Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella

Samankaltaiset tiedostot
Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet. Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus

Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Joroisten vesienhoito

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

Pintavesien toimenpideohjelmat. Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

KEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

RAPORTTEJA 67 I Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021

TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Toimenpiteiden suunnittelu

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Suomen arktisten vesien tila

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

1. Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. 2. Vesienhoidon ajankohtaiset asiat (liite 1 ja 2)

Vesipuitedirektiivin mukaisia vesimuodostumia kuvaavat paikkatietoaineistot on tallennettu INSIPRE3-tietokantaan kahteen eri datasettiin:

Vesienhoito ja maatalous

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Kuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Transkriptio:

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä Jari Pasanen

Merkittävien paineiden määrittelykriteerit I Merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormitus Kuormitustyyppiä pidetään merkittävänä, jos kyseinen kuormitustyyppi yksin tai yhdessä muiden kuormitustyyppien kanssa aiheuttaa vesimuodostuman hyvää huonomman tilan. Jos tunnistetaan useita kuormitustyyppejä, jotka yhdessä aiheuttavat merkittävän ympäristöpaineen, otetaan kaikki kuormitustyypit mukaan, vaikka kyseiset kuormitustyypit yksin eivät olisikaan merkittäviä. Vesimuodostuman tilaa voi heikentää useampi kuin yksi kuormitustekijä, esimerkiksi fosfori- ja humuskuormitus yhdessä. Tällöin tarkastellaan sekä fosforikuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit että humuskuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit.

Ravinteet ja kiintoaine - Pistekuormitus VAHTI- tietokanta - Hajakuormitus VEMALA-malli - 3. jakovaiheen vesistöalueilla syntyvä kuormitus - 3. jakovaiheen vesistöalueilta lähtevä kuormitus (yläpuoliset va:t) - kuormitus järviin - huomioi hydrologian - kg/a, kg/km 2 /a - laskentavuodet 2006-11 Lisäksi SYKE laskee tilastollisella ominaiskuormitusmallilla valuma-alueille kuormitusarviot -> vaihteluväli kuormitukselle

Kemijoen vha P Kuormituksen jakauma, P Pistekuormitus 3 % Hajakuormitus 14 % Laskeuma 3 % Luonnonhuuhtouma 79 % Yhdyskunnat 5 % Haja-asutus 15 % Teollisuus 5 % Kalankasvatus 6 % Turvetuotanto 1 % Maatalous 46 % Metsätalous 23 % Muut 0,1 % Kemijoen vha, N Kuormituksen jakauma, N Pistekuormitus 9 % Hajakuormitus 7 % Laskeuma 7 % Luonnonhuuhtouma 78 % Yhdyskunnat 33% Haja-asutus 5% Teollisuus 20% Kalankasvatus 2% Turvetuotanto 2% Maatalous 23% Metsätalous 15% Muut 0,3%

Tornionjoen VHA, kok P Kuormituksen jakauma, kokp Hajakuormitus 13 % Pistekuormitus 1 % Laskeuma 2 % Luonnonhuuhtouma 84 % Yhdyskunnat 4 % Haja-asutus 17 % Kalankasvatus 1 % Turvetuotanto 0,5 % Maatalous 56 % Metsätalous 21 % Muut 0,4 % Tornionjoen VHA, kokn Kuormituksen jakauma kokn Hajakuormitus 7 % Pistekuormitus 2 % Laskeuma 7 % Luonnonhuuhtouma 83 % Yhdyskunnat 20 % Haja-asutus 10 % Kalankasvatus 0,4 % Turvetuotanto 3 % Maatalous 49 % Metsätalous 18 % Muut 1 %

Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen VHA, kokp Kuormituksen jakauma, kok P Hajakuormitus 7 % Pistekuormitus 0,5 % Laskeuma 11 % Luonnonhuuhtouma 81 % Yhdyskunnat 2 % Haja-asutus 14 % Kalankasvatus 3 % Maatalous 10 % Metsätalous 69 % Muut 2 % Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen VHA, kok N Kuormituksen jakauma, kok N Hajakuormitus 3 % Pistekuormitus 1 % Laskeuma 20 % Luonnonhuuhtouma 76 % Yhdyskunnat 22 % Haja-asutus 6 % Kalankasvatus 2 % Maatalous 5 % Metsätalous 65 % Muut

VHA 5, P-kuormitus %/sektori Osa-alue Yhdyskunnat Hajaasutus Teollisuus Kalankasva tus Turvetuo tanto Maatalous Metsätalo us Muut Laskeuma Luonnonhuu htouma Yht. Ihmiskuorm yht Kaakamojoki 1,39 8,30 0,00 0,00 0,34 45,05 3,07 0,03 0,30 41,51 100,00 58,19 Kemijoen alaosa 7,04 6,90 0,13 2,63 1,11 17,11 1,91 0,04 2,37 60,76 100,00 36,88 Kemijoen keskiosa 0,06 4,47 0,00 9,17 0,00 15,33 2,53 0,03 4,90 63,52 100,00 31,59 Simojoki 0,27 2,36 0,00 0,00 1,08 15,17 8,00 0,02 3,46 69,64 100,00 26,90 Kemijärven alue 1,02 3,16 5,77 2,87 0,13 9,07 2,41 0,02 6,07 69,47 100,00 24,46 Kitinen 0,39 1,99 0,29 0,00 0,12 6,01 3,96 0,02 2,80 84,41 100,00 12,79 Ounasjoki 0,67 2,38 0,05 0,05 0,00 4,60 3,94 0,02 2,79 85,51 100,00 11,71 Raudanjoki 0,03 2,01 0,00 1,20 0,25 4,22 3,68 0,02 4,42 84,16 100,00 11,42 Kemihaara 0,07 0,87 0,00 0,15 0,00 5,04 4,29 0,02 0,63 88,93 100,00 10,44 Luiro 0,03 0,36 0,00 0,00 0,00 1,03 4,45 0,01 5,22 88,90 100,00 5,88

Osa-alue Yhdyskun nat Hajaasutus Teollisuus Kalankasv atus VHA 6 P-kuormitus, %/sektori Turvetuota nto Maatalous Metsätalo us Muut Laskeuma Luonnonhuuht ouma Yhteensä Ihmiskuorma yht Könkämäeno 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 3,2 91,4 100,0 5,4 Muonionjoki 0,6 1,5 0,0 0,1 0,1 1,3 3,1 0,1 1,7 91,5 100,0 6,8 Tornionjoki 0,7 3,9 0,0 0,1 0,1 17,3 1,9 0,1 2,7 73,2 100,0 24,1 Rannikkoalue 0,0 39,4 15,6 0,0 0,0 43,6 1,4 0,0 0,0 0,0 100,0 100,0 VHA 7 P-kuormitus, %/sektori Osa-alue Yhdyskunn at Teollisuus Kalankasv atus Turvetuot anto Maatalous Metsätalo Luonnonhu us Muut Laskeuma uhtouma Yhteensä IhmisKuorm a yht Hajaasutus Luttojoki- Nuorttijoki 0,4 2,0 0,3 0,0 0,1 6,0 4,0 0,0 2,8 84,4 100,0 12,8 Näätämöjoki 0,7 2,4 0,1 0,0 0,0 4,6 3,9 0,0 2,8 85,5 100,0 11,7 Paatsjoki- Uutuanjoki 0,0 2,0 0,0 1,2 0,3 4,2 3,7 0,0 4,4 84,2 100,0 11,4 Tenojoki 0,1 0,9 0,0 0,1 0,0 5,0 4,3 0,0 0,6 88,9 100,0 10,4

Kaakamajoki % Yhdyskunnat 1,4 Haja-asutus 8,3 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,0 Turvetuotanto 0,3 Maatalous 45,0 Metsätalous 3,1 Muut 0,0 Laskeuma 0,3 Luonnonhuuhtouma 41,5 Ihmisper. kuormituksen osuus yht 58,2

Kemijoen alaosa % Yhdyskunnat 7,0 Haja-asutus 6,9 Teollisuus 0,1 Kalankasvatus 2,6 Turvetuotanto 1,1 Maatalous 17,1 Metsätalous 1,9 Muut 0,0 Laskeuma 2,4 Luonnonhuuhtouma 60,8 Ihmisper. kuormituksen osuus yht. 36,9

Simojoki % Yhdyskunnat 0,3 Haja-asutus 2,4 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,0 Turvetuotanto 1,1 Maatalous 15,2 Metsätalous 8,0 Muut 0,0 Laskeuma 3,5 Luonnonhuuhtouma 69,6 Ihmisper. kuormituksen osuus yht. 26,9

Tornionjoki % Yhdyskunnat 1,5 Haja-asutus 1,4 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,1 Turvetuotanto 0,2 Maatalous 9,2 Metsätalous 1,3 Muut 0,1 Laskeuma 7,3 Luonnonhuuhtouma 78,9 Ihmisper. kuormituksen osuus yht 13,8

Kunta Nimi 2. kausi - Ekologinen tila Merkittävät paineet Inari Akujoki Huono Pistekuormitus, HyMo-muutokset Kemi, Keminmaa, Rovaniemi, Ala-Kemijoki Tyydyttävä HyMo-muutokset Tervola Keminmaa Akkunusjoki Tyydyttävä Hajakuormitus, HyMo-muutokset Keminmaa Kaakamojoki Tyydyttävä Hajakuormitus Keminmaa Saarajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Kolari Venejoki Tyydyttävä? Muonio Särkijoki Tyydyttävä Pistekuormitus? Pelkosenniemi Mairijoki Tyydyttävä Lisätiedon tarve Pello Alainen Tyydyttävä Hajakuormitus Ratasjoki Ranua Siuruanjoen Tyydyttävä Hajakuormitus yläosa Ranua Ranuanjoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ranua Luiminkajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ranua Nuupasjoki Tyydyttävä Hajakuormitus, keväiset happamuuspiikit Ranua Heinijoki Tyydyttävä Hajakuormitus Rovaniemi Sierijoki Tyydyttävä Hajakuormitus Tervola Kaisajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Tornio, Ylitornio Martimojoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Luomajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Alainenjoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Tengeliönjoki alaosa Tyydyttävä HyMo-muutokset

Kuormituksen vähentämistarve, joet Kunta Nimi Kok P (%) Kok N (%) Ranua Siuruanjoen yläosa 24 0 Ranua Ranuanjoki 50 26 Ranua Luiminkajoki 8 0 Ranua Nuupasjoki 12 0 Ranua Heinijoki 3 0 Keminmaa Akkunusjoki 35 0 Tervola Kaisajoki 25 0 Rovaniemi Sierijoki 2 9 Pelkosenniemi Mairijoki 47 0 Keminmaa Kaakamojoki 30 10 Keminmaa Saarajoki 34 14 Pello Alainen Ratasjoki 49 0 Muonio Särkijoki 44 0 Ylitornio Alainenjoki 17 0 Inari Akujoki 72 83

Tarkentavia arviointeja - VIHMA-tarkasteluja noin 2-3 valuma-aluetta/ely - KUTOVA-tarkasteluja noin 2-3 valuma-aluetta/ely - LLR tarkasteluja 32 kpl (vesimuodostumia) - Vemala-ainetasekaavio-tarkasteluja 1-2 kpl (1. jv vesistöaluetta)/ely

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien merkittävät paineet (VHA 4 ja 5) Merkittävät paineet Nimi Kunta Ongelmat Hydrologis-morfologiset muutokset Hajakuormitus Sisäinen kuormitus Takajärvi Ranua Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Merkittävä Ranuanjärvi Ranua Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kuhajärvi Ranua Rehevyys, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Vähäinen Luiminkajärvi Ranua Rehevyys, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Petäjäjärvi Ranua Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Pisajärvi Rovaniemi Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Metsätalous, maatalous Merkittävä Vuoskujärvi Rovaniemi Rehevyys, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Merkittävä Sierijärvi Rovaniemi Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Pöyliöjärvi Kemijärvi Rehevyys, leväkukinnat Padolla eristetty Hulevedet, metsätalous Merkittävä Severijärvi Kemijärvi Rehevyys, heikko happitilanne Padolla eristetty Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kostamonjärvi Kemijärvi Rehevyys, leväkukinnat, heikko happitilanne Padolla eristetty Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Syväjärvi Kittilä Rehevyys, leväkukinnat Haja-asutus, metsätalous Merkittävä Seipäjärvi Sodankylä Rehevyys, leväkukinnat Metsätalous, haja-asutus Ei tietoa Porttipahdan tekojärvi Sodankylä Rantavyöhykkeen ekologinen tila Keinotekoinen Vähäinen Kelujärvi - Matalajärvi Sodankylä Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Lokan tekojärvi Sodankylä Rantavyöhykkeen ekologinen tila, kalaston rakeinotekoinen Vähäinen

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien merkittävät paineet (VHA 6) Merkittävät paineet Nimi Kunta Ongelmat Hydrologis-morfologiset muutokset Hajakuormitus Sisäinen kuormitus Kantojärvi Tornio Rehevyys, umpeenkasvu Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Ratasjärvi Pello Rehevyys, mataluus Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kurtakkojärvi Kolari Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Särkilompolo Muonio Rehevyys, leväkukinnat Metsätalous, haja-asutus Merkittävä Pasmajärvi Kolari Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Vähäinen Portimojärvi Ylitornio Mataluus, runsas kasvillisuus Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Heikkilänjärvi Pello Ei tietoa Maatalous, haja-asutus Merkittävä Lampsijärvi Pello Mataluus, rehevyys, heikko happitilanne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Iso-Vietonen Ylitornio Rantavyöhykkeen ekologinen tila Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Raanujärvi Ylitornio Rantavyöhykkeen ekologinen tila Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Iso Meltosjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Merkittävä Vähä Meltosjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Merkittävä Pysäjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Metsätalous Merkittävä

Kuormituksen vähentämistarve, järvet VHA 4 ja 5 Nimi Kunta Fysikaalis-kemiallinen tila (fosfori) Vähennystarve fosforipitoisuus Ihmiskuormituksen osuus % Sisäisen kuormituksen merkitys Takajärvi Ranua Välttävä 25 45,8 Merkittävä Ranuanjärvi Ranua Tyydyttävä 3,5 45,8 Kohtalainen Kuhajärvi Ranua Hyvä 48,6 Vähäinen Luiminkajärvi Ranua Hyvä 50,7 Kohtalainen Petäjäjärvi Ranua Hyvä 50,7 Kohtalainen Pisajärvi Rovaniemi Tyydyttävä 23,2 10,6 Merkittävä Vuoskujärvi Rovaniemi Tyydyttävä 18,8 18,3 Merkittävä Sierijärvi Rovaniemi Tyydyttävä 12,7 24,4 Kohtalainen Pöyliöjärvi Kemijärvi Tyydyttävä 3,5 75,7 Merkittävä Severijärvi Kemijärvi Hyvä 26,7 Kohtalainen Kostamonjärvi Kemijärvi Tyydyttävä 9,45 86,9 Kohtalainen Syväjärvi Kittilä Tyydyttävä 10 9,9 Merkittävä Seipäjärvi Sodankylä Tyydyttävä 3 6,0 Ei tietoa Porttipahdan tekojärvi Sodankylä Hyvä 3,36 Vähäinen Kelujärvi - Matalajärvi Sodankylä Hyvä 39,8 Kohtalainen Lokan tekojärvi Sodankylä Tyydyttävä 0,9 2,8 Vähäinen

Kuormituksen vähentämistarve, järvet VHA 6 Nimi Kunta Fysikaalis-kemiallinen tila (fosfori) Vähennystarve fosforipitoisuus Ihmiskuormituksen osuus % Sisäisen kuormituksen merkitys Kantojärvi Tornio Tyydyttävä 4,9 62,9 Kohtalainen Ratasjärvi Pello Tyydyttävä 3,5 55,9 Kohtalainen Kurtakkojärvi Kolari Välttävä 18 25,1 Kohtalainen Särkilompolo Muonio Tyydyttävä 6,2 13,6 Merkittävä Pasmajärvi Kolari Hyvä 17,4 Vähäinen Portimojärvi Ylitornio Hyvä 56,1 Vähäinen Heikkilänjärvi Pello Välttävä 28,5 19 Merkittävä Lampsijärvi Pello Tyydyttävä 9,7 19 Kohtalainen Iso-Vietonen Ylitornio Erinomainen 14,8 Vähäinen Raanujärvi Ylitornio Erinomainen 28,4 Vähäinen Iso Meltosjärvi Ylitornio Tyydyttävä 9,25 14,9 Merkittävä Vähä Meltosjärvi Ylitornio Välttävä 31,68 14,9 Merkittävä Pysäjärvi Ylitornio Huono 180 3,6 Merkittävä

II Merkittävä haitallisten aineiden kuormitus Vesipäästöinventaario: Inventaarion avulla arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusta sekä todennetaan vesipuitedirektiivin edellyttämä haitallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien vähentyminen sekä vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien loppuminen. (mm. teollisuuskemikaaleja, torjunta-aineita) Selvityksen perusteella nimetään vesimuodostumat, joissa haitalliset aineet ovat merkittävä tilaa heikentävä tekijä.

I Kemiallisen tilan luokittelu EQS: environmental quality standard 22

EU:n prioriteettiaineet Aineita 33 kpl, uudet aineet (12 kpl) Vaarallisten aineiden asetus, liite 1C 23

EU:n prioriteettiaineet EU prioriteettiaineet Mitattu tulos / EQS Kemiallinen tila: Hyvä tai hyvää huonompi pintavesien kemiallinen tila luokitellaan vertaamalla vesimuodostuman vuosittaisten seuranta- ja tarkkailutuloksien keskiarvoa kyseisen aineen vuosikeskiarvona asetettuun ympäristönlaatunormiin kemiallisen tilan luokittelun tulee pääsääntöisesti perustua vuosien 2006 2012 seuranta-aineistoihin verrattaessa metallien vuosittaisia mittaustuloksia ympäristönlaatunormiin otetaan tällöin huomioon lisäyksenä kyseisen metallin luonnon taustapitoisuus jos EQS ylityksiä havaitaan, kemiallinen tila on hyvää huonompi 24

Hg Ahven /lihas 2010-2013 Ahvenen elohopeatulokset Suomessa Näitä tuloksia tullaan käyttämään kemiallisen tilan luokittelussa II kierroksella alle EQS yli EQS Näytteenotto 2013 Kemijärvi Simojärvi Miekojärvi Pasmajärvi Siika-Kämä Pitkä-Surnujärvi 25

Kuormitusinventaario työtä koordinoi SYKE toisen suunnittelukauden vesienhoidon osana on laadittu selvitys vaarallisten aineiden asetuksen liitteen C ja D aineiden (prioriteettiaineet ja kansalliset haitalliset aineet) päästöistä tai huuhtoutumista kullakin vesienhoitoalueella. ELY-keskukset osallistuvat työhön omalla toimialueillaan tehtaat (Ni, Hg, Cd, Pb, jäähdytysvedet) kaivokset (Ni) jäteveden puhdistamot (ei prioriteettiaineita mittauksissa) kaatopaikat (ei prioriteettiaineita mittauksissa) kaukokulkeuma (Hg) 26

Merkittävät hydrologis-morfologiset paineet Hydrologis-morfologisten paineiden merkittävyyttä tarkastellaan sekä voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla että tilaltaan hyvää huonommaksi arvioiduilla tavanomaisilla vesimuodostumilla. Hydrologis-morfologisten paineiden (muutosten) merkittävyyden määritys on asiantuntija-arvio, jossa käytetään hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arviointiin tarkoitettuja kriteereitä. Hydrologis-morfologiset muutokset ovat aina merkittäviä, jos vesimuodostuma katsotaan niiden perusteella voimakkaasti muutetuksi. Ne voivat olla merkittäviä myös silloin, kun vesimuodostuman tila on arvioitu hyvää huonommaksi ja hydrologismorfologiset muutokset ovat vähäistä suurempia.

Padot/ Liikennevalot

Nimi HyMo muuttuneisuusluokka KeVoMu Ekologinen tila/potentiaali Nolimo Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Erinomainen Kivijärvi Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Erinomainen Ala-Askanjärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Ala-Suolijärvi - Oivanjärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Isojärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Kaarni Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Niemijärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Yli-Suolijärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Alajärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Jyrhämäjärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Rahajärvi l. Raahajävri Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Saukkojoki Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Tankajoki Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Kaihua Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Näskäjärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Olkkajärvi - Matkalampi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Paattinkijärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Pikku-Kaarni Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Saukko Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Vanttausjärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Inarijärvi l. Anarjävri Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Ulkujärvi Hyvä Voimakkaasti muutettu Hyvä Juottaan tekojärvi Huono Keinotekoinen Hyvä Irnijärvi - Vierusjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Jumiskonjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kaihuanjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kemijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Keski-Kemijoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kitinen Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Köykenönjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Luiro Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Luusuanjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Neitijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Raudanjoki alaosa Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Vanttausjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Severijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Vietonen Välttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Portimojärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Raanujärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Severijoki Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Akkunusjoki Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Lokan tekojärvi Huono Keinotekoinen Tyydyttävä Porttipahdan tekojärvi Huono Keinotekoinen Tyydyttävä Ala-Kemijoki Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Kostamonjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Pöyliöjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Tengeliönjoki alaosa Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä

Merkittävä vedenotto Merkittäväksi vedenotoksi määritetään sellaiset tapaukset, joissa vedenotto aiheuttaa vesimuodostuman hyvää heikomman tilan.