POMARKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS MRL 14 Kunnanvaltuuston 31.8.2006 41 hyväksymä. Voimaantulo 5.10.2006
POMARKUN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS (Ehdotus 08.12.2005 rak. ja ymp.lk) 1 LUKU: YLEISTÄ 1 Tavoite Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan pomarkkulaista rakentamista mahdollisimman hyvän ja viihtyisän asumis- ja työympäristön aikaansaamiseksi. 2 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain tai maankäyttö- ja rakennusasetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Pomarkun kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli asema- ja ranta asemakaavassa tai yleiskaavassa ei ole toisin määrätty. 3 Rakentamistapaohjeet Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa tarpeen mukaan rakentamisen ohjaamiseksi alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Määräykset, jotka on painettu leveälle palstalle tällä kirjasinkoolla, ovat velvoittavia. Ohjeet, jotka ovat kapealla palstalla pienellä kirjasinkoolla, sisältävät hyväksyttäviä ratkaisuja. Luettelo voimassa olevista ohjeista on saatavissa rakennusvalvontatoimistosta tai selailtavissa internetissä osoitteessa: http://www.pomarkku.fi II LUKU: RAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS 4 RAKENNUSLUPA / Talousrakennuksen rakentaminen Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa on siten haettava asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella sijaitsevan asunnon tai talousrakennuksen rakentamiseen. Mikäli talousrakennus asemakaavaalueella tai rantavyöhykkeellä on suurempi kuin 6 kerrosneliömetriä ja niiden ulkopuolella suurempi kuin 10 kerrosneliömetriä on sen rakentamiseen haettava rakennuslupa huolimatta siitä miten se aiotaan perustaa. Ohje ei koske kuitenkaan saunarakennusta, johon on aina haettava rakennuslupa.
5 TOIMENPIDELUPA / Toimenpiteiden luvanvaraisuus Toimenpidelupa on haettava vaikka rakennuslupaa ei 4 :n mukaan tarvittaisi, maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n mukaisiin toimenpiteisiin. 1. katoksen, vajan, kioskin tai vastaavan rakennelman rakentamiseen, 2. urheilu- ja kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon rakentaminen, 3. asuntovaunun tai muun liikuteltavan laitteen pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn, 4. maston, piipun, varastointisäiliön, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen 5. suurehkon laiturin tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentaminen, 6. muusta alueesta erotetun suurehkon varastointialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen, 7. rakennuksen katteen tai värityksen muuttaminen ja ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen taikka ikkunajaon muuttaminen, 8. muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen, 9. rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai reunusmuurin rakentaminen, mikäli niitä ei toteuteta tämän rakennusjärjestyksen 19 :n mukaisesti, 10. muut ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikai- Mikäli aiottu rakennelma ei edellytä rakennusluvan hakemista on sille haettava toimenpidelupa. Vähäinen leikkimökki, joka on alle 4 kerrosneliömetriä, maakellari ja huvimaja / grillikatos ei tarvitse toimenpidelupaa on kuitenkin tehtävä asemakaavan tai tämän rakennusjärjestyksen mukaiselle vähimmäisetäisyydelle tontin rajasta ellei naapuri anna toimenpiteelle suostumustaan. Lautasantennit, joiden halkaisija on yli 1,8 metriä haetaan toimenpidelupa. Pientaloalueilla lautasantenni sijoitetaan ensisijaisesti pihatasolle. Mikäli antenni sijoitetaan rakennuksen katolle se on asennettava katukuvaa häiritsemättömään paikkaan. Se tulee sijoittaa esimerkiksi savuhormin viereen tai pystysuorien rakenteiden yhteyteen. Lautasantennin väriksi valitaan näkyvän katon tai taustaseinän väri. Mikäli tilapäinen esiintymislava, yleisöteltta, katsomo tai vastaava on tarkoitus kauemmin kuin yhden viikon tai niihin liittyy merkittävää rakentamista on niille haettava toimenpidelupa. Alueen käyttäminen tilapäisesti asuntovaunu- tai leirintäalueena edellyttää toimenpideluvan hakemista rakennusvalvontaviranomaiselta.
sesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset. 11. asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely) 12. lämmityslaitoksen rakentamiseen, muuttamiseen tai uusimiseen. 13. olemassa olevaan rakennukseen rakennettavan tulisijan ja / tai savuhormin rakentamiseen tai uusimiseen. 14. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla sijaitsevan kiinteistön talousvesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen tai uusiminen. 6 ILMOITUSMENETTELY Merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen rakennusvalvontaviranomaiselle. Tällöin rakentamiseen tai toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt rakennus- tai toimenpideluvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. 7 NAAPURIEN KUULEMINEN / Menettely Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen säännösten perusteella ole tarpeetonta. Mikäli luvan hakija ei ole hankkinut rakennuslupahakemuksen liitteeksi naapurien kirjallista kuulemista hankkeen johdosta, suoritetaan se rakennuslupaviranomaisen toimesta hakijan kustannuksella. III LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 8 RAKENNUSPAIKKA Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maastosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sovelias ja pinta-alaltaan riittävän suuri, kuitenkin vähintään 5000 m 2 ja joka on kokonaisuudessaan hakijan hallinnassa yhdenmukaisella tavalla. Rakennuspaikkaa ei saa rakennusluvan myöntämisen jälkeen lohkoa tai halkoa myön-
netyn rakennusluvan vastaisesti 5000 m 2 osiin. pienempiin Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä ellei rakennuspaikka ole entinen. 9 RAKENNUSOIKEUS Rakennusoikeus ranta-alueen ulkopuolella on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Rakennettaessa rantavyöhykkeelle saa rakennuspaikalle rakentaa yhden yksiasuntoisen rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 80 neliömetriä, sekä kaksi talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 neliömetriä. Erillisen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 25 kerrosneliömetriä ja katetun terassin pinta-ala enintään puolet rakennettavasta kerrosalasta. Rantavyöhykkeellä rakennusten tulee olla enintään puolitoistakerroksisia eikä niiden korkeus saa ylittää 5,0 metriä. 10 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan noin 200 metrin levyistä maa-alueen kaistaa, joka rajoittuu järveen ja 100 metrin levyistä kaistaa joka rajoittuu jokeen tai puroon ellei maastoolosuhteet edellytä toisin. Mikäli ranta-asemakaavassa ei ole mainittu vähimmäisetäisyyttä naapurin maasta tai rakennuksesta nou-
datetaan mitä on määrätty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 :ssä. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä ja alimman lattiatason ranta-alueilla vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta ylempänä. Rakennuspaikalle saa sijoittaa 2 momentin estämättä vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta yhden, kerrosalaltaan enintään 25 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen, jos rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan. Savusauna tulee rakentaa 15 metrin etäisyydelle naapuritilan rajasta ja vähintään 20 metrin etäisyydelle naapurin rakennuksesta sekä riittävän etäälle tontilla olevista muista rakennuksista tai rakenteista niin ettei aiheuteta palovaaraa. Rakennusten sijoittelun ohjaamisen kohdalla tulisi huomioida myös haitallisten meluvaikutusten ehkäiseminen siten, että ohjataan/edellytetään rakennusten oleskelupihojen osalta sellaisia piha-alueita, jotka eivät ylitä valtionneuvoston periaatepäätöksen mukaisia ohjearvoja. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista 11 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRIS- TÖÖN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä Rakennus voidaan sijoittaa naapurin rajaan nähden lähemmäskin kuin 5 metriä, mikäli naapuritilan omistaja on antanut asiaan kirjallisen suostumuksensa ja menettelyllä ei syrjäytetä säännöksen tarkoitusta. Rakennuksen sijoittamisessa on aina otettava huomioon maiseman erityispiirteet ja rakennus- ja ympäristölautakunta voi määrätä rakennuksen rakennettavaksi edellä esitettyjä metrimääriä kauemmaskin mikäli se alueen erityispiirteet huomioiden on tarpeen. Mikäli savusauna sijoitetaan muuhun rakennukseen tulee yksityiskohdista sopia pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.
ekologisia reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon ja väritykseen. Melu tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna rakennuksessa tai sen lähellä olevien terveyttä ja antaa heille mahdollisuuden asua ja työskennellä hyväksyttävissä olosuhteissa. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. IV LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 12 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN TONTILLE Sen lisäksi mitä 10 :ssä on määrätty uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamiseen, sen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontin rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa ympäristökuvaltaan hallittu kokonaisuus. Laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi on tontin kokonaisvaltaisessa suunnittelussa otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: Kuntarakenteellinen sijainti ja paikan ominaispiirteiden hyödyntäminen Alueen omaleimaisuus ja identi- teetti Rakennukset ja pihat sekä liittyminen yleisiin alueisiin. 13 RAKENNUSAIKAISET TOIMENPITEET TON- TILLA Rakennustyön aikaiset varusteet ja varastot on sijoitettava tontille siten, etteivät ne kohtuuttomasti vaikuta naapurin asemaan ja siten etteivät ne estä naapuritontilla olevan kasvillisuuden normaalia kasvua. Katualueelle varastointi on kiellettyä, ellei asiasta ole tehty sopimusta kunnan kanssa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta tontilla. Tontille on kadun varteen asetettava ilmoitustaulu, jossa kerrotaan tulevasta rakennustoimenpiteestä. Velvoite koskee uudisrakentamista ja siihen verrattavaa rakentamista, jolloin alarajana on pidettävä paritaloa tai kerrosalaltaan vähintään 200 m 2 :n suuruista teollisuus tai varastorakennusta. Ilmoitustaulussa on kerrottava ainakin seuraavat seikat: Rakennuttajan nimi, osoite ja yhteystiedot Rakentamisen ominaisuustiedot Tiedot suunnittelijoista Rakentamisen aiottu aloittamisajankohta ja arvioitu rakentamisaika V LUKU: RAKENNUKSEN YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO 14 JÄTEVESIHUOLTO Jätevedet on viemäriverkoston toiminta-alueella johdettava kunnalliseen viemäriin. Muualla jätevesien käsittely on toteutettava 01.01.2004 voimaan tulleen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen ja siihen 22.06.2005 tehdyn jätevesijärjestelmän rakentamista ja muuttamista koskevan asetusmuutoksen mukaisesti. 15 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa tontille rakennettavien talojen koon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Tilojen varauksessa on huomioitava jätteiden lajittelun edellyttämät vaatimukset. Sijoitettaessa jätteiden keräysvälineet tontin pihaalueelle, on niiden suojaksi rakennettava rakenteellinen suoja, jonka paloturvallisuus on tarkoituksenmukaisella tavalla ratkaistu. 16 ENERGIAHUOLTO Kiinteän polttoaineen käyttö on sallittu vain rakennus-
valvontaviranomaisen tähän käyttöön hyväksymissä kattilalaitoksissa. Em. määräys ei koske kiinteällä polttoaineella toimivia tulisijoja ja tyyppihyväksyttyjä lämminilmakehittimiä. Kiinteätä polttoainetta käyttäville, teholtaan yli 25 KW kattilaitoksille on haettava erillinen hyväksyminen ennen laitoksen rakentamista. 17 VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILIÖT Rakennettaessa tärkeällä pohjavesialueella on öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt sijoitettava maan päälle suoja-altaisiin. 18 SAASTUNEET MAAT RAKENTAMISESSA Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä tontin maaperän ja pohjaveden mahdollinen saastuneisuus ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupahakemuksen liitteeksi. VI LUKU: PIHAMAAN RAKENTAMINEN 19 PIHAMAAN RAKENTAMINEN Pihamaa on siten rakennettava ja muotoiltava, etteivät tontin sade- ja sulamisvedet johdu naapuritontin puolelle. Mikäli sade- ja sulamisvesiä ei ole mahdollista imeyttää tontilla on ne johdettava kunnalliseen sadevesijärjestelmään tai läheiseen avo-ojaan Asemakaavassa istutettavaksi merkitty tontin osa on saatettava asemakaavan edellyttämään kuntoon muiden pihatöiden toteutuksen kanssa. 20 AIDAT JA ISTUTUKSET Aita on sijoitettava kokonaan tontille, elleivät naapurit sovi tonttien välisen aidan sijoittamisesta rajalle. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Aidasta ei saa aiheutua haittaa liikenteelle eikä kadun kunnossapidolle. Tontin haltijan on pidettävä kunnossa tontilla oleva aita kokonaan ja tonttien välisellä rajalla oleva aita omalta Enimmiltään 1,2 metriä korkea rakenteellinen aita, joka toteutetaan edellisten määräysten mukaisesti ei edellytä rakennusvalvontaviranomaiselta saatavaa lupaa.
puoleltaan. Istutettava aita ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Aita on kuitenkin istutettava ja pidettävä kokonaan oman tontin puolella. Aidan tai korkeiden istutusten sijoittaminen tien- tai kadun näkemäalueelle on kielletty. 21 LIIKENNEJÄRJESTELYT Kadulle johtavia ajoneuvoliittymiä saa omakotitonteilla olla yksi ja muilla tonteilla enintään kaksi. Asuntoalueilla liittymän leveys saa olla enintään 6 metriä ja muilla alueilla enintään 12 metriä. Liittymän rumpuputken on oltava sisähalkaisijaltaan vähintään 300 mm. Uudisrakentamisessa ajoneuvoliittymän paikka vahvistetaan asemapiirroksessa. Muissa tapauksissa liittymän paikasta tulee sopia kunnanrakennusmestarin kanssa. 22 PIHAMAAN MUUT RAKENNELMAT Sellaiset kiinteät pihamaan rakenteet ( esim. muurattu pihagrilli, maa-ainespeittoinen maakellari ym. ), jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä on kuitenkin rakennettava asemakaavan mukaisen vähimmäisetäisyyden etäisyydelle kiinteistön rajasta. VII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO 23 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO Asemakaava-alueella ei puistoja, yleisiä alueita eikä rakentamattomia tontteja saa käyttää varastointiin, pysäköintiin, veneiden ym. säilyttämiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan asemakaavan vastaisesti. Tontille varastoidut liikennevälineet, tavarat ja tarvikkeet on sijoitettava siten, etteivät ne häiritse ympäristö Jätesäiliöt ja katokset, mainokset, aidat, portit ja istutukset tulee pitää asianmukaisessa, siistissä kunnossa. kuvaa ja niin etäälle tontin rajasta etteivät ne tuota naapurille huomattavaa haittaa. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi on ulkovarastojen ympärille istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Yksityisomistuksessa olevilla puistoalueilla ei saa suorittaa aitaamis-
tai muita toimenpiteitä, jotka estävät tai haittaavat asemakaavan mukaista käyttöä. 24 JULKISET ULKOTILAT Julkisten ulkotilojen käyttöä ohjaa Pomarkun kunnassa kunnanhallitus. 25 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAA- MINEN Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Ilkivallan aiheuttamat julkisivujen pilaamiset tulee poistaa välittömästi. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet. Pomarkun kunnan vanhan rakennuskannan inventoinnissa ( Pomarkun rakennuskulttuuria ) luetelluissa kohteissa on tarvittaessa hankittava museoviranomaisen lausunto ennen muutos-, korjaus- tai laajennustoimenpiteisiin ryhtymistä. VIII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 26 VALVONTA Tämän rakennusjärjestyksen määräyksien noudattamista valvoo Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, jonka alaisuudessa toimii rakennustarkastus ja ympäristönsuojelu. 27 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennus- ympäristölautakunta voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, mikäli se voi tapahtua syrjäyttämättä olennaisesti määräyksen tavoitteita eikä poikkeaminen vaikuta huomattavasti naapurin asemaan. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. Arvorakennukset ja tietyn aikakauden tyypillistä rakennustapaa edustavat rakennukset ja niiden kokonaisuudet on pyrittävä pitämään alkuperäisessä ulkoisessa formaatissa, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
28 TONTIN JA RAKENNUSPAIKAN RINNASTAMI- NEN Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan rakennuspaikan osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusjärjestyksessä on määrätty tontista. 29 MÄÄRÄYSTEN RIKKOMINEN Rakennusjärjestyksen säännösten rikkomisen seurauksista on voimassa, mitä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. IX LUKU: VOIMAANTULO 30 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä muutetaan Pomarkun kunnanvaltuuston 21.12.2001 122 hyväksymä rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 5.10.2006, kun kunnanvaltuuston hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti kuulutettu.