Perustiedot laitteen, letkuston ja maskin käytöstä sekä puhdistamisesta 2017 VSSHP / Tyks / Keuhkoklinikka ja Hengitystukiyksikkö Heli Järvelä, Heli Rajalin,Kristiina Ylitalo-Liukkonen, Tuula Sirkiä
Potilaan hoitomyöntyvyys Potilas on tietoinen hoidon tarkoituksesta ja käytöstä - hengityksen tukeminen - liman ja hengitystieinfektioiden vähentäminen - hengitys on heikoimmillaan REM-unen aikana -> pyritään käyttämään 2PV hoitoa nukkuessa. Jos yöaikainen käyttö on hankalaa, laitetta voi käyttää muunakin aikana pyrkien vähintään 4 h käyttöön/vrk. Laitteen käytön tarpeen lisääntyessä laitetta voidaan käyttää myös päivälevon aikana ja tarvittaessa valveilla ollessa hengitystä helpottamaan. Potilas kokee hyötyneensä hoidosta. Potilas on motivoitunut säännölliseen hoitoon -hoito on vakiintunut. 2PV hoito edellyttää säännöllistä käyttöä ja hoidon seurantaa. Hoidon aloituksen jälkeen 2PV hoidon käytön hyöty nähdään 1-2 viikon aikana. Hyöty häviää jo muutaman käyttämättömän vuorokauden jälkeen. Potilaan tulee ottaa 2PV laite mukaan lähtiessään yli yön kestävälle matkalle, sairaalaan tai päivystykseen.
2PV-laitteen käyttöönotto Letkuston ja kostuttimen yhdistäminen laitteeseen - kaikilla potilailla ei ole integroitua lämminhöyrykostutinta Liitä sähköjohto laitteen takana olevaan liitäntään ja liitä sähköjohdon toinen pää pistorasiaan. Liitä kostutin laitteeseen painamalla laitteita yhteen, kunnes ne naksahtavat paikoilleen. Ennen hengityshoitolaitteen siirtämistä/kuljetusta vesisäiliö tyhjennetään ja irrotetaan hengityshoitolaitteesta. Liitä ilmaletkun toinen pää laitteen ilmatuloaukkoon ja toinen pää maskiin. Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna potilaan alapuolella ja hengitysletku potilaasta alaspäin sekä varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä. (Pärskeet epämiellyttäviä) Hoidon aloittaminen ja lopettaminen: paina etupaneelissa olevaa käynnistys/sammutus näppäintä. Apuvälineeseen tai maskiin ei saa tehdä muutostöitä.
S8 = VPAP IV S7 = VPAP III S9
Sopivan maskin löytäminen on oleellista! Nenämaski Nenä-suumaski Erikoismaskit Maskimalleja useita, ja kaikissa lisäksi useita kokoja Kasvonpiirteet Hoitopaineet Käyttötarkoitus (päivä-/yökäyttö) Korkeat käyttötunnit erilaisten vaihtomaskien tarve?
Maskeihin liittyvää Maski on yhtä tärkeä osa hoidon toteutusta kuin laitteen säädöt Jos maski on epäsopiva, potilas EI halua käyttää 2PV-hoitoa tai kokee sen erittäin hankalaksi Etsittävä ratkaisuja käytön onnistumiseksi Jos potilaan nenänvarsi menee 2PV-hoidon aikana rikki, vika on joko Väärään kohtaan kasvoille asetettu maski Liian tiukkaan laitetut remmit Väärän mallinen tai väärän kokoinen maski Kiinnitä huomiota maskin oikeanlaiseen pukemiseen valmistajan ohjeiden mukaan maskin ilmatyynyominaisuuden hyödyntäminen mahdollisen otsatuen kulmaa säätämällä saadaan nenän varteen kohdistuvaa painetta tasattua. remmien kulkusuunta ja sijainti tarvittaessa kahden eri maskin vuorottelu -> ihokuormituksen vähentäminen. Ennalta ehkäistään iho-ongelmia ja ilmavuotoa.
Maskin oikeaoppinen pukemistekniikka Maskin pehmytosan ulommaisen kalvon tulee täyttyä ilmalla muodostaen ilmatyynyn hengityslaitteen puhaltama ilma täyttää kalvon ilmavuodon poistaminen silmiin kohdistuvaa ilmavuotoa tulisi välttää. iho-ongelmien vähentäminen maski ei saa painaa nenänvartta eikä ylähuulta tarkista maski ennen jokaista käyttökertaa - tuuletusaukot - maskin puhtaus Jos on ilmavuotoa Aseta maski uudelleen kasvoille Kohenna otsatukea Löysää ja kiristä maskin remmejä symmetrisesti Maskia sovitetaan potilaan istuessa ja selin-makuulla Kokeile toista kokoa tai vaihda toiseen maskimalliin Älä kiristä liikaa maskin remmejä Liika kireys aiheuttaa ilmavuotoa ja on epämukavaa Maskia irrotettaessa ja uudelleen kiinnitettäessä voi aukaista vain yhden pikalukoista, niin remmien säädöt säilyvät
2PV-hoidon aktiivinen käyttö osastolla Jos potilaalla on käytössä laite, tulee sen käyttö mahdollistaa myös osastolla lääkärin määräämä hoito! Jos kyse ei ole akuuttivaiheesta, EI vaadi ns. valvontapaikkaa vaan pärjää normaalilla vuodeosastolla. Keuhko-osastolla suurin osa akuuteista potilaista tavallisella vuodepaikalla. Potilaan seuranta Voinnin tarkkailu (hoitajan aktiivinen rooli) Vain tarvittaessa SaO2 ja CO2 seuranta, A-astrup tai C-astrupnäytteet Uskallettava puuttua epäkohtiin (hoitaja/lääkäri) Laitteen käyttömukavuutta voidaan lisätä ns. hienosäädöillä ja esim. kostuttimella (neurologisilla hengitysvajepotilailla aina kostutin). Laitteen säätäminen myös aloituksen jälkeen Aloitussäädöt harvoin lopullisia Tarvittaessa yhteys laitehoidon aloittaneeseen tahoon
Hoitoon liittyviä ongelmia Nenän kuivuminen, karstoittuminen, vuotaminen Integroitu lämminhöyrykostutin Nenähuuhtelukannu Kostuttavat ja hoitavat suihkeet/tipat (Humidose, Erisan, Nozoil, A-vita ) Nenän tukkeutuminen yöllä/hoidon aikana Lyhytaikaiseen käyttöön (Nasolin, Otrivin, Naso-Ratiopharm ) Pitkäaikaisempaan käyttöön nenästeroidit säännöllinen käyttö, vaikutus alkaa noin viikon kuluttua hoidon aloituksesta (Nasonex, Flixonase, Nasofan ) Nenävarren iho-ongelmat/painumat Ns. keinoiho / Mepilex / silikoni-tyyny/ PolyMem Nenänselkä suojaus, jos esiintyy hiukankin ihon punoitusta. sydämenmuotoiseksi leikattu esim. Mepilex lite -pala maskin ja ihon väliin ns. ylösalaisin Suun kuivuminen, sitkeä lima Lämminvesikostutin, tarpeeksi suurelle teholle säädettynä
Laitteen käyttö ja puhdistus Kerran viikossa: Pese ilmaletku miedolla pesuaineella ja lämpimällä vedellä Huuhtele letkusto huolellisesti ja ripusta kuivumaan (ei auringonvaloon!) Pyyhi laitteen pinnat tarvittaessa (ainakin 1 x kk:ssa) kostealla liinalla
Kostuttimen käyttö ja puhdistus Kostutin huolehtii 2PV hoidon aikana ilman sopivasta kosteudesta. Ennen hengityslaitteen siirtoa/kuljetusta vesisäiliö tyhjennetään ja irrotetaan hengityshoitolaitteesta!! Kostuttimen vesisäiliön täyttäminen - Täytä vesisäiliö vesijohtovedellä merkkiviivaan asti - Sulje kansi ja varmista, että se napsahtaa paikoilleen
Kostuttimen käyttö ja puhdistus.. Kostutustaso on yleensä säädettävissä laitekohtaisesti - jos potilas on limainen, käytä korkeampaa kostutustehoa - jos suu on kuiva, nosta kostutustasoa - letkuun kertyy vettä -> laske kostutustasoa, letku peiton alle vähentämään kondensaatiota ( sukka letkun ympärille lämpöeristeeksi?) - harkiten lämmittävä letku Seuraa hoidon aikana kostuttimen veden kulutusta, vesi ei saa loppua hoidon aikana! Älä käytä hoidon aikana vedessä mitään lisäaineita esim. tuoksuöljyä tai hajusteita. Ne voivat heikentää kostutustehoa ja/tai vaurioittaa vesisäiliötä. Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna potilaan alapuolella ja hengitysletku potilaasta alaspäin sekä varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä.
Kostuttimen käyttö ja puhdistus Kostuttajassa seisonut vesi on hyvä bakteerien kasvualusta kostutin puhdistetaan päivittäin. Päivittäinen puhdistus: 1. Nosta vesisäiliö pois kostuttajasta. 2. Kaada vesi pois. 3. Huuhtele vesisäiliön sisäosa. 4. Anna kuivua ennen seuraavaa käyttöä. Viikoittainen puhdistus ja desinfiointi: 1. Pese vesisäiliö lämpimällä miedolla pesuainevedellä, huuhdo huolellisesti. 2. Jos kostutinsäiliöön muodostuu kalkkia, voidaan se pestä liuoksella jossa yksi osa ruokaetikkaa ja noin kymmenen osaa vettä. Kostutinsäiliö täytetään vesi-etikkaliuoksella 30 minuutin ajaksi, pestään / huuhdellaan hyvin ja annetaan kuivua. 3. Kostutinsäiliön puhdistus sairaalaolosuhteissa desinfioivassa huuhtelulaitteessa
H5i..
Vesisäiliön täyttäminen: 1. Vapauta salpa ja nosta kansi ylös 2. Poista vesisäiliö 3. Täytä vesisäiliö keltaisen mittaviivan max merkintään (380ml) asti vesijohtovedellä 4. Aseta säiliö takaisin kostuttimeen 5. Sulje kansi Huom! Veden vaihto / vesimäärän tarkistus päivittäin
S9 sarja Puhdistus ja huolto: Lukitussalpa Avaa kansi ja poista säiliö kostuttimesta Tyhjennä vesi astiasta Irrota säiliön kansi, levy ja pohjaosa toisistaan Pese lämpimällä vedellä ja miedolla pesuaineella, huolellinen huuhtelu ja kuivuminen auringonvalolta suojattuna
Maskin puhdistaminen kotiolosuhteissa Maski, remmit ja ilmaletku pestään käsin miedolla lämpimällä pesuainevedellä Päivittäinen puhdistus: 1. Tarkista maskin puhtaus ennen jokaista käyttökertaa 2. Puhdista maskityyny ja otsatuki tarvittaessa päivittäin kostealla liinalla pyyhkien - maskia ei tarvitse purkaa osiin päivittäin. Viikoittainen puhdistus: 3. Pese maskin osat, remmit ja ilmaletku miedolla saippualiuoksella, vältä liottamista, huuhtele huolellisesti, kuivaa ilmavasti 2-3 kertaa viikossa. Älä jätä maskia suoraan auringonvaloon. Tarkasta silmämääräisesti maskin ja letkun kunto, ettei niissä ole repeämiä. Kasvojen ja hiusten puhtaus vaikuttaa maskin ja pääremmin kuntoon ja käyttöikään.
Maskin puhdistukseen sopivat aineet Mieto ihonpesuneste tai puhdas saippua Laimennettu, mieto astianpesuaineliuos Maski on aina huuhdeltava kunnolla puhdistuksen jälkeen. Maskin puhdistamiseen ei saa käyttää: Antibakteerisia, kosteuttavia ja aromaattisia saippualiuoksia -voivat jättää saippuakalvon maskiin Allergiaa, ihon ärsytystä, voivat valkaista maskia Shampoo Sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa maskia ja aiheuttaa ihon ärsytystä Aromaattiset öljyt - Allergisia oireita, lyhentää maskin käyttöikää Astianpesukoneen ja pyykin pesuaineet - Liian voimakkaita, ja vahingoittavat maskia Valkaisuaineet ja klooria sisältävät aineet - Ihon ärsytystä ja valkaisevat maskia
Karkea ulkoilmasuodatin Laitteessa on ilmansuodatin, joka on kertakäyttöinen. Suodattimen vaihtoväli on kuusi kuukautta.
Happilisän yhdistäminen
Happilisän yhdistäminen 2
Hoidon kirjaaminen Potilaan hoitokertomukseen kirjataan tiedot laitehoidon onnistumisesta ja mahdollisista ongelmista Kirjausten perusteella voidaan miettiä ratkaisuja hoidon onnistumiseksi Jos hoito aloitettu KEU/HTUKI hoitajan toimesta toisella osastolla KEU/HTUKI hoitaja usein tarkastelee hoitotietoja esim. seuraavana päivänä laitehoidon aloituksesta. Kirjatkaa tarkasti ongelmat: maski, falskaus, liian kovat paineet tms. Laitteista tehdään aina potilaskohtainen lainaussopimus (Effector) Potilaalle / henkilökunnalle toimitetaan laitteen mukana kirjallinen manuaali hoidon aloitusvaiheessa
Ohjaus Potilas Keuhko-osaston tai Hengitystukiyksikön toimesta aloitusvaiheessa perusohjaus ja kirjallinen materiaali Jatko-ohjaus/motivointi hoitavalta osastolta Hoitavan osaston henkilökunta Keuhko-osaston tai Hengitystukiyksikön toimesta potilasohjauksen yhteydessä Henkilökunnan aktiivisuus/kiinnostus Kotiutusvaiheessa huomioitava lisäksi mahdollinen happilisän tarve 2PV + happirikastin? Jatkohoitopaikka / Kotisairaala / Kotihoito yms. Ennen potilaan kotiutumista/jatkohoitopaikkaan siirtymistä, ei vasta kotiutuspäivänä! Hoitava osasto huolehtii Puhelimitse tai käymällä hoitavalla osastolla Omaiset (puoliso, lapset, vanhemmat) Kotiutuva potilas tarvitsee mahdollisesti ns. turvaverkoston Hoitava osasto huolehtii ohjauksen Matkustaminen Tullitodistus laitetta ulkomaille vietäessä todistukseksi, että se on ollut mukana jo lähtiessä
Yleistä Hoitoon liittyvät käyttö- ja maskiongelmat Tyks / KEU1 p. 02-313 4281 (päivystysaikana) tai KEU2 p. 02-313 4282 (päivystysaikana) Tyks / KEUpkl 2PV- hoitaja puh. p. 02 313 3326 (virka-aikana) Kuntoutusohjaaja puh. 02-313 4223 (virka-aikana) Tyks / Hengitystukiyksikkö 02-313 2009 (virka-aikana) Laitteen tekniset ongelmat: Tyks / Lääkintälaitehuolto 02-313 4463 (arkisin klo 8-14.00) Varalaitejärjestelmä Jos laitteessa ilmenee jotain epätavallista, laite on toimitettava lääkintälaitehuoltoon tarkastettavaksi ja tarvittaessa potilaalle lainataan tilalle vastaavanlainen laite. Arkisin klo 8-14.00 -> Tyks/ Lääkintälaitehuolto puh: 02-313 4463 Muina aikoina: KEU1 p. 02 313 4281 tai KEU2 p. 02-313 4282 Tyks/Lääkintälaitehuolto Tarkistaa ja huoltaa 2PV -laitteiden teknisen kunnon maahantuojan ohjeiden mukaan
Säädöksiä ja ohjeistusta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaisesta kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvasta terveydenhuollon toteuttamisesta ja sisällöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011 Apuvälinepalveluita ohjaavat monet eri lait ja säädökset Säädetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta ja apuvälineen tarpeen arvioinnista tarkemmin Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Ammattimaisen käyttäjän vastuiden selkeyttäminen Hoidosta vastaa laitteen luovuttanut organisaatio (käytön ohjaus, laitteen huolto, varalaitejärjestelmä) ja potilaan ventilaatiohoidosta vastaava lääkäri Hankinnat Hankintalaki (348/07), aiemmin hankintalaki (1505/92) VALVIRAN OHJE 2.3.2015: Terveydenhuollon laitteiden käyttö
Säädöksiä ja ohjeistusta VALPAS Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet Kaksoispainelaite lainataan käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollosta veloituksetta Laiterekisteri (Effector- apuvälinerekisteri) kotihoitoon annetuista laitteista
Kiitos!