KIRJALLINEN KYSYMYS 351/2003 vp Tradenomien kelpoisuus ammatillisten opintojen opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Tradenomit jäivät ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kokonaan pois ammatillisesta opettajakorkeakoulutuksesta sekä ilman lain suomaa mahdollisuutta hakeutua opettajakorkeakoulutuksen jälkeen toisen asteen ammatillisten opintojen opettajan virkaan. AMK-insinööri voi kyllä hakeutua opettajakorkeakouluun sekä saada viran toisen asteen ammatillisten opintojen opettajana, mutta kelpoisuusvaatimuksista puuttuu vielä tradenomi. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetyn asetuksen 5 luvun 13 :ssä todetaan ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuudesta tutkintoon johtavien opintojen osalta, että kelpoinen on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon. Kuitenkin samassa pykälässä todetaan myöhemmin, että kaupan ja hallinnon alalla vaaditaan yleisestä kelpoisuudesta poiketen "soveltuva ylempi korkeakoulututkinto". Ammattikorkeakoulujärjestelmää arvioinut OECD-ryhmä totesi viime keväänä raportissaan, että jatkossa tulisi pohtia ammattikorkeakoulusta valmistuneiden mahdollisuutta opettaa ammattikorkeakouluissa. Nykytilanteessa ollaan kaukana kansainvälisistä suosituksista, kun tradenomitutkinto ei riitä edes ammatillisen perustutkinnon ammatillisten opintojen opettajan virkakelpoisuuteen. Epätasa-arvo samantasoisten tutkintojen, esim. insinööritutkinnon kanssa on myös ilmeinen. Uudessa koulutusalaluokituksessa tietojenkäsittelyä pääaineenaan opiskelleet tradenomit luokitellaan luonnontieteelliseen kategoriaan, ja näin ollen ajankohtaiseksi tulee myös heidän opettajakoulutus- sekä virkakelpoisuutensa mahdollistaminen ilman tulkinnanvaraisuuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ja millä aikataululla hallitus aikoo toimia tradenomitutkinnon ammatillisen opettajakorkeakoulutuksen ja virkakelpoisuuden edistämiseksi? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2003 Paula Risikko /kok Jari Vilén /kok Timo Seppälä /kok Ahti Vielma /kok Leena Harkimo /kok Esko Kurvinen /kok Jari Koskinen /kok Jyrki Katainen /kok Versio 2.0
Anne Holmlund /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Maija Perho /kok 2
Ministerin vastaus KK 351/2003 vp Paula Risikko /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 351/2003 vp: Miten ja millä aikataululla hallitus aikoo toimia tradenomitutkinnon ammatillisen opettajakorkeakoulutuksen ja virkakelpoisuuden edistämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Tutkinnon osalta ammatillisten opintojen opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu opetustehtävää vastaava alan korkein tutkinto, jollei alalla ole soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala. Kauppaopettajilta on perinteisesti vaadittu ylempi korkeakoulututkinto, päinvastoin kuin muissa oppilaitosmuodoissa, ja tämä kanta otettiin myös voimassa olevista kelpoisuusvaatimuksista säädettäessä. Myös ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen opettajilta (kielet, matematiikka, liikunta, terveystieto jne.) edellytetään pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulun lehtorilta vaaditaan ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) mukaan kaikilla aloilla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja yliopettajalta soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Suomen ammattikorkeakoulutusta arvioinut OECD:n tutkijaryhmä totesi, että ammattikorkeakoulujen opettajien koulutustason nostamisessa on edistytty, mutta piti ristiriitaisena sitä, että ammattikorkeakouluista valmistuneet eivät voi siirtyä opettajiksi ammattikorkeakouluihin. Tutkijat katsoivat, että ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta voisi muodostua väylä, jota kautta ammattikorkeakoulusta valmistunut voisi pätevöityä ammattikorkeakoulun opettajaksi. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (645/2001) on voimassa 31.7.2005 saakka. Kokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia jatkotutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. On luontevaa, että kokeilun perusteella ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta tehtävien ratkaisujen yhteydessä tarkastellaan myös jatkotutkinnon tuottamaa opettajakelpoisuutta. Hakukelpoisuus ammatillisiin opettajakorkeakouluihin on säädetty laissa ammatillisesta opettajankoulutuksesta (356/2003) siten, että ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen. Suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuuden ja laadun takeena ovat korkeatasoiset opettajat. Ammatillisten opettajien koulutustarpeen on katsottu olevan suurimmillaan lähivuosina, koska ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvien ikäluokat ovat suuria tulevan vuosikymmenen vaihteessa ja samanaikaisesti eläkkeelle on jäämässä runsaasti ammatillisia opettajia. Myös ammatillisen perustutkinnon muuttaminen kolmivuotiseksi sekä opintoihin sisältyvät työssäop- 3
Ministerin vastaus piminen ja kehitteellä olevat näytöt lisäävät opettajatarvetta lähivuosina. Riittävän ammatillisen opettajankoulutuksen ohella myös mm. opettajille asetetut kelpoisuusvaatimukset vaikuttavat osaavien ja pätevien opettajien saatavuuteen. Tarkoituksena on, että ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimuksia arvioidaan myös ammattitaitoisten opettajien saatavuuden näkökulmasta. Kysymystä tradenomien kelpoisuudesta ammatillisten opintojen opettajiksi voidaan tarkastella mahdollista ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimusten arviointia tehtäessä. Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 351/2003 vp Paula Risikko /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Paula Risikko /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 351/2003 rd: På vilket sätt och med vilken tidtabell tänker regeringen bidra till att tradenomexamen innebär en möjligt till yrkespedagogisk lärarutbildning och tjänstebehörighet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Behörighetsvillkoren för lärare inom yrkesutbildningen bestäms i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998). Examenskravet när det gäller lärare i yrkesinriktade studier är i regel lämplig högre högskoleexamen eller lämplig yrkeshögskoleexamen eller någon annan högsta examen inom branschen som motsvarar undervisningsuppgiften, om det på området inte finns någon lämplig högre högskoleexamen eller yrkeshögskoleexamen. Undantag från denna huvudregel är handel och administration samt social- och hälsovårdsbranschen. Av handelslärarna har av tradition krävts högre högskoleexamen, i motsats till vad som gäller i andra läroanstaltsformer, och denna ståndpunkt intogs även när de gällande behörighetsvillkoren föreskrevs. Även för lärarna i yrkesutbildningens gemensamma studier (språk, matematik, gymnastik, hälsokunskap osv.) gäller i regel kravet på högre högskoleexamen. Av lektorerna vid yrkeshögskolor krävs enligt yrkeshögskoleförordningen (352/2003) på alla områden lämplig högre högskoleexamen och av överlärarna lämplig licentiat- eller doktorsexamen. En forskargrupp vid OECD som har utvärderat den finländska yrkeshögskoleutbildningen konstaterade att det gjorts framsteg när det gällt att höja utbildningsnivån hos yrkeshögskolornas lärare, men ansåg det vara motstridigt att de som utexamineras från yrkeshögskolorna inte kan bli lärare vid en yrkeshögskola. Forskarna ansåg att yrkeshögskolornas påbyggnadsexamina kunde bli en väg för dem som utexaminerats från yrkeshögskolorna att skaffa sig kompetens som yrkeshögskolelärare. Lagen om försök med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna (645/2001) gäller t.o.m. 31.7.2005. Med hjälp av försöket inhämtas information om och erfarenheter av dessa påbyggnadsexaminas ställning i högskolornas examenssystem. Det faller sig naturligt att man i samband med avgörandena av yrkeshögskolornas påbyggnadsexamina även granskar den lärarbehörighet som en påbyggnadsexamen ger. Behörigheten att söka till yrkespedagogiska lärarhögskolor föreskrivs i lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning (356/2003) så att den som har en sådan utbildning och arbetserfarenhet som fordras för en lärartjänst eller en lärarbefattning vid en yrkeshögskola eller en yrkesläroanstalt kan antas till yrkeslärarutbildning. Garantin för ett välfungerande och kvalitativt utbildningssystem i landet är högklassiga lärare. Det har ansetts att behovet av yrkeslärarutbildning kommer att vara som störst de närmaste åren, eftersom de åldersgrupper som kommer till den grundläggande yrkesutbildningen är stora vid nästa decennieskifte och ett stort antal yrkeslärare samtidigt går i pension. Även det faktum att alla yrkesinriktade grundexamina blivit treåriga samt att inlärning i arbetet tagits in i studierna och yrkesprov håller på att utvecklas ökar be- 5
Ministerns svar hovet av lärare de närmaste åren. Vid sidan av en tillräcklig yrkeslärarutbildning påverkar även behörighetskraven för lärarna tillgången på kompetenta och behöriga lärare. Det är meningen att behörighetskraven för yrkeslärarna skall utvärderas även med tanke på tillgången på yrkeskunniga lärare. Frågan om tradenomernas behörighet som lärare i yrkesinriktade studier kan granskas i samband med en eventuell utvärdering av behörighetskraven för yrkeslärare. Helsingfors den 17 oktober 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6