TOIMEKSIANTO Boreal Bioref YVA TYÖNUMERO F13839 PROJEKTIVASTAAVA Sirpa Torkkeli TEKIJÄ Mira Talonen, Sirpa Torkkeli PÄIVÄYS PAIKKA AnnaBriitta, Kirkkokatu 3, Kemijärvi PÄIVÄYS AIKA 18:00 21:00 LÄSNÄ Juhani Itkonen Olli-Pekka Vieltojärvi Vesa Matikainen Pekka Koskenranta Heikki Nivala Jari Polvi Tapio Pöyliö Sirpa Torkkeli Mira Talonen Lapin ELY, YVA-yhteyshenkilö Ahma Ympäristö Oy/Boreal Bioref Oy Ahma Ympäristö Oy Boreal Bioref Oy Boreal Bioref Oy Kemijärven Kehitys Oy Kemijärven kaupunki Sweco Industry Oy, YVA-projektipäällikkö Sweco Industry Oy Osallistujalista liitteenä KOPIO 1 (6) Sweco Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, Puhelin +358 20 7393000 www.sweco.fi Sweco Industry Oy Reg.no 0350941-9 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen Sirpa Torkkeli Puhelinnumero +358 (0)40 594 7864 sirpa.torkkeli@sweco.fi
YVA-selostusvaiheen yleisötilaisuus, Kemijärven YVA-hanke Asialista: 1. Tilaisuuden avaus / Lapin ELY 2. YVA-menettely / Lapin ELY 3. Tilannekatsaus / Boreal Bioref 4. Kaavoitus / Kemijärven kaupunki 5. YVA-selostus / Sweco 6. Kysymyksiä, keskustelua 7. Jatkovaiheet / Lapin ELY 1. Tilaisuuden avaus (Lapin ELY) Juhani Itkonen avasi tilaisuuden ja toimi tilaisuuden puheenjohtajana. 2. YVA-menettely (Lapin ELY) Juhani Itkonen kertoi YVA-menettelystä. Esitys on liitteenä. 3. Tilannekatsaus (Boreal Bioref) Heikki Nivala esitteli hankkeen nykytilanteen. Esitys on liitteenä. Seuraavassa on esityksestä käytyä keskustelua. - Tuotetaanko Suomessa tällä hetkellä mikrokiteistä selluloosaa? o Suomessa tuotetaan hyvin vähän, pienissä laitoksissa. Tuotantotapa on erilainen kuin AaltoCell-menetelmä, jota Kemijärvelle on suunniteltu. - Voidaanko tulevaisuudessa nähdä kemijärveläisillä liukosellutuotteita yllä? o Liukosellu on hyvä raaka-aine tekstiiliteollisuudelle. Jatkojalostus on todennäköisesti kannattavampaa tehdä muualla kuin Kemijärvellä. - Miten Keitele Group ja biojalostamo tulevat tekemään yhteistyötä? 2 (6) v
o Kuitupuuta saadaan tukkien hankinnan yhteydessä ja on helpompaa viedä se naapuriin kuin esim. Ouluun tai kauemmas. Keitele tekee itsenäisesti päätöksensä, mutta yhteistyötä pyritään kehittämään. 4. Hankkeeseen liittyvän yleis- ja asemakaavoituksen tilannekatsaus (Kemijärven kaupunki) Tapio Pöyliö esitteli kaavoitukseen liittyvät asiat. Esitys on liitteenä. Itkonen: Myös Soklin kuljetukset huomioitu selostusvaiheessa. Stora Enson jälkilammikon puhdistusasian käsittely on vielä kesken. 5. Arviointiselostuksen esittely (Sweco) Sirpa Torkkeli esitteli YVA-selostuksen. Esitys on liitteenä. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua: - Lämpöpäästöjen vaikutuksista kuhan kutuaikaan. o Kesäaikaan lämpöpäästöjen vaikutukset arvioitiin vähäiseksi (kuha on kevätkutuinen) - Mistä aiheutuvat muutaman tunnin vuodessa kestävät hajuhaitat? o Lisäys kokouksen jälkeen: Prosessissa muodostuu rikkiyhdisteitä ja vaikka hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa, niitä ei saada poistettua sataprosenttisesti. Vaikka päästömäärä on hyvin pieni, sopivissa sääolosuhteissa tietyllä alueella voi syntyä juuri havaittavaa hajua. Käytännössä mainittavia hajuhaittoja ei normaalitilanteessa siis ole. 6. Kysymyksiä, keskustelua Lopuksi käytiin keskustelua seuraavista aiheista: - Hankkeen vaikutus Kemijärven tilan luokitukseen? o Arvioiden mukaan laitoksen päästöt eivät tule vaikuttamaan tilan luokitukseen. Kemijärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Säännöstely vaikuttaa luokitukseen. Voimakkaasti muutettua vesistöä ei voi tarkastella samoilla kriteereillä kuin vesistöä, joka ei ole voimakkaasti muutettu. Ympäristöhallinnon luokittelutietojen (Ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelu) mukaan, mikäli Kemijärvi ei olisi säännöstelty (eli määritelty voimakkaasti muutetuksi ), sen ekologinen tila olisi tyydyttävä. 3 (6)
- Onko arvioinnissa huomioitu, mikä on tehtaan vaikutus tulva-aikaan? Yleisön kokemusten mukaan tulva-aikaan purkukuormaa saattaa kulkeutua lahtiin. Onko mallinnuksessa huomioitu sitä tilannetta, että Seitakorvassa virtaama on nolla? o Lisäys kokouksen jälkeen: Veden korkeuden vaihtelu laskentajaksoilla on mukana mallissa, kesän laskentajakso 1.6. 1.9. ja talvijakso 15.11. 15.4. Tulva-aika sijoittuu pääasiassa talvi- ja kesäjaksojen väliin, joten sen vaikutukset eivät näy mallituloksissa. Todennäköisesti päästöä leviää tulvaaikana suhteellisesti kesä- ja talvijaksoja enemmän järven itärannoille sekä kaakkoiseen haaraan. Todennäköisesti pitoisuudet kuitenkin ovat kokonaisuudessaan pienempiä, koska tulva-aikaan puhdasta vettä tulee järveen enemmän. Järven täyttyminen kestää noin kaksi viikkoa, joten kovin pitkästä jaksosta ei ole kyse. Näin ollen keskimääräiset muutokset vuosikeskiarvoissa ovat vähäisiä. o Ylemmissä purkupaikoissa (P1, P2) ei kesä- ja talviajan mallinnustulosten mukaan vaikutusta juurikaan ole lahtialueilla. P3:ssa voi mallinnustulosten perusteella kesäaikaan ilmetä vaikutuksia myös lahtiin. - Luuksinsalmesta virtaamia kohdistuu myös muualle kuin mallissa esitettyihin suuntiin. o Lisäys kokouksen jälkeen: Mallinnusraportin virtausnopeuden kuvat ovat hetkellisestä tilanteesta. Päästöjen leviämistulosten kuvat ovat kuukausikeskiarvoja. Mallissa on huomioitu mm., että sopivissa tuulioloissa ja heikon virtauksen aikaan vettä voi kulkeutua myös vastavirtaan. o Huomenna (31.3.2017) järjestetään erillinen tilaisuus, jossa keskustellaan vesistövaikutuksista osakaskunnan kanssa. - Mikä on jätevedenpuhdistuksen tekniikka? o Monet tehtaan päästöistä ovat hyvin pieniä suhteessa järveen nykytilanteessa tulevaan kuormitukseen. Jätevedet puhdistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tekniikalla. Vedenpuhdistuksen tekniikka tullaan kuvaamaan tarkemmin ympäristölupahakemuksessa. - Yleisöstä huomautettiin, että monilla on mielessä vanhan tehtaan päästöt, uudella tehtaalla tullaan pääsemään vähintään niihin jätevesipäästöihin, joihin vanha tehdas pääsi toimintansa loppuvaiheessa. Jäte- ja jäähdytysvedet ovat myös kaksi eri asiaa, jätevettä muodostuu huomattavasti vähemmän kuin jäähdytysvettä. Nykyiset ympäristöluvat myönnetään sidottuna parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (esim. vähintään aktiivilietelaitos). o On selvää, että tuotannosta aiheutuu päästöjä. YVA:ssa on pyritty selvittämään, mikä merkitys päästöillä on. - Kuinka pitkälle haittavaikutukset ulottuvat purkupaikasta? Vanhastaan on kokemuksia, että jätevedet ohjautuvat myös asutusta kohti, eikä pelkästään pääuomaa pitkin. 4 (6) v
o Lisäys kokouksen jälkeen: Arvioinnin mukaan voimakkaimmat vaikutukset ilmenevät purkupaikan välittömässä läheisyydessä, kauempana kuormituksen vaikutukset ovat laimenemisesta johtuen vähäisempiä. - Miksi tuhlataan lämpöä päästämällä se vesistöön? o Matalalämpötilaisen virran lämmöntalteenottoa on vaikea toteuttaa kannattavasti. Lupahakemuksen valmistelun yhteydessä tarkastelua jatketaan. - Yhteysviranomainen huomautti, että mahdollisella tertiäärikäsittelyllä on vaikutusta purkupaikkavaihtoehtojen väliseen tarkasteluun. Aiheeseen palataan lupavaiheessa. - Purkuputken suulla pitoisuuksille asetetut arvot voivat ylittyä. Kuinka laajaa aluetta tarkoitetaan purkuputken suulla? o Mallinnuksissa on selvitelty, minkälainen pitoisuus muodostuu eri etäisyyksillä purkukohdasta. Laimeneminen on todettu nopeaksi. - Esitettiin huoli sula-alueista ja niihin liittyvistä vahingoista. Lantingin alueen sula-alueen laajuus? o Sula-aluetta arvioidaan syntyvän jäähdytysveden purkupaikan kohdalla, kuten vanhan tehtaan aikanakin. Alapuolella on myös sulia alueita. Pohjapadon seudulla on laajempi sula. Sulapaikat ovat muodostumisen jälkeen auki koko talven. - Kemijärvi on purkua ajatellen hyvä vesistö: hyvä sekoittuvuus, laaja vesimassa jne. - Yleisön puheenvuoroissa tuotiin esille tärkeänä asiana, että hanketta viedään eteenpäin niin, että kaikki mahdolliset keinot käytetään turvallisen elinympäristön säilyttämiseksi. o Kaikki jatkosuunnittelussa tähtää siihen, että YVA:ssa arvioitu pahin mahdollinen tilanne ei toteudu. - Sellutehtaalla/biojalostamolla on aina haitallisia vaikutuksia. Päästöt pahimpien myrkkyjen osalta eivät selvinneet selostuksesta. Purkuputken pää tulisi viedä Seitakorven kanavaan, jolloin Kemijärveen ei tulisi haitallisia vaikutuksia. Myös sekoittumisolosuhteet olisivat hyvät. o Toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. o Alustavassa tarkastelussa oli mukana 9 eri purkupaikkaa. Kauempana olevilla purkupaikoilla ei todettu saavutettavan merkittävää lisäarvoa. o Suunnittelun edetessä arvioidaan myös tertiäärikäsittelyn vaikutukset. - Kuorimolta kolloidisena liuoksena tuleva vesi samentaa Kemijärven vettä, miten poistetaan sameus? o Suodosvedet käsitellään ennen purkua. 5 (6)
- Esitettiin useita eri näkökulmia purkuputken sijoittamiseen ja purkupaikkavaihtoehtojen vaikutuksista. - Kiinalaisen toimijan toimintatavat ympäristön suhteen? o Kiinassa on tällä hetkellä erittäin tiukat päästörajoitukset. Tehdas toteutetaan kuitenkin Suomen lainsäädäntöä noudattaen. - Varrion uusi silta vähentää huomattavasti keskustan raskaan liikenteen kuormitusta. Sillan toteuttaa ELY-keskus. - Esitettiin tarkasteltavaksi valkaisukemikaalivaihtoehtoja (happi ja vetyperoksidi). - Huomioitava, että tekniikka tulee kehittymään myös tehtaan elinkaaren aikana. 7. Jatkovaiheet (Lapin ELY) Itkonen kävi läpi YVA-menettelyn seuraavat vaiheet. Esitys on liitteenä. - Onko enemmän painoarvoeroa tässä tilaisuudessa esitetyllä vai kirjallisella mielipiteellä? o Mielipiteet kannattaa toimittaa kirjallisesti ELY-keskukseen. Tilaisuus päätettiin klo 21:00 Liitteet: Liite 1: Osallistujalista Liite 2: ELY, YVA-menettely Liite 3: Boreal Bioref Oy, Biojalostamohanke Liite 4: Kemijärven kaupunki, kaavoitus Liite 5: Sweco, YVA-selostus 6 (6) v