TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

Samankaltaiset tiedostot
Päijänne Brändiksi -hanke

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Saaristomeren biosfäärialue

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.


Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Merialuesuunnittelun edistäminen

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti

Vesivarojen arvo Suomessa

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

K-S sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvat järjestötoimijat Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

Matkailun kehitys maakunnissa

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

instituutti kulttuurimatkailu

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin yhdessä tekemällä ja kokemalla. Annamari Maukonen

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

RAKENNEMALLI 2040

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Kestävän kehityksen strategia

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Luonnonvarakiistojen sovittelun kokeilu Koitajoella

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Matkailun kehitys maakunnissa

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Lataa Euroopan luonto - Milos Andera. Lataa

Luonto lisää liikettä

MATKAILU. KasvuKraft Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Talouden seuraava aalto on biotalous

Vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Fundeerataan vesiyhteistyötä

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Transkriptio:

PÄIJÄNNE - BIOSFÄÄRIALUEEKSI TULEVAISUUDEN VETONAULA TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

Ihmistoiminta keskiössä: Toiminta perustuu ammatinharjoittajien, tutkijoiden, viranomaisten, asukkaiden, jne. välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin ja hankkeisiin, joilla innovoidaan tulevaisuuden kestäviä toimintamalleja ja elinkeinotoimintaa. BIOSFÄÄRIALUE Unescon tiedeohjelmaan perustuva kestävän kehityksen kokeilu/mallialue. Eri asia kuin maailmanperintökohde.

SUOMALAINEN SUURJÄRVI Yli miljoona suomalaista juo Päijänteen vettä päivittäin. Suomen toiseksi suurin järvi on jo nyt tärkeä asumisen, virkistyskäytön, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan sekä tutkimuksen näkökulmasta. Päijänteestä on mahdollisuus kehittää vieläkin tärkeämpi vesistöalue, jonka merkitys taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin tuojana voisi kasvaa aivan uusiin mittoihin.

Biosfäärialueet Suomessa ja Päijänteen biosfäärialuealoite Suomessa kaksi biosfäärialuetta, Pohjois-Karjalan biosfäärialue, laajennettu v. 2008; Saaristomeren biosfäärialue, laajennettu v. 2010 Lake Päijänne Päijänteen biosfäärialueen ajatus >esillä ensimmäisen kerran Päijänne -foorumissa v. 2004, >Päijänne hanke ja esiselvitys perustamisedellytyksistä v. 2007-8

Sisältötietoa >pinta-ala 8500 km² > yli 300 000 asukasta >Kolme kansallispuistoa Isojärven kp, Kuhmoinen Leivonmäen kp, Joutsa Päijänteen kp, Padasjoki, Asikkala Paljon hienoja luontokohteita, jotka soveltuvat yleisökäyttöön Paljon kulttuuriympäristökohteita Mm. UNESCOn Struven ketjun Oravivuoren piste 21.4.2016 5

Esiselvitys biosfäärialueen perustamisedellytyksistä Päijänteen alueella, 2008. Selvityksestä pyydettiin lausuntoja talvella 2008-2009. Soveltuisiko biosfäärialueen perustaminen Päijänteen seudulle? Millaista biosfäärialuetoiminnan tulisi olla? Keski-Suomen ympäristökeskus 21.4.2016 6

PÄIJÄNTEESTÄ BIOSFÄÄRIALUE Pro Päijänne yhdistyksen perustaminen v. 2015 UNESCO:n kautta vahva brändi on jo valmiina. Tämä edistäisi kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua, lähi- ja luomuruoan tuotantoa ja muuta kestävää elinkeinotoimintaa. Muualla maailmassa biosfäärialueet ovat matkailuvaltteja, niillä edistetään tutkimusta ja ympäristökasvatusta

PÄIJÄNTEESTÄ BIOSFÄÄRIALUE Vihreän kullan, vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden seutuna kestävään siniseen ja vihreään biotalouteen liittyvät kehittämishankkeet saisivat näkyvyyttä yhteistyössä biosfäärialueen kanssa. Osaamistalous ja digitalous tukevat biotalouden kehittämistä

PÄIJÄNTEESTÄ BIOSFÄÄRIALUE Yhteinen näkemys siitä, että biosfäärialuestatus olisi tavoittelemisen arvoinen asia, joka kirkastaisi yhteisen fokuksen ja saattaisi Päijänteen alueen osaksi, yli 600 vastaavanlaisen kohteen, kansainvälistä verkostoa. Päijänteellä on jo hyvä kandidaattiasema pohjoisten biosfäärialueiden joukossa. Saamme tietoa niiden toiminnasta, joten voimme saada sieltä myös tukea asian edistämiseen.

Biosfäärialueen hyödyt Tuo Päijänteen osaksi globaalia >600 vastaavanlaisen kohteen verkostoa yli sadassa maassa Mahdollistaa elinkeinoelämän/yritysten kansainvälistymistä On vetovoimainen brändi matkailuelinkeinon kehittämiselle Avaa ovia tutkimuksen ja koulutuksen kansainväliselle vaihdolle ja yhteistyölle Luo uudenlaisen poikkitieteellisen keskustelu/toimintafoorumin >mahdollisuudet uusien yhteistyökombinaatioiden luomiselle (yrittäjät/tutkimus/alkutuotanto/ ohjelmapalvelutuottajat/opiskelijat)

Biosfäärialueen haasteet Edellyttää Päijänteen alueen kuntien ja toimijoiden yhteistä tahtoa ja kykyä nähdä potentiaaliset mahdollisuudet ja toimia niiden saavuttamiseksi >hyötyjen konkretisointi Yritysverkostojen kokoaminen ja palvelukonseptointi, Organisaation luominen ja jatkuva kehittäminen <rahoituksen etsiminen Yhteisen hakemuksen laatiminen> UNESCOn nimeämispäätös

Vireillä olevia hankkeita Keski-Suomessa Responsible Tourism in Destinations/Four Seasons and Responsibility matkailukonferenssi 9.-10.6.2016 Jyväskylässä< Biosfäärikonseptin esittely FRESHABIT hanke>suomen sisävesiä kunnostetaan LIFErahoituksella>Suomi sai EU:n LIFE-rahoitusohjelmasta 12 miljoonaa euroa sisävesien tilan kohentamiseen ja luontoon liittyvien elinkeinojen edistämiseen. Päijänne yksi kohde (+Konnevesi, Saarijärven reitti) UNESCOn Struven ketjun Oravivuori ja Petäjäveden vanhan kirkon matkailun edistämishanke Maailmanperinnöstä voimaa /HUMAK, LEADER -ryhmät KYNÄ, Kulttuuriympäristö Näkyväksi -hanke/proagria K-S, E-Savo Saaristohanke > jatkohankkeen valmistelu yhdessä, Keski-Suomi, Päijät- Häme

s. muut Vireillä olevia hankkeita Päijät-Hämeessä Responsible Tourism in Destinations/Four Seasons and Responsibility matkailukonferenssi 9.-10.6.2016 Jyväskylässä< Biosfäärikonseptin esittely Kolmen matkailureitin kehittäminen: Pyhän Olavin vaellusreitti (Turun yo:n Brahea keskus vetää, reitti Novgorodista Trondheimiin?) Suomen kaunein maisematie (Vääksy-Pulkkilanharju-Korpilahti) Struven ketju (mm. Padasjoki, Oravivuori Jyväskylä) hankkeessa on mm. kolmen matkailureitin kehittäminen: - Pyhän Olavin https://fi.wikipedia.org/wiki/struven_ketju vaellusreitti (Turun yliopiston Brahea-keskus vetää, reitit on Novgorodista Trondheimiin?) - Suomen Muuta kaunein maisematie päivittämistä (Vääksy Pulkkilanharju - Korpilahti) - alueen Struven ketju (mm. Padasjoki Oravuori Jyväskylä) https://fi.wikipedia.org/wiki/struven_ketju http://www.visitpaijanne.fi/ - yms. muuta päivittämistä http://www.visitpaijanne.fi/

Kestävän kehityksen edistäminen Kestävä kehitys tarkoittaa, että kehitys on ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti sillä tavoin kestävää, että se tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä 2008) 21.4.2016 14