Kone- ja metallialan perustutkinto 2010

Kone- ja metallialan perustutkinto 2010 Automaatiotekniikan ja Kunnossapidonkoulutusohjelma Automaatioasentaja, Kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Koneenasentaja, Koneistaja, Levyseppähitsaaja, Työvälinevalmistaja Hyväksytty 31.8.2010 Muutos 19.9.2011 Voimassa 1.8.2010 alkaen Kehitysjohtajan päätös 3 (asnro 56/500/2009) (asnro 609/12.00.01/2011) Hallintosääntö 1.1.2007, 10

2 Sisältö JOHDANTO... 5 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 1.1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 6 1.2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN... 9 1.3 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT... 13 1.4 JATKO-OPINTOKELPOISUUS... 15 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 16 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA... 16 3.1 YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ... 16 3.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN... 16 3.3 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN... 16 3.4 NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET... 17 3.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 17 3.6 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 17 3.7 TODISTUKSET... 18 3.8 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 18 4 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI... 19 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 19 4.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (10 ov)... 19 4.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (10 ov)... 22 4.1.3 LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (10 ov)... 25 4.2 VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA... 30 4.2.2 LEVY- JA HITSAUSTYÖT (20 ov)... 34 4.2.3. KONEENASENNUS (20 ov)... 39 4.2.4 TYÖVÄLINEVALMISTUS (20 ov)... 43 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA... 47 4.3.1. SÄHKÖMEKAANISET ASENNUKSET (20 ov)... 47 4.3.2. AUTOMAATIOASENNUS (20 ov)... 51 4.3.3 KUNNOSSAPITO (20 ov)... 55 4.5 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 58 4.5.2 KONEAUTOMAATION ASENNUS (10 ov)... 58 4.5.4 HYDRAULIIKKA-ASENNUKSET (10 ov)... 61 4.5.9 PNEUMATIIKKA-ASENNUKSET (10 ov)... 65 4.5.13 ALUMIININ JA RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUS (10 ov)... 68 4.5.14 ASENNUSHITSAUS (10 ov)... 73 4.5.15 HITSAUS (10 ov)... 77 4.5.16 IW-HITSAUS (10ov)... 81 4.5.17 LEVY- JA HITSAUSALAN CNC-VALMISTUS (10 ov)... 84 4.5.18 LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖT (10 ov)... 88 4.5.19 LEVYTYÖKESKUKSEN KÄYTTÖ (10 ov)... 93 4.5.20 MEKANISOITU JA AUTOMATISOITU HITSAUS (10 ov)... 98 4.5.21 NC-TARKKUUSSÄRMÄYS (10 ov)... 102 4.5.22 OHUTLEVYTYÖT (10 ov)... 105 4.5.25 CAD/CAM-2D-TYÖSTÖRATOJEN VALMISTUS (10 ov)... 109 4.5.26 CAD/CAM-3D-TYÖSTÖRATOJEN VALMISTUS (10 ov)... 113 4.5.27 CNC-SORVAUS (10 ov)... 117 4.5.28 CNC-JYRSINTÄ (10 ov)... 120

4.5.29 HIONTA (10 ov)... 124 4.5.31 MANUAALIKONEISTUS (10 ov)... 127 4.5.32 KONEPAJAMITTAUS (10 ov)... 130 4.5.33 MONIAKSELINEN VALMISTUS (10 ov)... 133 4.5.35 TYÖSTÖ KIPINÄTYÖSTÖKONEELLA (10 ov)... 137 4.5.36 TYÖVÄLINEIDEN VALMISTUS JA KUNNOSSAPITO (10 ov)... 141 4.5.37 CAD/CAM-SUUNNITTELU JA -VALMISTUS (10 ov)... 145 4.5.43 TUTKINNON OSA KOULUTUSOHJELMAN/OSAAMISALAN PAKOLLISISTA TUTKINNON OSISTA... 149 4.5.44 TUTKINNON OSA TUTKINTONIMIKEKOHTAISESTI PAKOLLISISTA TUTKINNON OSISTA... 149 4.5.45 TUTKINNON OSAT AMMATILLISISTA PERUSTUTKINNOISTA... 149 4.5.46 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA... 150 4.5.47 TUTKINNON OSA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA... 151 4.5.48 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA... 152 4.5.49 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA... 152 4.5.49.1 LAITERAKENNUS (10 ov)... 153 4.5.49.2 MUOVITUOTANNON VALMISTUS JA KUNNOSSAPITO 10 ov... 156 4.5.49.3 TYÖVÄLINEIDEN CAD/CAM - SUUNNITTELU JA VALMISTUS 10 ov... 162 4.6 MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 165 4.6.1 YRITTÄJYYS... 166 4.6.2 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN... 171 4.6.3 AMMATTITAITOA SYVENTÄVÄT JA LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT... 173 4.6.4 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (YHTEISET OPINNOT)174 4.6.5 LUKIO-OPINNOT... 174 4.7 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (PERUSTUTKINTOA LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT)... 174 4.7.1 YRITYSTOIMINTA... 174 4.7.2 TUTKINNON OSA AMMATILLISISTA TUTKINNOISTA (PERUSTUTKINNOT, AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT)... 179 4.8 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 180 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV... 181 TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 181 5.1 Pakolliset tutkinnon osat... 181 5.1.1 Äidinkieli, 4 ov... 181 5.1.1.1 Tiedonhankinta ja -välittäminen 1 ov... 182 5.1.1.2 Ammatilliset tekstitaidot 1 ov... 183 5.1.1.3 Puheviestintä 1 ov... 184 5.1.1.4 Kieli ja kulttuuri 1 ov... 185 5.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov... 186 5.1.3 Vieras kieli, englanti 2 ov... 187 5.1.4 Matematiikka, 3 ov... 189 5.1.4.1 Peruslaskutoimitukset 1 ov... 190 5.1.4.2 Työelämän matematiikkaa 1 ov... 190 5.1.4.3 Matemaattisen tiedon tuottaminen ja analysointi 1 ov... 191 5.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov... 193 5.1.5.1 Fysiikan perusteet 1 ov... 193 5.1.5.2 Kemian perusteet 1 ov... 195 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov... 197 5.1.7 Liikunta, 1 ov... 199 5.1.8 Terveystieto, 1 ov... 200 3

5.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov... 202 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 203 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat... 204 5.2.2 Ympäristötieto, 0-4 ov... 204 5.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka, 0-4 ov... 206 5.2.4 Etiikka, 0-4 ov... 208 5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 0-4 ov... 209 5.2.6 Psykologia, 0-4 ov... 211 5.2.7 Yritystoiminta, 0-4 ov... 214 6 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 217 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 217 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 217 9 LIITEOSA... 218 9.1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA... 218 9.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 219 9.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT... 220 4

5 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet -asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa ammatillista peruskoulutusta (opetussuunnitelmaperusteista koulutusta) ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä luvusta 9 ammattialan kuvaus ja arvoperusta ovat yhteisiä. Luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavia perustutkintoja ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien/osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja tutkinnon osien osaamisen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen na. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

6 1 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laajaalaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää tietotekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. Hän osaa käyttää NC-ohjattuja koneita ja hänellä on valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnossapitojärjestelmien käyttöön ja ohjelmointiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työohjeita sekä osaa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-ohjelmalla. Tutkinnon suorittanut osaa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vuorovaikutustilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnon suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Hänellä on valmius ensiavun antoon sairauskohtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteissa on keskeistä työelämässä toimimisen avaintaitojen saavuttaminen. Avaintaitojen kaikille yhteiset tavoitteet on määritelty kohdassa 1.3. Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin kohdassa 4 ne sisältyvät seuraavien ammattitaitovaatimusten mukaan:. Tutkinnon suorittanut osaa soveltaa oppimaansa tietoa työtehtävissä sekä arvioida ja jäsentää sitä. Hän osaa arvioida omaa työtään ja oppimistaan. Hän tiedostaa

7 oppimistarpeensa, oppimisprosessinsa ja -tyylinsä. Hän osaa ratkaista työssään esiin tulevia ongelmia sekä tehdä valintoja ja päätöksiä. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän toimii työyhteisön jäsenenä joustavasti ja rakentavasti sekä kohtelee muita tasavertaisesti. Hän noudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä toimii vuorovaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti ja kommunikoida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän osaa kertoa asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättävästi. Tutkinnon suorittanut tekee työtään sovitulla tavalla, huolellisesti, tarkasti ja vastuuntuntoisesti sekä noudattaa työaikoja. Hän ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvostaa omaa ja muiden työtä. Hän on suvaitsevainen ja toimii toisia kohtaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Omalla toiminnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avoimuutta työyhteisössä. Hän noudattaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. Tutkinnon suorittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkohtiin. Hän käyttää henkilönsuojaimia ja työkoneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa käsitellä painavia kappaleita sekä varoa tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnon suorittanut huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä toimii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla Hän käyttää terveellisiä työtapoja ja ergonomisesti oikeita työasentoja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä osaa torjua ja suojautua niiltä. Tutkinnon suorittanut asennoituu työhönsä niin, että toimii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää toiminnallaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja työnantajan toiminnan kannattavuutta. Hän on oma-aloitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä toimii innovatiivisesti ja yritteliäästi. Hän osaa tehdä työtapavalintoja työn kokonaistaloudelliset seikat huomioon ottaen ja arvioida omaan työhönsä liittyviä palkka-, materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnon suorittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja toimintatapoja ja raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ongelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkoituksenmukaisesti. Tutkinnon suorittanut tietoisena siitä, että tuotteen ulkonäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä on ratkaiseva merkitys lopputuloksessa. Hän tunnistaa kauniit muodot ja rakenteet sekä tiedostaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnon suorittanut osaa peruslaskutoimitukset sekä osaa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Hän osaa lukea työtehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastoja sekä soveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ongelmatilanteissa. Tutkinnon suorittanut tuntee metallien ja muovien ominaisuuksia ja kevytmetalli- ja teräslaatujen merkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien ominaispainot ja lämpölaajenemisen suuruusluokkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän

8 tietää lämmön tuonnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnon suorittanut osaa käyttää erikoistumisalueensa mukaisen numeerisesti ohjatun koneen ohjelmointiohjelmaa tai jotain käyttö- ja kunnossapitojärjestelmän tiedonohjelmaa. Hän osaa käyttää tietotekniikkaa tiedon hankinnassa ja taltioinnissa sekä raportoinnissa ja viestinnässä. Tutkinnon suorittanut osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Hän kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Hän noudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja kohtelee muita tasapuolisesti sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän osaa toimia asiallisesti ja luontevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja osaa käyttää kieli- ja viestintätaitojaan. Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut osaa kone- ja metallialan valmistustekniikoita monipuolisesti. Koneistaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan poraus-, sorvaus-, jyrsintä- ja hiontatöitä sekä manuaalisilla että numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Koneenasentajalla on asennus- ja kokoonpanotaitojen lisäksi valmistusteknistä perusosaamista koneistuksesta, muovituotannon valmistuksesta ja levy- ja hitsaustöistä. Levyseppähitsaaja osaa tehdä levytöitä, hitsata ja tehdä erilaisia metallirakennetöitä. Työvälinevalmistaja osaa valmistaa työpiirustusten mitta-, muoto- ja sijaintitoleranssien mukaan tarkasti ja monipuolisia työstötapoja käyttäen erilaisia työvälineitä, usein erikoistyöstökoneita ja erikoismateriaaleja käyttäen. Valmistustekniikan koulutusohjelman keskeistä osaamista ovat myös laadunvalvontaan liittyvät konepajatekniset mittaukset ja mittalaitteiden kalibroinnit. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelman suorittaneella on konepajatekniset perusvalmiudet ja koneenasennustaidot yhdistettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapidon erikoisosaamiseen. Automaatioasentaja osaa soveltaa mekaniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa työskennellessään automaatiolaitteiden parissa. Lisäksi hän voi osata varsin laajastikin tehdä automaatioon liittyviä sähkötöitä. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ).

9 1.2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov 4. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 4.2.1 Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Koneenasentaja 4.2.3 Koneenasennus 20 ov Työvälinevalmistaja 4.2.4 Työvälinevalmistus 20 ov 4.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Koulutusohjelman pakollinen tutkinnon osa 4.3.1 Sähkömekaaniset asennukset, 20 ov Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 4.3.2 Automaatioasennus 20 ov Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.3.3 Kunnossapito 20 ov tai 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 4.2 Valmistustekniikan osaamisala Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 4.2.1 Koneistus 1) Levyseppähitsaaja 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 1) Koneenasentaja 4.2.3 Koneenasennus 1) Työvälinevalmistaja 4.2.4 Työvälinevalmistus 1) 4.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 4.3.2 Automaatioasennus 1) Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 4.3.3 Kunnossapito 1) tai

10 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 40 ov Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmassa valittava 20 ov 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa valittava 4 tutkinnon osaa Automaatio- ja kunnossapidon koulutusohjelmassa valittava 2 tutkinnon osaa 4.5.2 Koneautomaation asennus 10 ov 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset 10 ov 4.5.9 Pneumatiikka-asennukset 10 ov 4.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov 4.5.14 Asennushitsaus 10 ov 4.5.15 Hitsaus 10 ov 4.5.16 IW-hitsaus 10 ov 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 4.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov 4.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov 4.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 4.5.21 NC-tarkkuussärmäys 10 ov 4.5.22 Ohutlevytyöt 10 ov 4.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus10 4.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus10 4.5.27 CNC-sorvaus 10 ov 4.5.28 CNC-jyrsintä 10 ov 4.5.29 Hionta 10 ov 4.5.31 Manuaalikoneistus 10 ov 4.5.32 Konepajamittaus 10 ov 4.5.33 Moniakselinen valmistus 10 ov 4.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 10 ov 4.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 10 ov 4.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 10 ov 4.5.43 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 4.3.1 tai 4.4.1) 4.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 4.2.1-5, 4.3.2-4, 4.4.2-4) 4.5.45. Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista* 4.5.46 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* 4.5.47Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* 4.5.48 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista* 4.5.2 Koneautomaation asennus 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset 4.5.9 Pneumatiikka-asennukset 4.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 4.5.14 Asennushitsaus 4.5.15 Hitsaus 4.5.16 IW-hitsaus 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 4.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 4.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 4.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 4.5.21 NC-tarkkuussärmäys 4.5.22 Ohutlevytyöt 4.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 4.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 4.5.27 CNC-sorvaus 4.5.28 CNC-jyrsintä 4.5.29 Hionta 4.5.31 Manuaalikoneistus 4.5.32 Konepajamittaus 4.5.33 Moniakselinen valmistus 4.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 4.5.36Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 4.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 4.5.43 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 4.3.1 tai 4.4.1) 4.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 4.2.1-5, 4.3.2-4, 4.4.2-4) 4.5.45 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista * Kymmenen opintoviikon (10 ov) laajuus vastaa yhtä tutkinnon osaa. 4.5.46 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* 4.5.47Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta*

11 Tutkinnon osat 4.5.46 4.5.48 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata valinnaisia tutkinnon osia kokonaislaajuudeltaan 20 ov. * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta 4.5.49 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 4.5.49.1 Laiterakennus 10 ov 4.5.49.2 Muovituotannon valmistus ja kunnossapito 10 ov 4.5.49.3 Työvälineiden CAD/CAM suunnittelu ja valmistus 10 ov Tutkinnon osat 4.5.46 4.5.48 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata kaksi valinnaista tutkinnon osaa. 1) Vastaa kahta tutkinnon osaa 2) Vastaa kolmea tutkinnon osaa * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta 4.6 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov 4.6.1 Yrittäjyys 10 ov 4.6.2 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 4.6.3 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 5-10 ov 4.6.4 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 0-10 ov 4.6.5 Lukio-opinnot 0-10 ov 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.2.1 Muovikomposiittituotteiden valmistus 10 ov (Kts. muovi- ja kumitekniikan pt ops) 4.7.1 Yritystoiminta 4.7.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) 4.7.3 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä paikallisesti tarjottava tutkinnon osa ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) 4.7.1 Yritystoiminta 4.7.2 Tutkinnon osa ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot)

12 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset Pakolliset Valinnaiset tutkinnon osat 5.1.1 Äidinkieli 4 ov 0 4 5.1.2 Toinen 1 ov 0 4 kotimainen kieli, ruotsi 5.1.3 Toinen 2 ov 0 4 kotimainen kieli, suomi 5.1.4 Vieras kieli 2 ov 0 4 5.1.5 3 ov 0 4 Matematiikka 5.1.6 Fysiikka ja 2 ov 0 4 kemia 5.1.7 1 ov 0 4 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 5.1.8 Liikunta 1 ov 0 4 5.1.9 1 ov 0 4 Terveystieto 5.1.10 Taide ja 1 ov 0 4 kulttuuri 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat 1 10 5.2.2 Ympäristötieto 0 4 5.2.3 Tieto- ja 0 4 viestintätekniikka 5.2.4 Etiikka 0 4 5.2.5 Kulttuurien tuntemus 0 4 5.2.6 Psykologia 0 4 5.2.7 Yritystoiminta 0 4 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi

13 opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä kone- ja metallialan perustutkinnon perustutkinnon muodostuminen - taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja, jopa suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 1.3 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen.

14 Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän

15 ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.4 JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

16 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa on kirjattuna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kone-, metalli- ja muovialan maakunnallisen koulutuksen ohjausryhmässä on hyväksytty kone- ja metallialan ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmassa on kirjattuna ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen. 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 3.3 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat

17 on suoritettu hyväksytysti. 3.4 NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien an ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 3.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai näyttötutkintona osoittanut ammattitaitonsa jossakin tämän tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa on esitettävä tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa,

18 mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Tarvittaessa tutkinnon suorittajan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 3.7 TODISTUKSET Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja

19 suorittaa näyttötutkinto. 4 KONE- JA METALLITEKNIIKAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat vaihtovirrasta tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi

20 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 1. Työprosessien Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä itsenäisesti suunnitelman suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen.

21 3. Työn perustana olevan tiedon Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun taidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa lukea osaa tulkita osa- ja yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustu kokoonpanopiirustuk sten eri projektioita sia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuk sia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkais u Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työturvallisuusmääräyksi ä kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä ergonomisesti oikein osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteist a myös vieraalla kielellä huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteit a myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti.

22 Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä opintokokonaisuuteen kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytössä ja tutkintotilaisuudessa osoitetaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien työn perustana olevan tiedon elinikäisen oppimisen avaintaidot. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla ja tutkintotilaisuudessa haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (10 ov) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle