok Soukonlähde L-S VEO 480 200 Ei käsittelyä 1991 Palojoen vok Palojoki L-S VEO 525 370 Ei käsittelyä 1965 Jussinperän vok Jussinperä - - 5 (3 Ei käsittelyä Jyllin vok Jylli - - Ei käsittelyä Kierikan vy Kierikka - - 33 (1 Ei käsittelyä Mielahden vok Mielahti - - 51 Ei käsittelyä Pajulahden vy Pajulahti - - 4 (3 Ei käsittelyä Pirttikylän vok Pirttikylä - - 4 (3 Ei käsittelyä Rajakorven vok Rajakorpi - - 17 (3 Ei käsittelyä Ruupanperän vok Ruupanperä - - 17 (3 Ei käsittelyä (Ikaalinen) Vihun vok Vihu - - 41 Ei käsittelyä L-S VEO = Länsi-Suomen vesioikeus (1 käyttö vuonna 2009 (2 käyttö vuonna 2010 (3 Jämijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2012) esitetty arvio käytöstä Osuuskuntien toimittaman veden laatu on pääsääntöisesti ollut hyvää lukuun ottamatta veden happamuutta ja pienempien osuuskuntien vedessä ajoittain ilmenneitä bakteereja. Jämin lomakeskuksella oli aiemmin oma ottamo, mutta veden riittävyyden kanssa oli ongelmia. Nykyään lomakeskus ostaa vetensä Jämijärven vesiosuuskunnalta. Rämin vesiosuuskunnan kiinteistöt on liitetty Jämijärven vesiosuuskunnan verkostoon. Jämijärven ja Kankaanpään pohjavesialueiden yhteinen suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2012. Vuonna 2011 vesijohtoverkoston liittymisaste oli n. 99 %. Vuonna 2011 Jämijärven suurimmilta vedenottamoilta pumpattiin verkostoon vettä keskimäärin 530 m 3 /d. Vesiosuuskuntien laskutetun veden määrästä ei ole tietoa ja pumpatun vedenkin määrät ovat osin arvioituja. Näin ollen laskuttamattoman veden tai vuotoveden määrästä ei ole tietoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven kahden suurimman vesiosuuskunnan eli Jämijärven ja Palojoen vesiosuuskuntien liittyjämäärien ja vedenkulutuksen kehitys vuosina 2000, 2005 ja 2010-2011. 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/76 Taulukko 3.12. Jämijärven vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus (Jämijärven ja Palojoen vok huomioitu). yksikkö 2000 2005 2010 2011 Asukasluku as 2 308 2 183 2 041 2 003 Liittyjämäärä (arvio) as 2 285 2 161 2 021 1 983 Liittymis-% % 99 % 99 % 99 % 99 % Vedenkulutus Verkostoon pumpattu m 3 /d 493 507 529 529 Ominaiskulutus l/as d 216 235 262 267 Keskitetty vedenjakelu kattaa Jämijärvellä koko kunnan alueen. Keskusta-alueen vedenjakelu kuuluu Jämijärven vesiosuuskunnalle ja Palojoen vesiosuuskunta toimii kunnan pohjoisosassa, osittain myös Kankaanpään ja Parkanon puolella. Vuoden 2011 lopussa kahden suurimman osuuskunnan vedenjakeluverkoston pituus oli 255 km. Kaikkien osuuskuntien verkostot huomioiden vesijohtoa on rakennettu 325 km. Vesijohtoverkoston materiaali on lähes kokonaisuudessaan muovia. Osuuskuntien verkostot eivät ole yhteydessä keskenään. 3.2.5. Poikkeusolojen vesihuolto 3.2.6. Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Jämijärvellä kaikki vesiosuuskunnat ovat omien ottamoidensa varassa, sillä verkostojen tai ottamoiden välille ei ole rakennettu yhteyksiä poikkeustilanteiden varalle. Verkostosta ei ole yhteyttä myöskään naapurikuntiin, kuten esimerkiksi Kankaanpäähän, josta vettä voitaisiin kriisitilanteessa toimittaa. Jämijärven vedentarve poikkeustilanteessa on 241 m 3 /d. Keskitetty viemäröinti kattaa keskustaajaman sekä Mielahden ja Perhepuiston kaava-alueet sekä Jämin matkailukeskuksen alueen. Viemäriverkoston liittyjien määrä vuonna 2011 oli noin 720 asukasta. Liittymisaste oli n. 36 %. Vuonna 2011 jätevettä muodostui keskimäärin 280 m 3 /d. Laskuttamattoman veden ja vuotovesien osuus oli 57 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven viemäriin liittyjien sekä jätevesimäärien kehitys vuosina 2000, 2005 ja 2010-2011. 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/76 Taulukko 3.13 Jämijärven jätevesimäärät ja laskuttamaton jätevesi. yksikkö 2000 2005 2010 2011 Asukasluku as 2308 2 183 2 041 2 003 Liittyjämäärä as 760 870 720 720 Liittymis-% % 33 % 40 % 35 % 36 % Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d 193 248 158 277 Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 110 115 132 120 Jätevesimäärä / asukas l/as d 254 286 219 385 Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d 83 133 26 158 Laskuttamaton % % 43 % 54 % 16 % 57 % Viemäriverkoston kokonaispituus on 29 km, joka on pääosin muoviputkea. Betonista viemäriä on vähän. Verkostoa on rakennettu 1970-luvulta lähtien ja sitä on osittain uusittu. 3.2.7. Jätevedenkäsittely Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja saneerattu vuonna 1992. Se on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa on kaksilinjainen matalakuormitteinen rinnakkaissaostus. Puhdistamolla ei ole käytössä saostuskemikaalia. Taulukko 3.14 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot. q mit (m 3 /h) Q kesk (m 3 /d) AVL BOD 7 -kuorma (kg/d) P (kg/d) N (kg/d) 45 575 1200 220 13,6 26 Puhdistamon atk-järjestelmä on päivitetty 2006 ja puhdistamolle on tehty ilmastimien ja suodattimien huolto vuonna 2007. Muuten puhdistamon laitteisto on alkuperäisessä kunnossa. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Loukkuojaan. Puhdistamon käsittelyprosessin vaiheet ovat: - tulopumppaus - välppäys porrasvälpällä - ferrosulfaatin syöttö - ilmastus - jälkiselkeytys. Lounais-Suomen ympäristökeskus on puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa asettanut vaatimukset veden laadulle ja käsittelytehoille. Lisäksi tuloksia tarkastellaan yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 mukaan. Puhdistamoa tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Hakemus puhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi tulee jättää viimeistään 31.12.2015. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon lupatiedot sekä kuormitus- ja puhdistustehotiedot vuosikeskiarvoina ilmoitettuna vuosilta 2000, 2005 ja 2010-2011. 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/76 3.2.8. Lietteen käsittely Taulukko 3.15 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja lupatiedot. Pitoisuus [mg/l] Lupa 2000 2005 2010 2011 LOS tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä [mg/l] BOD 7ATU 160 6,3 160 4,4 200 5,7 180 7,2 15 Kok. P 6,7 0,08 7,6 0,08 8,2 0,26 7,6 0,36 0,5 Kok. N 37 33 44 37 44 42 43 47 - COD Cr 62/47* 125 Kiintoaine 6,9/4,1* 35 Q (m 3 /d) 271 251 158 277 - * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Taulukko 3.16 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistus- ja lupatiedot. Puhdistusteho [%] Lupa LOS 2000 2005 2010 2011 [%] BOD 7ATU 96 97 97 96 90 Kok. P 99 99 97 95 90 Kok. N 15 13 2-8 - COD Cr 84/89* 75 Kiintoaine 95/98* 90 Nitrifiointiteho 39/79* 85 * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Jämijärven kunnan jätevedenkäsittely täytti asetetut vaatimukset vuonna 2011 lukuun ottamatta nitrifiointia. Tarkkailusta vastaavan Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan puhdistamolle voisi sopia ajotapa, jossa käytettäisiin yhtä ilmastuslinjaa ja kahta selkeyttämöä. Järjestely vaatisi kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Puhdistamon virtaama nousi vuoden 2010 tasosta merkittävästi, jonka myötä myös kuormitukset kasvoivat. Virtaaman kasvu voi johtua sadevesien johtumisesta viemäriverkostoon. Negatiivinen typpireduktio johtuu käytetystä laskentatavasta, kun todellinen virtaama on huomattavasti korkeampi kuin näytteenottokertojen keskimääräinen virtaama. Liukoisen fosforin jäännöspitoisuuden perusteella puhdistamolle on myös epäilty saapuvan äkillisiä fosforin kuormituspiikkejä. Puhdistamolla ei ole ollut ohijuoksutuksia. Sako- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan repijäpumpulla välpän kautta prosessiin. Puhdistamolla käsiteltiin sakokaivolietteitä vuonna 2011 n. 765 m 3. Puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla ja on viety kompostoitavaksi Kankaanpään kaatopaikalle. Kuivatun lietteen kokonaismäärä oli vuonna 2011 n. 360 m 3 /d. Vuoden 2013 alusta lähtien kuivattu liete kuljetetaan Vampulaan VamBion biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. 3.2 Jämijärvi
Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 23/76 3.2.9. Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 3.2.10. Kehittämistarpeet Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle ei käytännössä ole kiinteistöjä. Viemäriverkoston ulkopuolelle jää suurin osa eli n. 75 % (n.1 280 asukasta) kunnan väestöstä. Jämijärven kunnan jätevesihuollosta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2010 (Oy Björn Backström AB). Suunnitelmassa on esitetty viemäriverkostojen linjaukset ja mitoitukset alustavasti kuudelle alueelle, jotka ovat Puutarhan ja Yli-Rämeen alueet, Kauppilan kylä, Kurssikeskuksen ympäristö, Kierikan kylä, Mertiöjärven länsipuoli sekä Korpivaaran Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Sydänmaan, Luomakylän ja Kiturannan kylät. Alueilla sijaitsee yhteensä noin 360 kiinteistöä. Viemäröinnin toteutuminen on kunnan asukkaiden vastuulla (esim. osuuskunnat). Jämijärven kunnan vesihuollon kehittämistarpeita ja mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ovat: - vedenhankinnan varmuuden lisääminen vesiosuuskuntien vedenottamoita yhdistämällä, erityisesti Palojoen ja Soukonlähteen ottamoiden yhdistäminen lähellä sijaitseviin vedenottamoihin tai yhteydellä Kankaanpäähän - jätevedenpuhdistamon saneeraaminen tai jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Kankaanpäähän käsiteltäväksi - lietteenkäsittely. 3.3 KANKAANPÄÄ 3.3.1. Maankäyttö ja luonnonsuojelu Kankaanpään kaupungissa on voimassa seuraavat osayleiskaavat: - Taajamien (keskusta, Niinisalo) osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1992) - Majajärven osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1990) - Venesjärven osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1996, muutos 2012) - Vihteljärven-Niemenkylän osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1999) - Karvianjokilaakson osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2006) - Keskustan osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2012, ei vielä lainvoimainen). Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä n. 960 ha. Vanhaa maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa on jäljellä vielä 72 ha. Asemakaavoitettuja alueita ovat Kankaanpään keskusta, Lohikko sekä Niinisalo. Järvien rannoille on rantakaavoitettu alueita yhteensä 607 ha. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun huomioidaan lisäksi laaditut osayleiskaavat. Tällä hetkellä vireillä olevia kaavahankkeita ovat : - Alahonkajoen tuulivoimapuiston osayleiskaava - Kaivolan laajennusalueen asemakaava - Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 3.3 Kankaanpää