Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012
Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö YMPÄRISTÖ Luonnon monimuotoisuus Eristävyys / viilentävyys Veden laatu Ilman laatu Katon käyttöaste Hulevedet Hengitysilma Lämpösaarekeilmiö Virkistysarvot Esteettiset arvot SOSIAALISUUS
Vihreä ei välttämättä ympäristöystävällinen Lopputulos ei ratkaise matkalla kertyy kuormaa Elinkaaren aikainen tarkastelu Energia Raaka-aineet Viherkaton komponentit Katon rakenteet Kasvualustan valmistus Katon kasvillisuuden perustus ja hoito Käytön jälkeiset toimenpiteet Kokoaminen Rakennuksen ylläpito Huolto Päästöt Jätteet Kuva http://puutarha.net/
Arvioinnin tavat Ympäristövaikutusten arviointitapoja Elinkaariarviointi (ISO-standardoitu) Hiilijalanjälki (ISO-standardoitu) Vesijalanjälki (ISO-standardointi prosessi meneillään) Yksittäiset indikaattorit (esim. happamoituminen, rehevöityminen) Materiaalivirta-analyysit (esim. MIPS) Elinkaarilaskennassa huomioidaan kaikki tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyneet ympäristövaikutukset.
Elinkaariarviointi Life Cycle Assessment (LCA) Voidaan soveltaa Tuotannon kehitys Tuotteiden ja teknologioiden kehitys Prosessien tehostus Voidaan käyttää Markkinointi ja viestintä, tuotesuunnittelu, tuotannon optimoiminen ja kehitys, todentamaan lakien ja säädösten täyttymistä ISO 14040 Tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely Inventaarioanalyysi (Life cycle inventory, LCI) Vaikutusarviointi (Life cycle impact assessment, LCIA) Tulosten tulkinta
Seurattavat ympäristövaikutukset: Rakennuksen energiankulutus Hulevedet (veden laatu ja määrä) Ilmansaasteet (pienhiukkasten sitominen) Materiaalien kulutus materiaalivalinnat Maankäyttö? Katon lajisto?
Useita keskittymiskohteita Rakennuksen energiatalous Viherkattokomponentit Substraattivaihtoehdot
LCA-tutkimustuloksia Suurin osa vaikutuksista käyttövaiheesta (50-80%), seuraavaksi materiaalit (noin 20%), vähin merkitys ylläpitovaiheella (huolto) (Saiz ym. 2006) Sekä ekstensiivisellä että intensiivisellä katolla vain noin kolmas tavallisen katon ympäristövaikutuksista (Kosareo ym. 2007) Energiankäyttö jäähdytyksessä ja lämmityksessä suuressa roolissa (peak hours) (Saiz ym. 2006) Ekstensiiviset katot ja kierrätetyt kattomateriaalit tuottavat vähiten päästöjä (Bianchini ym. 2012) Kierrätettyjä materiaaleja käytettäessä katon materiaalien päästöt häviävät yli tuplasti nopeammin (Bianchini ym. 2012)
Kustannushyötyanalyysi, alustavia ajatuksia Tarkoituksena verrata viherkatoista saatavia hyötyjä niiden käyttöönotosta ja hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin Kustannuksena voidaan pitää hinnan välistä erotusta perinteisen kattoratkaisun hintaan Hyötyjen yhteismitallistaminen, muuntaminen nykyarvoon Otettava huomioon myös positiiviset ulkoisvaikutukset, eli hyödyt, jotka koskettavat muitakin kuin viherkaton rakentanutta kiinteistöä (esim. hulevesien tehokkaampi imeytyminen lähiympäristössä, ilmanlaadun paraneminen) Positiivisten ulkoisvaikutusten takia saattaa olla järkevää kehittää kannustimia viherkattojen käyttöönotolle, tätä varten vaihtoehtoisten kannustimien tarkastelu Vertailu muihin kestävää kehitystä edistäviin ratkaisuihin Kalvo: Väinö Nurmi / Ilmatieteen laitos
Viherkatot ovat vihreitä, jos Oikein rakennettu Ilmasto-oloista riippuvaista Riittävän pitkä tarkastelujakso Tulevaisuuden tutkimusta suunnattava kohti hulevesien ja hiukkaspäästöjen sitomista sekä materiaalivalintoja ja sosiaalisten vaikutusten arviointia
Kiitos! Sini.veuro@helsinki.fi www.luomus.fi/viherkatot